Ingman saa maidon "maistumaan".

Lainaus käyttäjältä: kyntaja - 04.06.10 - klo:12:24

äääh unohtakaa...

Laitan 4m vääterin virosta...

Välirahalla saa ja entinen jää pyyviin

oikea johtopäätös! nyt kun meidän porukan maestro on kunnostettu jäi liki uutta vastaavalle 4m koneelle hintaa noin 20 000€. Olisi vastaavaan suomi-käytettyyn laittaa väliä enemmän kuin tämä tuli kokonaisuudessaan maksamaan.

Suosittelen sitä väderiä. Vaikka pikkaisen enemmän joutuu käytettynäkin maksamaan, niin kuitenkin siihen ei joudu paljon yllä pitoon sijoittamaan. Nyt 3m Maestrolla 2 kevättä melkein takana, noin 450 ha ajettu. On muuten paljon heikkoja kohtia. Harmittaa hieman kun tuli entinen vanha väderi hävitettyä. Sillä oli hehtaareja takana kuitenkin päälle 2000 ja paaaaljon vähemmän remontteja. Ainut etu on tuossa Maestrossa se että on helvetin kevyt kone vetää, mutta ehkä siihen on syynsäkin!

Ite oon pitäny sellaista käytäntöä että jos ei kohtuuella pääse. Puhelimella ei saa kiinni, eikä kaluston omistajaa näy missään. Niin ei muuta kun kaluston siirtoon ite. Traktorilla on hyvä vejellä kampeita eestä, mutta tuon kaivurin kohalla voi joutua käyttään miliisiä jos ovet lukittuna. Hirvimiehistä ei oikein saa ystäviä tällä keinolla, mutta toimii se kikka ku joutuvat keräileen autoja pitkin peltotien liittymiä tai parhaassa tapauksessa pellolta johon sattumoisin tuli nyt useampi tonni paskaa "tietylle kohalle". Niin ja nämä tietysti traktorilla vejettynä, onneksi ei ole sattunu vielä uudempaa hälyttimellä varustettua autoa:)

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 27.05.10 - klo:22:38

Vasta common rail -tekniikka on alentanut kotimaisen moottorin kulutusta.

Vertailtu kahta 7,4 kotimaista. Commonrail kuluttaa 20-25% enemmän kuin vanhempi mekaaninen kone samassa hommassa eikä siltikään jaksa. Kumpikaan ei ole vakiosäädöissä..

Commonrail tekniikka nostaa yleisesti polttonesteen kulutusta. Kovilla kieroksilla vievät tautisesti ainetta. Kierrosten tiputtua kulutus laskee ja veto ominaisuudet paranee. Commonrail ei sinänsä ole ongelma mutta 4 venttiili tekniikka tuo oman lisänsä tuohon kulutukseen. Mettä kone puolella on aika kiusallista kun joutuu kaikki uudet koneet säätämään käyttöön otossa uudestaan että kulutukset asettuu siedettävälle tasolle. Tuo vaan hirvittää kun pian saadaan esimakua työkone puolellakin polttonesteen takaisin kierrätyksen jäähdytyksestä. Tämähän on tuttua autopuolella, mutta..... Kun ei ne pelaa kunnolla nuo nykysetkään tällit.

Nyt on kolmatta kevättä tuo kivi-pekan 4 m. Pois en antas. Edellinen kone oli kivi-karhu vm. -99. Ajettiin kirjaimellisesti loppuun, kunnostus ois ollu lähes yhtä tyyris kuin tuon uuden väliraha. Tyytyväinen olen ollu ku vaihdoin. Ja myös tuo Lappalaisen poikien tarjoama palvelu pelaa, kuten myös koulutus tilaisuuskin:)

Kuulemma tullut ihan uusi lääke markkinoille. Vasta saanut hyväksynnän suomessa. Maidolla varoaika 0 vrk ja lihalla 2 vrk. Onko kellään tietoa kyseistä lääkkeestä sen enempää?

Tämän hetken tilanne karjassa näyttää kohtuullisen hyvälle. Uusia tartuntoja ei ole tavattu kohta 3 viikkoon. Kauhulla tietysti odotan että milloin taas joku nilkuttaa. Viemäriin laitetun maidon määrä jäi himpun alle 20000 litran/kk. Töitä ja unetteomia öitä on kyllä kertynyt.

Kiitoksia kaikille neuvoista! Nyt tämänkin tilanteen kanssa osataan jollainlailla menetellä.

Epäilen että pakkaremppa auttaa. Mulla teki 160ht 3000h vm-03 saman oireen mut vakavammin taakse päin. Oli levyt sujahtanu vinttaralleen.

