Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 24 25 [26] 27 28 29

Viestit - Wessel

Kasvintuotanto / Vs: Trimaxx
: 14.01.15 - klo:20:12
Millai lie uusi formulaatti ku kaikki edellä mainitut aineet on emulsiokonsentraatteja eli EC lyhenne purkeissa. En ainakaan kookelilla löytännä mitn. Jos ei löydy mitään faktatietoa, niin varmaan ainut vaihtoehto kokeilla aineiden eroja kesällä.
Kovastihan ne mainosti gramma-aineissa rikoilla kans uusia formulaatteja, mut en kyllä huomannut käytössä mitn eroa, oli vanhaa ja uutta rinnan kesällä käytössä.
Kasvintuotanto / Vs: Trimaxx
: 14.01.15 - klo:17:50
Onko tässä muuta eroa kuin se, että tehoainetta 175g/l ja moddus, sonis ja maatilan trineksapakki-etyyli tuotteissa tehoainetta 250g/l ? Tuotejorinat pitkälti samat kaikilla
Jos ymmärsin oikein, niin jos kylvää suojaviljakasvuston ja valitsee kerääjäkasvituet, niin sitä ei voi jatkaa seuraavana vuonna vln:na, jos ei kylvä uudestaan. Jos näin, niin aika järjetön systeemi, jos tässä kerta yritetään pelastaa Itämeri ja muupallo tällä vihertouhulla. Korjatkaa jos män pieleen. Pitänee yrittää lukea uudestaan yodavaarin laittamia linkkejä, kun on vähän virkeämpi. On muuten hyvää unilääkettä, kun lukee noita herrassatuja...
Saa nähä tippuuko pö:n hinta yhtä alas kuin viisi vuotta sitten, silloin sai kesälaatua 52-53 senttiä litra alv.0
Milloin näkyy pö:n hinnassa, kun raakaöljyn hinta laskee kokoajan?
Agrin verkkokaupan laskurilla katottuna talvilaadun hinta vielä korkeampi kuin ennen vuodenvaihdetta.
http://porssi.taloussanomat.fi/commodities/startel_factsheet_overview.html?&STARTEL_SYM=ROLJY.XXX&START=1
Ei toiminu ku kokeilin ekaa linkkiä, mut katselin Raisioagron sivujen kautta hintoja, liekö samoja kuin ton linkin kautta?
Hinnat vaan noiden agrin ja raision verkkokaupassa lähtöhintoja. Yleensä olleet hinnat jotain muuta, kun kysellyt tarjouksia muutamilta kivijalkakaupoilta.
Tuleeko raisiolta rahtivapaasti, jos tilailee lehtilannoitteita/kasvinsuojeluaineita?
Ainut nettikauppa joka pärjännyt hinnoittelussa, että voi tilata suoraan jotain maataistelupanoksia on ollut muuan kasvinsuojelutuotteita markkinoiva yritys.
nollaravinnetase ei vielä kerro, etteikö päästöjä olisi. Jos viljelytekniikka on muuten kohdallaan, niin maan kivennäisistä/humuksesta vapautuu tosi pitkällä puskurilla merkittäviä määriä ravinteita. Tuskin homma käsiin räjähtäisi, jos muutaman kilon saisit kasvuston avulla peltoon jäämään...

Niinpä, pitää vain jatkaa testailua muualla ja kattoa kuinka onnistuu. Hukkistakin torjuttavana paikoitellen, tuo oman haasteensa. Todennäköisesti kokeilen sekoittaa lajittelijalla säkittäessä jotain viljan sekaan, menee itsekseen ja riittävän syvään jotta jäisi "jalkoihin" syksyyn saakka. Sen verran paljon puin suojaviljoja, että se ei hotsita yhtään, timotei/nurminata on käytännössä aina haittana mikäli suojaviljaa.

Nytkin pelto on sängellä talven yli, siellä olisi kerääjäkasvi saanut tehdä töitä pitkään. Aikaisena syksynä olisi kova juttu kylvää raiheinää vaikka puimurin jäljiltä, ehtisi kovastikin kasvamaan ennen talvea. Naapurissa on ollut useita vuosia kesäperunan jäljiltä kerääjäkasvin kylvö, lajeina ollut ainakin raiheiniä sekä sinappia. Perunapellossa sitä siepattavaa riittääkin ja aikaa heinäkuulta saakka. Muutenhan pelto olisi todella arka eroosiolle. Tällä samalla haetaan humusta ja hieman juuria hillitsemään kevään pölymyrskyjä, jotka lähtöisin perunapelloilta.

