Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
tehdään kuivaa si ku kuivaa vähä parinviikon päästä toi hevosenheinä ei oo niin tarkkaa
Älähä ny, sehän se vasta tarkkaa touhua onkin tuo hevosheinän teko. Aurinkontarkasti pitää määritellä korjuuajankohtaa vaikka NIR-analyysillä tms. hitech-konstein että saa tuotettua justiinsa sellasta heinää mikä asiakkaan hevosille soveltuu ihan täydellisesti.
Onkohan toi hyvä aine, jota vois käyttää tietysti myös viljoilla? Express ei taida olla luokiteltu nurmille, tai haittaakse? http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/ammattituotteet/rikkakasvien-torjunta/arianes/
Tässä vaihtoehto:
http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=116tuota on tullut syksyllä käytettyä pariin otteeseen, kokemukset ihan hyviä.
Hollantilainen putiikkihan tuossa varaosapuolella näköjään on kyseessä:
http://www.koopvanderwal.nl/index.php?taal=enEli eikohän tuo ihan toimiva konsepti ole, suomalaisen edustuksen toimistatosin ei vielä kokemusta.
Mielenkiintoinen tapaus, varaosaostajalle hyvä homma kun kilpailu kiristyy.
Onkohan tuo kuinka ketterä vekotin? Kun kylvökoneen eteen istutetaan niin kääntyykö päisteessä kolmen metrin vieskalaisen kanssa? Siis lähinnä sillä ajattelin kun tuo nykyinen 6400 kääntyy TODELLA tiukkaan ja on siksi mukava pyöriteltävä kylvökoneen kanssa.
Pitäisi vain saada vähän isompi kone ja mieluusti kutonen kun nuo maat tuppaavat olemaan melko kaukanakin ja viljankuskaukseen tarvisi isompaa konetta että pystyisi kärrykokoa hieman suurentamaan. Toki saisi isompaa äestäkin vedettyä (vaikka suorakylvö onkin).
No jos lähdet 6630:stä siihen 6400:seen vertaamaan, niin
ei todellakaan ole kovinkaan ketterä. Kääntöympyrä konedatan tietojen mukaan yli 15 % suurempi, kutoskone tuo lisää mittaa ja kankeutta väkisinkin ja sen kyllä kuskin penkilläkin tehdyn empiirisen testin perusteella huomaa ihan varmasti. Jos hankit 6430:n niin säilyisi keteryys samalla tasolla kuin 6400:ssa. Mutta jos ketteryydellä on merkitystä vain päisteajossa, niin sitten ei siihen kannata takertua, jättää vaan leveemmät päisteet.
Ne pikkupaalit on kai justiinsa sitä asiakaspalvelua. Ja siihen koneelliseen käsittelyyn löytyy tosiaan erilaisia ratkaisuja niidenkin kanssa, ei tarvitse käsin siirrellä pikkupaalejakaan jos ei halua. Noita niputtajiahan on jo jonkin verran käytössä heinänviljelijöillä, pikku-Arcusinia ja BaleBandittiä ainakin löytyy, yhestäkään Suomessa käytössä olevasta Baronista en ole vielä kuullut. Kohta Zetorilla tilauksessa sellanen?
Tosta olis kyllä oikeesti mielenkiintoista saada jotain kokemuksia, paljonko päivässä ja millä työvoimalla.
Yleensä heinäpoudan tunnit tahtoo loppua kesken ja niiden tuntihintakin on jotain aivan muuta kuin talvipäivien.
Näin meillä
http://kuvaton.com/k/Y1q9.jpg
No tuon pikkupaalaajan kapasiteetin voi ihan matemaattisesti laskea, kuskista ja olosuhteista sitten kiinni kuinka lähelle maksimia päästään. Eli kaavan muuttujat on männä iskut minuutissa jaettuna iskujen minimimäärä ko. paalajalla niin että tulee vielä hyvää paalia x paalausaika x paalin paino. Niin ja tietty paalin koko vaikuttaa. Mutta jos olis vaikka vajaan metrin mittanen paali jolla painoa olis 15 kg, niin... ja jos olis 90 iskua minuutissa tahti, ja 12 iskua/paali ja optimikelillä jos pääsis vaikka 5 tuntia (pl. päisteajot yms. ja huolto/kusitauot) paalaamaan:
90/12x5x60x15= 33750 kg/pvä = 2250 paalia. Noilla asetuksilla siis 5tn/ha satotasolla noin 6,7 hehtaaria päivässä.
