Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 57 58 [59] 60 61

Viestit - der bauer

AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.

Minunkin mielestä se tuntuu korkealta.  Itselläni 2007 29%  ja  2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....
Vapaa sana / Vs: Joko totuudelle on sijaa?
: 09.03.09 - klo:18:42
Väinö Vältti pohtii lehdessä aivan oikeita asioita, noinhan se asia menee. Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa.

>>> Missä pän Suomea on nuo hehtaarit?, ei ainakaan täällä C2 alueella, täällä tehdään lisää hehtaareja.



Kannattaa muuten lukea tämänpäiväinen maaseutulainen sivu 8, on aika lailla asiaa.


Kohta Sami Kilpeläinen vaatii, että etelän viljanviljelijöitten tukia pitää siirtää maidontuotannolle.
[/quote]

>>> Ei hullumpi ajatus, vaikkapa A-B alueen maitotiloille
Vapaa sana / Vs: Joko totuudelle on sijaa?
: 09.03.09 - klo:18:17
Väinö Vältti pohtii lehdessä aivan oikeita asioita, noinhan se asia menee. Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa.

>>> Missä pän Suomea on nuo hehtaarit?, ei ainakaan täällä C2 alueella, täällä tehdään lisää hehtaareja.

Kas kun taisit huomaamattasi osua asian ytimeen? C2:lla on pulaa pellosta koska kotieläinpuolen tukieron takia kotieläintuotanto on siellä huomattavasti kannattavampaa. Kannattavampi kotieläintuotanto johtaa siihen että tuottajat pyrkivät maksimoimaan tuoton laajentamalla kotieläintuotantoa. Koska kuitenkin iso kotieläinyksikkö tarvii suuren peltoalan niin se johtaa pellon niukkuuteen ja sitten raivataan.

Jos tukieroa ei olisi niin maidontuotanto ab-alueella olisi yhtä kannattavaa kuin C2:lla ja täällä kotieläintuotannolle olisi vielä peltohehtaareja. Juuri tämä kehitys on huolestuttavaa että kotieläintuotanto siirtyy korkeampien tukien alueelle ja loppuu alempien tukien alueelta. Ja tämä johtaa juuri siihen että peltoa on samanaikaisesti sekä liikaa että liian vähän. Jos tukierolle ei tehdä mitään niin tämä kehitys näivettää sekä maidontuotannon että lihantuotannon etelä-suomesta ja sitten sitä peltoa vasta liikaa onkin.

Kannattaa muuten lukea tämänpäiväinen maaseutulainen sivu 8, on aika lailla asiaa.

[/quote]

>>>>> A-B alueen hehtaarihinnoista päätellen sielläkin taitaa olla pulaa pellosta. Mitä tukieroon tulee niin maitopuolella se ei auttais etelän tuottajat vaikka C-alueen tuet laskis samalle tasolle kuin etelän.  Koska ainakin minun mielestä mejerit ovat maksaneet maidosta
mitä pystyvät, kun teurastamot taas maksavat sen verran että saavat raaka-aine. Mutta olen kuitenkin sitä mieltä että meillä on paremmat eväät (korkeampi litra tuki) kestää tiukan paikan tullessa siis jos maidon hinta tästä vielä laskee.
Paljonkos kannattas maksaa tollasista yleiskärryistä. Nätit ja ehjät. Lantakela kuuluu samaan kauppaan. Kärryt käy kukkuu. Paljonko ???

skn kakkileikit alkaa
lähetkö protko paronille urakoimaa kun saat omat kakkiläjät hajalle 8)
Voi sua raasua. Tollasilla urakoimaan? No juu, ihan omaan käyttöön ja rehulle ,ei paskalle. ::)

Meillä oli joskus kymmenen vuotta sitten samanlainen rehunkorjuussa. Muuten kestävä ja hyvä vaunu mutta tarkkuussilputulla rehulla kuorma tahtoi joskus jumittua kiinni (laidat pullahti), sillä seurauksella ettei siilolla meinannut saada tyhjennetty. Meidän vaunussa oli lisälaitojen päällä vielä kattoverkko, vaunu vaihtui sitten kippivaunuks...
Vapaa sana / Vs: Joko totuudelle on sijaa?
: 09.03.09 - klo:17:02
Väinö Vältti pohtii lehdessä aivan oikeita asioita, noinhan se asia menee. Meillä on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa.

[/quote]


>>> Missä päin Suomea on nuo hehtaarit?, ei ainakaan täällä C2 alueella, täällä tehdään lisää hehtaareja.
Mikä siinä elhossa sitten on huonosti?

Siinä pitäis olla sekon tai kuhnin tarrat  ;D ;D ;D ;D
Löytyykö Suomesta yhtään Patz merkkistä vaunua?...
http://www.youtube.com/watch?v=Qc0sg0WXX1E&feature=related

....kun ovat vaivautuneet kääntämään esitteet suomeks.

http://www.patzinternational.com/europe/finland/

Hyvin sekoitti ainakin tuossa videossa. Laatua pohjois amerikasta?
Oliko muuten nuo Brand X,Y tuossa videossa SEKO? ;D




Kuulemma löytyy.... taitaakin olla oikein käyttöön rakennettu vaunu.
 8)

>>>>> Joo, hyvältä näytti

btw. Itse en oikein korkealle noteeraa peltipalasista ruuveilla koottua jf-Stollin apevaunuviritystä. Pahasti muistuttaa pohohohojalaasta maatalouskonetuotantoa. :D

