Tuo huoltovarmuus näkökulma on enemmän kuin tärkeä. Suomi on viimeisiä periferioita jonne energiaa tuodaan mikäli jotain sattuu 70 % on tuontienergiaa.

Ja velkaa otetaan sen kun keretään vaikka energiaa tuodaan 8,7 miljardilla eurolla nettona. http://www.taloussanomat.fi/uutiskommentit/2013/08/09/paaministeri-katainen-kaipaisi-tolkkua-velka-ajatteluunsa/201311057/12

Niin ei se öljykään tai maakaasu kovin nopeasti uusiutuvia ole. Turve kuitenkin uusiutuu hitaasti. Pitää kuitenkin muistaa kuinka valtavasta pinta-alan kasvusta puhumme.

Minäkin mielelläni lopettaisin turpeenpolton heti, kun keksisimme korvaavat työpaikat ja vaihtoehtoenergian tilalle. Puu kun vain ei yksinkertaisesti riitä kattamaan turpeen alasajoa vaikka kaadamme koko Suomen metsät.

Tämän viikon irtisanomis saldo on ainakin 750 metsolta ja 500 kenkää lemminkäiseltä. On se vaan niin ihme ja kumma, että ei edes omaa energiaa voi käyttää. Se kompensoisi mittavasti tätä tilannetta.

Jos ajattelisi asiaa niin, että asuu kylässä, jossa on kaikki mahdollinen. Energia, ruoka, ja kaikki muu mitä kyläläiset tarvitsevat. Niin kyläpäälikkö viisaudessaan kieltää käytännössä kaiken käytön ja määrää kaiken ostettavaksi naapurikylältä Tai ainakin verottaa ja tekee siitä mahdotonta.

Tämäkös se sitä Suomi nousuun meininkiä on?

Jyväskylän energia sijaitsee Keski-Suomessa ja sielläkin tehtiin mittavat investoinnit kivihiilenpolttolaitteisiin. Kumpikohan mahtaa olla järkevämpää? Ajaa kivihiili sisämaahankin vai käyttää omaa energiaa ympäryskunnista, jota riittää kestävästi käytettynä maailman tappiin. No eihän siinä mene taas kun muutama sata työpaikkaa. Ketäpä se kiinnostaa...

Niin vääristynyttähän tämä vähän on. Lainaus tekstistä "Ulkomaista energiaa tuotiin Suomeen viime vuonna nettona 8,7 miljardilla eurolla"

Ja miljardi ei ole kuin tuhat miljoonaa..

Ei tarvitsisi kuin poliittinen tahtotila  ja voisimme käyttää kotimaista energiaa korvaamaan tuosta summasta ainakin helposti puolet. Ei se ainakaan resursseista pitäisi olla kiinni.

Meillä on puuta, turvetta, aurinko paistaa kuten pohjois Saksassa, biokaasua saa joka kaatopaikalta,vedenpuhdistamostaja maatiloilta kuten muut maat tekevät. Vrt Tanska, Itävalta, Saksa jne...

Saisi anakin töitä ihmisille, kauppataseen alijäämä muuttuisi positiiviseksi ja olisimme enemmän omaenergiavarainen maa.

Tällä hetkellä noin 70% käyttämästämme energiasta tulee ulkomailta. Öljynä maakaasuna ja sähkönä. Pääosin öljy ja kaikki maakaasu tulee Venäjältä. Myös turvetta tuodaan brikettien muodossa Suomeen huomattavia määriä mm. Valko Venäjältä.

Toki voi rahansa työntää vaikka Kreikkaan, mutta ei tuo omavarainen energia pitäisi kellekkään ainakaan pahasta olla.

Se on totta. Turvesuot ovat todella tärkeä vesivarasto sekä monimuotoinen ekosysteemi. Pitää olla erittäin tarkkana soita energiaan valjastaessa, että kaikki luonnon monimuotoisuus sekä ympäristöasiat huomioidaan.

Uskoisin kuitenkin, että ekosysteemille jää myös tilaa oikein ja kestävästi toimimalla.

Lainaus jutun tekstistä :

" Suomen maapinta-alasta on noin yksi kolmasosa suota, josta turvetuotannossa on noin
0,6–1,0 prosenttia tietolähteestä riippuen".

