Perseelleen meni viime vuosi... Keskituotos tippui lähes tuhannella kilolla. Vaimon sairastumisen ja epäonnistuneen leikkauksen seurauksia kärsitään todennäköisesti koko loppu elämämme.

Rankkaa. Toivottavasti ette loppuelämää kärsi. Toivottavasti vaimo kuntoutuu. Terveys on tärkeintä usein vasta kun sen menettää tai se koskettaa omaa lähimmäistä.

Tässä omat jutut ja pikkuvaivat jää toiseksi. Olen kuitenkin työkykyinen vaikka en 100%.

Karjalla meillä ok. Ei huonosti vaik hedelmällisyys on aika kehno, eniten harmittaa kalliit alkiot jotka meni huti. Muutama maho poisto on joka vuosi. Vuoden vaihteessa karjan kävi läpi lievä virusripuli.

Se hinta olikin joulukuussa tuotetulle maidolle. Tammikuusta ei tietoa.

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 05.01.15 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 05.01.15 - klo:22:57

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 05.01.15 - klo:22:51

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 05.01.15 - klo:21:51

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 05.01.15 - klo:21:45

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 05.01.15 - klo:21:20

Tuo on ahdistava piirre, kun omaa etua yritetään ajaa sillä tavalla (mielipidevaikuttaminen), jotta muut valitsisivat jonkun toisen tuotantosuunnan ja näin vältyttäisiin lisääntyvältä kilpailulta yök.

Minä olen pistänyt saman merkille, ei plussia Antille tästä 

Te kaipaatte lisää maitoa markkinoille ja sitä kautta vääjäämättä heikompia tuottajahintoja? Ihan jännä asenne sekin.

Jotenkin olisi helpompi lukea sun juttuja jos et olisi juuri investoinut isosti. Tämä "Älkää tehkö niin kuin minä teen vaan tehkää niinkuin sanon.."  juttu tuntuu vähän sutkilta  Sitten se että niin hienosti *****ilet  aina tälläisten  hymiöiden kanssa  ei juuri heikennä vaikutelmaa  ..

Ei se hymiö yleensä ole *****ilua. Oikeastaan on aika harvoin. Ja kuten sanottu, en 2015 tekisi ollenkaan samoja päätöksiä kuin tein käytännössä 2010-11. 2013-14 olivat kaiken kaikkiaan ihan hyviä vuosia ja tuotantokin lähti suunniteltu paremmin käyntiin (1,15 miljoonaa meijeriin viime vuonna) joten oma projekti saattaa niiden vauhdittamana pysyä pinnalla, kun maidon tukiakaan ei vielä ole leikattu etelässäkään. 

Paino sanalla yleensä...    Joo, ei nimi miestä pilaa, jos ei mies nimeä.
 Jatka ihan vapaasti valitsemallasi linjalla, ei se minun yöunia vie. Onpahan nähty, mistä sinut on tehty... 

Kyllä kai välillä voi *****illa? Tai ainakin minä uskon niin ja pidän tosiaan sen linjan (tällaiseen kohtaan pistäisin aika usen hymiön ilman mitään *****ilutarkoituksia). Minä sanon mikä on mielestäni järkevää ja välillä pidän jotain omana tietonani kuten kai sinäkin. Valehtelua en harrasta mutta mieltäni voin muuttaa kun hyvät perustelut saan, ja usein olen muuttanutkin.

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 05.01.15 - klo:23:08

Navetan rakentamisen ajoitus kannattaa suunnitella rakentamisen näkövinkkelista. Rakennuskustannukset, tilan taloudellinen tilanne, muut investoinnit, nuoren viljelijän korotukset tukitasoihin, perheasiat yms. ja ajoittaa rakentaminen siihen ajankohtaan mihin se omalla tilalla parhaiten sopii. Markkinoilla on kyllä tilaa... investointi ei heti tuota täysillä, tuotannon ylösajo voi kestää jopa vuosia (eläinaines jalostuu ympäristöön sopivaksi) ja navetta on piiitkään ajan investointi. Kyllä parikyt vuotta tarvis pärjätä ilman suurempia korjausinvestointeja.  Kukaan ei pysty ennustamaan seuraavien vuosikymmenien tuottajahintaa!!! Luopujia on kokoajan ja korvaavia investointeja tarvitaan. Ei suomessa nytkään tuoteta enempää kuin kulutetaan tuonti vaan sekoittaa markkinoita. Se että ajetaan tuotantoa alas ruotsin malliin niin ei se takaa parempaa tuottajahintaa (tuotanto 50% kulutuksesta ja tuottajahinta 28 cent/l).
 Antti-x uskontoa ei kannata sekoittaa maataloustuotantoon vaan ratkaisut kannattaa tehdä liiketaloudellisin perustein.

