Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
keskon/jf:n varaosa toimitukset suorastaan surkeat. niittokoneen kulmavaihdetta oottettiin viime kesänä lähes 2 kk. sen perusteella en laittais ruokintaa jf:n tai keskon koneen varaan. saatta maitotili tipahtaa jos eläimet on 2 viiikkoa ruuatta.
JF varaosia en ole ostanut keskolta kuin silppurin terät ja ne on aina ollut hyllytavaraa lähemmässä varaosa myymälässä. Apevaunuihin sieltä tuskin löydy mitään. Toisaalta, pystyruuvivaunu PITÄIS olla suht toimintavarma, sen takia otin poikittaiskuljettimen sijasta luukut vaunun molemmin puolin. Voimansiirtossa kulmavaihde on aino mikä voi hajoa (nivelakselin lisäks), ja kulmavaihde (JF:ssä comer) pitäis olla suht pitkäikäinen jos se on oikein mitoitettu ja öljyvaihdot tehdään ajallaan.
Täällä läheltä löytyy useita appeentekijä joten ei ne ruuatta jää.
Ja Tuosta jf-stollista sen verran että epäilitkö että kuhnista ja sekosta katoaa kyljet ja kierukat ja siksi jf-stoll?? 
En epäillyt, mutta tuskin paremmasta teräsladusta kuitenkin mitään haittaa ole? Päätös ei ollut vaunuissa käytetystä teräslaadusta kiinni, kokonaisuus ratkaisi meidän tapauksessa. Muutaman kilometrin päässä meiltä löytyy huolto yritys joka huoltaa mm. keskon koneet, karjatalouskoneita myöten, eli huolto on lähellä. Meidän appeen tekoon olis kelvannut mikä tahansa vaunu, 50-100 rehupaalia vuodessa loput siilossa tarkkuussilputtua. JF on tehnyt pystyruuvivaunut vajaa kymmenen vuotta joten sekolla ja kuhnilla on varmasti ennemmän kokemusta. Ehkä olisimme kuitenkin hankkineet seko tai kuhn jos olisimme tienneet ettei muita saa edes harkita
http://www.fendt.com/de/pressemitteilungen_3447.aspPuhemiehenä Fendtin yritysjohdossa toiminut Hermann Merschroth kuoli viime sunnuntaina sydänkohtaukseen.
Hermann toimi myös AGCOn varapresidenttinä, eli aika merkittävä henkilö konsernissä.
Kokemusta ei ole vielä, mutta huhtikuun lopussa pitäis tuo yksi ruuvinen 12m3 JF-Stoll saapua. Valinta ei ollut helppoa, vaihtoehtoja löytyy paljon. JF:än plussat oli erikoisteräksen käyttäminen ruuvissa ja säiliön pohjassa sekä säiliön sivut. Valmistajan mukaan JF on ainoa joka käyttää S500 terästä ruuvissa sekä pohjassa, säiliön sivut ovat S650
http://www.jf-stoll.com/Default.aspx?ID=1153Muut valmistajat käyttää pääasiassa S355 terästä, sekin on "laatuterästä". Toinen hyvä asia JF:ssä on langaton vaaka (saa lisävarusteena lähes kaikkiin merkkiin). Vaunun mukaan tulee kaks näyttöä, pääyksikkö käytetään tavallisesti kuormaaja koneessa siiheen syötetään myös reseptit. Toinen näyttö on sitten vaunun veturissa ja sillä voidaan seurata vaunun tyhjennys. Langattoman vaakan ansiosta vaunu voidaan täyttä kummalta puolelta tahansa, vaakan lukemat ovat aina näkyvissä kun näyttö on traktorissa.
Muuten et tarvii radio ollenkaan vain ota ikkuna auki ja nauttia mottorin ääni! varmasti vielä lyömätön kaunis ääni!
[/quote]
Jepp, näin on!
http://www.youtube.com/watch?v=UvHL8mScf9A
En oikein ymmärrä tuo "142 alueen olisi kannattanut taistella vielä kovemmin 141-sopimuksen puolesta". Millä tavalla "taistelitti" itse 141 tuen puolesta? Kovin hiljaista oli 141 neuvottelujen jälkeen, mutta sitten kun selvis ettei komissio vaatinut leikkauksia 142 tukeen niin sitten alkoi parku. Ainoa mistä te olette taistellut on leikka C alueen tukia.