Meillä oli hieman samanlaista ongelmaa. Kokeileppa nostaa vannaspainostusta 1-2 pykälää ja säädä konetta hieman ylemmäksi. Kylvösyvyyden ei pitäisi muuttua kun painotus on raskaampi. Tällöin vantaan kulma muuttuu erillaiseksi. Tuo putki ongelma on aika yleinen. Putket ei pysy vantaissa ja heikompi tasoinen luomu siemen(roskaisempi) ei taho juosta putkista. Sama tavara menee jukosta ja väderistä ilman ongelmia.

Näitähän on jo aika yleisesti käytössä, mutta en ole juuri nähnyt keskustelua, millaiset vaatimukset tämä asettaa rehulle?

Toimiiko esim. noukinvaunulla korjattu rehu, entä onko joku ratkaissut paalirehun käytön em. systeemissä? Vai vaatiiko käytännössä silppurirehun?

Riippuu noukinvaunusta. Mutta kyllä silpun pitää olla lyhyttä ja tasalaatuista. Myös säilörehun kuiva-aine pitoisuus aiheuttaa ongelmia. Hieman pitempi kronen noukkarilla tehty kuivahko(n.40%ka pitoisuus) aiheuttaa jokaisella täyttöpöydällä käsitöitä. Toisaalta myös tarkkuus/ajo silppurilla rehun hienontaminen(alle 45mm) täyttöpöytää varten on turhaa. Oma systeemi on mullerupin m16 täyttöpöytä ja mixfeeder. Toimiva systeemi(pöytä heikoin lenkki), mutta nykyään turhan kallis. Useamman komponentin automatisointi nostaa myös kustannuksia liikaa. Nyt onkin olosuhteiden pakosta tr käyttöinen apevaunu ja mix feeder hoitaa pelkän jaon. Jos nyt muuttaisin systeemiä niin kiinteä apesekoitin, traktori täyttö, purku lattialle sekä kiskovaunuun/matolle. Jos jotain kiinnostaa niin mullerupit kaikkinen laitteineen on myynnissä.

"Veeti on nähnyt likeltä monta tapausta mm. 1970-luvun lopulta ja 1980-luvun alkupuolelta sekä nykyiseltä EU-ajalta, jolloin isäntäväki on luopunut navettasuunnitelmistaan juuri kannattavuuslaskelmien valmistumisen jälkeen.  On hakeuduttu muihin hommiin, mm. yksi isäntä lähti kaksivuorotyöhön tehtaaseen laitettuaan ensin lehmät korkealaitaiseen. ko. isäntä mieli isoa lypsykarjaa."

En minä oikein ymmärrä että miten tuo on jotenkin eri tilanne ku täällä pohjosessa. Sama juttu. Ei laajenneta jos se ei kannata ja lopetetaan jos löytyy helpompi ratkaisu.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 09.05.10 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: Mickey - 09.05.10 - klo:07:37

Mielestäni kiuruvetiset asennoituvat erillalailla. Siellä ei itketä tukien perään vaan tehdään työllä ja sitten raivataan lisää jos ei peltoa ole järkevästi saatavilla. Ei se ole sen kummempaa. Eikä kiuruvetiset saa enempää tukia kun muutkaan.

Asennoitumisesta tiedä mutta kyllä tuollainen kun saa tukia 20% liikevaihdosta tai 12% enemmän kuin ab-alueella niin kyllä se kummasti helpottaa investointipäätösten tekemistä? Noin niinkuin esimerkkinä niin 100 lehmän karjassa tuo 5 c/l tukiero tarkoittaa vuositasolla 50.000 euroa enemmän tulopuolella. Nyt kun teet investiontilaskelmia niin onhan sillä perskeleen suuri ero että onko tuollainen 50.000 euron summa siellä tulopuolella vaiko ei? Paljon helpompi tehdä se investointipäätös jos se summa siellä tulopuolella on?

Jotain hommeleista ketoo sekin, että uusia suurnavetoita on rakennettu mm. Pelloon ja Tervolaan, samanaikaisesti AB-alueella tyhjennetään navetoita.

Veeti tietää monta tapausta täältä lähistöltä, missä isäntäväki olisi ollut halukas rakentamaan uutta suurta navettaa, jo 1970-luvulta lähtien, mutta hankkeet kaatuivat ämteekoo-kepulaiseen maatalouspolitiikkaan.
Piirustukset on työnnetty vähin äänin piironginlaatikkoon pölyttymään sen jälkeen, kun kannattavuuslaskelmat ovat valmistuneet.

Vironperän Jussin KESK linjaus vuodelta 1973 siirtää kotieläintalous pohjoiseen "uhkaavan maitopulan takia" sai huipentumansa kymmenen vuotta myöhemmin, kun valtavan maitotulvan takia jouduttiin määräämään tiukat tuotantokiintiöt, mitkä olivat voimassa EU-jäsenyyteen saakka..tosin siitäkin annettiin helpotuksia pohjoisessa.

