Massikasta halvaantu nostolaite ja nyt se ei liiku mihinkään. kytkimet tsekattu potikat tsekattu asento anturi tsekattu. hälytys ledi vilkuttaa rauhalliseen tahtiin  2+2+2+2...tahtia.ymmärtääkseni vikakoodit pitäs tulla nopeeseen tahtiin? Onko kellään tietoa mikä se vois olla?
Vika alkoi keinukytkimestä jolloin nostovarsi ei noussut vaihdoin kytkimen (120 egee) ja ei auttanut. vähän sen jälkeen nostolaite halvaantui kokonaan.
ps.kiinnostavan hintaisia osia ovat uusi asentoanturi 700egee. boksi jossa on kolme potikkaa ja pari lediä 900.nykykoneet ku halvaantuu niin vois kuvitella että tonnilla ei saa vasta ku huoltamon oven auki.

kiitos etukäteen!

Aika settiä oli kylvökausi susirajalla.Toukokuusta tähän päivään on satanu köykäsesti yli 200mm vettä.Kesät ei oo velloksi 2013 kasvukaudella täällä satoi 25mm vettä (syksyllä sit tulikin..).Mittaukset heittelee ku mittari on niin pieni että koko ajan on täysi.Esim. viikonloppuna tuli 50mm vettä.
Toukokuun aikana oli massiiviset 6pv mahdollisia kylvöpäiviä.4pv oli ihan alussa jolloin en uskaltanut kylvää koska oli luvattu kylmää useiksi päiviksi ja räntää.No räntää tuli ja kylmää oli.
Kylvöt sain päätökseen 9.kesäkuuta.Siihen mennessä 4päivänä pysty tekee jotain pellolla.Silloinkin liian märkänä...Itse ei oo onneksi tarvinnu tehdä uusinta kylvöjä mutta naapurit kylläkin on.Parhaimmillaan kolmeen kertaan ja veikkaisin että nekin on jo piloilla.Kylvöjä on vielä keskenkin. Oon jopa nähny että viskalla on suoritettu kylvöjä.
Kasvustot pääsääntöiseti keskivertoa huonommat.
Itselläni syysviljat hyviä, kevät viljat surkeita ja härkäpapu (kylvetty huhtikuussa) yllättävänki hyviä.Kukkia on härkkiksessä tosi paljon, mutta mutta onko kellään tietoa, että jos kelit on tämmöisiä mikä on vaikutus satoon jos pölyttäjiä ei oo liikenteessä?

Ai nii täällä sataa!

Kannattaako tehdä? 50mm vettä teki tepposet hiuesavi lohkolle.n.5% pinnassa.loput hienosti kannen alla piilossa...

Syysviljat meni täysin pommiin eli jouduin rikkomaan kaiken.

Muuten viljat ja härkäpavut näyttävät tosi hyvältä.

Härkkis kukkii ja viljassa tähkää ollaan muodostamassa. Härkäpavun kylvö ongelmatkin loppuivat kun vaihdoin uudet viljapuolen vantaat.

Yleisesti kun on kattonut tilannetta niin itselläni pellot paikkakuntaan nähden hyviä.

Uskoisin että syy on aika paljolti kylvöjen aikaisuus. Ne ketkä kylvivät toukokuun puolessa välissä niin viljat ovat harvoja.

Rypsistä ja cameliinasta ei voi vielä paljon sanoa kylvin ne kesäkuun alussa rikkatorjunnan takia ja väistääkseni kirppa paineen. saa nähä..

Rikkapainekkaan ei ole paha. Pellot näyttävät vielä puhtaalle mutta voihan se syksyllä olla toinen.
Mutta on niitä huonojakin lohkoja rikkoja ajatellen.Mallasohra pellossa on valvatti ja ohdake pesäkkeitä aika paljon.Vaikka tällä hetkellä pelto näyttää puhtaalle tieltä katottuna:) Se onkin viimeinen lohko luomuun siirtymisen jälkeen mikä tulee viherlannoitus kiertoon rikkoja kurittamaan ja parantamaan maan laatua .

Viherlannoitusnurmet kasvaa kohisten ja niitä ollaankin murskattu viime päivinä.

