Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6

Viestit - jorndere

Samoja murheita mitä joskus oli t- ja n-sarjan advanceissa, eli nuo venttiileiden esiohjauspäät menee vikatilaan ja vetäisee traktorin CAN-väylän nurin. Vanhemmissa S-sarjalaisissa on vaan se ongelma, että kun väylä menee nurin niin koko värkki halvaantuu, kun kaikki on saman väylän perässä. T-sarjalaisissa ym. hydrauliikkahan on omassa väylässä, eli raktori pelaa muuten vaikka hydrauliikkaventtiilit meneekin jumiin.. En tiedä pystyiskö noihin vaihtamaan uudempia esiohjauspäitä, ne toimis jo varmemmin, mutta onko mahdollista ja yhteensopivia vanhan S-sarjan ohjelmien kanssa...?
En ole asiaan perehtynyt, mutta miksi ei olisi, yrityspuolella tämmöstä harrastetaan, tiedän tapauksia missä yritys on myynyt omat maksetut koneensa rahoitusyhtiölle ja ollut itse se maksaja, eli koneet on jääneet yritykseen ja niiden hommiin  ;)
Yhtiö on saanut vähän kassaan rahaa, lividiteetiin korjaamiseksi  8)

Hennoo verotajalla olla jossain vaiheessa sanomista asiasta! Eli kun minä myisin rahoitusyhtiölle koneet ja sitten ostaisin ne takaisin rahoitusyhtiön myöntämällä lainalla. Kertaaleen poistetuille romuille saisi taas verotukseen uuden arvon! :o

Eihän se verotuksessa noin mene, myyntihinta vähentää poistettavaa kalustopääomaa ja ostohinta lisää sitä --> tulos on +-0. Tietysti jos koneet on täysin poistettu niin teoriassa voisi ajatella että poistot tulisivat, mutta käsittääkseni siinäkin tapauksessa poistamattomaksi pääomaksi voi kirjata ainoastaan erotuksen, jos ostohinta on myyntihintaa suurempi.

Eli se, mitä tuossa voittaa on rahat kassaan, eli konekantaa vastaan saa rahoitusyhtiöstä lainaa. Voi kyllä maataloudessa vaatia useammatkin neuvottelut, teollisuudessa ja/tai muussa koneurakoinnissa mikään ei tunnu tänä päivänä olevan vierasta tai mahdotonta...

Tulipa äsken ajatuskatkos, eli tietenkin, jos koneet on poistettu loppuun ja ne myydään, verotetaan saatu kauppahinta myyntivoittona, eli pääomatulona. Ostohinnan saa silloin takasin kalustopääomaan, josta voi tehdä poistot normaalisti. Mikä tuon lopputulos sitten on edullisuutta ajatellen pitäisi laskea, mutta tuskin siitä kyllä suuria verotuksellisia hyötyjä on. Kassakriisiä ratkaistaessa verotusta varmaan surraan sitten myöhemmin...
En ole asiaan perehtynyt, mutta miksi ei olisi, yrityspuolella tämmöstä harrastetaan, tiedän tapauksia missä yritys on myynyt omat maksetut koneensa rahoitusyhtiölle ja ollut itse se maksaja, eli koneet on jääneet yritykseen ja niiden hommiin  ;)
Yhtiö on saanut vähän kassaan rahaa, lividiteetiin korjaamiseksi  8)

Hennoo verotajalla olla jossain vaiheessa sanomista asiasta! Eli kun minä myisin rahoitusyhtiölle koneet ja sitten ostaisin ne takaisin rahoitusyhtiön myöntämällä lainalla. Kertaaleen poistetuille romuille saisi taas verotukseen uuden arvon! :o

Eihän se verotuksessa noin mene, myyntihinta vähentää poistettavaa kalustopääomaa ja ostohinta lisää sitä --> tulos on +-0. Tietysti jos koneet on täysin poistettu niin teoriassa voisi ajatella että poistot tulisivat, mutta käsittääkseni siinäkin tapauksessa poistamattomaksi pääomaksi voi kirjata ainoastaan erotuksen, jos ostohinta on myyntihintaa suurempi.