Paalien keruusta ei sitten ole hajuakaan että kauanko siinä menee, luultavasti kuitenkin kauemmin kun pyöröjä kerätessä joka tapauksessa. Ja pikkupaalissa heinä kastuu herkemmin sateessa kuin pyörössä...
Zetorillahan on pätevän näköstä paalikeruuta, sixpackki menee kerrallaan.
Ne pikkupaalit on kai justiinsa sitä asiakaspalvelua. Ja siihen koneelliseen käsittelyyn löytyy tosiaan erilaisia ratkaisuja niidenkin kanssa, ei tarvitse käsin siirrellä pikkupaalejakaan jos ei halua. Noita niputtajiahan on jo jonkin verran käytössä heinänviljelijöillä, pikku-Arcusinia ja BaleBandittiä ainakin löytyy, yhestäkään Suomessa käytössä olevasta Baronista en ole vielä kuullut. Kohta Zetorilla tilauksessa sellanen?
Jos tosissaan lähtee hevosheinää tekemään niin kannattaa ensin vähän selvitellä paljonko sitä ehkä pystyisi myymään. Se on vähän eri touhua kuin esim. viljan myyminen.
Myyminen vielä saattaa jotenkin onnistua, mutta rahojen saaminen on sitten vielä asia erikseen.
No niinhän se on, tuossa oletin myymiseen käsitteeseen sisältyvän myös rahaliikenteen...
Mistä typpi, jaakko ei voi kiivetä pavunvartta liian valkuaisen pelossa
Se typenpuutehan nimenomaan autaa siinä satotason kohtuullistamisessa ja kuivatuksen nopeutumisessa
Ja viljelykiertoon sitten härkäpavut, apilat, sinimailasta voi jopa olla myytävässäkin heinässä pikkusen jo nykyään.
Monet puhuvat tuosta heinästä kuin se olisi kaiken ratkaisu. Jotkut pitkän linjan heinämiehet ovat pystyneet luomaan itselleen asiakaskunnan joka arvostaa laatua ja maksaa siitä korvauksen. Niillä yleensä 100 ha heinällä ja 5 kauralla.
Kaikki muut ovat amatöörejä, sekä hevosten omistajat ja heinän tuottajat, ja maksut sen mukaiset. Tyyliin 5 ha pienkanttipaalattua, maaliskuussa kasa myydään paniikissa euron kappale ja sitten on poljettu seudun ens kauden hinnat ja markkinat sekaisin.
En nyt väitä että aloittaja ei tiedä mitä tekee, mutta heinä on nykyään yllättävän huono ratkaisu mikäli ei ole heti markkinaa tai kalustoa. 100 ha viljatilalla menisin VLN, LHP ja öljykasvien kautta kiertoa parantamaan. Ei tarvi mitään lisäkalustoa ja riskit nolla. Sekä parannat muiden heinäntuottajien kannattavuutta.
Ja tälle kommentille peukkua, noin se usein tuppaa olemaan, heinäntuotanto on suunniteltava ensisijaisesti markkinalähtöisestä näkökulmasta, ei niinkään tuotannollisesta. Tuotantoa voi sitten kasvattaa menekin mukaan.