Lihavoimani perustuu enemmän uskontoon kuin mihinkään liiketaloudellisiin perusteisiin, luulen. Tai kyllä maidon varmaan aina myytyä saa kunhan tarpeeksi halvalla myy.

Tuossa kirjoitin näkemyksiäni joita en viitsi kerrata:
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=58675.msg1035519#msg1035519

Yhtä loogista kuin rakentaa nyt uusi navetta, on rakentaa nyt uusi sikala. Sianlihaakin tarvitaan ja voihan olla että rahaa tulee paljon. 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.01.15 - klo:23:11

Lähiviikkojen aikana täällä ollaan lähinnä keskitytty tehostamaan tuotantoa, ja yleinen tuntuma onkin että tämänhetkinen hinnanlasku on saatu "nollattua" maitomääriä ja pitoisuuksia nostamalla + rehukuluja pienentämällä..

Eturivin tilat eivät ole heitelleet kirveitään kaivoihin...

Siis tehostaahan kannattaa ilman muuta jos on selvää että tuotantoa halutaan jatkaa. Mutta tehostaisin tässä tilanteessa tosiaan tavalla joka ei vaadi miljoonaa euroa velkaa / perämetsiä. Jos ajatellaan että hinta on pudonnut 4 senttiä + jälkitilin eli 7 senttiä, niin esim miljoonan litran 70 000 euroa vaatii kyllä tiukkaa osaamista siinä tehostamisessa. Varsinkin kun hinnat ainakin hiukan vielä taitavat pudota. Itse oikeastaan toivon että omissa touhuissani ei koskaan ole 70 000€ "löysää" tehostamisen varaa vuodessa vaikka siihen olisi varaakin. Nolottaisi etten ole aiemmin ottanut löysiä pois ja pistänyt sitä ylimääräistä rahaa parempaan käyttöön.


Ja kyllä "eturivin" tila voi olla myös sellainen joka vaihtaa järkevällä hetkellä tuotantosuuntaa.



Joku voisi antaa loogiset joihinkin järkeviin ja ymmärrettäviin lukuihin perustuvat perusteet sille miten maidon hinta voi pitkään pysyä Suomessa yli 10senttiä korkeampana kuin naapurimaissa. Ottaen huomioon että kaikkialla, myös Suomessa tuotanto kasvaa, ja vienti ei vedä Suomesta tai sen naapurimaista kuten ennen. Kaikkia varmaan kiinnostaisi ja toisi uskoa tulevaisuuteen.

Suomessa itse asiassa ei ole ylituotantoa vain kuin osaksi C-alueella ja sekin vain aivan sairaan epäjärkevän tukisysteemin takia. C3:lla saa enemmän tukea kuin Ruotsissa on perusmaidonhinta! AB-alueella on ollut jo vuosikymmen vähintään alituotantoa, alueella missä on suotuisimmat viljelyolosuhteet niin maidontuotanto on heikentynyt tällä alalla. Toki sen selittää myös sen että vaativammat villelykasvit mitkä ei menesty C-alueella niin vievät etelässä peltoalaa.

Siitä ylituotanto-illuusiosta vielä. Arla ja saksalaiset tuontijuustot ovat pääsyy tähän Suomen tukkoiseen tilanteeseen. Meille tuodaan valtavasti tuontijuustoja. maitomääriksi muutettuna luku on huikea. Justiin olin kalvosulkeisissa  missä Länsimaidon (Valio osm) tj esitti asiaa. Hän myös korosti että vaikka tilanne on nyt synkkä niin laajennussuunnitelmia jos on, niin niitä ei kannata unohtaa. Nyt voi olla paras aika laajentaa ja rakentaa koska se on myös taantuman johdosta edullisempaa. Ja Valiossa ennustetaan parempia aikoja heti kun pakotteet poistuu. Tuottajapoistuma on muutenkin aika luonnollinen sivuvaikutus tässä maitokriisissä. Luulen että lopettajia on ihan tarpeeksi, jotta Antti-x ja muut saavat ihan rauhassa jatkaa työssään.

Muuten olen kanssasi samaa mieltä että ne  jotka ovat lähteneet Arlan tuottajiksi ovat aikamoisia maanpettureita. En itsekään aikasemmin ymmärtänyt koko kuviota kun isäntä halusi itsepintaisesti olla Valion tuottaja vaikka Arlan tuottajat saivat parempaa tuottajahintaa. Nyt kun asiasta on tullut enemmän tietoa niin asian laita on käynyt selväksi. Valion tuottajina pysytään nyt niin kauan kun maitoa tuotetaan se on varma. Tässä  kohtaa jos joku Arlan tuottaja näitä lukee niin vakaasti saisi harkita eroamista Arlasta.