En oikein ole vakuuttunut tuosta Jussin osuudesta tuotannon siirtymiseen pohjoiseen. Reipas 10 vuotta sitten kun asustelin eteläsessä suomessa. Tuli yllättäen kierrettyä aika paljon tiloja varsinais suomea myöten. Tuo kokemus kyllä osoitti että ei taida nousta kuin muutamia lypsypalatseja lisää ab-alueelle vaikka tuki tasattaisiin. Ei näyttäny olevan isännillä ja varsinkaan emännillä tarvetta elukoiden pitoon. Tosin oli joukossa muutamia tiloja jotka ovat laajentaneet karjapuolta eroista huolimatta. Eikä kovin huonolta näytä nyttenkään niillä tiloilla. Minusta se on asenne joka ratkaisee enemmän kuin Jussin teot.

Lainaus käyttäjältä: Mickey - 09.05.10 - klo:07:37

Veeti. Missä mielessä sinä tuota lomitustukia meinaat? Meinaatko koko melan järjestelmää, myeliä vai mitä osaaluetta? On hurreillakin järjestelmiä johon valtio osallistuu. Rahaakin kierrätetään, erillalailla vain kuin suomessa.

Mielestäni kiuruvetiset asennoituvat erillalailla. Siellä ei itketä tukien perään vaan tehdään työllä ja sitten raivataan lisää jos ei peltoa ole järkevästi saatavilla. Ei se ole sen kummempaa. Eikä kiuruvetiset saa enempää tukia kun muutkaan.

Johan lykkäsit tyypillistä kepulais-ämteekoolaista paskaa.

Ruotsissa ei ole valtion kustantamaa lomitusjärjestelmää, tämä on vain suomalainen "kreikka".

Uuden pellon raivaaminen on "rikollista" puuhaa, meillä on jo ennestään puoli mijoonaa ha liikaa peltoa. Vääristymä tulee siitä, että ämteekoo-keulainen maatalouspolitikka on siirtänyt kotieläintalouden pois sieltä, missä pellot sijaitsevat....Vironperän Jussin linjaus.

Tsot, tsot. En todellakaan omaa kepun jäsen kirjaa enkä kannata mtk:n linjauksiakaan vaikka jäsenmaksun maksankin ja kokouksissa käynkin.

En myöskään maininnut lomitusjärjestelmää, kun ei siellä sitä ole. Siellä voi työvoimaa ostaa. Siellä kohdellaankin viljelijöitä yrittäjinä. Usko pois, kyllä siellä rahaa kierrätetään viljelijöiden ja pienyrittäjien kautta. Eläkettä saa myös vilejlijät niinku muutkin.

Ei se raivaus suinkaan ole rikollista, sitä raivataan tarpeeseen. Jos mulla valta päättää niin tasaisin tuet läpi suomen samaksi. Tuossa olet ihan oikeassa "ämteekoo-keulainen maatalouspolitikka on siirtänyt kotieläintalouden pois sieltä, missä pellot sijaitsevat". Mutta kyllä tuo on pelkästään kepun ansiota.

Veeti. Missä mielessä sinä tuota lomitustukia meinaat? Meinaatko koko melan järjestelmää, myeliä vai mitä osaaluetta? On hurreillakin järjestelmiä johon valtio osallistuu. Rahaakin kierrätetään, erillalailla vain kuin suomessa.

Mielestäni kiuruvetiset asennoituvat erillalailla. Siellä ei itketä tukien perään vaan tehdään työllä ja sitten raivataan lisää jos ei peltoa ole järkevästi saatavilla. Ei se ole sen kummempaa. Eikä kiuruvetiset saa enempää tukia kun muutkaan.

Kaikki jotka vastustaa raivioiden tukemista tulisi maksaa sanktiota jos viljelee peltoa koska se on joskus raivattua. Eli tasa-arvon nimissä tulisi jokaiselle hehtaarille ja eläinyksikölle maksaa sama hinta on se sitten missäpäin suomea vaan ja milloinvaan perustettu.

Taitaa olla ainut ja järkevin keino saada näille pohjoisenki raivioille ja etelän elukoille hieman kannatusta. Mulle passais erittäin hienosti:)

Muistaakseni Kivipekan multuri oli luokkaa 30000 - 32000 ekua. Se kyllä on hyvän oloinen peli ja tuo painon siirto on hyvä. Tahtoo nuo nyky kärryt rynkyttää tyhjällä lastilla ku koukku paino jää olemattomaksi. Miten lie tuo Kivipekan lautas paino riittääkö koville savisille maille?
Realistin kannattaa itse tehä tuohon hintaan multuri, ei Suomesta löydy. Jos multaimen saa tuohon hintaan, niin epäilen jakolaitteiston toimintaa. Kannattaa sitä laskea tuohon multaimelle muutakin kuin tuo tuki. Typen hyödyntäminen, levitys ajankohdat, yms.. Ainakin itellä nurmisadot nousi multaamisen myötä, mutta myös heinikoiden tihitys kylvö lisääntyi.