Meillä oli ko.laite 95-2004. Kytkin piti laittaa etenkin lumitöitä tehdessä joka vuosi. Lootassakin jotain ongelmia.Moottori pelasi ihan ok.En kaipaa,mutta kyllä sillä noi työt tuli tehtyä.Voimaahan siinä ei ollut kyllä nimeksikään.Vaihdoin 5820 JD:een.

Millaista vauhtia te siellä pelloilla ajelette, ei oo koskaan yksikään elukka jääny alle. 
[/quote]

No, mä ajan tasaisella pellolla niin kovaa kun traktori jaksaa mennä...paitsi tietenkään päisteessä. n.15-25km/h.Yleensä n.17km/h.Ja mitä tulee tohon karhotus/pöyhimiskysykseen,niin lehmänrehun tekijät eivät niin välitäkään rehujensä ka-pitoisuudesta kun taas hevosten heinät on pakko pöyhiä useammankin kerran.Olen joskus kokeillut pöyhimättä ja kyllä niin ***** monta päivää saa odotella ennenkuin heinät kuivia ovat että ei sellaisia poutia yleensä ole.Lisäksi hevosten rehut tehdään huomattavasti vanhempana ja tällöin heinämassan määrä on paljon suurempi ja kuivuminen entistäkin hitaampaa...mutta tästä nyt kai on turha väitellä sikäli että jokainen tekee sellaista rehua kun luulee tarvitsevansa.Yleinen luulo on näköjään että pöyhiminen/karhotus olisi jotain "maansiirtotyötä"...Itse en kyllä ole rehun likaisuudesta johtuvaa pilaantumista havainnut sen jälkeen kun myin kelapöyhimen Viroon 

joo...meillä meni kanssa käärimessä(kwerneland) hydr-motti halki kun kaveri teki äkkipysäyksen.Asennettiin ylipaine-tai mikälie venttiili letkun väliin jossa on säätöruuvi niin eipähän ole enää sitä ongelmaa.Se on aika kova isku kun painava paali päällä lyödään yht'äkkiä öljyhanat kiinni...sillä kertaa petti moottorista eikä esim. Jontikan lohkoista!!

Meillä ainakin murskain oli hyvä siinä kohtaa kun ajoin niittäessäni oman lemmikkikissamme yli. Pelkällä niittokoneella olisi voinut hyvinkin jäädä kitumaan jalat poikki mutta Kuhnin murkaimen läpi mennessään ei ollut varmaan yhtään kitunut!! 

Viimeiset "harrastemielessä" jätetyt Hermanninheinät odottavat pellolla karhotinta tai sadetta. Jos luoja suo niin ei sada ja tää kesän kestävä "stressi" loppuu taas vähäks aikaa... 

 

Mitähän tuollainen siltanosturi silloin kustansi, suurin piirtein?



[/quote]
Jaa-a, vanhan miehen aikaan tehty.varmaan jotain 30000mk käytettynä ja asennettuna luulisin. Eli nykyään n.15000e nykyhinnoilla. Riippuu kuinka halvalla sais ja kuinka paljon pystyy itse tekemään.Sähköhommia aika paljon.Toi on kyllä ihan arvio joten voi olla paljon vähemmänkin.Meidän nosturi pitäis tarkastuttaa joka 5 vuoden välein.

Siis mitä on apulanta?

Siis MIKÄ on apulanta?
Vastaus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Apulanta 

Meillä on 12 metrin jännevälillä oleva siltanosturi jolla täytettiin irtoheinäkuivuria...luovuin ko. järjestelmästä muutama vuosi sitten ja sain jopa noukinvaunun kaupaksi.Varsin huonohko järjestelmä kaikenkaikkiaan vaikka ihan ok. heinää tuottikin.Soveltuu muutaman hehtaarin tarpeisiin kyllä.

Eihän siinä jos myyntiin menee ja tosiaan saat asiakkaalta tuon nousseen muovikustannuksen takaisin perittyä. Minun näkökanta pohjautuu omaan käyttöön tulevasta rehusta, jossa kohonnutta muovikustannusta ei saa takaisin millään, kun säilyy nykyiselläänkin.

Laita 750 mm esikiristin, nopeuttaa osaltaan jos käärintä pullonkaula ja olisiko käärijän pöydän perään mahdollista laittaa kumista pudotusmatto, joka estäisi pudotusvaiheen vauriot?
[/quote]
Joo, kyllä tosian 750mm kiristin on ollut mielessä.Tai kaksivartinen käärin,mutta nekin maksavat aika paljon.Mutta kun on työvoimaa niin käärintä pellonlaitaan niittämättömälle alustalle on ollut hyvä ratkaisu näillä paalimäärillä.