Tietenkin jos onkin tarkoitus perustaa semmottinen läpipääsemätön nurmi, niin voip olla jo onkelmia puinnissa. Mut jos kylvää sellaisen "sopivan" kasvuston ja ruikkii pönkkää viljalle, niin ei kyl pitäisi olla onkelmia puinnissakaan. (Viljan kylvötiheydellä ja alle 10kg viherseos määrällä saa kyllä aluskasvoksen tottelemaan kasvuhaluja suojaviljassa.) (laittaa seokseen vielä apilaa matkaan, niin suop sellaisen nätin apilikon seuraavalle kesälle,jos jättää vln josta voip sitten puida ne kerääjäkasvin siemenet seuraaville kylvöille.) ;)
Vaatii testailuja että löytää sopivat seos suhteet omiin tarpeisiin.
Petrin mainitsemaan maan hoidon filosofiaan, niin siinä joutuu laittaa lompuukin ottanahan päälle, kun miettii paljon se kuuluisa pe...e kestää laittaa paukkuja viherryttämiseen.

Ei vainenkaan, mutta tila- ja sijaintikohtainen hyvin pitkälti se miten hyvin pystyy esim. tavanomaisessa viljelyssä pelkkä kasvitila hyödyntämään viherryttämistä. Optimihan olisi jos pystyisi vaihtamaan rehua sontaan ja saamaan monipuolisemman viljelykierron.

Jos omalle kohdalle míettii tota viherryttämistä ja sen hyötyjä, niin olen sellainen välimallin jätkä luomun ja tavanomaisen viljelymenetelmien välillä eli viljelykierrossa mukana.ns parhaillakin lohkoilla vln. Syy tähän ihan pelkkä maanrakenteen hoito, vastautuu omilla mailla sitten toisilla satokasveilla.
Kasvintuotanto / Vs: WebWisu
: 13.01.15 - klo:09:32
Ei ole kokemusta mopiiliversiosta, eikä paljon kiinnosta lähteä etes kokeilemaan, kun tuo veppikin pelaa kuin "unelma". Tarkoitus olisi käyttää tabletin kanssa seka käyttönä. Mut jos ei tuu paranemaan kevään aikana käyttöliittymä veppimallilla, niin paperikynä tulee olemaan käytössä kesällä edelleen.
Liekö miten paljon ollu niitä ilmaiskokeilijoita viimekesänä sillä mopiiliversiolla?
Kasvintuotanto / Vs: WebWisu
: 13.01.15 - klo:08:34
Joutuu vähän aivojumppaa harrastamaan, että menee Veppimallin käyttö takaraivoon. Se vain ihmetyttää miksei pystyneet tekemään samalla logiikalla webwisua kuin pcwisua olis ollut valtaosalle wisulaisia helpompaa siirtyä veppiversioon. Tää on vissiin tätä suomalaista tuotekehitystä, ettei käyttäjiltä kerätä tietoa...
Kyllä se hitaus vain tympii tossa ohjelmassa eilenkin jäi päivittelemään sivun vaihdon yhteydessä tallennukseen ja lopulta pitää laittaa koko ohjelma kiinni ja avata uudestaan, että pääsi jotain tekemään.
Pystyyköhän vielä miten pitkään harrastamaan sitä, että tekee ensin pcwisulla ja siirtää sitte veppiin? Kesällä olis kuitenkin tarkoitus käyttää koneissa mukana tuota veppivisua, mut toi toimintavarmuus mainittua luokkaa, niin taitaa edelleen olla kynäpaperi se paras vaihtoehto.
Kerääjäkasvistahan täällä on tullut oikea jättisadon avain ? Pittääpä mennä aukoon päätänsä paikalliselle ysitonnariviljelijälle, et jäi tonni saamata kun et piilottanu 5 cm pitkää valkoapilaa sinne viljanjuureen...