"Luomun"voihan se tietysti olla myös tavisten viherlannoitusnurmesta aina silloin tällöin puhutaan. Oma kantani on se että erityisesti viljatiloilla se pitäis olla jokaisella kierrossa. Syy, jos pitkiä aikoja viljellään viljaa viljan perään niin aivan varmasti se rupee näkyy maan viljavuudessa ja jokainen tietää mitä se tarkoittaa kasvien kasvulle. Ei maailman nälän hätää pelasteta sillä että pellot jyrätään vuosien saatossa betoniksi.

Sato odotukset ovat vielä korkealla eli taviksien keskisadon paremmalla puolella. Saa nähä kuinka pahasti pudotaan:)

Ps.Kuvia laittaisit mutta kun olen laiska paskiainen.

Minulla on ollut kahtena vuonna härkäpapua ja molempina vuosina on jäänyt papua pintaan n.30%. Orastuminen on ollut epätasaista, mutta ekojen sateitten jälkeen se on parantunut ja puitaessa kasvusto on ollut yllättävän tasaista.
Mutta kuitenkin papujen jääminen pintaan ärsyttää. Kylvö kone on tume 2500 hkl laahavannaskone. Pelto on äestetty 6-7cm. Jouset on säädetty täysille ja vantaitten kyllä pitäisi mennä pohjaan asti. Ajonopeus on ollut 7,5-8 km/h. Onko ajonopeudella vaikutusta asiaan? Ajattelin tälle kaudelle vähän tuunata kylvövantaita...
Onko muilla ollut samoja ongelmia ja miten se on saatu ratkaistua.

Suurin osa härkäpapusta puitu ja olipa mielenkiintoinen vuosi sen kanssa. Kesällä kasvusto antoi odottaa jotain muuta kuin mitä sieltä tuli. Eli satotaso oli 1,5t/ha. Korren korkeus oli kesällä n.50 cm-120cm. Korren korkeuden vaihtelut oli tosi jyrkkiä ja en tajuu mistä johtui koska sitä oli notkelmissa, kumpareissa, savikoissa, eloperäisillä alueilla. Salaojitus pitäs olla ok. No kasvusto oli joka tapauksessa paljon parempi kuin viime vuonna. Korsissa oli pituudesta riippuen vain n. kolme palkoo ja palossa 3 papuu...? Johtuikohan palkojen vähyys siitä että kukinnan aikana napsahti viikon pituinen sade jakso vaiko suklaalaikusta?

Saa nähä kumpaa laittas ens vuonna. Hernettä vaiko h.papuu?Herneessä kiinnostas aikasempi puinti. pavussa taasen parempi satotaso(?), kestää paremmin pystyssä, isompi juuri massa ja sitä kautta enempi jäis ravinteita peltoon.

Viljat olis tänä vuonna puitu.
Vähän kaksi jakoiset fiilikset on, mutta varmaan tyytyväinen pitää satoihin olla. Itselläni ei ole monta vuotta luomuilua takana että kokemusta tältä saralta ei hirveesti ole.
Syysvehnästä sain 3,5t ha valkuainen 10,7 hlp 79. Kasvusto näytti hyvältä ja olin varma että yli 4 mennään mut ei.Kesän sateitten jälkeen tuli tautia napakasti kasvustoon ja se varmaan osittain vaikutti siihen. juolaheinää oli yllättävän paljon vaikka viime vuonna oli vln ja tein pienen kesannoinnin.
Kaurasta tuli 3,5t ha, hlp 57. Siihen oon tyytyväinen koska n 20% oli tosi heikkoa, laossa, niin paljon rikkaa ettei kehannu puida. Rikat oli kyllä tiedossa, koska viime vuodelta painetta oli paljon ja en muokannut sitä syksyllä monien asioiden summana. No keväällä kultivoin sitä pariin otteeseen ja mukamas vähän kesannoin mutta vaikutus oli nolla.
Ruis olikin sitten floppi. tonni/ha. Viime syksy hukutti sen ja eikä se siitä toipunut. Pari positiivista seikkaa silti siitä. Tähkä oli hyvän kokoinen, hlp 79, ei ollut rikkoja, saahaa omasta rukiista leipää:)
Nyt on syysvilja lohkot kultivoitu ja syksyllä kyntö.
Vielä olis härkäpapua ja tattaria jälellä. Härkkis näyttää kyllä hyvälle ja puhtaalle rikoista. Tattari olikin tämän vuoden uutuus. Siellä lohkolla tapahtui kummia n.25%:lla ei lähtenyt siemen itämään? Muuten kasvusto näyttää ihan ok:lle.
Saa nähä milloin niitä puimaan?