Eli se, mitä tuossa voittaa on rahat kassaan, eli konekantaa vastaan saa rahoitusyhtiöstä lainaa. Voi kyllä maataloudessa vaatia useammatkin neuvottelut, teollisuudessa ja/tai muussa koneurakoinnissa mikään ei tunnu tänä päivänä olevan vierasta tai mahdotonta...
Vähän olis syytä joskus katsoa peiliinkin varaosien tilaajien. Kun yrittää tilata "tuohon minun 2055 sampoon" osaa, niin ennuste on jo melko huono. Kyllä pitäisi tietää koneen tarkka malli, vuosimalli ja mieluiten sarja/runkonumero ja kertoa ne heti ensimmäisenä varaosamyyjälle. Silloin todennäköisyys siihen että osat tulisi kerralla oikein olisi jo aika paljon suurempi. Tumpelo varaosamyyjä kyllä tietysti möhlii homman vielä tuostakin, mutta ne yksilöt oppii melko pikaisesti kiertämään kaukaa ja soittamaan muualle...
Sulla ilmeisesti on joku näyttölaite, mihin vedät tuon signaalin tuolta GPS:ltä? Sinne täytyy sitten vaan askarrella joku ohjelma, joka lukee väylältä vaikka 50 ms välein tuota nopeustietoa. Yleensähän nuo GPS:t lähettää tiedot automaattisesti, tosin ei kyllä ole noiden garminien kanssa tullut juuri askarreltua... Vai onko sulla joku laite, joka osaa tuon nopeustiedon lukea sarjaliikenteestä suoraan ja muuttaa näytölle lukemaksi?
Mulla on laite joka osaa käsitellä NMEA standardin mukaista dataa. Garminista ei ole mitään kokemuksia, mutta tuo nopeuden saaminen ei kummoisia speksejä vaadi, kunhan saa NMEA muotoista dataa VTG stringinä ulos. Konfiguroinnin PC:llä (OEM malli) tuo garmin varmaan tarvitsee ennen kuin toimii laitteessa oikein. Katsellaan ja kokeillaan mitä posti tuo...

Kyllä tuon pitäisi onnistua, mitenkään nyt tosiaan tarkemmin garminin anatomiaa tuntematta. Mutta kyllä sieltä täytyy data saada NMEA:na ulos... Kerro miten käy, tämä jäi vähän kiinnostamaan.  :)
Kaikki kun pitää tehdä vaikeimman kautta, niin mulla poksahti pari vuotta sitten samposta nopeusmittari, viime syksynä käytin ajo-opastinta nopeusnäyttönä mutta tänä vuonna ajattelin askarrella siihen oikein hienon nopeusnäytön. Pyöräantureiden vetäminen on hankalaa, vanhanaikaista ja kuravellissä möyriessä ne kuitenkin viimestään putoaa suohon, niin ajattelin ottaa nopeuden taivaalta. pikkukepsimökkylöitä on laatikossa kasa, mutta kun ne kaikki on USB-kaapelilla, niin siitä tuli ajatus modaukseen. Lisäksi noi G-mousen USB GPS palikat on verkkokauppa.comissa poskettoman halpoja mutta usbi rajaa käyttömahdollisuuksia. Äsken tilasin viimeisen varastossa olleen Garmin 18x http://www.verkkokauppa.com/fi/product/11391/dcrtv/Garmin-GPS-18x-sarjaporttiliitantainen-GPS-vastaanotin mötikän jossa oli oma virransyöttökin jo valmiina. Jos ei raaski katkoa Garminin johtoa, niin laitan perään jatkokaapelin ja katkon sen.

Vai olisiko pitänyt marssia arkihuolesi (ja rahasi) pois heitä markettiin ostamaan uusi nopeusmittarin letku?

 :P :P :)
Sulla ilmeisesti on joku näyttölaite, mihin vedät tuon signaalin tuolta GPS:ltä? Sinne täytyy sitten vaan askarrella joku ohjelma, joka lukee väylältä vaikka 50 ms välein tuota nopeustietoa. Yleensähän nuo GPS:t lähettää tiedot automaattisesti, tosin ei kyllä ole noiden garminien kanssa tullut juuri askarreltua... Vai onko sulla joku laite, joka osaa tuon nopeustiedon lukea sarjaliikenteestä suoraan ja muuttaa näytölle lukemaksi?
Tää nyt on vähän saivartelua, mutta kyllähän data yleensä tommosessa perus piuhassa aina menee sarjamuotoisena. USB:sta sen enempää tietävänä uskoisin, että se on jonkinlaista pakettiluontoista kamaa, joka koodataan sarjamuotoiseksi kaapeliin ja taas rinnakkaismuotoiseksi päätelaitteessa. Tästä ei oo kyllä mitään tietoa. En jaksannu kuuklettaa.

