Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 8

Viestit - Heino_Leino

Elekeehä mittää, poitsu löyti avvaimen lavon lattialta päivällä ja saattaa se kone huommenissa käynnistyö (iltanavetoella se juoneusi virran puutteen takija).
Soitin aamulla norkarin huoltoon, tai yritin, keskusmumma sano että eivät jouvva vastaamaan, etttä jätänkö soittopyynnön. Ja minähän pyyvvin soittamaan, eipä oo puhelua tullu. Soitin kans hyväkonneeseen, siellä kun näky akromatikin ossaa olevan. Ei sieltäkkää vastattu, oesi pitäny vastaajaan viesti luvetella, vaen ajattelin että olokoon...
eipä tässä ihmetelläkkää, mutta olisin halunnu tietää että käykö sama avain samanmerkkisiin konneisiin. No, selevinnee tännään kun hajen saman kylän ukolta 740:sen virta-avaimen koetukselle. Tosin se on 740:nen ja onhan siellä 755 norcar myös. Postin kautta toimitus vie kuitennii ens viikkoon
Poitsulla putosi pienkuormaajasta virtalukon avvain, eikä sitä löytyny ja tuskin löytyykää. Onko tietoa nuijjen virtalukkoista, että onko siinä joku avvaimena semmonen joka käypi usseampaan virtalukkoon, vai ovatko ne yksilöllisie.
Kannattaa nyt moton jäljiltä koittaa kepillä. Sillä on pitkä laidunnushistoria ja niittykasveja. Eikä ole puita häiritsemässä heinänkasvua. Tekopökkelöitäkään ei tartte pitää laitumella maisemaa rumentamassa

Harvennusta siihen tekastiin, mutta outellaan että hinnat nousoo ja sitte lyyvvän silleäksi koko palsta
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/e330fc25-5317-4e3d-9de3-bed4c6902570

Olipahan hyvä kirjotus maaseutulaisessa, muistelen että kirjottaja on patuleerannu akronetissäki ennenvanahaanhyvväänaekaan. Heinollaki se oli piotooppi, mehtälaijjun semmonen, tekasin sitä oekeen lopptyön opistossa ja niin etellen. Mitä lie kolomattakymmentä vuotta sitä hoetelin ja hiehoja siellä pijin. Tarkastuksie oli monijaeta ja koskaan ei moitetta tullu, korkeintaan neuvvoja aukoista sannoivat että pittää tehä muutama lissää ja niin tein. Koetin sillon kysellä että saesinko harventaa enempi, mutta siihen ei luppaa herunu. Oli ympäristökeskuksen lausunnot (tae jonku muun virasto) ja niin etelleen.

Kunnes tuli tämä uus hallitus, joka hoksi että eihä mehtälaetumella saa olla puita, tae oliko niitä liijjan palajo, meeppätiijjä. Tekasin siinä viimmesimmässä hakemuksessa oekeen tolokun aijjankorjuusuunnitelman ja hajin tietennii rahotusta siihen. Mitä lie kokonaispotti ois ollu, siellä kolomen ja nelejän kympin välillä. Käväsi kolome hameväjen etustajja (tosin housuissa ne kuluki) ja tuli lausunto että on korjaus-,ynnä kehityskeleponen ja minä että ruvetaampa sahan viiluuseen ja tarvikkeijjen ostoon. Sitte tuli kysely että aijjokko rakentaa tämän syksyn aekana ja minä että joo. Sitte tuliki semmonen pimu joka sano että peruhan se hakemus (oli kuulemma tullu uuvvet hienot ohjeet), täällä kun ei oo tarpeeksi nurmea ja kaikki muut aluveet raakataan poes. Ja anto ymmärtää että virkaelijoella on mahoton työmaa mittaella ja rajoja vejellä ja taas tehä vähennyslaskuo (Olihan siellä juhannuksen tietämissä heinääki, vaen hiehonpirulaeset söe ne) No, perruohhan se piti ja tilasinpa sitte siihen moton...