Ruotsiin tuottajia käy kyllä sääliksi. Tämä on niin suuri vääryys. Ruotsalaiset ovat kuin veljiä ja sisaria meille. Venäläiset ovat "tovereita". Tanskalaisten kovuus ja julmuus ei ole muuttunut miksikään 500 vuodessa.

Se ehdotus olisi hyvä että Valion kannattaisi koittaa vallata nyt länttä, samoin kuin ovat tehneet Venäjällä. Siellä on Valion meijeri joka vastaan ottaa sikäläisiä maitoja ja valmistaa sikäläisille markkinoille maitojalosteita. Jotkut ovat tätä arvostelleet, mutta nyt pakotteiden aikana Valion kannattaa pitää tuotenimike venäläisten ostoskäyttäytymisessä ja toisekseen Valion tuotteiden hyllytilan säilyttäminen marketeissa on tärkeää myöskin. Valion pitäisi kampittaa Arlaa sen omilla markkina-alueilla eli Ruotsissa ensin. Samalla koittaa turvata sekä suomalaisten että ruotsalaisten maidontuotannon säilyminen sekä kaataa Arlan monipoli. Valio ei siihen yksin pysty Ruotsissa, mutta se vahvistaisi Suomen toimintaa.

Ehkä tuli alakanttiin arvioitua tuo etäisyys saattaa se olla yli 30 m, mutta alle 50 m kuitenkin. Vaikea mitään kasata aitoja siihen välille kun se rakennusten väli tulee olemaan sellainen talousliikenteen vilkkain väli. Mutta aitojen paikat voi silti suunnitella. Meillä on jo yksi irtoaita setti ja on ollut kerran käytössäkin.

Siinä on pari muutakin syytä että miksi yli 12 kk vanhat pitäisi saada lehmäpihattoon. Ensinnäkin vanha navetta on niin pimeä että kiimantarkkailussa olevia ja siemennettäviä ei siellä enää pidetä ja lisäksi helpottaa että kaikki siemennettävät ovat samassa rakennuksessa, nopeuttaa siementäjänkin hommaa. Toiseksi; vanhoihin rakennuksiin ei ole helposti toteutettavissa rakentaa makuuparsia (rak. kapeus, lannanpoisto?) ja tuossa 12 kk iässä alkaisi olla hyvä aika opettaa siihen. Vielä sekin että kun vanhoja tiloja kunnostetaan niin nuorkarjalle pitäisi olla siksi aikaa joku muu paikka. Tästä me ei mielellään joustettaisi ellei ihan pakko. Esim. liian kallis tai muu toiminnallinen ongelma.

Pikkuvasikat sitten. On useassakin yhteydessä mainittu että yksinkertaiinen neljän kulman halli on halvin, siivet ja lipat maksaa aina jotain. Pitkäranta neuvoo että vasikat pitää olla sillai erikseen lehmähallista että kolme sivua ulkoseinää. Sillä sitten kuitenkin tukitaan osittain se toinen pääty. Se mua ehkä häiritsee. Toisaalta vasikat sais olla lähellä juoton helppouden takia. Meillä olisi mahdollista pitää vasikat vanhassa nuorkarjanrakennuksessa, mutta siinä on sitten se etäisyys ja maitojen kuskaaminen ei joka kelissä kauheasti innosta. Sellaista haaveilin että ihan pienet maitovasikat arviolta 2-4 viikon ikään olisi lehmähallin yhteydessä maitojuotolla ns. "lipassa". Ja isommat juottovasikat olisi vanhaan rakennetussa vasikkalassa juomajauhejuotolla jonne ei siis tarvisi maitoja kuskailla. Vasikkalaan mahtuisi 25 vasikkaa vähintään (väljästi), että siellä olisi laajennus varaakin johonkin saakka.

Ollaan käyty toiminnassa olevissa uusimmissa pihatoissakin. Hirveästi niistä käynneistä ei olla saatu irti kun joka paikkaa ei pääse näkemään ja tutkimaan sillai kun uusissa pääsee. Toisekseen aika on aina rajallinen että isäntäväen kanssa pääsisi käymään asioihin pintaa syvemmälle. Ehkä yhdessä paikassa vaan isäntä kertoi täysin avoimesti että mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Täytyy noissa vielä käydä. Siksi täytyy vähän heitellä verkkoja tännekin päin.

