Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
mielestäni visalla erittäin asiallinen kirjoitus. kuinkahan moni meistä täällä kirjoittelevista uskaltas jatkaa kirjoittelua jos pitäis kirjoittaa omalla nimellä eikä piiloutua nimimerkin taakse?
on se vaan käsittämätöntä, ab alueelaisten suurin huoli tuntuu olevan ku c:läisillä menee niin ***** hyvin.
miks tällasia keskusteluja ei käyty sillon ku c alueella maksettiin kiintiöistä 50 snt/litra???
ihan vaan vinkvink a-a/b alueellisille, mielenkiinnosta tällanen gallup, eli paljonko on tänne kirjottavilla c-alueen tuottajilla kiinni euroja maitokiintiöissä? ittellä n:100 000
eli olis haaveena saada jompaa kumpaa appeen joukkoon "kostukkeeks". onko kellään kumpaqakaan käytössä? minkälaisia kokemuksia on ja minkälaisia arvoja noilla aineilla on?
täälläpäin huoltomies varoitteli että jos ostat massikan niin sitä ei sitten SAA säilyttää taivasalla
minkälaisia kivennäisiä ja vitamiinejä agron appeen pyörittäjät käyttää ja minkälaiset ovat niiden hyvät ja huonot puolet? kiinostas tietää etenkin vitamiinien käyttö ja se paljonko vaikuttaa vitamiinien käyttöön se onko vilja kuivattua.
miks ei lehmille?
***Sellainen käsitys mulle on vuosien varrella muodostunut. Kuuluu vähän samaan sarjaan kuin kylmäpuristettu rypsi ja valkuaismelassi. Paperilla arvot ihan OK, mutta johtuisko solunesteestä tulleesta valkuaisesta, ettei hyväksikäyttö parasta mahdollista. Lisäksi kuituosan sulavuus on mielestäni yliarvioitu. Omat lyhyet kokeilut tukevat näkemystäni.
Toki tiedän muutaman tilan, jotka käyttivät aikoinaan perunarehua lehmille onnistuneesti.
tästä aiheesta juuri rehutehtaan edustajan kanssa juteltiin, kun perunarehua on murskeviljan päällä, että kannattaako huomioida lehmien appeen laskelmissa ollenkaan vai antaako mennä vaan seassa....
***Riippuu tietysti määrästä ja seoksen muista raaka-aineista. Jos määrä on suhteellisen pieni ja/tai säilörehun sulavuus on hyvä, niin ei ole tarvetta sen enempi huomioida.
Isolla käyttömäärällä/heikolla säilörehun sulavuudella täytyy huomioida vaikutus kokonaisrehuannoksen energiasisältöön.
onko sulla vilja kuivattua vai murske säilöttyä?
minkähintasta tuo sooda on? onko perää vanhassa uskomuksessa että sooda olisi hyvää sorkille?
onko muuten valion suunnalta kuulunut mitään helmikuun tilityshinnasta? kun joulun alla "herrojen" kanssa puhelin niin sanoivat että tammikuussa päätettäisiin tulevien kuukausien tilityshinnat...?
mitä eroa on käytännön työssä siitä että istuuko rungon etuosassa (avant) vai takaosassa?
miks ei lehmille?
***Sellainen käsitys mulle on vuosien varrella muodostunut. Kuuluu vähän samaan sarjaan kuin kylmäpuristettu rypsi ja valkuaismelassi. Paperilla arvot ihan OK, mutta johtuisko solunesteestä tulleesta valkuaisesta, ettei hyväksikäyttö parasta mahdollista. Lisäksi kuituosan sulavuus on mielestäni yliarvioitu. Omat lyhyet kokeilut tukevat näkemystäni.
Toki tiedän muutaman tilan, jotka käyttivät aikoinaan perunarehua lehmille onnistuneesti.
tästä aiheesta juuri rehutehtaan edustajan kanssa juteltiin, kun perunarehua on murskeviljan päällä, että kannattaako huomioida lehmien appeen laskelmissa ollenkaan vai antaako mennä vaan seassa....
no kävikö kukaan paikalla? minkälaane navetta oli?
minkäs olis paras pienkuormaaja tavallisiin maatilan töihin? avanttia vähän katellu ku on kuitenkin kotimainen. scäfferillä ja agromaticilla tullu koeajoja tehtyä eikä huonoilta vaikuttanu nekään. antakaas tulla käyttökokemuksia eri merkeistä!
