Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Lampaanlihan hintaa nostettiin.. jaa en taida sanoakkaan minkä verran.
En tiedä mikä on lampaan kilohinta, mutta jos laadun mukaan maksettaisiin niin sen pitäisi olla ainakin puolet halvempaa kuin sianliha.
Pitää myöntää että olen vilpittömästi samaa mieltä kanssasi
Antikulinaariset elintarvikkeen syöjät vastailevat. Ruokaa se pitää olla mitä syödään.
Lampaanlihan hintaa nostettiin.. jaa en taida sanoakkaan minkä verran.
Meinaakko, että joku käy laskemassa taimien suhteen?
Laita Maastulliin ilmoitus 'ostetaan sikavaaka' ja saat kymmensiä tarjouksia edullisista vaaoista ja kaupanpäällisiksi yhtä monta tarinaa siitä miten meillä sikoja kasvatettiin niin ja niin si sitten tuli eu jne..
Voitko kertoa noita tarinoita täällä. Voisi aikaa tappaakseen lukea niist joitakin
Hammaslääkäri kertoi antaneensa siankasvattajamiehellensä yhtenä vuonna 60000 ögöä sikatalouden harjoittamiseen. Toista tukkua ei kuulemma tule, pystyy kuulemma elättämään äijänsä ilman sikojakin.
Antoiko vielä suuhoitoa kaupantekijäisiksi
En kerro. Tätä palstaa lukevat muutkin.
Sulla tulee kohta taas +-500 karmaa. Vaihdatko sitte taas nimmaria?
Laita Maastulliin ilmoitus 'ostetaan sikavaaka' ja saat kymmensiä tarjouksia edullisista vaaoista ja kaupanpäällisiksi yhtä monta tarinaa siitä miten meillä sikoja kasvatettiin niin ja niin si sitten tuli eu jne..
Voitko kertoa noita tarinoita täällä. Voisi aikaa tappaakseen lukea niist joitakin
Hammaslääkäri kertoi antaneensa siankasvattajamiehellensä yhtenä vuonna 60000 ögöä sikatalouden harjoittamiseen. Toista tukkua ei kuulemma tule, pystyy kuulemma elättämään äijänsä ilman sikojakin.
Apulanta ja sen levitysajankohta on vain osatekijä siinä heinän kasvussa ja kehityksessä.
Pari muuttujata aina johon ei voikkaan vaikuttaa.
Juurikin näin.. Mä uskon että apulannan tarkka levityshetki on niin pieni tekijä, että sen vaikutusta ei pystytä selvittämään edes laboratorio-olosuhteissa. Saati sitten järkevästi Suomen 2 500 000 peltohehtaarilla Luultavasti 50 vaikuttavampaa tekijää pitäisi ensin sulkea pois..
Apulannan levitys pellolle on turhaa.
Unohda, Takapakki, tuollaiset puuhastelut anopin lehmien ja appiukon jonnikoiden kanssa ja siirry oikeisiin poronpuremishommiin tundralle JD6630:n kanssa. Pärjäisit paljon paremmin petokorvausten kuin rehukaupan kanssa. Analyseeraisit sivupisneksenä vaikka jäkälien D-arvoja. Se on vähän liian pieni tokka tuo yksi vanha jöörndonner.
Porohommilla tuntuu olevan hieman liian alkoholisoiva vaikutus
Niitäkin on niin vähän ettei edes eu anna tukiaisia niistä, niin sen on surkeaa täällä pohjooses
Mutta lehmän paska leviää komiasti uudella kärryllä ja raha haisee Joko landepöndelle on urakoija tullut valteemilla levittämään kakat vai pitääkö kauankin odotella?
Jätä se deere johonkin kuusen alle ja unohda sinne, sointuu paremmin metsän väreihinkin kuin joku masseri niin ei häiritse niin silmää jos sattuu ohi kävelemään.
Pitää tosiaan olla paljon petokorvauksia, että saa hankittua oman tarkkuuslevittimen!
Meikäläisen urakoitsija kiristelee vielä pyöränpultteja likemmäs elokuun viidettätoista, jolloin kaksi verkua täyttää, jos siis naapurin valmetti on TAAS porsinut, vaunun parissa minuutissa ja kahden tilan tuhannen uuhen paskat levitetään jiiähvällä yhden vuorokauden aikana. Urakoitsija on valittanut, ettei ehdi kahvitella kuormauksilla ja arvokkaat venttatunnit jäävät vähiin.
Näin on koettu varsin vaivattomaksi ja ekonomiseksi kahden tilan lannanlevitykset: aumat pellolla, jonne levitys tapahtuu, naapuriapu (vaihtoapu) kuormauksessa, tehokas levityskalusto. Taatusti taloudellisin/nopein lannanlevitys. Lisäksi bonuksena on, että levittimen pesu ja remontit jäävät urakoitsijalle.
Unohda, Takapakki, tuollaiset puuhastelut anopin lehmien ja appiukon jonnikoiden kanssa ja siirry oikeisiin poronpuremishommiin tundralle JD6630:n kanssa. Pärjäisit paljon paremmin petokorvausten kuin rehukaupan kanssa. Analyseeraisit sivupisneksenä vaikka jäkälien D-arvoja. Se on vähän liian pieni tokka tuo yksi vanha jöörndonner.
Apila on antanut edellisen vuoden typpensä muille nurmiheinäkasveille heti kasvukauden alkaessa ja jatkaa siitä typensidontaa myöhään syksyyn. Tarkoittaa sitä, ettei kasvukaudesta jää päivääkään ruohon kasvussa hyväksikäyttämättä ja keltaisia raitoja ei ole. Näin laidunkauden voi aloittaa aikaisin pellon alettua kantaa ja sitä voi jatkaa myöhään syksyyn kunnes lämpötila lopettaa kasvun. Apulannoitetuilla nurmilla tavaraa tulee kun/jos jaraa annetaan ja kasvukaudesta voidaan menettää huomattavastikin.
Apilan tuottama ylimääräinen typpi pääsääntöisesti sitoutuu hidasliukoiseksi jemmaan jos sitä ei tarvita. Ylimääräiset/väärin huiskitut jarat häipyvät vesistöihin.
Kattavasta apilakasvustosta on huolehdittava kylvämällä lisäsiementä joka toinen vuosi.
Apulantatypen levittäminen apiloille on käsittämättömän turhaa ja jopa haitallista.
Jos sattuu semmonen vuosi että toukokuun alun ja juhannuksen välissä ei vettä sada, niin yaralaiset on kyllä näkyvissä ja nurmi muistuttaa enemmän luomulla tuotettua.
Mut kyllä se on hyvä että yaralaiset ei liukene samantien. 2 edellisenä vuonna nekin on menneet vain läpi suoraan pohjavesistöön rehuntekojen välissä, kevät levityksessä jotain hyötyä edes
Kyl sul on vielä paljon opittavaa!
Sonja ja Frida alkoivat ihan itekseen typentuotannon kuukausi sitten ja pari viikkoa elukat ovat sitä popsineet nahan alle. Tämä typpituotanto jatkuu piiitkälle syksyyn, jonne lämpösumman kertyminen jaksaa niitä avittaa. Pistin vapun jälkeen lisäsiementä kolme kiloa hektaarille ja se turvaa uudet typpitehtaat pariksi vuodeksi eteenpäin. Sade oli juu kiva juttu ja nyt ovat näämmä pienillä sirkkalhdillä jo.