Kiitos vaan hyvistä vastauksista. Pistäkää lisää jos jotain mieleen tulee.

Kanadan pihattoretkelle eikä Saksaan tai muualle lähdetä. Te jotka olette ulkomailla käyneet pihattoretkillä niin onko sieltä saatu jotain sellaista mikä on piirretty ja toteutettu?

Vaihoehtona on visiirit mol puolin tai sisäruokintapöytä. Nuorkarjaa koitetaan saada samaan lehmien kanssa n. 12 kk iästä eteenpäin, ettei isompia elukoita tarvi kuljetella rakennusten välillä. Jos uuden ja vanhan rakennuksen väli on 20-30 m niin miten eläinten siirrot? Aletaan olla kyllästyneitä siirtämään ykstellen narulla nuorkarjaa nyt kun osa hiehoista on ulkokasvatuksessa ja osa navetassa ja tämä noin + 20:llä nuorkarjakoolla. Jos eläimäärä noin 2,5 kertaistuu niin niitä ei enää talutella yks kerrallaan rakennuksen välillä. On niin vaarallistakin.

Toiminnallisia ratkaisuja. Netistä olen koittanut pohjapiirroksia hakea heikoin tuloksin. Pari kolme erilaista luonnosta on jo. Sitten ne vasikoiden sijoittelu on yks ongelma.

Viime aikoina lypsyrotuinen sonni on vain huono sivutuote, ei niitäkään haluta. Liharisteytyslehmävasikat on toinen arvoton sivutuote. Ei paljo kiinnosta miettiä sitä että kasvattajille olis vasikoita ku niitä ei huolita. Onneksi nyt on tullu enempi uudislehmävasikoita joita ei tarvi ilmottaa mihinkään. Yks ay sonni on 2 vk josta ilmotettiin heti ykskantaan että ei mene terminä. Kyllä sitä eu ja kansallista tukea pitäisi antaa naudankasvatustiloille sillä maitotilloilla ei ole tiloja kasvatella lihaeläimiä eikä usein haluakaan eikä resursseja. 2kuisten vasikoiden vienti teurastamolle on kyllä elintarvikkeen halventamista.

Siihen verrattuna kuinka ay on vähemmän jalostettu maatiaisrotu niin se pärjää Suomessa aika erinomaisesti holsteinille. Maailmanlaajuisesti ayrshire on aika mitätön marginaalirotu, joka ei muissa maissa pärjää holsteinille. Aikamoinen jalostuksellinen taidonnäyte Suomessa ja myös Ruotsin SRB on todettu olevan yhtä taloudellinen kuin holstein.

Kovin merkillistä bisnestä toi maito. Puolet yrittäjistä moittivat ihan kaikkea ja fiksuimmat takoo massia. Moittijat sitten kiristelevät hampaitaan ja väittelevät täällä päivät asioista, joihin kuitenkaan  eivät itse pysty vaikuttamaan. Eikö se focus tarvitsisi olla siinä rahan tekemisessä, eikä missään muussa? Ja jos ei, niin miksi olla yrittäjä?

Kovin merkillistä on juu.

En ole koskaan uskonut tuohon hiehojen kasvatuksen ulkoistamiseen. Ite olen niin tarkka niiden ruokinnasta ja olosuhteista. Meille ei sopisi se että joku muu hoitaisi vaikka hyvin tekisikin. Lisäksi se salmonellatesti rulijanssi ja muu tautiriski. Toki tiedän pari tuttua joilla homma toimii ja kyllähän se uudistuksen kasvattaminen maksaa ja vaatii työtubtejakin. Meilläkin on nuorisoa siellä täällä, varsinkin kesällä kun kaikki laitetaan ulos. Syksyllä sitte sisään otetaan vaan pienet ja siemennettävät hiehot.

Ollaan koitettu alentaa uudistukustannusta niin että u% on 20-25. Lisäksi hiehot ovat kasvaneet hyvin että valtaosa siemennetään 13-14 kk iässä jolloin kasvatusaikaa saa lyhyemmäksi mikä tuo säästöjä sekä rahana että tilantarpeess ja tietenkin työajassakin. Me käytetään ajallisesti nuorkarjaan nyt vähän liikaakin aikaa ja resursseja, mutta mitä enempi niitte kans pelaa niin ovat ainakin kesyjä.

Suunnitelmia olis uusi pihatto ja kovasti haluttais nuoriso saman katon alle. Se vaikuttais olevan aika kallista näin alustavien tiedustelujen perusteella.