Niin en mäkään syyssatoon käytä niin paljoa muovia kuin ekaan satoon.500mm rullalla tekee 12 kerroksen käärinnällä n.10-11 paalia joten muovi kulut ovat n.6e/paali...jos ei ole varaa sitä maksaa niin miksi tehdä ollenkaan? Voisette tulla meille käärimään 2-6 kerroksella antaen säilyvyystakuun...niin ei tarvis itse kääriä ollenkaan 

12 kerrosta muovia? Eihän tuossa ole järjen hiventäkään. Itse pistän 4 kerrosta muovia ja hyvin on säilynyt, vaikka en käytä edes mitään säilöntäaineita.

Itsellä on käytössä Claas 255 + Elho 1620 junayhdistelmä. Paalinkääntäjänkin otin pois tälle kaudelle, niin ei tarvitse pysähtyä kun paalin pudottaa pois.

Eihän mun hommissa muutenkaan o järjen hiventäkään.Varmaan tosi kiva viedä asiakkaalle paalit jossa on 4 kerrosta muovia.Mulla ei ainakaan onnistu ehjänä nostelu...Eikä kyllä säilykään...siis minulla,mutta mä oonkin paaaljon huonompi paalintekijä kuin muut.12 kerrosta jos käyttää muovia niin silti menee sänki läpi kuin neulatyynyllä, siis puhun taas omasta kokemuksesta mutta ompahan taas hyvin opettavaista huomata että ei tiedä asioista juuri mitään.Eikä kyllä juuri haittaa muutenkaan kun on sen verran vajaa älyinen että ei huomaa tekevänsä väärin, tämä taas omasta puolesta että kukaan toinen ei vaan ota poroja nokkaansa. "hulluilla on kalliit huvit" Kiitos vielä kerran vinkistä...käärintähommakin nopeutuu kolmasosaan entisestä kun laittaa vaan 4 kerrosta muovia!!! Empäs ole ennen moista tullut edes ajatelleeksi, kiitos, kiitos!! 

Eipähän o kyllä tollastakaan käyny ikinä...Remmiclaasilla voi verkottaa jopa 10cm:n paalin!! Se onkin ainoa joka ei välttämättä kierähdä alas luukkua aukastaessa.Siitä isommat "normikokoiset" kyllä lähtevät. Karho on hyvä jos se on niin leveä että voi ajella suoraan karhon keskellä=150cm tai jotain.

no, kyllä niitä paaleja tuppaa tulemaan kun on 6,5m alalta koottu karho ja paalausajankohta yleensä heinäkuussa.Paalausnopeus on n. 10-12km/h. Käärintänopeus 60kierrosta muovia=12 kerrosta on parhaimmillaan n.30 paalia tunnissa.Silti paaleja on kokoajan käärimättä ja paalari joutuu pitämään taukoa.Tietysti jos paalausnopeuden tiputtaa vaikka 2-3 km/h niin sitten käärijä+kantajatraktori pysyvät vauhdissa...

kyllä niitä reikiä tulee jos tehdään korsiintunutta rehua. Nuorella korrettomalla heinällä ei ole samaa ongelmaa siinä määrin etenkään jos kääntää pystyyn...Kyllä se käärimellä keräileminen on niin hidasta hommaa että kun itse paalaan niin kyllästyttää odotella että koska ne paalit on kääritty?? että vois paalata lisää, kun ei viitsi kauaa pitää käärimättä.Välillä kantelen itsekin paalaustraktorilla paaleja käärimelle. Itsellä on myös lastaava Kverneland eikä lastaushaarukkaa juurikaan käytetä, vaan heti kun edellinen on kääritty niin toinen traktori pudottaa uuden paalin pöydälle. Pelkällä käärimellä ei ikinä päästä samaan käärintänopeuteen...se on varma. Mutta kun on työvoimaa ja etukuomaajatraktoreita niin mikä ettei. Lisäksi muijakin osaa käyttää käärintä kun ei tarvi lastata paaleja kyytiin itse  Mutta kukin taaplaa tyylillään ja yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei varmaan olekaan. Mutta itse teen muuttuvakammioisella paalarilla paljon muutakin kun "muoviheinää" niin en todellakaan tarvi käärinkonetta roikkumaan paalarin persuksiin...

Mä en ainakaan missään tapauksessa käyttäis combi-paalaria. Joka helkutin kerta kun on kokeiltu tiputtaa paali suoraan niitetylle sängelle niin reikiähän se on ollut täynnä.Muilla ei varmaan ole samaa ongelmaa?? Mä jätän aina niittämättä se kohdan pellon reunasta johon paalit kääritään joten ne ovat siinä sitten siistissä rivissä valmiiksi.Käärinnän nopeuttamiseksi paalit kannetaan suoraan käärimen pöydälle joten lastausvaihekin jää pois