"Noin 12 prosenttia soista on suojeluksessa"

"85 prosenttia soista ei edes sovellu turvetuotantoon"

Jos joltain meni ohi Maaseudun tulevaisuuden 1.7. mielenkiintoinen energiaa käsittelevä kirjoitus ohi, niin laitanpa linkin tähän. Kannattaa lukea ajatuksella.

http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-07-01/pdfs/2.pdf

Stokeripoltin sopii  eriomaisesti, myös pelletin polttoon. Säädöt ovat todellakin hyvin erilaiset eri polttoaineille stokeripolttimilla. Kun vaihtaa polttoainetta kannattaa aina laittaa muistiin eri polttoaineiden säädöt jotta voi "lennosta" vaihtaa eri polttoaineelle.

Pelletissä itsessään on niin paljon energiaa verrattuna hakkeeseen, että laitteisto on säädettävä todella pienelle. Säätöön toki vaikuttaa tarvitsemasi energiamäärä. Yleensä myös laitteiston mukana tulee ohjekirjanen missä on viittelliset säätöarvot laitteistoille.

Tuosta linkistä näet periaatteen säätöön kotikonstein ilman mittareita.  http://www.bioenergianeuvoja.fi/biolampolaitos/lampolaitoksen-saato/

Auttoiko tuo asiaa?

Mikäli en olisi seurannut agro- net keskustelupalstaa jo pitkään ja nähnyt täällä todella rakentavaa keskustelua aiheesta kuin aiheesta ja saanut hyviä neuvoja,  niin pitäisin tätä täysin naurettavana keskustelukanavana,  kun katsoo tämän keskusteluketjun mullilaumaa.

Onneksi tiedän, että nämä eivät edusta tämän keskustelupalstan enemmistöä, vaan todella pientä äänekästä vähemmistöä.  Ei ensimmäistäkään järkevää kommenttia keskustelun avaajan aiheeseen, mutta vipukirveitä ja kirjoitusvirhe aihetta kyllä löytyy, aivan kuin kaikki täällä kieliopillisesti kirjoittaisivat. Mutta siihen asiaan mistä keskustellaan ei ensimmäistäkään järkevää kommenttia.

Kyllä nimen omaan liittyy tämä aihe otsikkoon! Tuo logistiikka homma on nimenomaan tietynlainen pullonkaula ja tosi iso kysymys bioenergian eteenpäin viennin edistämiseksi kuten kerroit. Puu tarvitsee kuivumisajan ja jossainhan se tosiaan on välivarastoitava ennen käyttöä. Tämä sama logistiikka ongelma on pienkäyttäjätasolla sekä voimalaitos tasolla.

Voimalaitoksilla on ilmeisesti plaani pulla eli kentälle ei ilmeisesti mahdu tarpeeksi ja ei taloudellisesti ole ilmeisesti perusteltua rakentaa lisää. Muutenhan avonainen kenttä olisi ihanteellinen puun kuivumispaikka ja tilaa haketukselle olisi reilusti. Tällä hetkellä puu todella pyritään välivarastoimaan metsissä.

Pienille käyttäjille polttoaineen logistiikka ongelmat näkyvät niin, että he eivät oikein löydä aina toimittajia läheltä mm hakkeelle, kuten olen laitosvalmistajien kanssa keskustellut ja näin ollen eivät välttämättä uskalla siirtyä hakelämmittäjiksi.

Ei muuten hassumman oloinen kalusto tuo anatamasi videolinkin esittelemä juuri tuollaisia tarvitaan. Tosin seinäjoen voimalaitoksella vieraillessani muistan jonkun sanoneen, että ollut joskus ongelma tuo sivulle kippaus. On kuulema hake tai turve jäätynyt jumiin ja aiheuttanut kipatessa kaatumisvaaran. Toivottavasti tämä ongelma on jo ratkaistu.

Puusta saatu energiamäärä ei ymmärtääkseni  muutu pilkotaan se kirveellä tai haketetaanko se hakkurilla.  Puu vain sisältää tietyn määrän palavia-aineita kuten vetyä ja hiiltä.

Puu koostuu sekä kuiva-aineesta että puuhun sitoutuneesta vedestä. Puun kuiva-ainetta on se puun osa, jossa ei ole vettä.  Kuiva-aine sisältää tietyn määrän alkuaineita: 50 % hiiltä (C), 41% happea (O) ja 6% vetyä (H). Loppuosa on erilaisia aineita, pääasiassa typpeä (N), rikkiä (S) ja tuhkaa.

