Tänään luki paikallisessa lehdessä, että maito koostuu omasta noin 30 milj, Kaustinen noin 10 milj ja Valiolta reipas 10 milj. Jutun lopussa kerrottiin että KPO:n tarve täytetään ja sitten halpaa Pirkka-maitoa ripotellaan ympäri Suomea K-Extroihin, kun sitä ei muualle riitä. Keskon maidon myynti noin 200 milj litraa.

Kysyisinkin, mitä lisäarvoa tällä maamme maitoketjulle tuodaan, kun tämäkin maito voitaisiin myydä normaalilla hinnalla(arvelen, että Pirkka-maito tulee olemaan 5-7 c halvempaa, että saadaan kuluttajaa sillä härnättyä).

Ps. Kaikenlaista sakkia tähän viljelijäjoukkoon sikiää.

En lukenut tätä ketjua läpi, mutta tässä tilanteessa osa porukasta tuntuu olevan kovin voimissaan(sanoisinko että jos maassa olisi kahvat, nostaisivat sen ilmaan). En minäkään ole maidon hinnan nostoa vastaan, ja toivon riittäviä hinnannnostoja ja kilpailukykyistä hintaa. Varmaan voisi olla  jotain bonuksia määrästä, kuten lihapuolellakin, mutta tuskin eri hintaa. Itse tuotan yli keskimääräisen litramäärän ja olen noin 3 km tuotantolaitoksesta.

Kysyisin tässä havainnollisesti, vaikka varmaan sopimatonta käyttää kenenkään nimeä, kuka yksitynen hakisi maidon ja lihan Heikki Guttormin tilalta ja viideltä muulta  Utsjokelaiselta tilalta, vaikka varmaan saa jotain kuljetustukea. Tilasta kirjoitus HS 30.12.2007. Kirjoitus oli hyvin asiallinen ja kertoi Guttormien viljelystä ja aikomuksesta jäädä eläkkeelle parin vuoden kuluttua. Tiedän vastaavia esimerkkejä etäältä tuotantolaitoksista, että varmaan olisi edullisempaa teurastamon kysyä lehmän paino ja tilittää kotiteurastetuista lihoista, mutta osuustoiminnalla nämät asiat on hoidettu.

Palaisin vain osuustoiminnan perimmäiseen, että se on taannut osakkailleen turvaa huonoinakn aikoina(vahva ja iso osuuskunta parempaa ja pieni ja heikko huonompaa). Itse olen valaistuksen osuuskunta-aatteelle saanut vasta aikuisiällä ja tulen varmaan kannattamaan sitä niin kauan kuin tuotan jotain jalostettavaa. Omaa pohjaa näille asioille en ole saanut verenperintönä, eikä suvussa kulkevina luottamusmiespaikkoina, jotka minua joskus vähän huvittavatkin(tuntuu, kuin osaamista ei muilla olisi). Kerran olin päästä itsekin oikein tarkkailemaan toimintaa joksikin tarkkailijaksi, mutta vaihdoin osuuskuntaa, ja joukko esikuntalaisia soitteli perään, että eihän sinä voi lähteä, kun sinut on valittu hallintoon. Tätä tarkoitin pienten osuuskunttien sitouttamisella jossain aikaisemmassa ketjussa.

Ei ollu varmaan veroton tuo ensimmäinenkään, niin laitoin vertailukelpoisen luvun. Ei kyllä muutenkaan yhden kuukauden tilityshinnalla mitään merkitystä.

Hinta viime tilissä 0,4381 melko heikoilla pitoisuuksilla , mutta se ei kyllä kerro mitään lopullisesta tilityshinnasta ja tilityskyvystä.

Pitää muistaa, että nämä asiat kertovat vain menneisyydestä ja bisneksessä vain tulevaisuus merkitsee.

Tarkennan vielä tuota kausihinnoittelun merkitystä. Jos osuuskunta voi tasata tarpeensa lisäostoilla(mitkä kylläkin aivan käypään hintaan kuten sanoit), eihä tällaisen toimijan kausihinnoilla ole kuin solidaarisuusmerkitys.

Maidon hintavertailu täytyisi laskea tilinpäätöksestä. Pari lukua riittäisi, keskimääräinen tilityshinta kaikille litroille(aikalailla hyvä vertailuluku) ja tlityskyky litraa kohden(tlitetty hinta +- tulos).

"Kausihinnoittelussa on vain mielenkiintoisia eroja Valion ja ei-valiolaisen meijerin välillä, ei-valiolaisen eduksi." lainaus W:lta

Welmeri hyvä, tiedät varmaan miksi noin on tai jos et tiedä, osoitat suurta tietämättömyyttä.

En jaksa alkaa sinulle kertomaan mihin kausihinnoittelu juontaa juurensa. Tiedät kyllä varmaan, että maamme "ylituotantoa"(mikä nykyään johtuu runsaasta tuonnista) ei ole aina ollut näin helppoa viedä.

"Kymppimeijereille" annettu kilpailuviraston maidonostolupaus ja sen härski hyväksikäyttö mahdollistaa maksamaan saman hinnan vaikka läpi vuoden, kun ostomaidolla on voinut tasata tarpeen. Ostetaan runsaasti normaalia enemmän ennen pääsiäistä, juhannusta ja joulua maitoa valiolaisilta ja purkitetaan linjat kuumina kaakkureita varten ja kyllä kauppiasta hymyilyttää.

Olisi mukavaa olla kärpäsenä katossa tällaisten osuuskuntien hallituksen kokouksessa, mitkä paskovat urakalla omaan pesään. Toimitusjohtaja, jolla pelissä ei ole mukana mitään muuta, kuin siivottava työpöytä, iskee veretseisauttavia ideoita maitomarkkinoille. Luottamustoimiin on valjastettu jokaiselta  vähänkään merkittävämmältä tilalta väkeä jollekin tasolle(vähintään laajaan hallintoneuvostoon), jolla porukka saadaan sitoutettua kujeiluun mukaan. Näissä akiteeraustilaisuuksissa syötetään ammattijohtajan taitotasosta riippuen "informaatiota" meidän hyvästä tilanteesta. Tätä toimintaa yksi maakunnan suoraselkäinen toimitusjohtaja kuvasi "herkkusienitoiminnaksi", pidetään pimeässä ja syötetään paskaa.

Pienellä valtakunnallisella markkinaosuudella 1-3 %, voidaan hyvin sotkea hintakehitystä usean maakunnan alueella ja kyllä kauppiasta hymyilyttää. Keski-Pohjanmaalla KPO pitää pientä toimijaa käytössään hovitoimittajana varmaan noin 10 miljoonan litran ostoillaan ja voi toimia hinnanmäärityksessä hyvin määräävänä osapuolena. On mielenkiintoista nähdä, millaisin avauksin tulevaan vuoteen lähdetään.