Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Perunkirjoitusta varten tehtyä tila-arviota ei pidä käyttää tilan myynnissä. Verottajalla on ohje varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa, jonka mukaan nämä arviot tehdään. Maapohjan ja taimikoiden arvot ovat esim vakiot sen mukaan, missäpäin tila sijaitsee. Arvon korjauksena pitäisi käyttää 30 %:ia. Itsekkin näitä tehneenä pistän etusivulle maininnan, mihin tarkoitukseen arvio on. Ohje löytyy verottajan sivuilta.
Potila kk kultivaattorilla on muokattu joskus, varustettuna mikserillä. Tuo mikseri tasaa aikahyvin jälkeä, helpottaa äestystä keväällä. Muokkasi ihan hyvin. Apilanurmeen on varmaan paras ottaa kyntöaurat. Onko edes sellaista kultivaattoria mikä pystyy nurmeen?
Tämä on mielestäni edelleen paras kultivaattori mitä markkinoilta löytyy. Hinta/laatusuhde kohdallaan, eikä vaadi niin paljoa vetotehoa kuin nämä Keski-Euroopan järkäleet.
Samaa mieltä, 8 vuotta olen muokannut KK 13:lla. Hyvin muokkaa, noin kymmeneen senttiin olen ajellut. Yhtään terää ei ole katkennut, muutama mixerin varsi mennyt lakopaikoissa. Naapuri viime vuonna lainasi ja kokeili, tykkäsi kovasti ja osti oman.
Stihl MS 200 ja MS 260. Raivuri Stihl 450.
Vuoden olen ajellut Exeo farmarilla, 2 l diesel. Kohta tulee 30 tkm ja pitää varata ensimmäinen huolto. Ainuttakaan vikaa ei ole autossa ollut, erinomainen ajaa, kulutus kesäaikaan vähän päälle 5 l vaikka en mitään taloudellisuusajoa ajakkaan. Ei ole mikään tilaihme, mutta tällaiselle 180 cm pitkälle saa mainion ajoasennon ja samankokoinen mahtuu helpolla takapenkille. Nykydieselien tapaan pakkasilla kylmä, mutta sitten otetaan lisälämpöä Eberistä. Nastarenkaillakin melutaso kohtuullinen. Suosittelen.
En ole sunnuntain jälkeen puiduille kauroille antanut lämpöä ollenkaan. Puintikosteus kahdentoista molemmin puolin ja vihreitä ei ole yhtään. Kuivurissa olen kierrättänyt neljä tuntia normaalikuivausta nopeammalla kierrolla ja puhaltimen olen pitänyt päällä, ennen puoltapäivää aloittanut ja seitsemän jälkeen lopettanut. Kaupan jauhava mittari antoi kosteudeksi saman 12 kuin oma pikamittari, hlp 58-59, lajike marika.
Minä olen ollut yllättynyt Case 110-X MXU:n 4,5 ltr commonrail nelosen vähäruokaisuudesta. Vaihteistoautomatiikka säästää osaltaan ja kuskin kaasujalka vaikuttaa luonnollisesti viime vaiheessa. Siirrot kuitenkin 50 km/h, ja kaupunkiajossa liikennevalojen mukainen stop-go-stop ryntäytys. Ja onhan tuohon tullut laitatettua lastukin. Valitettavasti mittaripumppu tuli taloon vasta lastutuksen jälkeen, niin ettei vertailevaa tietoa ole tarjolla.
Lumitöissä
5,5 l/h - 5,9 l/h: rivitalopihojen auraus, autojen kuormaus ja kasojen siirto etukuormaimella. Vaikka tuntitöinä mennään, niin kone on koko ajan liikkeessä. Kuormatessa kantomatka oli välillä pitkä ja jonossa odottavat autot pistivät traktorimiehen polkemaan tosissaan.
Toukotöistä
6,2 ltr/h: jossa noin puolet kylvöä 2,5 m sivupyörä Jukolla, 1/4 lannankuormausta Joskinin 12 m3 vaunuun ja loppu 1/4 apulannan levitystä 2 ssk keskipakolevittimellä jossa siirrot 500m - 10 km.
6,0 ltr/h: kylvöä 2,5 m sivupyörä Jukolla 19 h ja 2 h ruiskutusta valmisteluineen. Kylvössä toki syntyy tyhjäkäyntitunteja täyttöruuvin käytön aikana.
Valitettavasti näistä on vaikea saada irti hehtaarikulutuksia. Pitäisi käydä tankilla tiuhemmin tarkemman datan saamiseksi. Vanhempiin koneisiin verrattaessa, huomion arvoisaa on tietenkin erotus kellotuntimittarin ja kierroslukupohjaisen koneen osalta noissa taajemman käynnin tunneissa.
Tyytyväinen minäkin olen ollut samanlaisen Casen kulutukseen, tosin perusvaihteistolla. Tarkkoja mittauksia en ole tehnyt, mutta sen tiedän, että alle 10 l/h on toukotöitä tehty perässä Potila KK 13 kultivaattori, Potilan 550 leveä äes ja Tume 300 JC. Kierroksia koneessa on yleensä 1400 - 1700, kultivaattorilla vähän enemmän.
Kiinnostaa tuo lastutus, minkä olet tehnyt. Mikä lastu, paljonko kustansi ja mikä oli vaikutus ?
Kyllä tie ja ojahommia voi muutkin tehdä. Vaihtelevasti eri puolilla maata mhy:kin ovat palkanneet oja ja tiemiehiä, lisäksi on monenlaisia metsäpalveluyrittäjiä. Se on sitten eri asia minkälaista ammattitaitoa löytyy, metsäkeskuksilla on pitkä kokemus jo metsänparannuspiirien ajoilta ja vakiintunut urakoitsijakunta, joilta homma käy.
Ei ole tähän asti omaa siementä peitattu, nyt olisi tarkoitus. Mikä olisi hyvä laite, neste vai jauhe, Jussi vai Sami tai joku muu ? Todennäköisesti täytän kylvökoneen työntävällä ruuvilla, jonka alapäähän peittain tulisi. Toinen vaihtoehto on täyttöruuvi peräkärryyn mutta työntävän ruuvin hankinta on kuitenkin edessä, ei tarvitsisi kahta ruuvia ostaa. Kylvökoneeseenkin peittain olisi saatavilla (Tume JyräCombi), onko kokemuksia ?