Eihän tää tähän ketjuun mitenkään liity, mutta kun saivarteleva ***** olen niin ei voi mitään. ;D

Toisaalta saatoin taas kirjoittaa ihan paskaakin. Näin internetin fosforikuormitus lisääntyy.

Jos asiaa hieman yksinkertaistetaan niin periaattessa signaalimodulaatio ei itsessään kovinkaan paljoa eroa sarja ja väyläliikenteen välillä lukuunottamatta taajuutta, mutta se miten kaapelissa kulkevaa signaalia käsitellään onkin jo kokonaan toinen juttu.

Sarjaliikenne käyttää yhtä johtoa lähtevälle ja toista tulevalle datalle, väyläliikenteessä taas on kaksi datajohtoa, joilla kahdennetaan signaali ja dataliikenne kulkee molemmissa karvoissa yhtä aikaa, ja molemmissa karvoissa molempiin suuntiin paketteina. Väyläliikenne tarvitsee siis huomattavasti enemmän älyä sitä ohjaaviin piireihin, kun on osattava sekä lähettää että vastaanottaa samoista piuhoista sekä tulkita viestiliikenteen kutsuosuutta, mutta bonuksena saadaan huomattavasti suurempi taajuus ja parempi vikasietoisuus kahdennetun signaalin ansiosta.
Käy kaupungissa tai googlaa rs-232 usb adapteri.
Niiden välillä on sukupolvien välinen kuilu ;D
Epälen myös että siinä taitaa olla turhan suuri kuilu. Sinänsä en tuota USB to RS232 adapteriakaan tarvitse, koska laitteessa ei ole sitäkään porttia, tarvitsen vain ne kaapeleiden päät kuorittuina. Pitänee surffailla verkkokauppaan ja tilata apparaatti RS232 kaapelilla ja katkoa liitin huitsiin...

Suoraan nuo ei ole toistensa kanssa yhteensopivia, eli jos meinaat dataa siirtää niin tarvitset usb-adapterin. USB on väyläpohjainen laite, eli siellä ei suoraan ole RX:ää ja TX:ää siinä mielessä kun on sarjaportissa, vaan väyläjännite, data+/data- sekä maa.
 
Toinen asia mikä tuossa kannattaa muistaa on se, että emon usb-piirin tehonsieto ei ole kovinkaan suuri, joten jos kovin sähköä imevän laitteen laitat tuohon perään niin sieltä saattaa toimintasavut karata. Noita southbridgejä on emoilta palanut ihan ketjuttamalla liikaa normaalejakin usb-laitteita pc:n perään.

Tietysti jos tarkoituksena on tehdä jotain ihan muuta, niin pienet lisätiedot saattaisi auttaa asiaa..
Vähän VMS-linjalla pohdiskelen järkevää korjuutapaa kun puhutaan esim. 200-300ha /sato korjuukalustosta. Tarkkuusilppurin perään kärryä on nihkeä ujuttaa ja sitten järjestelmässä on jo pari niveltä, traktorilta vaaditaan paljon eikä tarkkuussilppurikaan välttämättä tykkää kiskoa täyttä 40-50 motin kärriä.

Ajosilppurissa pitäsi vetokyvyn riittää ja se suurin ongelma, takanäkyvyys, voidaan korjata parilla nykyään halvalla ja hyvällä peruutuskameralla näyttöineen. Ajosilppurilla kärryn voisi vielä kytkeä keskelle jolloin siirto lohkolta toiselle olisi kanssa periaatteessa mahdollista toisin kuin tarkkuussilppurilla.

Tällä päästäisiin ehkä siihen että 2 kuskilla pärjättäisiin johonkin 6-8 km asti ja lähimmät lohkot rinnalle puhaltaen tai yhdellä kuskilla jos tarve vaatiin. 1 kuski, iso traktori ja hyvä kärry on kuitenkin melkoinen kustannus.