Taistelitte? Eikös MTK taistele tasapuolisesti kaikkien tukialueiden tuottajien puolesta, ei perustuottajien siihen tarvitse osallistua?
Miksi kirjoitat sitten ""142 alueen olisi kannattanut taistella vielä kovemmin 141-sopimuksen puolesta"
? Onko MTK sun mielestä sama kuin 142 alue?
?
Jakke vaikka ymmärrät logikkaa et ymmärrä perusasioita. Jos minä ja sinä teemme kaupan ja myöhemmin huomataan että sinä hävisit siinä eikö ole niin että sinun on turha itkeä tasapuolisuuden perään. Sopimus on sopimus.¨
Etsi liittymisopimus ja lue artikala 141 ja 142. Sen jälkeen lue Suomen tekemät 141 sopimukset ja142 artiklaan liittyvät tarkistukset.
Niiden antamissa rajoissa toimitaan Suomen kansallisissa tuissa.
Lisäksi on EU-tukiin liittyvät päätökset. Jos aiot muuttaa liittymissopimusta tarvitaan kaikkien EU-maiden yksimielinen hyväksyntä. Arvaas hyväksyykö Ruotsi Ei muuten riitä uuden maatalouspolitiikan aloittamiseen sinun päätös.
Ruotsi hyväksyy ilomielin jos 142 poistetaan? En todellakaan kuvittele että minun päätökseni riittäisi yhtään mihinkään. Mutta en myöskään ymmärrä tätä "vahingoniloa" kun 141 on huonompi kuin 142. Pitkällä tähtäimellä 142-alueen olisi kannattanut taistella niin hyvän 141-sopimuksen puolesta kuin suinkin ja vain mahdollista. Nyt se luovutettiin ja seuraukset pitkällä tähtäimellä tulevat olemaan karmeat. Mitä tuohon sopimukseen tulee niin Jorma Jaakkola on täällä ansiokkaasti todistanut että myös 142 on siirtymäkauden tuki, ei pysyvä tuki. En ole sopimusta niin tarkkaan lukenut mutta olen siinä käsityksessä että suomella on OIKEUS ja LUPA maksaa 142-tukia. Missään ei sanota että on PAKKO ja PITÄÄ maksaa 142-tukea tietty summa. Halutessaan suomi voi kuten nytkin tehtiin kun sikapuolen 142-tukia leikattiin ihan yksipuolisesti komissiota kuulematta päättää että 142-tuet vuonna 2016 ovat nolla euroa. Onko se järkevää niin se on toinen juttu.
Mutta mitä suurempi tukiero alueiden välillä on ja mitä enemmän siitä julkisuudessa pidetään ääntä sitä suuremmaksi käyvät paineet leikata 142-alueelta. Ja jos seuraava hallitus onkin kokoomus+demarit niin saattaa löytyä myös poliittinen päätös asiasta? Ja juuri tästäkin syystä toistan että kokonaisuuden kannalta 142-alueen olisi kannattanut taistella vielä kovemmin 141-sopimuksen puolesta ja tällä hetkellä kovaan ääneen vaatia että 141-ratkaisu avataan.
Vahingoniloa? En ole huomannut yhtään vahingoniloa tukieroista, ainakin C alueelta. Päinvastoin, nyt kun tavoitteenne toteutui, eli leikkauksia C alueen tukiin, niin silloin vahingoniloisia AB viljelijöitä täällä riitti .
En oikein ymmärrä tuo "142 alueen olisi kannattanut taistella vielä kovemmin 141-sopimuksen puolesta". Millä tavalla "taistelitti" itse 141 tuen puolesta? Kovin hiljaista oli 141 neuvottelujen jälkeen, mutta sitten kun selvis ettei komissio vaatinut leikkauksia 142 tukeen niin sitten alkoi parku. Ainoa mistä te olette taistellut on leikka C alueen tukia.