Jos valkoapilan kasvustokuiva-aine 20% raakavalkuaisella  on siinä 600-700 kg/ha niin silloin löytyisi se 20 kg typpeä, niinhän ? Kuulostaa melko rehevältä aluskasviksi ? Semmoiset viherlannoitusnurmet, niissähän on tonnikaupalla massaa. No, meikä viskookin ihan omalla luvalla aapilaat ja pohjille suursäkillinen Y2 paikkaansa !   8)

-SS-
Eihän tuosta irtoa seuraava vuonna kuin 10 kg, oletuksena valkoapilalle melko tyypillinen 23-24 % rv. Se toinen 10 kg menee humukseen ja irtoaa seuraavien 5-15 vuoden kuluessa. Kun teet tätä 10 vuotta putkeen, onkin peltoon kumuloitunut jo sellainen pääoma, että se lisätonni on jo oikea suuruusluokka. Ei aluskasvi mikään instant-onnen lähde ole, mutta sellaiset ovat muutenkin aika vähissä tässä lajissa.

Muistelen opiskeluaikoina oltiin jossain Savon sydänmailla tupailta-tyyppisessä tilaisuudessa. Itsellä oli enemmän intoa kuin tietoa silloin ja ymmärsin vasta vuosia myöhemmin yhden eläkeikää lähestyvän viljelijän vuodatuksen apulannan huonontumisesta. Ennen riitti 300 kg/ha ohran pakoon murtamiseen, nykyään ei enää 500 kiloakaan. Hän oli 15 vuotta aikaisemmin laittanut lehmät korkealaitaiseen  ja jatkanut viljatilana. Äijän vuodatus sopii hyvin teoriaan, mitä käytännön johtopäätöksiä muiden pitäisi tästä vetää, onkin mielenkiintoinen keskustelunaihe.

Petri

Sen "äijän vuodatus" ei välttämättä ole yleispätevä totuus. Lannoitteilla saa juuri sen saman kuin ennenkin, itsellä on sen verran pedanttinen kirjanpito, sekä lähes 10 v ravinnetaseita laskettu, osan aikaa toimenpiteenä. Tavan keinolannoiteviljelyssä luotettava sillä tavalla, että ravinteet mitä on tuotu, ovat juurikin mitattuja eivätkä sinne päin orgaanisista aineksista tulleita. Lopettaneen karjatilan synndrooma on tuo "viljojen taantuminen" ja "lannoitteiden huononeminen" - lässytys.

Maan rakenteen tuottaminen on ihan toimiva tuotantomuoto ja luomuna se on erittäin hyvin brändätty tapa. Luomusitoumusta en ehkä kuitenkaan uskalla tehdä, juuri heinä- ja vihernurmivaltaisen tuotantomuodon takia, lähialueella ei ole urakoitsijoita eikä lantakeskittymiä, ja oma koneketju on myyty jo aikoja sitten. Jotakin viljoa kaupasta rahdaten, enpä taida.

Erinomaisen hyvä vaihtoehto itselle on irtautua ympäristökorvauksesta. Yhteiskunnalle halvempi, ympäristölle järkevämpi ja itselle helpompi, kun toistaiseksi on työpanokselle ollut muitakin markkinoita kuin virkamieshallinnon dokumentointimoolokin ruokkiminen.  En varmaankaan tule lisäämään lannoitusta, vaan fosforin ja typen suhteen tasapainoa haetaan.

-SS-
Naapurin kaveri on kyllä sanonut, että kun laitto karjan noin kymmenkunta vuotta sitten pois, niin nyt on alkanut näkymään, että lannoitepuolella tiettyjä ravinteita joutuu laittaa lisää säkistä, joka nyt selviö...

Mut kuten SS kirjoitti niin tollai se menee hyvin pitkälti.

