Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Voiko joku eläin olla krooninen sorkkasairauden kantaja (ja mitä sorkkasairauksia)? Lähinnä nuo uudemmat suomeen tulleet sorkkataudit kuten ne välitulehdukset. Ja miten ne taudit pysyy navettarakenteissa ja miten saneerauksia on tehty suomessa? Tämä viestien ketju on ollut jo piilossa hetken aikaa joten pakkanen taitaa olla yksi sairauksien vihollinen.
Verottajan yhtenäistämisohjeista kopioitu
Metsätaloudessa moottorikelkalla ja mönkijällä on tavallisesti maataloutta enemmän tulonhankkimiskäyttöä. Kelkka- tai mönkijätyypin on kuitenkin sovelluttava metsätalouden käyttöön ja käytettävissä on lisäksi oltava reki, peräkärry tai muu metsätöiden kannalta tarpeellinen koneen lisävaruste. Pääasiallinen metsätalouskäyttö edellyttää moottorikelkalta ja mönkijältä myös riittävää konetehokkuutta, joka mönkijällä on normaalisti vähintään 350 cm3 :n kuutiotilavuutta. Tieliikenne-
käyttöön rekisteröidyt mönkijät eivät yleensä ole pääasiallisesti metsätalouden käytössä.
Yksityistalouden käyttöön otettujen polttopuiden teosta ja kuljetuksesta aiheutuneet kulut eivät ole metsätalouden pääomatulosta vähennettävissä olevia kuluja.
Kelkan tai mönkijän käyttöä yksityistalouden polttopuiden korjuussa ei katsota metsätalouskäytöksi selvitettäessä koneen lukemista metsätalouden kalustoon.
Myöskään koneen käyttökulut eivät tällöin ole vähennettävissä miltään osin metsätalouden pääomatuloista.
Jos moottorikelkkaa tai mönkijää ei lueta metsätalouden kalustoon, arvioidaan sen metsätalouskäytöstä aiheutuvat kulut muun selvityksen puuttuessa samojen perusteiden mukaan kuin maataloudessa (moottorikelkka 11 €/käyttötunti ja mönkijä 13,50 €/käyttötunti).
Jos metsätaloudessa käytetään yksityistalouteen kuuluvaa traktoria lisävarusteineen, voidaan sen metsätalouskäytöstä aiheutuvina kuluina muun selvityksen puuttuessa vähentää 10,00 €/tunti tai, jos traktoria käytetään puutavaran kuljetukseen, tämän ohjeen kohdassa 4.1.15 esitettyjä puutavaralajikohtaisia konekustannuksia €/m3.
Miten moottorikelkka käsitellään sitten metsäyhtymissä?
Yksityismetsätaloudessa tuollainen omaan käyttöön otto on, tai ainakin on ollut verotettavaa tuloa metsänomistajalle määrätystä otetun puun arvosta ylöspäin. Rajaan asti verovapaata.
Muistaakseni muitakaan kustannuksia oman metsän pystypuusta sahatavaraksi ei voi vähentää verotuksessa.
Nämä ovat vain hataria muistikuvia, voin olla väärillä jäljillä asiassa.
Yhtymän verotusasioista ei mitään tietoa muutenkaan.
Eli osakas tai osakkaat maksavat yhtymältä yksityiskäyttöön otettavasta puutavarasta yhtymälle? Tällöinhän jos metsäyhtymä myy osakkaille puun sahattuna tai höylättynä niin luulisi että se olisi edes oikeudenmukaista saada vähentää myös kulut?
Kuinka verottaja suhtautuu moottorikelkkaan kun sitä käytetään puun ajoon metsästä? Siis hyväksyykö vähennettäväksi veroissa?
Aika kova traktori ainakin saa olla että metsästä saa ajettua puuta kun hanki on melkein metrin.
Voiko metsäyhtymä vähentää verotuksessaan ne kulut joita tulee jos metsistä ajetaan puutavaraa sahattavaksi ja höylättäväksi? Ja puutavara jää käyttöön esimerkiksi metsäyhtymän omille osakkaille (vaikka varastorakennukseksi metsänhoidon tarvikkeille ja työkaluille).
Vielä kun jalostuspuoli ymmärtäisi että lehmien tulisi olla pitkäikäisiä. 
Ärsyttää kun jokaisessa lehdessä mainostetaan sonneja joiden jälkeläiset ovat hyvätuottoisia. Silti noista niin sanotuista laatulehmistä suuri osa on rimppakinttuja ja pienimahaisia kun runko ei mahdollista isompaa pötsiä.
Siitä ei pääse. Jalostusihmiset on niin ihastuneita korjaavaan paritukseen, ettei sieltä tule apua KARJANjalostukseen. Yksittäisiin eläimiin ehkä. Oma sonnivalinta on avainasemassa, samoin omien emälinjojen valinta. Tasainen rakenne, tasainen tuotanto, ei yhtään katastrofi-indeksiä (alle 95), 2-3 sonnia/rotu kerralla käytössä. Mielellään vielä listan vanhimmasta päästä korkeimmalla arvosteluvarmuudella. Siinä se on yksinkertaisuudessaan.
Yksilöiden jalostus sitten erikseen, sikäli kun siitä on kiinnostunut.