Minä kyselin jo aikasemminkin viljan viljelijän katetta/ha, mutta silloin en kyllä saanut yhtään vastausta. Katotaan jos nyt. Itselläni verokortista tiiraillen kate on ollut n.500 egee/ha. Laskenta tyylejä saattaa olla monia, mutta itse olen käyttänyt verokorttia (poisto+verotettavatulo / peltopinta-ala) koska se minun mielestä antaa parhaimman tuloksen jos esim on investoimassa jotakin. Tietysti lainojen määrä on tässä tapauksessa pois laskuista...
Jos pellon tuotto menee yli 700 egee/ ha niin olisi mukava tietää, että miten. Silloin tässä kyselyssä olisi järkeä.

Keväällä oli keskustelua (tai onhan sitä keskustelua ollut koko ajan) peltokaupoista ja niiden hinnoista. Syitä hinnannousuun oli muunmuassa eläintilalliset, koska ne tarvii hehtaareja lannanlevitykseen. Koko kesän on ollut lööpeissä se kun ei elukoitten pito kannata. Olisko syynä peltohintojen ylihinnoittelu? Vieläkö löytyy viljelijöitä ketkä olis halukkaita ostaa peltoo 20000 egel? Minä sit voin tulla ja ostaa ne konkurssihuutokaupasta 5 tonnilla. Westcoastin räppärit saa siitä sit hyvää läpänheitto matskuu ku kynyttäjät riistää... 

Onkos jo puitu viljaa lohkoilta missä on käytetty viljo lannoitetta taikka twiniä?
Löytyykö niissä paukkua?

Hyvät neuvot olis nyt tarpeen.
Ostin käytetyn siilon ja nyt ei meinaa pysyä vesi sen ulkopuolella. Ei oo minkäänlaista ohjetta sen tiivistämiseen.
Valu on tasainen minkä päälle laskin siilon. Sen ulkopuolelle oon tehnyt kaatovalun mikä nousee n. 15cm pytyn reunan yläpuolelle. Pytyn sisäpuolelle oon laittanut elastista rakennuskittiä saumaan semmoisen hyvän mällin, mutta vielä tulee vettä sisäpuolelle valun ja pytyn välistä.

Kannattaisko pytyn sisäpuolelle vielä tehdä valu?(hajooko se pakkasella?)
Miten pytyn ulkopuoli tiivistetään hyvin?
Piki. Eikös se hapristus auringossa?
Pikinauha. Toimiiko se?
Sikamassa, rakennuskitti. Eiks sekin ota nokkiinsa auringosta?
Jotain muuta....?   

Meillä on perinteisesti kynnetty salaojitusta "yli", koska siinä vesi pääsee helpommin salaojiin...? Muutaman peltolohkon yhdistämisen jälkeen osalla lohkoisto olisi kannattavampaa kyntää salaojituksen suuntaisesti. Omasta mielestä sillä ei käytännössä paljon merkitystä, mutta kokemuksia ei ole.
Näiköhän palstalaisilla olisi kokemuksia asiasta?

Mitä mieltä kumpi parempi?

Itselläni kultivaattori (megadan) ollu muutama vuosi ja kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Syksyt olleet sateisia ja ei oo raktori jaksanu kunnolla puskea (115hv) ja onks se nyt putkipakkeri 600mm on täyttynyt aika helposti. Oon sitte osan kyntäny ja osan kultivoinu. Keväällä kuivuminen ei ole tuottanu ongelmia, mutta laahavannas kylvökone meinaa tukkeutua. Juolaheinä ja valvatti tuntuu kasvavan paremmin kevytmuokatussa. Tänä vuonna on ollut kasvun epätasaisuutta ja lehtien vaaleutta kevytmuokatussa pellossa.
Ravinteita on, ph ok ja salaojitus kunnossa. Osa pelloista on vierekkäin.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? Itsestäni vaan tuntuu, että kyntäminen on parempi savimailla.

Mitä markkina paikkoja herneelle on?
Yritys on saada ruokahernettä. Onko laadun saaminen vaikeeta?
Agrimarket ilmoittaa rehuherneen hinnan, mutta ne ei tee tällä hetkellä uusia sopimuksia.
Onko herneen syöttämisessä elukoille ongelmia?
Jos ei saa laatua vois tietyst tarjota lähitilallisille...

Mitenkä viljo lannoite on toiminut?