Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Uteliaat vaivautukoot! Eiköhän nuo ydinvoimalat voisi unohtaa vanhanaikaisina.
http://www.utele.org/utele/?page=0000002
Ei lähe noi kamppeet kahella sadalla tuhannella mutta eipä noita koneita tuota vallua ja hakkuria lukuunottamatta ole tuohon hommaan tarkoitettukaan. Eikä liiteriä saa 50 000ögöllä kun sillä muutakin käyttöä,kuormaaja sentään halvempi nykyarvoltaan;D
*Taitaa suoranaiset 600 ögöä olla viivan alla satua, kun tunnustat vehkeetkin kalliimmaksi. Milläs matematiikalla siellä päin lasketaan. Meillä on käytössä 'Ojalan laskuoppi'.
Tuossa jutussa nyt kiertää kovin pieniä summia. Ennenkuin pienpuurisut ovat tienvarressa tai pihalla valmiina haketusta varten on kulunkeja syntynyt melkoinen kukkarollinen. Kyllä minä pidän hikipisaroitani palkan arvoisina.
Hakelatvojen kerääminen aukolta urakoitsijan toimesta,100€. Haketus,134m3 vajaa 3.5€/m3,ajo kotiin 3 traktoria noin 2h per kone. Suoranaiset kulut siis noin 600€,yli vuoden hakkeet omaan käyttöön kun hakeranka kuin ruutia,osan sain myydäkin a´12€/m3+alv. Puhdasta riihikuivaa rahaa paloi vuoden hakkeiden tekemiseen noin 300€,ja omaa aikaa 2 tuntia + pakollinen kahvittelu päälle,hikeä ei saanut aikaiseksi millään 
Kuvaa uskottomille hakkeen teon helppoudesta
*Tuossa kuvassa näyttäisi olevan 200.000 ögön vehkeet. Ja sitten ne muut valmetit kuskeineen, jotka ovat parhaillaan liikenteessä. Mitähän muuta vehkeet tekevät kuitatakseen olemassaolonsa. Sitten purut kipataan 50.000 ögön liiteriin odottelemaan savuksi muuttumista. Niin ja sitten tieteski siellä liiterissä on 40.000 ögön kuormaaja odottelemassa nostelemista. Luulen, että jossain vaiheessa tulee hiki, ainakin tuskanhikin.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=381.0harmaa -52 petrol
ferguson 35 -59 standard
MF 35x -62 perkins
MF 65 mk 2 -62
MF 185 MP -74 AT6.354 n.200hv
MF 188 MP -76
MF 3090 T -89
MF 5445 -05 120 hv
mahtuuko raatiin mukaan?
saatan olla fanaattinen joten varokaa valtran miehet.
Järkyttynyt
MF-harmaa vm n.-54 (vaihdettu)
MF-35 vm. -60
MF-135 vm. n -68 (vaihdettu)
MF-20-puimuri (vaihdettu)
MF-165 vm.-72
MF-187-puimuri (vaihdettu)
MF-178 vm.-68
MF-690-4 vm.-84 (vaihdettu)
MF-20 vm.-85 (myyty)
MF-690-2 vm.-84
MF-3095 vm.-90
MF-699 vm.-85
MF-690 vm.-83
MF-595 vm.-79
Tällä juttusarjalla kukaan hakeintoilija ei ole maininnut, että risuillakin on korjuukustannus sekä haketuskustannus, jotka eivät ole kertainvestointi.