Valio on jokaisen suomalaisen maidontuottjan  tuki ja turva myös meille joiden maito ei mene valion osuuskunnille. Valio vie liikamaidon tappiolla ulos ja ottaa ne kustannukset kuitenkin tuotekehityksellaan  saa sen verran tuottoa että maksaa Euroopan parasta hintaa maidosta. Muut toimijat seuraavat Valion hintatasoa maksavat jos jaksavat sentin pari enemmän turvatakseen maidonsaantinsa. Näinhän se on !

Se on juuri noin.

Ne jotka ovat hurahtaneet jalostukseen vaikuttavat olevan aika innostuneita alaan. En sitten tiedä, mielestäni sille ei pidä antaa koko kättä ja pistää hommaa kokonaan jonkun jalostususkon varaan. Sellainen maalaisjärki voisi siinäkin tepsiä..

Ketjun aiheeseen palatakseni pitää vielä todeta että ei sitä inspiraatiota maidontuotantoon kannata väkisin yrittää löytää jos on mahdollista lopettaa. Aika harvaa lopettajaa on koskaan kaduttanut, tai ainakaan ei ole tullut vastaan. Pari sellaista tiedän jonka elämänlaatu on parantunut ihan kympillä ja tulotasokin pysynyt about ennallaan. Pientä urakkaa ja koneremppaa yms. pajailua naapureille joilla ei ole aikaa jne. Hankitahakkuistakin taitaa kuidulla päästä about samoille tuntipakoille kuin keskimääräisessä parsinavetassa.

Eli jos lehmät eivät ole elämäsi tarkotus, kannattaako niistä selalista yrittää väkisin tehdä?

Sillä "pajailulla" ei vaan elätä koko 5-henkistä perhettä. Aika harva nuor isäntä on saanut pankilta rahat sukupolvenlvaihdokseen jos nuori isäntä suunnittelee laittavansa lehmät pois ja siirtyvänsä "pajailuun". tideän äkkiseltään melkein aina niin että pankki ei edes rahoita spv-kauppoja jos lehmät ollaan laittamassa pois. Sitten kun tämä nuor kaveri miettii että jos ne lehmät jää niin kyllä siihen pajailuun jää aikaa kun kyllä äiti ja siskot hoitaa lehmät. tiedänpä vaan tällaisia tapauksia useampia missä SPV ei olisi onnistunut ilman tuotantosuunnan säilyttämistä. Sama homma on emakkosikalapuolella, yks kaveri jonka vanhemmat olivat laittaneet emakot pois ja siihen käytännössä meni mahdollisuus ostaa kotitila "tilana" ja jatkaa viljelijänä.

Sitten toinen juttu, jos on ollu näissä hommissa jo 10 vuotta tai enemmän niin hankittu ammattitaito on arvo jo yksinään varsinkin jos on perehtynyt vähän pintää syvemmälle terveydenhoitoon ym. mikä näkyy jo tuloksissakin.

kolmantena se että jos on velkainen tila niin paremmin ne velat maksaa sillä tuotannon hengissä pitämisellä kuin lopettamisella. Se että jos lopetat niin pelkällä karjan myyntirahoilla (+ lypsykonetta ym.) ei makseta yli 100 000 velkoja ainakaan pois. Karjaton tila on silti edelleen hyvin kallis ylläpitää ja tulot menee käytännössä nolliin.

Kato tuolta, viimeisenä on taulukot mitoituksista: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120008

Se on ollut innostavaa huomata kun yhtäkkiä etelän alkoi tulla navetta-avajaisia. Pitkään oli harvakseltaan. Useampi paikallinen tuttu on joko hiljattain laajentanut tai suunnittelee laajentavansa. Olen kokenut sen hyvinkin inspiroivana. Erityisen antoisaa on yhteiset keskustelut ennestään tuttujen kollegojen kanssa , joiden kanssa ollaan samois tilanteis. Oikeasti tämä kaikki on ollut jopa yllättävää, avajaisten tunnelmat, ihmisten riskinottokyky tulevaisuuteen ja kaikki tämä vielä ab- alueella.

Tuottajien keskinäinen yhteydenpito on yksi hyvä keino että ihmiset eivät olisi aivan yksin omien huolien kanssa, aina on joku muukin jolla on samankaltaisia huolia ja ehkä haaveita. Pakko on uskoa, ei tätä muuten jaksa.

Kauhean pitkä juttu - liipa laapa. En jaksanut lukea kokonaan vaikka oli karja-aiheinen ja usein jaksan ne lukea hyvin. Toimittaja voisi opetella jotain oikoluvusta ja tiivistämisestä. Lisäksi tekstissä liikuttiin välillä asiassa ja välillä asian vieressä.