Cemagrolta tuli eilen lannoitteet tilattu syksyllä.

Tosiaankaan koivu eiole arvoton, tyvikoivusta saatiin yli kaheksan kymppiä kiinnolta .Kiertoaika 50 v tuolla palstalla.kuusellakin alkaa päästä uusilla jalosteilla jo 50 v kiertoon ja puuta saa kiertoajalla reilu 600 mottia ,yhdellä lannoituksella.

Näinhän se on ,että oma meijeri hämärtää kokonaisuuden edun maitokentässä.Nyt olisi Valiolle palaajia,jotka lähtivät muutama vuosi sitten muka hakemaan parempaa tilityskykyä.

Vieläkö uskoa riittää pienosuuskuntien tilityskykyyn.Taseita ja tuloslaskelmia kun katsoo,niin kehitystyöhön ja tilityskykyyn ei ole paljon mahdollisuuksia.Maidontuottajien määrä alkaa olla jo niin pieni ettei päällekkäisorganisaatioille ole tilaa.Hallinto ihmisten strategiatyöskentelyyn jotain rotia,ettei hukata maitotalonpoikien rahoja joutavaan kilpailuun ja organisaatioiden ylläpitoon.

Itäsuomessa tosi vaikea löytää ostajia energiapuulle.Energiapuun järeys oltava myös riittävä,muuten käännyttävät lämpölaitokselta takaisin.Tukista tulee kuulemma paras lastu ja laitteet toimii häiröttömästi.Venäjän hake monesti tukkirungoista.

Velkasaneerauksia ja konkursseja hoitavan lakimiehen mukaan maitotilat ovat hankalimmassa asemassa huonon kannattavuuden takia.Eikä noita talouslukuja katsellessa voi muuta ajatellakkaan.Miten se Eemeli on noin irtautunut tilatason todellisuudesta.Tukitasojen vertailu tai muu ulkopuolinen tarkastelu on kaukana tilatason todellisuudesta.Rahoitusmarkkinoilla maitotilat ovat se yleisin ongelma-asiakas.Pääomavaltaisuus suhteessa tuotoon ja siitä johdettavaan tulokseen on aikamoisessa epäsuhdassa.Monesti navettainvestoijalla velkaa se 600000-800000 e liikevaihto 350-450 tuhatta ja tulos 40-60 tuhatta.Epäsuhta melkomoinen ,varmasti tulee yöuniinkin
talouden hallitsemattomuus.

Eiköhän karjatilalla ole muutakin hommaa kuin hakkeen kanssa työskentely.Itsellä ennen puulämmitys nyt maalämpö vesikiertoisella
lattialämmöllä.Hake sopii mielestäni isoihin lämpövoimaloihin jossa poltto tapahtuu puhtaammin ja hyvällä hyötysuhteella.

Mites meijerin vaihtajat katsotteko meijerin tasetta ja tuloskykyä ja mahdollisuutta luoda uutta tulevaisuudessa.Nää pienet toimijat saattavat jossakin vaiheessa harkita fuusioita.Monien tuotesegmentti on aika yksipuolinen ja ei niin maitokatetta jättävä.

Kyllä Valiolla on hinnan pitävä vaikutus.Minusta pienten osuuskuntien kaupanmerkkeihin pakkaaminen pienentää tuottajahintaa.
Kilpailu keskenään tapahtuu kauppaan päin,kuka saa aina purkittaa halvemmalla.Ei ole oikein tuottajahintaa tukevaa toimintaa.
Esim. Satamaidon tilinpäätös ei mairittele,taitaa olla huomattavat sumu poistot liian suuresta investoinnista Ulvilan tehtaaseen.(n.25 milj.)