Humus ehkä se pahin takapakki tietyillä mailla, jos oljetkin otetaan aina pakettin, niin humus alkaa vähenemään pitemmän aikavälin tarkastelussa plus jos vielä viljelyssä sellaisia kasveja, että joutuu muokkaamaan paljon ja syvältä. Tässä ehkä syy miksi kannattaa miettiä vihermassan tuottamista maahan, ainakin omalla kohdalla tässä yksi syy vln perustamiseen.
Kasvintuotanto / Vs: WebWisu
: 12.01.15 - klo:07:43
Toi hitaus vain yksi ongelma, joka tosin ärsyttävimmästä päästä. Muutenkin muuttunut sekalaisemmaksi kuin pcwisu.
Tosin en ole vielä koittanut tehdä koko viljelysuunnitelmaa, kun kesällä siirsin tiedot pcwisusta webiin ja aloittelin käyttämään sitä silloin, vaan ei hermo kestänyt pelleillä kesä- syksyaikaan sen kanssa, niin tekaisin vielä pcwisulla 14 ja 15 vuoden lohkomuistiinpanot/suunnitelmat.
Kai sitä pitäisi vähän koittaa opiskella käyttämään, vaan tuntuu jotenkin isotöiseltä ja hankalalta näiden muutaman eri kokeilu kerran perusteella.
Pitänee alkaa testailee, noiden muidenkin ohjelmatalojen ohjelmia enemmän vähemmän tosissaan demoversioilla alkuunsa, jos niillä olisi helpompia ja nopeammin toimivia versioita.
Kasvintuotanto / Vs: WebWisu
: 11.01.15 - klo:23:34
ottanut webwisu melko paljon takapakkia mitä käyttöön tulee, jos vanhaa pc wisua vertaa. ei se pc wisukaan mikään mailman nopein ohjelmisto ole käyttää, mut laskutushommina jos tekee niin mikäpäs siinä...
Muistakaa että sitä kanan kakkaa sai silloin kultaisella 80  luvulla ajaa 10 sentin kerroksen. Lehmän lantaakin sai ajaa alinta piikkilankaa myöten.
Niin ja peesiin kaksoissuperfosfaattia tn/ha 😜
Jos olisi mahdollista tehdä yhteistyötä lantakuvioissa ja pitemmällä aikavälillä sopia kuvioista olisin valmis osallistumaan kulupuoleenkin esim.laitekuvioissa.
Kyllä humuspuoli alkaa ehtymään karkeimmilla mailla, jos viljely yksipuolista.(esim.vilja lumi vilja kierto) kerääjäkasvilla varmaan todella hidasta saada aikaan humusta verraten kunnon nurmikiertoon, jossa vielä mukana orgaanisia lannoitteita. Jos vielä viljelyssä sellaisia kasveja, että tarvii rajua muokkausta, niin humus häviää nopeammin. (Näkyvissä viljelyn yksipuolistuminen)
 Tukena kiinnostava toi kerääjäkasvi homma, mut mitkä ovat todelliset hyödyt tosiaan, jos jo syksyllä tempaisee sen nurin.
2 vuoden vln:lla on kyllä ollut näkyviä hyötyjä maanrakenteeseen karkeilla hietamailla. Orgaaninen lanta olisi hyvä lisä vielä nurmi,viljakiertoon.

Juuri näytin julkaisun, jossa tämä luomun orgaaninen lannoitus ja viherlannoitus ja hoitonurmetus ei tuonut maahan todennetavasti hiilivaroja yhtään sen enempää kuin viljakiertokaan. Aika hyvä arvio oli se, että mitä isompi tonnimäärä kuiva-ainetta maan pinnalla, sitä isompi juurakkomäärä maan alla. Jokin maahan läpinäkyvä aikainen otra joo satotaso 3 tonnia ja vaaksanmittainen heinänrihma siellä hienon heleänvihreänä, mikä onkaan kerääjäkasvin + satokasvin humusmassa silloin hehtaarille, varsinkin jos oljetkin kootaan pois ?  2000 kg ? Sitten jos on jokin kasitonnari puinnissa, oljissa ja juurakossa, 5 tonnia hehtaarille ?

Kerääjäkasvin luontaiset kaksi roolia ovat selvästi joko tukipoliittinen ja opportunistinen kyykkyhyppy, tai sitten oikea typenkerääjä ja ravinneloukku ammattitaitoisessa luomuviljelyssä, vieläpä lähellä karjaprosesseja. Jotenkin kerääjäkasvin hyötyjen korostaminen vilja-lumi-vilja-perinteen lisänä ovat ihme huminaa jossakin idealistisessa haavemaailmassa, että niikö luomun ja Prosaro-delaaro-kemikaali-alkemian kummatkin edut, ja satanen päälle ilman mitään händikäppiä  ?

-SS-
SS asian ytimessä.
Tuli laitettua hiukka väärin tuo nurmi, kun olis pitänyt laittaa vln joka niitetään lannoitteeksi. Sillä on jo jotain vaikutusta, mut kuten SS mainitsi noista tukiautomaateista kerääjäkasvilla höystettynä, niin niillä voi unohtaa sen maanparannus efektin. isosato yleensä on se paras ravinteiden talteen ottaja, mut homma alkaa mennä vain hankalaksi kun lannoittaminen "kielletään".
Sivuja: 1 ... 24 25 [26] 27 28 29