Mun JD 5820 lähte kyllä hyvin käyntiin. Jos käyttää sähköistä imusarjahehku niin ainakin -20 lähtee vielä käyntiin. Jos ei käytä hehku saa jo -5 pyörittää vähän aika ennen kuin lähtee käyntiin.
Tässä JD:n 5020 sarjassa on vakiona lohkolämmitin lisäks peräöljynlämmitin. Peräöljylämmitin on minun mielestä hyvä varuste etukuormaajatraktorissa, varsinkin karjatilalla missä tarvitaan kuormaaja jos ei nyt päivittäin niin ainakin useasti viikossa. Kun käynnistyksen jälkeen varovasti käyttää kuormaaja että saa sylintereistä jäykkää öljyä pois, niin voi heti aloittaa rehu ym. kuormaustyöt. Lämmin konehalli mihin mahtuis kuormaajatraktori olis tietysti paras ratkaisu, mutta semmonen ei meiltä löydy ja siksi meidän kuormaajatraktori on talvella melkein aina "roikassa".
Ilman ek:ta 5820 on mun mielestä kyllä aika peräpainoinen. Rehunteossa vedän silppurivaunua maatalousvetolaitteella ja kuormaaja on silloin toisen traktorin keulalla. Kuormaajan sijasta JD:n nokalla on silloin kaks 200 l happopönttöä, ilman happopöntöt keulapainot olis kyllä tarpeen.
Jo on kakolla vellit saulit ym luistimet solmussa!
EU:iin ulostettu Itälä kuulemma yritti riehua omana vaalikampanjanaan Huittisiissa!
No nimensä veroinen paikka jo ennenkin, hullu jne.
Äijä riekkuu viljelijöiden epätoivon kustannuksella ja omaa lapsellista vaalikampanjaa käyden tuottajien pöydissä.
Suomen mepeistä osa on muutenkin lähellä nollaa, mutta Itälä teki yrityksellään täydellisen limbon!
Tällaista pitäisi vielä jonkun äänestää, hyi saatana mikä pelle!
Joo täys pelle toi Itälä, eiks Ville joskus syytänyt jopa "itsevaltiaat" animaatiota uskottavuutensa karisemisesta
http://www.atl.nu/Article.jsp?article=51102&a=Bönder%20får%20pengar%20tillbaka%20när%20Lantmännen%20sänker%20gödselpris
Ruotsissa Lantmännen laskee lannoitteiden hintaa. Lasku on 0-500 kr/t (0-50 eur/t). Viljelijät jotka ostivat lannoitteet jo syksyllä saavat "liikaa" maksettu takaisin. Syy miksi kompensoivat syksyllä ostaneet on Lantmännenin motto "ne jotka tilaavat lannoitteet ajoissa, saavat lannoitteet edullisemmin". Artikkelissä puhutaan vain Lantmännenin lannoitetoimittajasta, ja voi olla että niillä on useampi toimittaja mutta YARA on kyllä niiden "päätoimittaja". Toiset saavat siis hyvitys ja toiset ei, sillä tuskin lantmännen itse maksaa hyvitykset.
Fendtin kotimaassa markinnaosuus laski suurinpiirtein saman verran kuin nousu täällä, vaikka myyntimäärät nousi
http://www.landtreff.de/download.php?id=13113
http://www.agrarheute.com/?redid=260202Eli Mariann Fischer Boel haluaa uudestaan ottaa käyttöön vientituet voille, juustoille sekä maitojauheille.
Fischer oli puhunut Berlinissä ennen Grünen Woche (elintarvike- maatalousnäyttely) alkua.
Saksan maatalousministeri Ilse Aigner toteaa että tilityshinta saksassa on paikoin laskenut alle 30c/litraa, tuottajat vaativat vähintään 43 senttiä jotta saisivat tuotantokustannukset katettua.
EU-komissiosta sanovat että ensimmäinen 30 000 tonnin voi erä sekä 109 000 tonnia voijauhetta on ostettu interventioon, ja "lisää ostavat jos tarvetta ilmenee"
Ehkä tämä hiukan lieväntää laskupaineet maidontilityshinassa meilläkin.
