Keväällä oli keskustelua (tai onhan sitä keskustelua ollut koko ajan) peltokaupoista ja niiden hinnoista. Syitä hinnannousuun oli muunmuassa eläintilalliset, koska ne tarvii hehtaareja lannanlevitykseen. Koko kesän on ollut lööpeissä se kun ei elukoitten pito kannata. Olisko syynä peltohintojen ylihinnoittelu? Vieläkö löytyy viljelijöitä ketkä olis halukkaita ostaa peltoo 20000 egel? Minä sit voin tulla ja ostaa ne konkurssihuutokaupasta 5 tonnilla. Westcoastin räppärit saa siitä sit hyvää läpänheitto matskuu ku kynyttäjät riistää... 

Niiku onks tavanomainenviljely sit kuitekii luomua ja tää nykyne viljely on keinotekoista markkinavetoista hömpötystä?

"Se, mikä lähinnä surettaa tällaista kuluttajan, kansalaisen ja maanviljelijänkin sekaroolissa toimijaa, on luonnonsuojelun "etiikkaan"  piiloutunut julma ihmisviha, koska eihän sitä ole kiistäminen, että ihmisiä saisi olla 5 miljardia vähemmän, jotta maapallon kestokyky olisi turvattu ! Siinä kehyksessä esimerkiksi energiaintensiivisen elintaso-Suomen asuttamisen lopettaminen kokonaan olisi se todellinen ympäristöeettinen teko."

Jos minä yhtään ymmärsin tuon asian pointtia niin uskon, että ihmisten nälänhätää ei pystytä nyky markkinataloudella/viljelytekniikalla hoitaa mitenkään. Köyhillä kun ei ole varaa ostaa ruokaa.Siihen tarvittaisiin isoja poliittisia päätöksiä. Jos maanviljelijä yksin rupee hoitaa nälänhää niin markkinatalous kyllä sen nielaisee.Se miten safka saataisiin riittää tänne myös luomuna pitäisi ruokakulttuuria muuttaa. Jos kaikki haluaa syödä possun sisäfilettä niin myö hukuttais sikoihin.Ja kunhan tämä voittoa hamuava markkinatalous murenee niin kyllä pelloille sit löytyy rikkojen kitkijöitä, hevosaurojen ohjaajia:) Mutta puhdas vesi onkin toinen juttu.

Tällee myö viljelijät vedetään yhtäköyttä ja kehitetään maataloutta kiistelemällä luomusta ja tavanomaisestaviljelemisestä...
Jos luomupelloista löytyy rikkoja niin onko näin,että tavanomaisista pelloista ei löydy yhtään?
Voisko olla, että kiistelyn aihe on tullut viljelyn motiiveista. Joillakin motiivit ovat suuret sadot keinoja kaihtamatta, täysin rikkakasvittomat viljelykset, pellon osto mahdollisimman kalliilla, kannattavuus, olla lähimmät ystävät myyntimiehien kanssa, ekologisuus... Mutta perimmäinen motiivi on varmaan raha. Jos sitä ei oo eikä tuu niin liike loppuu. (ainakii suomessa. etelä euroopassa liike kasvaa)
Minun motiivi on kasvattaa laadukasta viljaa pienin kustannuksin. En ole pitkään viljellyt, mutta sen ajan mitä olen niin keskisadot ovat olleet viljoilla 3,5-4,3t ja rypsit 1,6-2,2t. Jos satoja peilataan tähän alueeseen niin nuo ovat hyviä tuloksia.Sadot ovat tulleet ilman tauti aineita, laon estoja, suurin osa omaa siementä ja peittaamatonta, ilman kasvukauden lannoituksia, typpi määrät ovat olleet 50-100kg,ilman pahkahome estoja... Rikkatorjunta on ollut halvinta mitä saa ja glyfoa oon laittanu pesäkkeisiin. Tällä reseptillä uskoisin kannattavuuden olevan ok. Tiedän sen, että tsemppaamalla voisin saada muutamia satoja kiloja lisää, mutta olisko se sen väärti.Esim. naapurin peltoon oli laitettu kaikki aineet mitä agrimarketilta sai ja lannoitetta laitettiin rajoja hipoen niin tulos oli se, että satoa tuli 400kg enenpi ja ei menny leiväks valkuaisen takia. Minulla valkuainen 13,6... Eli minusta monet viljelyyn liittyvät asiat ovat vain markkinamiesten juttuja.
Pari vuotta sitten paskalla ollessani aattelin miten tätä voisi vielä jalostaa ja siitä se sit läks. Osa pelloista on jo sv2:ssa ja osa sv1:ssä. Keskisato viljoilla 3,5t. Omasta mielestä se meni vielä vähän pommii, että petrattavaa jäi. Rikkoja oli vähän,mutta ne ei ollu kliinisen puhtaita. Ymmärrän, että joittenkin silmään se olisi käynyt, mutta mielestäni ne oli täysin kontrolloitavissa. Nyt laitoin syysvehnää maahan ja ruista. Satotavoitteet ovat sv:llä 4,5t, rukiilla 4t. Saa nähä kui korkeelta tippuu... Jokainen taaplaa tyylillään, mutta ite oon tyytyväinen tähän konseptiin ja sehän on mukavaa se:) Ainii ja ne luomutuet, minusta luomu on kestävämpää viljelyä kuin tavanomainen ja sen takia on kohtuullista, että sitä tuetaan. Ne ketkä näennäisviljelee luomussa ja tavanomaisessa tuet pois.

