Taas tullaan siihen, että miksi jo ostaessa pitää miettiä koneen virittelyä? Eikö se osteta sen mukaan, että siinä on resursseja isommille työkoneille, jos sellaisia on näköpiirissä? On tuohon silti itsekin tullut sorruttua. Tietoinen valinta oli aikoinaan ostaa Valtra 600, kun sen sai 20t FIM halvemmalla kuin 700. Seittemänsatasen turbosarja maksoi tuolloin Valtran omalla tiskillä 6000 FIM. Ja koneissahan ei muuta eroa ole. Mutta noin muutoin voi miettiä, että onko tuon kokoisesta traktorista edes mitään hyötyä repiä enempää tehoa irti? Saako sitä käytännössä hyödynnettyä? Ollaanko taas samassa tilanteessa kuin muinoin. Valmetilla oli 100hv luokassa turbo nelonen ja monella muulla vapari kutonen. Onko ne muut seuranneet Valmettia vai tosinpäin. :-) toki sittemmin Valmetillakin on ollut näitä vapari 100hv kutosia. Isossa osassa vaan taitaa olla nykyään turbo.

2085 olisi kai siitä parempi, jos voimansiirto lujilla, että vaihdelaatikkona on Dana Valmettilaisen tilalla. Terästä siinä jonkin verran enemmän. Painoero muistaakseni 85kg -> 200 kg. 85:ssä myös etuakselilla toinen eroavaisuus, eli levyjarrut. Ainakin alkupään 2075:ssa oli nämä samat osat. Kokonaispainoa on tietysti myös enemmän....

Ja siinä kohtaa, kun alkaa kyntämään, niin se etuvetoinen on jo ollut kiinni. :-P Mut tosiaan... ootellaan, että joku joka Tietää, valaisee.... :-D

Äkkiä voisi kuvitella, että käytännössä vie vähemmän tehoa, kun ei kynnä niin syvällä.

 3000-sarjan Sampoista sen verran, että ei ihan ensimmäisten vuosien koneita kannata hankkia, ellei tosi halvalla saa. Niissä oli jo uutena paljon ongelmia. Ehkä ne kaikki viat on kuitenkin jo korjattu? Lähinnä kai sähköpuolella maadotusongelmia, mutta myös isompaa. Suuremmalla todennäköisyydellä 3000-sarjan kone on 2000-sarjan koneeseen verrattuna kesätyöläisten kokoama. Niitä näet ei pääsääntöisesti ole kasattu kuin kesäkaudella. Pienempiä ympäri vuoden. Jossain vaiheessa 3000-sarja muuttuu komiammaksi. ;-)

http://www.youtube.com/watch?v=WPj0rUzDUBE

nopea kuriiri

Meniks tos toi kierroslukumittari vähän eri tahtiin kuin nopeusmittari....

Meillä on vielä nykyäänkin Renki käytössä. Tuota katsellessa se kyllä näyttää huomattavasti kätevämmältä. Esimerkiksi se, että miksi noissa muissa ei ollut tukipyörää laisinkaan. Irrotusvaiheessa ja ylös nostaessa, kun painopiste on kauimpana, siitä on todella paljon hyötyä. Ja kauhankääntö hydraulinen.

Tuollaiseen marginaalimalliin varmaan osat onkin kiven alla. Ainakin siltä osin, mitä ovat uniikkeja osia, mitä ei muissa -02 sarjan koneissa ole ollut. 1102 neliveto-osatkin ilmeisesti kiven alla? Samaa NAF:ia kai myös 1502 jos 6-veto. Ilmoituksen kone taisi olla 4-veto?

Sinänsä tuo 10-vuoden velvoite varmasti pitää paikkansa, mutta ei kukaan valmistaja varmasti lopeta niiden toimittamista, jos niille on kysyntää. Aika paljon esim. 02-sarjan osia saa ihan Valtran tiskiltä. Aika huonoa bisneksen tekoahan se olisi, jos lopettaisi varaosatoimitukset. Mistä sen parempaa katetta saa kuin varaosista?

Meillä ainakin vinssissä jalat aina samassa asennossa. Kuka niitä viitsii aina olla rukkaamassa. Eli ei ole kyllä juuri koskaan nivelakseli vaakatasossa. Metsässä maastonmuodotkin vaihtelee, minne se lasketaan.

Jos en väärin muista, niin jollakin oli joskus alkanut Fiudesta tankin maalit sisäpuolelta hilseilemään ja siitä aina roskia systeemiin.

A93:een hitsasin hydrauliöljyn täyttöputken varteen uuden yhteen vapaanpaluun liittimelle, kun en halunnut ottaa sitä riskiä että lohkolta tuleva paluuöljy häiritsisi kahvoilta tulevaa virtausta. Tuo oli sikäli houkutteleva toteuttaa, kun putki lähti helposti irti jolloin sitä oli helppo hitsata.

Jos lohkon paluupuolelta tulee yhtään painetta kahvojen paluuseen, niin se voi aiheuttaa ongelmia, kuten kahvojen jäykistymistä käytössä.

Onko sinulla siinä pikaliitin vai kierrätkö kierteitettyyn liittimeen? Paluuletkussa on naaraskierre ja ohjekirjasta ymmärtäisi, että liittännässä ei saisi olla mitään virtausta jarruttavaa. Hidas vain asentaa, jos aina pitää avaimella kiertää kiinni ja irrotettuna tulpata letkunpää jollain, ettei öljyä valu letkusta.

Eli vastaventtiili vähintään väliin. Tai oma paluu.

Eli pelkän paluun? No sen voinee T-haaralla kytkeä traktorin vapaaseen paluuhun kuormaimen voimapuolen paluun kanssa.

Kesla on nyt tulossa. Mitäs tuollainen hydraulinen esiohjaus vaatii traktorin hydrauliikalta? Kuormaajahan tarvitsee itsessään paineen ja paluun, mutta tarviiko esiohjaus vielä jotain?

Ei tuollaista puolikasta kuormaa viitsi lähteä kuskaamaan pitkää matkaa. Vanhassa kuormaimessa myös se ominaisuus, ettei se taitu kovin kasaan. Kyseessä kuitenkin vm-87 nosturi. Kärry myös sen verran lyhyt, että ei mahdollisuutta jättää ylänippuja taa.