Ite lopettelin maidontuotannon jokin aika sitten.Mitä  itse ajattelisin toisin ko.tuotannosta.Ainakin perheviljelmä maidontuottajaksi en ryhtyisi.Yhtiömalli selkeine työnjakoineen ja työaikoineen olisi minulle paras vaihtoehto.Maidontuotanto on kova laji kun tavoitellaan
edes jonkinmoista tulotasoa.Monesti tuommoinen 50 tonnin tulotaso/v vaatii käyttökatteella 30% aikamoisen liikevaihdon.Sitten vielä,jos tekijöitä on kaksi eikun vain enemmän.Lisäksi maidontuotanto on kuluttava laji rakennuksille ja koneistukselle,lisänä peltojen raskas liikenne,nekin vielä vuositasolla vaativat ainakin 50 tonnia investointivaraa.Sitten vielä meijereiden huono kilpailukyky
ja alhaiset omavaraisuusasteet tähän päälle,niin parempaakaan ei ole odotettavissa.Nyt olisi aika meijereiden hallintomiesten ajatella
enemmän talonpojan asemaa,eikä kuunnella toimitusjohtajien kuiskutuksia.En ole seurannut enää keskusteluja onko tällä hetkellä tulossa fuusioita ja meijerirakenteen järkeistämisiä?

Mistä se löytyy parempi vaihtoehto

Kyllä moni osuuskunta toimii valitettavasti tappiolla ja syö kokoajan ns. seiniään.

Ollessani tilintarkastajana eräällä osuusmeijerillä,haittana oli pieni koko ja liikevaihto.Panostusta tulevaisuuteen ei kunnolla voinut tehdä,koska muuten olisi mennyt tilityskyky ja vakavaraisuus.Nykyäänkin esim Satamaito ja Maitomaa kamppailevat investoidessaan tämän ongelman kanssa.Vakavaraisuus ja kyky jatkaa tulevaisuuteen
on käytännössä syöty.Tietysti kaupan merkkejä tehdessään niillä on mahdollisuus olla markkinoilla,jos kauppa suo.Mutta onko se tuottajahintaa tukevaa toimintaa
niin se on eri asia.Paikallistalouteen meijerillä voi olla merkitystä,mutta tukeeko se Suomen koko meijeriteollisuuden tilityskykyä ,kun toimijoita riittää aina
sekaamaan markkinaa.Tietysti kauppa käyttää myös tuontiasettaan.Työnti taikka veti,niin lopputulos tuottajan kannalta aina yhtä huono.Meijerin vaihtoon
näyttää riittävän mahdollisuus osuusmaksun palautuksiin ja mietintä saattaa kestää jopa puoli tuntia??Maitotilaneuvojien mielestä meijereiden tilityskyky ei eroa
toisistaan lupauksista huolimatta.Valion menestyminen mahdollistaa suomessakin tilityshinnan edes jollakin tasolla.Monilla viljelijöillä on liian intohimoinen
suhde meijeriinsä ja siitä itsekin olen saanut kuulla kun olen kirjaillut lausuntoja osuuskunnan tulevaisuudesta.

Työläitä investoineet tilat ovat rahoittajille monissa tapauksissa.Paljon maksuaikataulu muutoksia,kriisistä toiseen menemistä,henkistä väsymistä,sairastelua,
monia lupauksia paremmasta yms.Rahoittajaa  huolestuttaa myös koko maitoketjun huono kannattavuus ,ostajien(meijerit) heikko tase ja huono markkina-asema gloopaalissa maitoketjussa.Reittaukset tiloilta tuottavat paljon dataa alan kannattavuudesta.Mutta aluetaloudelle jokainen maitotila on tärkeä ,tuoden huomattavaa
liikevaihtoa.On eri asia hyötyykö yrittäjä itse siitä,vaiko muut rinnakkaistoimijat.

Kävin K-kaupassa keskustelua Valion juustoista kauppiaan kanssa.Meillähän ei ole huomattavassa määrin muita kotimaisia juuston valmistajia kuin Valio,miksi niiden
hyllyasettelu ei korosta kotimaisuutta.Vastaus oli lakoninen,hintaa pitäisi Valion vielä tiputtaa ulkomaiset niin paljon halvempia.