Tänä päivänä bioenergia on niin kova sana että (elinvoimaisella) maaseudulla löytyy haketusurakoitsija 50 km säteellä lähes joka paikasta. Jotta he saisivat hypetyksen aikaansaaneen investoinnin maksettua täälläpäin hakettavat muutamalla €:lla kuution. Eli omakotitalon tarvitsema reilut 50 m3 vuodessa hakettaa alle 200 sadalla. Ja jos puhtaana käteen ostaa 50 m3, kustannus tänä päivänä reilut 10€/kuutio eli yhteensä 500€. Kuten alussa mainitsin, metsänomistaja ei koskaan tule saamaan itselleen palkkaa energiapuusta, joten yhtä hyvin se korjuutyö voi laittaa omaan lämmitykseen. Kuitenkin täytyy kalustoa olla rankojen, halkopuiden, massapuun ja tukkien korjuun. Ainakin minä sahaan tukkipuuta itse, massaksi menee vain se joka pakosta ei mahdu hakkuriin ja rangat kerään ja (nykyään) aion hakettaa. Ihan turhaan myyn eteenpäin massapuuna 30€/m3 josta 1/3 veroa, käteen jää työt ja purilan siirto, joka on työlästä suhteessa sen arvoon. Tottakai hake on työläämpi kuin maalämpö, mutta jos itse tekee jonkin verran metsähommaa niin se tulee kaupan päälle. Jos ei ikinä itse ole puita hakannut ja prosessori korjaa niin silloin on jo liian myöhäistä ruveta hakelämmittäjäksi.
Entä varaaja, olisiko 3000 litrainen sopiva jos kattila on 20-40kW luokkaa? Onko jotain erityistä huomioitavaa ennen käytetyn varaajan ostamista?
Ei liity tähän mutta kuitenkin; tiedän tapauksen jossa rakennettiin isohko okt, jossa maalämpö, 3m3 varaaja ja halkopannu. Noh, maalämmöllä mentäisiin ja klapeilla säästöä. Kävi niin että maalämmön kaikki energia meni varaajan lämmittämiseen eikä riittänyt, jos haluttiin lämmintä vettä piti etukäteen lisälämmittää klapeilla. Taisi lisäksi olla automatisoitunut niin "hyvin", että kun varaaja oli lämmin, maalämpöä ei tietenkään tar*****, mutta sen jäähdyttyä maalämpö rupesi vain lämmittämään varaajaa, ja talossa ei ollut tietokaan hienosta järjestelmästä. Käsittääkseni isäntä oli itse sen "suunnitellut". Olisi ilmeisesti pitänyt olla kaksi toisistaan riippumattomampaa järjestelmää tms.
Tuossa jutussa nyt kiertää kovin pieniä summia. Ennenkuin pienpuurisut ovat tienvarressa tai pihalla valmiina haketusta varten on kulunkeja syntynyt melkoinen kukkarollinen. Kyllä minä pidän hikipisaroitani palkan arvoisina.
Tällä juttusarjalla kukaan hakeintoilija ei ole maininnut, että risuillakin on korjuukustannus sekä haketuskustannus, jotka eivät ole kertainvestointi. Jos haketetaan propsia, sillä on myyntihintakin. Sitä pienempi puuaines on työlästä ja aikaaviepää kerätä. Metsässä kuluu työajan lisäksi koneet sahat ja polttoaineet. Kalusto pitää olla kunnollinen; traktori, kärry,kuormaaja, saha, haketin tai niiden urakointi. Metsätyössä on aina myös riskit. Yhden traktorinrenkaan rikkoutuminen maksaa jo tonnikaupalla. Jos on Velmutti, niin pitää laskea myös usein toistuvat vaihtokonekustannukset.
Maalämpö on enemmän kertainvestointi ja kulunkipuolella sähköä menee varmasti vähemmän kuin hakepuolella. Onhan selvää, että kun on liikkuvia ja kuluvia osia vähemmän, homma sujuu kätevämmin pitempään. Hakepuolella liikkuvia osia on koko ketjussa kaadosta lämmönsiirtoon runsaasti, laite- ja ja rakennuskustannukset suuremmat, hakevarastoineen, täyttökuormaajineen yms.
Lämminilman siirtoa ei juuri ole käsitelty tässä sarjassa. Lämminilmansiirto lämmityskohteisiin on
melko huoltovapaata.