Ehkä 10% pudotus noupeudessa tosi myös lisää aikaa siilotyöskentelyyn ja silti rehua tulisi about robotillinen päivässä.

Veli vetää lahjakkaasti tarkkuussilppuri-kärry yhdistelmällä jossa on vielä karhotin nokalla eli kyllä hyvän kuskin pitäsi pystyä hommaan venymään.

Ei ole häävi vehje ajosilppuri kärryn vedossa, noissa mehuvetoisissa ei tahdo oikein veto riittää kovissa olosuhteissa, ja tehoa hukkuu hirveästi lämmöksi. Vaatii myös ehdottomasti nelivedon, jos on vähänkään huonommat olosuhteet, tai sitten ei voi täyttää 40 motin kärryä edes puolilleen. Maailmallahan jossain käyttävät näitä korkealta kippaavia pikkukärryjä silppurin perässä, jotta silppuri voi odotellessaan kärryä jatkaa työtä ja sen tyhjentämiseen ei mene kuin hetki. Mutta vaatii tasaiset ja kantavat kippauspaikat.

Onhan noita ilmeisesti pari suomessa ollut, jotka ovat kokeilleet kärryn vetoa silppurilla ja yleensä tuo kokeilu on kestänyt yhden sadon ajan ja sitten on etsitty lisää kärrytraktoreita.. Eikö teillä päin ole ketään joutilasta viljanviljelijää, joka lähtisi omalla traktorillaan kärrykuskiksi? Tai jos koneista ja miehistä on pulaa, niin noukinvaunu/silppurivaunu riittää kyllä tuolle korjuualalle hyvinkin, kun laittaa tarpeeksi ison...
Teoriasssa ihan hieno laite. Jotenkin tulee mieleen että joko on aika leveät urat harvennuksessa tai sitten koura kopsahtaa herkästi ikkunaan väistettäessä jäävää puuta kun puomin kääntää sivulle. Kummankohan omistajakuski valitsee.

Eihän tuolla tarvitse siihen tyyliin jääviä puita väistellä, koura vain puiden väliin, ajetaan ja käännetään puomia tarpeen mukaan. Kuvaamasi väistely on kuskin ammattitaidon puutetta.

Näinhän se menee elokuvissa mäntykankaalla. Tosiasiassa kuitenkin metrin hangessa kun ei oikein ole mitään tietoa minkä päällä telat on sivurinteessä voisi olla ihan kiva kun koneella saisi seistä paikallaan ja nosturin saisi käännettyä sivulle uran päällä. Ei liikeratakuormaimetkaan turhaan ole niin rakennettu että koura tulee pyörän päältä sivulle jos tarve vaatii.

Ei tuon nosturin liikeradat näytä perinteisestä liikeratakuormaimesta eroavan kovinkaan paljon ainakaan videoiden perusteella. Puomin nivellykset on sen verran taaempana verrattuna paralleelinosturiin, että kyllä tuon kouran samasta välistä puun väliin taivuttaa. Liikkeessä ajo taitaa tuolla olla aika erilaista verrattuna nykykoneisiin, kun on tuo vakautus.

Siitä onko kehitys mennyt hyvään suuntaan voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta tämän päivän ongelma noilla 13 tonnin pikkukoneilla on se, että yhtiöiden taksoilla niillä ei yksinkertaisesti pärjää millään. Onhan näitä paljon jotka lypsynvälissä niillä hakkailee jopa esim. yhdistyksillekin, mutta kokopäiväinen urakoitsija jolla on pari palkkamiestä ajamassa konetta, ei saa kuluja katettua mitenkään. Mieluummin minä ainakin päästän huolellisen yrittäjän isolla koneella tekemään ne harvennukset, kun häviän 5-10 €/motti siinä että joku pujottelee puiden välissä pikkukoneilla ja taksa on sen verran kovempi. Kyllä täällä ainakin ostomiehet antaa valita kuka niitä harvennuksia tulee tekemään, itse on ainakin tarkasti tullut katsottua kuka sen hyvän jäljen tekee. Eikä se yleensä ole se pienimmällä koneella tekevä kaveri, huippukuskeilla on tapana päätyä niihin tehokkaimpiin koneisiin, siksi että silloin kun on tarve, osaavat tehdä huippujäljen ja toisaalta silloin kun on sopiva paikka tulee tavaraakin kovaa kyytiä...