Meillä on ollut jonkun aikaa anniina vehnänä ja valkuaiset ovat olleet 13,4-16,2 välillä ja keskisato on ollut n. 3,8t. Ravinteet ovat olleet alle 100kg typpeä ja muut hivenet kompostista tai karjalannasta.Tavarat annettu keväällä. Minusta valkuaisen muodostumiseen vaikuttaa lajike erittäin paljon.
Tuohon ravinteiden ynnäämiseen ajatus olis,että viljelykierto on  2x viherlannoitus, syysvilja/öljykasvi, härkäpapu ja vilja+sv. Muu lannoitus karjalanta+lihaluujauho tarpeen mukaan.
Maan rakenteeseen yritän kyllä paneutua vielä enempi. Sinne on jo nyt ajettu puukuituu aika napakasti ja syväjuurisia kasveja kiertoon esim. sinimailanen,retikka ja mitä niitä vois ollakkaa...Eihän näistä savikoista kukkamultaa saa, mutta jos ees vähän paranis.
On ollut aika lähelle samanlaine viljelykierto tavanomaisessakin viljelyssä ja esim. viherlannoitusnurmen ja herneen jälkeen on kasvit kasvanu huomattavasti paremmin kuin viljaa viljan perään lohkoilla.

Joo, karjalantaa ja kompostia ollaan käytetty kokoajan viljelyksissä.Viime vuoden sää oli aika lähelle samanlainen kuin tämä, sateineen.Kauran esikasvina on ollut vehnä.(2010) salpietaria tuli sille laitettu 90 typpikilon verran ja kompostia 10 kuutiota. sato oli silloin 3,8t ja valkuainen 14,8. Etanat ja kuivuus häiritsi kasvua sen verran, että thp oli 28. Vehnän ja ohran esikasvina oli rypsi jolle (2010) slp:tä 80 tyypikilon verran ja kompostia 10 kuutioo. Sato oli 1,6t. Tautiaineita ei olla käytetty koskaan ja rikkatorjunta on ollut gramma aineita ja mcpa:ta.
En osaa kyllä sanoa onko ollut paljon ravinteita tälle vuodelle käytettävissä? Varmaan se agrimarketin viljelyneuvoja osaislaskea ravinnetaseen....

Joku kyseli luomusadoista. Itse olen viljat puinut ja fiilis sadosta on kaksjakoinen. Ekaksi kylvöjen jälkeen heinäkuun loppuun satoi kaakkoiskulmalla vain n 30mm. Orastuminen eritoten kynnetyillä pelloilla huono. Epäilen syyksi kuivuutta. Pahimmoillaan orastuminen jäi kauralla 350 orasta per neliö. Mutta niistä luomusadoista kaura(belinda) jäi 3,3-3,4 t välille riippuen hlp:stä, ne ovat olleet 56-58 välillä.Sen verran kaurasta, että toisella lohkolla missä oli orastamis ongelmia sato 3t, toisella lohkolla mikä oli ok sato 4,1t. Vehnä (anniina) orastuminen oli 450 orasta per neliö sato oli 3,5t. hlp 84, tähkät oli hyvän näköisiä että potentiaalia olis ollu. Muista arvoista en tiedä. Ohra minkä orastavuus oli 500 per neliö sato oli 3,8t, hlp 68. härkäpapu vielä puimatta mutta jos siitä tulee 1,5t niin hyvä. Epäilen että kelit teki tepposen sille. Kylvin aluskasviks sille syysrypsiä ja rapsia mikä on tosi hyvän näköinen alla ja osittain päällä...? Rikat eivät ole olleet ongelma kuin härkäpavulla. Nämä ovat sv1 tavaraa, että katotaan miten ensvuonna. Mutta fiilis on kyllä hyvä. Tämän alueeseen verrattuna pitää olla kyllä tyytyväinen satoihin. Potentiaaliakin suurempiin satoihin minun mielestä jäi. Ruista on jo kylvetty ja syysvehnääkin olis aikomus laittaa jos kelit antaa myöte..