Jos tosissaan lähtee hevosheinää tekemään niin kannattaa ensin vähän selvitellä paljonko sitä ehkä pystyisi myymään. Se on vähän eri touhua kuin esim. viljan myyminen. Säilöheinä voi esimerkiksi olla haastavaa myytävä uudelle myyjälle jos ei ole jo vanhastaan asiakkaiden joukossa hyvän miehen maineessa. Ja kuivan heinän tuotannossa tosiaan kuivuri on ehdoton edellytys pitkäjänteiselle toiminnalle. Mut mitäs ne arviot ny oli, eräs väite oli että 1 koni syö 1 hehtaarin heinät. Eli jos löytyy 100 hevoisen markkinat niin sinne menee 100 hehtaarin heinät (toinen ehkä parempi laskutapa on se konin päiväannos, jos olis 10 kg/pvä/heppa 100 heppaa = 365x10x100=365 tn, eli sit pitää myös lannoittaa varovasti jos satakin hehtaaria laittaa heinälle). Luomuheinä vois tietty olla hyvä vaihtoehto päästä hehtaareissa mitattuna suuriin korjuumääriin. Ei tulis niin paljon kg/ha ja kuivuiskin pellolla nopeemmin...
Mut jos 5 tn/ha satotasolla laitat vaikka aluksi 30 ha heppaheinää niin on siinäkin jo vähän myymistä. Tuotannnon koneistaminen onkin sitten kinkkisempi juttu, urakoija- yhteistyö, työvoima ym. kysymykset kaikki vaikuttaa, ja näihin kaikkiin tietty se millasta heinää aikoo tuottaa.
Luomusäilöheinää käärittynä tai sitten pikkupaaliheinää vanhaan rakennukseen tehdyssä latokuivurissa (viimesessä Maatilan Pellervossahan oli hyvä esimerkki), siinä investointien suhteen kevyimmät aloitusskenaariot heinäntuottajan uralle.
Huomioi, että noissa koukkumitoituksissa on sitten hieman eroja; Suomen standardi on tuo 1570 mm juoksun pohjasta vetolenkin keskelle! Toki osaavakaveri lyhentää tai pidentää koukkutornia tarvittaessa...
hyvä tietää... Ei ole muuta mittaa tullut vastaan myydyissä lavoissa.
Hollannissa on koukkulaitteissa sama standardi kuin Ruotsissa, eli se matalampi, Saksassa sama kuin Suomessa, eli se korkeempi. Hollannissa toki myynnissä autoja kummallakin standardilla, mutta kannattanee varmistaa ennen ostoa onko tulevaan käyttöön/mahdollisesti jo olemassa oleville lavoille sopiva vai ei niin osaa asiaan varautua. Leeburithan on ainakin jotkut muistaakseni Hiabbeja, ellei kaikki.
kukahan välittää saksasta käytettyjä traktoreita 
No esimerkiksi tämä löyty googlella ekana:
www.pohjamo.fi
Viimeksi kun kattelin niin tais olla Läänemaalla kalleimmasta päästä pyynnit tuon eteläntarjonnan suhteen, verrattuna muihin eestikauppiaisiin ja varsinkin K-Euroopan tarjontaan. Nuo Viron pajat käy kai ostelemassa käytettyjä niin etelämpää kuin taas toisaalta täältä pohjoisempaakin, laittavat sitten halvalla nättiin kuntoon ja eikun myyntiin. Eli ainakin myyntiehostus on tehty useimmille autoille, muutenhan nuo on sitten aina yksilöitä kun lähtee käytettyä ostamaan.
Y-tunnuksella kun ostelet niin saat verottomaan hintaan hakea, ei tartte maksaa alvia eikä autoveroa jos yli 3500 kg kok. paino. Kuluja tulee polttoaineet, matkajuomat, laivakyyti, tuliaiset, katsastuskulut ja remonttikulut autosta riippuen.
Tänään juur tapitin tätä tanskan kriisiin liittyvää dokkaria teemalta. Kovin on vaatimaton poijaan peltokalusto..... Ja se kriisi tuli mistä? Ei tarvi kattoo ku vajaa 3min.... 
http://areena.yle.fi/video/1318427722707
Sarjan viitos osassa luomumaito tilalla ajeltiin semmosella runko ohjatulla kumitela casella... Että siinä mielessä tanskalaisen sikaukon kalusto oli ihan mopotasoa.
Olisko tehty navetanpohjia kaavinvaunulla
Niin tuo Casen STX vaikutti kyllä olevan ennemminkin urakoitsijan (silläkin oli viälä joku maksanu matkustaja siellä hytissä mukana
) kone eikä sen tissinkoittajan, sen omahan oli joku rellu mikä näky siinä taustalla.
).