Nii ja nehän hallituksesta nyt ihmettellee, että kun nuo perinnepiotoopit vähenöö...
Itelläki kiinostaa senverran että saata vielä tarjousta kysellä. Käsivoemiin aekana sano... Siis kun hankinta mennee vielä osin maatallouvven piikkiin
mutta viime kesänä oli yllättävän vähän lintuja maisemissa.   ei ollu pesiä käytössä kuten aikoinaan.   lie joku kato tuokin..  lie hallituksen vika?

Maahanmuuttajieha neki enimmäkseen, että oesko Purran aekaansaannoksie
Voe veikkoste, on niitä pessie meilläki vähä joka räystäässä ja on ne maetohuoneeseenki koettanuut rakennell. Vähä sama assie ku talavisaekaan porroen kans, että ei passaa jättää ovvie auki eli ravolleen.
Joko ootta liittyneet sähkön reservimarkkinoelle, taekka hommanneet kotiakkuja sähkön varastointiin, siis pörssisähkön varastoentiin halapana aekana ja käyttöön kalliina aekana? Siellä kuulosta rikastuvan, taella semmosen käsityksen saen un muuvvatta saarnaaja aeheesta kuuntelin. Ei sillä että ihan humpuukina pitäsin, sehä oesi mukava kun sähkökatkon aekana älyteknolokija rupejaesi ottamaan patterista sähköä. Kuinka pitkään siinä sitte virtaa riittäskää...
Kävin minä tännään potki rattaaseen, vaen en sen kummempata tehny, tae joos, ihastelin vieressä ollutta verku 365:sta. Oekea keskikeppiverku, sen kun vähittäesmaksulla paperoesi, niin oesi ne klaassin mihet huuli pyöreänä
https://www.arlapro.com/fi/vastuullisuus-arlalla/vastuullisuus/tekoja-paaskyjen-puolesta/

Oli se jossaki niistä pönttötouhuista, mutta ohan tuoki sinneppäen
Heino se kuuli, vai lienenkö lukenu, että errään nimeltämainihtemattoman Suomessaki toimivan virman maijjontuottajiin pittää kuulemma ruveta ripustelemaan linnunpönttöjä puihin. Pitänevätkö sitte pöntönteko kurssie, kun seki taito lie nykynuorilta hävinny ja tottapa ne jossaki inssinöörit suunnittellee pöntönripustus konetta.

Tulipahan vain mieleen, kun huhun mukkaa eräs tuottaja oli etellämainitusta syystä ja  muusta humpuukihommasta johtuen vaehettanu leirie...
Tuo on hiukkasen pieni kones, ei saa sopivia työkoneita enää tuon kokoiselle. Postin hakuunhan tuo liene sopii ja teinien p rallikoneeksi.

Pienihän se nykymittapuussa, mutta ei oo tosiaan isoja ne minun työkonneetkaa. Paaliin nosteluun taitaa kuitenni olla vähä köykänen, kun ei koosata teussikaan oikein siihen hommaan riittää
https://www.hankkija.fi/tyokoneet/vaihtokoneet/case%2Dih%2Dfarmall%2D100c%2D927%2D7618%2D2

Heino on vasite katellu hankkijan(ki) raktoreita ja tuommonen kase on Oulussa seisoskellu kohta kaks vuotta. Mikä lie kun ei käy kaupaksi, liekkö kalliimpi ku uus? Huutokaupassaki ne tuota koetti myyvvä ja joku tarjosi muistaakseni yli 40 tonnie, mutta ei myöneet.jamikä lie uuvven tuommosen hinta. A-mallinen uus maksaa nhk:lla
Case IH FARMALL 100 A PS   54 900 eur (sis. Kuormain)
Sen takija kyselin, että kun muuvvan semmosta mulle kauppasi, niin oesi hyvä tietää että millä vuosikymmenellä/-tuhannella se on tehty
Sivuja: [1] 2 3 ... 8