Täähän on mettäkoneihmisten piireissä aika yleinen ajattelutapa että mitä enemmän motteja niin sitä enemmän voittoa. Se nyt ei kuitenkaan mee niin kuin mottikiimaset ajattelevat.
Se on ihan millasen taksan ittellensä neuvottelee ;) Useimmiten sitä vaan ostetaan hiton iso ja kiiltävä kone ja toivotaan nopeaa rikastumista. Loppupeleissä homma menee niin että on pakko hakata niillä huonoillakin taksoilla että saa konetta lyhennettyä

Mutta tosiaan jokainen tekee ihan niinkuin itte haluaa.

Se on totta, että sama vika siellä vaivaa melko varmasti kun meitä viljelijöitäkin, että uskonto oli todistuksessa 10, laskento 5... Sen verran kuitenkin olen kuullut, että muutamia erikoiskoneita (joita suomessa on vähän) lukuun ottamatta on nuo neuvottelumahdollisuudet isojen firmojen kanssa vähän mitä ovat, eli suurin piirtein taksa on se mitä sieltä maksetaan, varsinkin kun aina näitä puoli-ilmaiseksi tekeviä hulluja on jonoksi asti tulossa urakoille.

Ratkaisevaahan on se, paljonko niitä motteja tulee tunnissa ja mitkä ovat kulut tunnissa. Jos joka tunti tuottaa tappiota, ei silloin minkään koneen pito kannata. Tuon pääomakulun osuus on vaan varmasti metsäkoneurakoinnissa, niinkuin monessa muussakin urakoinnissa, yllättävän pieni osa koko kulupottia, eli jos tuotos kasvaa kaksin-kolminkertaiseksi isolla koneella, niin varmasti siinä on plussalla pieniin koneisiin nähden. Tätä varmaan on suomessa joku laitos (metla, metsäteho?) tutkinutkin, mutta veikkaisin että jos koneella se 2500-3000 tuntia/vuosi ajetaan, niin tuo pääomakulun ja koron osuus voisi olla jotain 20% luokkaa kokonaiskulusta... Pa-kulutus ja EHKÄ huoltokulut ovat isolla koneella suuremmat, mutta taas palkka, siirto, ym. kulut eivät muutu miksikään. Ei se helppo ala kuitenkaan ole tuokaan...
Teoriasssa ihan hieno laite. Jotenkin tulee mieleen että joko on aika leveät urat harvennuksessa tai sitten koura kopsahtaa herkästi ikkunaan väistettäessä jäävää puuta kun puomin kääntää sivulle. Kummankohan omistajakuski valitsee.

Eihän tuolla tarvitse siihen tyyliin jääviä puita väistellä, koura vain puiden väliin, ajetaan ja käännetään puomia tarpeen mukaan. Kuvaamasi väistely on kuskin ammattitaidon puutetta.

Näinhän se menee elokuvissa mäntykankaalla. Tosiasiassa kuitenkin metrin hangessa kun ei oikein ole mitään tietoa minkä päällä telat on sivurinteessä voisi olla ihan kiva kun koneella saisi seistä paikallaan ja nosturin saisi käännettyä sivulle uran päällä. Ei liikeratakuormaimetkaan turhaan ole niin rakennettu että koura tulee pyörän päältä sivulle jos tarve vaatii.

Ei tuon nosturin liikeradat näytä perinteisestä liikeratakuormaimesta eroavan kovinkaan paljon ainakaan videoiden perusteella. Puomin nivellykset on sen verran taaempana verrattuna paralleelinosturiin, että kyllä tuon kouran samasta välistä puun väliin taivuttaa. Liikkeessä ajo taitaa tuolla olla aika erilaista verrattuna nykykoneisiin, kun on tuo vakautus.