>>>>>> Älä nyt viitti, JF on keksinyt nimenkin sille, "impulse mixing" hyvältä kuulostaa, eikös? ;D ;D ;D
Löytyykö Suomesta yhtään Patz merkkistä vaunua?...
http://www.youtube.com/watch?v=Qc0sg0WXX1E&feature=related

....kun ovat vaivautuneet kääntämään esitteet suomeks.

http://www.patzinternational.com/europe/finland/

Hyvin sekoitti ainakin tuossa videossa. Laatua pohjois amerikasta?
Oliko muuten nuo Brand X,Y tuossa videossa SEKO? ;D


Olin viime torstaina raision, nautatiloille suunatussa tilaisuudessa kuuntelemassa. Yks rehukonsulentti korosti että jos se vaan on mahdollista niin raisio tuo soijapavut kokonaisina, ja jauhaa ne vasta Suomessa. Kokonaiset pavut ei kuulema saastu niin helposti kuin soijarouhe....
Kertokaas kateelliset missä ovat kuuskytluvun muut traktorit kuin verkut?  Vanhoja verkuja on yhden jos sun toisen nurkissa kakkoshommissa ja myyntihinnat markkinoillakin mukavat. Luotettava  tekniikka pitää ne pienessä puuhassa vanhoinakin. Kahdeksankymmenluvun verkut ovat laajalti vielä aktiivikäytössä viljelytoimissa sitkeinä luotettavina ja polttoainetaloudellisina vetopeleinä. Missä ovat muut merkit? Eipä noita uudempiakaan MF:ja ihan hirveästi haukuttu ole. Räävit käyttäjät saavat hyvätkin koneet hajalle.
Siis missä luuraavat muut vanhukset?
Kertokaa hyvät ihmiset minkälaisia 60- ja 70-luvun traktoreita teillä on kun verkumiehet luulee verkua ainoaksi vanhempana ajettavaksi traktoriksi.

>>>> Porsche Super -60, enkä verkuun vaihda, ei edes dyna veeteen ;)
tilojen keskinäisestä kilpailusta johtuvaa maidon hinnanlaskua.


>>> voisitko, tyhmälle, vähän tarkemmin selittää mitä tarkoitat?
***Arlan tuottajalle Suomessa maksettu hinta on ollut jo pitkään piikkinä ruottalaasten ja tanskalaasten hallintomiesten ihossa. Nyt valuuttakurssin laskun myötä heille on tullut tilaisuus korjata tilanne. Tämän prosentin määrällä on tarkoitus sotkea Suomen nestemarkkinat. Lopullisena tavoitteena on yhdistää arlan tuottajahinnat pohjoismaissa: Apemies

Tämä mantra on jo loppuun kaluttu.

Tämä on populismia vailla mitään liiketaloudellista tulosolettamaa! Valio on tuota hokennu toistakymmentä vuotta, vielä ei ole ollu Faktan murua.

Ihan yhtä helppo olisi sanoa samaa Viro/Suomi tilityshintaeron teemalta syytellen valiota!


>>>>> Valio ei tuo maito virosta 

Väitteet tuottajahinnan laskusta syyllisten löytyvän Arla Ingmannista on niin tökeröä että on se huomattu jäsenistössä.


>>>>> Onko Valio väittänyt syyllisten löytyvän Arla Ingmannista ? Mun mielestä ei, on korkeintaan todettu ettei maidon tuonti ainakin helpota tilanne. Tuottajahinnan laskun syyksi on ilmoitettu valuuttakurssit sekä maitotuotteiden huonot maailmanmarkkina hinnat.
Pitkällä aikavälillä tukee arlan kilpailukykyä suomen maitomarkkinoilla, joten vahvistaa yrityksen tilityskykyä. Ja tilityshalua jos vain Osaomistamani Valiokin hoitaa oman kenttänsä tuloksellisesti.

***Uskaltaisin väittää vastaan. Hurrimaito tulee tosi kalliiksi jokaiselle suomalaisella maidontuottajalla, myös arlalaiselle..

Apemies on todennäköisesti oikeassa. Riippuen miten Arla tekee niin jos Arla saa suuremman katteen tuontimaidosta kuin suomalaisesta maidosta niin sillä voidaan (lyhytaikaisesti) tukea kotimaista tilityshintaa eli se voi olla parempi. Mitä taas pidemmän aikavälin kehitykseen tulee niin kun (jos?) kiintiöt maidosta poistuvat niin maitosektori joutuu sopeutumaan samaan mihin vilja- ja lihasektori ovat jo joutuneet sopeutumaan eli avoimeen kilpailuun. Jos tuonti kannattaa niin silloin joku tuo. Tuottajahinta lähivaltioiden välillä ei voi merkittävästi poiketa toisistaan. Lisäksi on huomioitava täällä korkeammat keräilykustannukset jotka saattavat laskea tuottajahintaa.



>>>> Ja JOS ruotsimaidon myynti alkaa sujua, niin kynnys tuoda maitotuotteita esim. virosta, on taas vähän madallettu.
Ja raaka-aine jatkaa halpenemistaan....

http://www.atl.nu/Article.jsp?article=52059&a=Arla%20sänker%20avräkningspriset%20igen

kruunun nykyisellä kurssilla 24,14 senttiä/kilo >:(
Sivuja: 1 ... 57 58 [59] 60 61