Aattelin vielä nostaa tämän esille kun ei ole siihen vastattu. Vai pitäskö köyhien lähtee muihin keskustelu palstoille valittaa?
Onko muut laskenut peltohehtaarin kannattavuutta? Itse olen laskettanut sen pro agrialla ja se on ollut 500-600e/ha. Olenko huono maanviljejäyrittäjä?

Pitäs varmaan aloittaa uusi keskustelu tästä, mutta mutullaan nyt täällä.
Mikä olisi teidän mielestä kohtuullinen peltohinta myyjän ja ostajan kannalta yritystaloudellisesti?
Itse vieläkin olen sitä mieltä 5t/ha salaojitetusta ja 3t/ha sarka.
Jos kannattavuus pyörii n.600e/ha sen sais kuoletettuu 13v.
Kannattavuuden kasvuun sen verran, että en usko tukien nousuun ja viljahinnan korottumista varmaan voidaan peilata vaikka, mitä sille on tapahtunut 10 vuoden aikana. Viljahinnan/sadon 30% nousu keskiarvollisesti häviää kustannuksiin.
Ylihintaan osto sillä tarkoituksella että pellonarvo nousee kuulostaa riskille jos kannattavuus pyörii siinä 600e/ha. Ostaja kandidaatit tippuu pois ku velkataakasta tulee niin hurja ja pitkä. Vaihtoehdoiksi tulee isot investoijat ja minusta se olisi hanurista.
Väittäisin, että hintojennousu on lähtöisin ostajasta ei myyjästä. Jos hintoihin saadaan realistisuutta niin kait viljelijät saisivat myös hinnat alas?
Onks tää peltohintakupla?
 

Pitäs varmaan aloittaa uusi keskustelu tästä, mutta mutullaan nyt täällä.
Mikä olisi teidän mielestä kohtuullinen peltohinta myyjän ja ostajan kannalta yritystaloudellisesti?
Itse vieläkin olen sitä mieltä 5t/ha salaojitetusta ja 3t/ha sarka.
Jos kannattavuus pyörii n.600e/ha sen sais kuoletettuu 13v.
Kannattavuuden kasvuun sen verran, että en usko tukien nousuun ja viljahinnan korottumista varmaan voidaan peilata vaikka, mitä sille on tapahtunut 10 vuoden aikana. Viljahinnan/sadon 30% nousu keskiarvollisesti häviää kustannuksiin.
Ylihintaan osto sillä tarkoituksella että pellonarvo nousee kuulostaa riskille jos kannattavuus pyörii siinä 600e/ha. Ostaja kandidaatit tippuu pois ku velkataakasta tulee niin hurja ja pitkä. Vaihtoehdoiksi tulee isot investoijat ja minusta se olisi hanurista.
Väittäisin, että hintojennousu on lähtöisin ostajasta ei myyjästä. Jos hintoihin saadaan realistisuutta niin kait viljelijät saisivat myös hinnat alas?
Onks tää peltohintakupla?
 

Aika usein jos peltoa ollaan myömässä syy on se, että siirrytään eläkkeelle. Ymmärtääkseni samalla tippuu pelloista ymppi ja lfa tuki.
Onkohan näin, että jos jättää 5t/ha tarjouksen pelloista ja lisä tarjouksia ei tule peltoa ei myödä?
Yritän vain sanoa sitä, että syökö maanviljeliä itse maanviljelyn kannattavuutta tarjoamalla liikaa pelloista?
 

