Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mistä tieto että luonnonhoitonurmi ei kelpaa monipuolistamiseen, kyllä se mun mielestä pitäisi kelvata. Jos en nyt väärin katsonut tukihakemuksessa niin mulla olisi täyttynyt molemmat vaihtoehdot ja kolmas kasvi oli luonnonhoitonurmi.
Taisi ollakin nuo missä tullut pysyvän nurmen leimat ja niitä ei lasketa peltopinta-alaan, josta nuo prosenttiosuudet lasketaan.
Tuohon monivuotiseen kiertoon ei ilmeisesti riitä jos on jonkun vuoden ollut sänkikesannolla, vaikka koodi onkin eri. Tämä kyllä vähän tuntuisi hassulta mutta näin on neuvoja kertonut. Toki voihan nuo nyt vielä muuttua ensi vuodeksi.
Tuota yksivuotista kiertoa pystyi ainakin tuolla sänkikesannolla kiertämään. Tilanteet toki muuttuu, kun nykyään luonnonhoitonurmia jne ei lasketa peltopinta-alaksi viljelyn monipuolistamisessa.
Tuotelosteessa monivuotisilla mainitaan hyvissä olosuhteissa muokkaus 4 päivän päästä. Eli jos maanantaina ruiskuttaa, onkohan tuossa ajatus päästä muokkaamaan torstaina vai perjantaina?
Hyviä olosuhteita tietysti ei ole tarjolla.
Onkohan 2000-sarjan Sampossa jotain rikki kun pitkiä olkia pääsee kuivurille asti ja seulassa sekä sihdissä noita törröttää? Etenkin kauralla ilmiö korostuu. Tuulet jo reilusti yli suosituksen ja silmämääräisesti ei näy mitään ongelmia vuotojen suhteen. Väli 10, kela 10, tuulet 9, seula 16. Vauhti noin 4-5 km, mutta aika reipas ja tasainen kasvusto.
Ei se näkynyt viimeksi kun siellä kävin, mutta opiskeluportaalissa se kyllä näkyi ja jostain viiveestä siinä puhuttiin.
Tuli selvityspyyntö ja kun sitten menin ottamaan kuvia, olikin pyyntö ja tehtävä hävinnyt. Olivatkohan ottaneet uudet sateliittikuvat ja huomannut, että kunnossa on?
Mistä mahtaa saada Aragin merkkariin letkua tai sopiiko siihen mikä vain saman kokoinen putki?
Onko muuten Lantmanin aineessa virhe ohjeessa? 1,5 dl/10 ltr ei tunnu aiheuttavan juuri mitään vai pitääkö ne sienet uusia kuinka tiuhaan? Kuinka paksuja sieniä käytätte?
Piirikortin vaihto tuossa auttoi minulla. Teki myös alkuun sitä, että jos koneen lämpimänä sammutti, hävisi nuo pikavaihteet kokonaan ja palasi sitten jonkinlaisen odottelun jälkeen.
Jos on tarkoitus avata kovia savimaita keväällä lautasmuokkarilla melko pinnasta, 3-5 cm syvyydestä, Rapidille, olisiko tuossa syytä katsoa sileitä lautasia vai rajummin hammastettuja?
Kylvöpohjan tasaisuudella sinällään ei pitäisi olla merkittävästi eroa kun tarkoitus olisi päästä siihen kovaan kuitenkin kylvökoneella. Hieman kiinnostaisi tuollainen raskaampi nostolaitekone, mutta kiekot arveluttaa.
Kiitos vastauksesta, näinhän tuo tosiaan on. Perskutarallaa kun vähän liian vaikeaa ongelmaa taas etsi vastauksen ollessa simppeli.
Mikä lienee ongelma kun Rapidilla apulantavantaat tahtoo mennä tukkoon ihan normaalissa ajossa? Kone ylös ja putki tyhjenee itsestään, kuitenkin taas hetken päästä tukossa 1-2 vannasta. Ja mikä merkitys niillä kumiprikoilla oikein on?
https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/Tuomas_Levomaki_SUORAKYLVOKOE.pdfTuossa ainakin jotain siitä Loimaan kokeesta. Tuolla suunnalla pellot on toki mainiot, mutta kyllähän tuosta osviittaa saa. Muistikuvan mukaan ainakin Rapidi tuolla oli etumuokkarilla mukana, jossain sekin oli eritelty.
Kai se lähtökohta ylipäätään on, että pellon tulisi olla laadukas, jotta tuohon lähteä kannattaa.
Mitäs sitten kun tulee märkä vuosi ja peltoon tulee jälkiä? Muokkaillaan sinä vuonna ja ollaan kuin ei oltaisikaan? Siinä mielessä tuo etumuokkari tuo joustoa.
Kiitos hyvistä vastauksista.
Lähtökohta on se, että panos/tuottosuhteessa saataisiin optimaalisin tulos. Nykyisillä vehkeillä päästään erittäinkin hyviin satotasoihin, tämä vaatii vain käytännössä kaksi miestä tekemään. Mikäli pienemmällä ajankäytöllä päästään samaan lopputulokseen(pienempi sato, pienemmät kustannukset ja aikaa säästyy) on tässä suorakylvössä tai disceillä varustetulla kevennetyllä suorakylvöllä, ollaan tavoitteessa.
Mitä asiaan perehtynyt, on selviö, että jonain vuosina menetelmien tuotoilla on kovatkin erot. Useammin taitaa perinteinen olla varmempi onnistuja kuin suorakylvö, mutta vielä jos tulee uusia määräyksiä kasvipeitteisyyden kanssa, on suunta selvä. Glyfot sitten vielä oma keskustelunsa.
Mitähän tuollainen disceillä varustettu 3 metrinen Rapid vaatii tehoa paikoin mäkisillä savimailla? Riittääkö 150-160 hv jos nyt ei urakkavauhtia tarvitse painaa? Ilmeisesti kuitenkin pitää vähän vauhtia ollakin, jotta kone toimii optimaalisesti.
Onko muuten väliä ajaako kuinka jyrkkää rinnettä poikittain ylipäätään kiekkokoneilla?
Kun suorakylvö on yleistynyt kovaa vauhtia, niin onko koneiden tekniikka muuttunut kuinka paljon?
Tekeekö 90-luvun lopun Rapidilla mitään vai onko tekniikka mennyt jotenkin merkittävästi eteenpäin?
Ainakin jyräpyörästö muuttunut, mutta onko muita oleellisia muutoksia vaikka nyt 2000-luvun alkupuolen koneisiin?
Mahtaako tuota saada kovaan savimaahan menemään vai pitääkö suosiolla pohtia VM tuossa tilanteessa.
Lisäksi pohtinut menettääkö suorakylvön maanparantumisen edun noilla etumuokkareilla?