Miten laakerit kestää 235 welkereissä?
Minkälainen laakerointi, onko siinä muutosta 220 malliin verrattuna?
http://www.nhk.fi/attachments/esitteet/welgerrp235.pdf
Mistä welkerin malleista Loortilla on kokemusta millaista ja millä paalimäärillä??
Mitä eroa on welkerin 220 malleissa verrattuna uudempaan 235 sarjaan?
Lortti on ajanu vaan vanhoilla Welgerin malleilla RP235 on jo ihan toinen kone.
http://www.nhk.fi/attachments/esitteet/welgerrp235.pdf
McHale ilman muuta. Welgereistä ihan riittävästi kokemusta....
Eiku Welgeri ilman muuta!!
Pohjamaan tiivistymiseen ei rengaskoko auta.
Ei auta, ei...
Tuostahan on maailman sivu väitelty ja tullaan väittelemään, mutta näin se vaan on.
--juu niin on,jossain puolen metrin syvyydessä alkaa olla ihan sama isoilla akselipainoilla miten isolle alalle jaetaan.
...nii'i, siltaki pettää, ku ajetaan päälle tarpeen iso värkki vaik olis kummoset renkaat.
Osta vanha Verku, vm alle -88. Niis on johrot rautatankoja ja ne pelaa aina. Ei pätki liittimet.
Perjantain 7.12 Sontasiionissa oli ilmoitus myydään: 'Aggregaatti 68 kWa vähän käytetty. P. 0400-205689' . No meikä tietenkin kauppaa tekemään puhelimessa innolla. Kaveri ilmoitti hinnaksi halvat 5500 ögöä. Kone Soneran vanha ja moottorina V8 Deutzi ja käyttötunteja kuulemma 1550. Ei muuta kuin naapurin uusi Niavro traillerin eteen ja menoksi. Niin ja rahat pankista taskuun.
Päästiin periille ja nurkan takaa löytyi pressun alta hirmuinen malmimöykky, ainakin kaks ja puoli tonnia painoa. Silloin pörähti hymyn puolelle. Valmistuskyltistä löytyi valmistusvuosi 1965, ulkonäön perusteella ensimmäisen maailmansodan aikainen.
Kaveri ilmoitti, että ulostuleva tuote on samanlaista kuin uudemmissakin. Sinne möykky jäi ja menimme kaffeelle. Joten jos jotakuta kiinnostaa, niin jatkan jutustelua aiheesta.
Hommatkaa nyt vaan Superpilke. Siinä on 'handsfree' asento. kun on tuikannut pölkyn vetorissojen väliin. On vahva, nopea ja kätevä kone. Köyhät älkööt vaivautuko.
Täälä päin jyllää luotettavuus,laatu ja voima,,,,,,Fendt&Valtra&MF
Täällä päin on 'for ever' näkynyt vain yksi fentti ja siitäkin oli seurauksena avioero. Sen sijaan muutama Valtra tuossa hurraa rehupaaleja. Juuri olin yhden sellaisn fanaattisen omistajan kanssa äijäreissulla. Kaveri käy muuten avannossa kolme kertaa viikossa jäähdyttelemässä itseään. Liekö stressiä vai innostusta. Verkuja on harvakseen siellä täällä, paitsi meillä sellainen kasautuma. Natikoita eli DaavidBarauneja sitten enemmän.
NO H€LV€TTI!!! 
ei viälä tänäänkään jääny nuppi käteen vaikka hiekotin taas koko päivän, on se kumma.
jos se nuppi sitten joskus irtoaa niin voinen todeta että oikeassapa se agron asiantuntija perskeles oli.
Vanhan mallin nupit on kyllä suhteellisen herkkiä särkymään, mutta korjaussarjan laiton jälkeen taitaa kestää koko traktorin loppuiän.
Ai, rulla erkkaa ympäri...?