Niin ja jalostussuunnitelmia tekevät ihmiset laittavat kymmentä lehmää kohti vähintään saman verran sonnivaihtoehtoja kun koko karjalle riittäisi muutamia hyviä. Siinä voi jo kertyä kattava kirjo sonnivalikoimia jos ei ymmärrä ajoissa rajoittaa oikeisiin linjoihin. Typpisäiliökin voi muistuttaa enemmän lottoarvontakonetta.
Lehmät muuten pärjää hyvin lämpimässä pihatossa -30 celsiuksen pakkasessa ja ilmastointi toimii eikä melu ylitä sietokykyä. Vesijodot eivät jäädy ja lantaraapat tekevät ritiläkäytävillä niille kuuluvan työnsä. Toisaalta nykyinen navetta on edellisen vuosituhannen suunnitelun ja rakentamisen tuotos.
Ei täällä jäädy vesijohdot eikä ole ritiläpalkkeja valkoviivoja sorkista repimässä. Tarkoitus on tuottaa maitoa eikä rustella tekniikan kanssa. Pitkäikäisillä lehmillä. Nyt voi jo sanoa, että onnistui.
Eikä ruostu rautaosat 
Vielä kun jalostuspuoli ymmärtäisi että lehmien tulisi olla pitkäikäisiä.
Ärsyttää kun jokaisessa lehdessä mainostetaan sonneja joiden jälkeläiset ovat hyvätuottoisia. Silti noista niin sanotuista laatulehmistä suuri osa on rimppakinttuja ja pienimahaisia kun runko ei mahdollista isompaa pötsiä.
Minkä kokoinen täytyy olla viljatilan että on mahdollista saada 100 000 euron vuositulo ennen veron vähentämistä?
Entä mistä löytäisi esimerkiksi excel-pohjan katetuoton laskemista varten vai ovatko ne kaikki maksullisia jostain?
Onko mahdollista risteyttää esimerkiksi ayrshireä ja ylämaankarjan rotua?
Siis jos on hyvätuotoksinen ay josta haluaa vielä lypsikin ja siitä tuottaisi sellaisen ylämaankarjan lemmikin?
Onko järkevää tarttuvien tautien kannalta sijoittaa kaikkea toimintaa samalle tontille? Ja varsinkaan sinne Seinäjoelle joka alkaa pakosta syöttämään pienille koululaisille ruotsalaista maitoa.
tällä viikolla saan asemakaavat niin saan käydä kyselemässä rakennustarkastajalta ja ympäristösihteeriltä kommenttia. en oo vielä kysynyt muilta mutta teejii sanoi ku alku syksystä kyselin että hintaa ois 8€ / m3.
Sillä tuo kumisäiliö niin kovasti kiinnostaa kun hinta on alhainen ja rakentaminen nopeaa.
Aika ovela on myynnin hinnoittelu jos yleensä kumialan kaupoista ostaa niin hinta kumille on euroa per neliö?
Peruskorjauksen saa parhaiten onnistumaan kun ei kysy yhtään mitään, yhtään keneltäkään. Hieman kerää informaatiota muilta ja sopeuttaa erilaisia käyttäjäkokemuksia omiin oloihin. Suurimmat summat ilmaa saa maksettua kun hankkii kaikki laitteet ja tarvikkeet kokonaisedullisesti yhdestä paikasta pakettina. Joka himputin härpäkkeestä kannattaa kysyä tarjoukset niin monesta paikasta kuin laitetoimittajia on. Osalle härpäkkeistä voi tehdä myös niin kuin niiden myyjät ovat tehneet, kopioida ja teettää hommansa osaavassa pikkupajassa.
Mitä eroa on hammastahnalla ja blondilla?
Blondi ei vaahtoa, kun sitä panee suuhun.
Kone-Forumissa mietittiin ystäväni kanssa robotin vierellä seisoskellessa että tekeekö robotti maidon laadusta samantasoista kaikkialla Euroopassa niiden yleistyessä? Äkkiseltään ajattelisi että samalla ohjelmilla lypsäessä toimenpide olisi samanlainen kaikkialla maasta riippumatta. Suomen maitoa on näihin vuosikymmeniin asti pidetty Euroopan kärkimaitona laadultaan. Menetämmekö samalla omaa myyntivalttiamme muiden maiden kiriessä samalle viivalle, Suomessa laadun osittain ehkä jopa laskiessa?
Jos näin käy, mistä saamme perusteet paremmalle maidolle?
Mistä tuotteista olisi mahdollista tehdä vasikkakasvattamon katto ilman että rakennukseen tarvitsisi tehdä palokatkoja sekä avoimella harjarakenteella?
Onko Lohjan teollisuuskatoilla parhaat elementit vai tulisiko kannattavin ratkaisu Protanin katosta?
Thermisolin Safe-elementistä on liikkunut pelkästään huonoja kertomuksia kotieläinrakennusten kattona. Jostain vuoden ikäisestä uudesta katosta Länsi-Suomessa on kuuleman mukaan alkanut putoilla jo peltiä kipsilevyjen kanssa alas eikä Thermisol ole ottanut mitään vastuuta.
Todella järkyttävää toimintaa ja viljelijöiden halveksuntaa. Lohjan teollisuuskatot sentään tarjoaa kymmenen vuoden takuun katolleen.