Konnunsuo jutussa kävi ilmi, että pellot vielä salaojitetaan. Eli hinta nousee vielä aikas paljon. Pellosta jos saisi 600 egee/ha voittoo, niin näinköhän saa 20vuoteen pellot maksettua...? Jos ne on ostettu lainarahalla. Ja tietysti asiaa voi pohtia muidenkin peltokauppojen kohdalla.
Pro agrian talouskonsultin mielestä, joka on tehnyt laskelmia 30 vuoden ajan sanoi, että hyvästäkään pellosta ei kannata lainarahalla maksaa 5t enempää .
Onko konsultti väärässä, jos asiaa ajatellaan taloudellisesti ei tunteilla?

Tilan laajentaminen kiinnostaisi minuakin, mutta ku ei taida vaan uskaltaa. Rahallinen riski on minun mielestä vaan suuri. Vaihtoehdoiksi jää pellonvuokraaminen tai ikuinen paskan jauhanta hintojen kehityksestä.

Mutta hienoa, että jotkut uskaltaa ottaa riskejä.


 

Mie laitoin 300kg salpietaria ja kompostia 15 m3 eli yhteensä n.100 kg typpeä. Sato oli 4100 kg. Hlp.80. Valkuaista ei oo vielä mitattu. En ajanut tautiaineita peltoon. Sadossa olisi vielä parannettavaa viljely toimilla(hyvä syysmuokkaus,siemenmäärä), mutta olen tyytyväinen siihen. Tällä aluella kun 4t raja on tiukassa.
Anniinasta ei oo jääny aikaisemmin valkuainen alle rajan. 13,4-16,4 väliin on mennyt. Uskoisin, että vehnän valkuaisen muodostumiseen vaikuttaa lajike ja sen aikaisuus kuin yli lannoittaminen. Viime vuonna oli ainoa ja anniinaa samalla lohkolla ja samat aineet annettiin ja valkuaiset olivat aino 10,8 ja anniina 13,6.
Olen vasta-alkaja viljelyssä, mutta tämmöisiä mutu tuntumia on...

Onkos jo puitu viljaa lohkoilta missä on käytetty viljo lannoitetta taikka twiniä?
Löytyykö niissä paukkua?

Hyvät neuvot olis nyt tarpeen.
Ostin käytetyn siilon ja nyt ei meinaa pysyä vesi sen ulkopuolella. Ei oo minkäänlaista ohjetta sen tiivistämiseen.
Valu on tasainen minkä päälle laskin siilon. Sen ulkopuolelle oon tehnyt kaatovalun mikä nousee n. 15cm pytyn reunan yläpuolelle. Pytyn sisäpuolelle oon laittanut elastista rakennuskittiä saumaan semmoisen hyvän mällin, mutta vielä tulee vettä sisäpuolelle valun ja pytyn välistä.

Kannattaisko pytyn sisäpuolelle vielä tehdä valu?(hajooko se pakkasella?)
Miten pytyn ulkopuoli tiivistetään hyvin?
Piki. Eikös se hapristus auringossa?
Pikinauha. Toimiiko se?
Sikamassa, rakennuskitti. Eiks sekin ota nokkiinsa auringosta?
Jotain muuta....?   

Meillä on perinteisesti kynnetty salaojitusta "yli", koska siinä vesi pääsee helpommin salaojiin...? Muutaman peltolohkon yhdistämisen jälkeen osalla lohkoisto olisi kannattavampaa kyntää salaojituksen suuntaisesti. Omasta mielestä sillä ei käytännössä paljon merkitystä, mutta kokemuksia ei ole.
Näiköhän palstalaisilla olisi kokemuksia asiasta?

Mitä mieltä kumpi parempi?

Itselläni kultivaattori (megadan) ollu muutama vuosi ja kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Syksyt olleet sateisia ja ei oo raktori jaksanu kunnolla puskea (115hv) ja onks se nyt putkipakkeri 600mm on täyttynyt aika helposti. Oon sitte osan kyntäny ja osan kultivoinu. Keväällä kuivuminen ei ole tuottanu ongelmia, mutta laahavannas kylvökone meinaa tukkeutua. Juolaheinä ja valvatti tuntuu kasvavan paremmin kevytmuokatussa. Tänä vuonna on ollut kasvun epätasaisuutta ja lehtien vaaleutta kevytmuokatussa pellossa.
Ravinteita on, ph ok ja salaojitus kunnossa. Osa pelloista on vierekkäin.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? Itsestäni vaan tuntuu, että kyntäminen on parempi savimailla.