Se mikä tässä pitäisi kiinnostaa on se, että puussa on palaessaan uskomattomasti energiaa. Kahdessa kilossa puuta, on täydellisessä palamisessa noin 10 kWh, joka on sama määrä kuin yhdessä litrassa polttoöljyä. Tämä on siis puun sisältämä energiamäärä johon meidän pitäisi pyrkiä.

Hakkeen irtokuution energiasisältö on 0,7-0,9 MWh/i-m3, hakkeen kosteudesta ja laadusta riippuen. Sen energia-arvo laskee huomattavasti  kosteuden ollessa korkea kuten vastakaadetussa puussa. Polttoöljyksi muutettuna se on noin 80 litraa polttoölyjä.

Luonnollisesti puulla on matalampi hiilijalanjälki kuin esimerkiksi kivihiilellä tai maa öljyllä. Puuhan maatuu metsään luovuttaen energiansa hitaasti tai palaessaan uunissa nopeasti.

Kiitoksia erittäin rakentavasta palutteesta edellisiltä kommentoijilta. Olisi mukava nähdä keskustelua myös bioenergiasta yleensä, sen käytöstä, sekä ilmoittamani linkin sisällöstä.

Kuinka te esimerkiksi näette Suomen energiataloudellisen suunan? Bioenergian avullako vai ilman?
Energiastamme valta osa tulee tuontienergiana. Oliskiko bioenergiasta tämän korvaajaksi?

Energia ja varsinkin sen kallistuva hinta on noussut kovasti keskusteluun yleisesti mediassa. Toiset pitävät bioenergiaa huuhaana kun taas toiset näkevät bioenergian suuret mahdollisuudet tulevaisuudessa.

Internettiin on avattu hyvin laajasti bioenergiaa käsittelevä sivusto nimeltä bioenergianeuvoja.fi  Bioenergian Pikkujättiläinen, jossa neuvotaan biolämpökeskuksen hankinnasta energiapuun kaatoon ja kaikki siltä väliltä. Myös polttoaineet kuten hake, turve, pelletti, hevosenlanta  ja niin edelleen on käsitelty kohtuullisen laajasti sivuilla. 
Sivustolta löytyy myös hyviä oppaita alaan liittyen. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.bioenergianeuvoja.fi/

Pyytäisin arvon raatia käydä tutustumassa sivustoon ja rakentavaa keskustelua kehiin yleisesti bioenergiasta sekä sivuston sisällöstä. Mitäpä olette mieltä?

Mikäli rupeat tekemään haketta myyntiin niin muista tosiaan, että toden näköisesti ostajat tekevät MWh kauppaa. Mitä kuivempaa haketta saat järjestettyä sitä paremman hinnan saat hakkeelta. Tuolta taulukosta näet kuinka paljon energiaa saa kuivasta puusta verrattuna kosteaan. Lisäksi ohje siitä kuinka voit itse punnita ja mitata hakkeen energia-arvon helposti.  http://bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/

 Semmoinen julkaisu myös on olemassa kuin laatuhakkeen tuotanto opas löytyy tuosta linkistä sekä muita bioenergiaan liittyviä oppaita.
http://bioenergianeuvoja.fi/faktaa/oppaat/  Onnea kaupoille!

Ajattelin aloittaa uuden topiikin puun harventamisesta, onnistuneen harvennuksen näkökulmasta, koska heikko korjuujälki sai noin paljon kiinnostusta.  Missään tapauksessa emme tule palaamaan mies ja hevonen aikakauteen, mutta on niitä muitakin kevyempiä vaihtoehtoja hoitaa kalliita luonnonvarojamme.

Tuolla linkissä yksi vaihtoehtoinen malli
http://bioenergianeuvoja.fi/bioenergia/biopolttoaineet/hake/hyvan-polttopuun-valmistus/

Aika usein maaseudulla  löytyy kalustoa lähipiiristäkin hommaa hoitamaan. Rakentavia kommentteja mitä olette mieltä?

Tuo ristikkäin asettelu on myös erittäin hyvä tapa tehdä kasat kuivumisen kannalta, mutta suuremmissa volyymeissä on se havaittu hivenen työläämmäksi vaihtoehdoksi. Myöskään laskennallisesti ei ole ymmärtääkseni päästy parempiin tuloksiin kuivumisen kannalta vaikka puut olisivat ristikkäin. Mutta erinomainen puun kuivattamistapa sekin on.

Ei tyylillä väliä kunhan saa huippuhyvää polttoainetta kattilaan.