Siitä onko kehitys mennyt hyvään suuntaan voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta tämän päivän ongelma noilla 13 tonnin pikkukoneilla on se, että yhtiöiden taksoilla niillä ei yksinkertaisesti pärjää millään. Onhan näitä paljon jotka lypsynvälissä niillä hakkailee jopa esim. yhdistyksillekin, mutta kokopäiväinen urakoitsija jolla on pari palkkamiestä ajamassa konetta, ei saa kuluja katettua mitenkään. Mieluummin minä ainakin päästän huolellisen yrittäjän isolla koneella tekemään ne harvennukset, kun häviän 5-10 €/motti siinä että joku pujottelee puiden välissä pikkukoneilla ja taksa on sen verran kovempi. Kyllä täällä ainakin ostomiehet antaa valita kuka niitä harvennuksia tulee tekemään, itse on ainakin tarkasti tullut katsottua kuka sen hyvän jäljen tekee. Eikä se yleensä ole se pienimmällä koneella tekevä kaveri, huippukuskeilla on tapana päätyä niihin tehokkaimpiin koneisiin, siksi että silloin kun on tarve, osaavat tehdä huippujäljen ja toisaalta silloin kun on sopiva paikka tulee tavaraakin kovaa kyytiä...
http://www.youtube.com/watch?v=7FSs_ShQuUI

Mikä tuon säiliövaunun ja perässä karhoa painavan rullan idea swatherin perässä 0:20 kohdalla?

Sehän painaa tuon karhon sänkeen kiinni ettei tuuli vie.
Mutta mikä idea sillä säiliöllä on? Ruiskitaanko siitä vielä palkoja kiinni liimaava aine karhoon vai?

Rounduppia ne varmaan tuossa ruiskuttelee, minun silmieni mukaan tuon leikkuupöydän takapuolella on sen näköinen putki, että siinä olis suuttimet...
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Mokkula
: 20.01.13 - klo:15:11
Tämän takia tuli itse laitettua kuituyhteys heti kun sen vain sai:



Tuon perässä on muutama kone, pari telkkaria tms, esim. kahdella koneella voi streamata livevideota täysin ongelmitta yhtä aikaa. Bonuksena ainainen taistelu tv-kanavien näkyvyyden kanssa loppui samaan syssyyn,  kanavat näkyy HD:nä ym...

Mokkulaa en käytä muuta kuin silloin kun ei muuta ole käytettävissä, eli pellolla, metsässä, autossa, tms. jos tarvii... Muutoin ei ole lankayhteyden voittanutta, kyllä kupariyhteyskin on 100% varmatoimisempi kuin mokkula, jos vaan ollaan edes jollain lailla kohtuullisen etäisyyden päästä kytkimestä.

Jes.
Lienee tietoni vanhaa tai hapettunutta 8)
Eli siinä uskossa olen ollut että noita oksiideja tulee juuri osakuormalla kun ilma eli happimäärä on suuri verrataessa polttoaineen määrään.
Ei vain nyt löydy mistään se artikkeli jossa tuo mainittiin,kiinostaisi katsoa kuka sen on kirjoittanut.
Kyllä nuo muutama viritysguru on myös pitäneet tuota JD systeemiä poikkeuksellisena, eli juuri sitä että kierrätetään koko ajan,myös täydellä kuormalla.
Myös tuolta viri eli ohjelmointipuolelta Sisuista joissa on se nokka-akseli egr kuultua tarinaa vielä, eli niissä on ruiskuennakko huomattavan myöhäisellä,lieneekö perkiisselissä sama. Jopa 10% kulutuksen laskua lupailivat jos pelkästään ennakko jengataan kohdalleen.
Käsittääkseni ensimmäiset päästörajat täyttyivät systeemillä turbo-välijäähy-myöhästetty ennakko.
Lujiahan nämä nykykoneet ovat,tuossa väljätarinassa meinasin lähinnä sitä että ajo loppunee kierrättävällä moottorilla aikaisemmassa vaiheessa kuin perinteisellä,eli pakokaasut alkavat olla likaisempia ja sitä kautta tukkeutuu koko kone.

Viritysgurut tietysti miettivät asiaa yksioikoisesti, eli mahdollisimman kovan tehontuoton kannalta. Valmistajilla ei tätä luksusta ole, nuo määräykset ja mittaukset on niin tiukkoja, että niistä ei pääse läpi, jos ei päästöjä pystytä pitämään kurissa kaikilla kierroslukualueilla. Ulkoiset egr:t nykyisissä koneissa toimivat kaikki samalla tavalla, eli kierrätystä tapahtuu täydelle kuormalle saakka.

Virityspuolelle tuo uusia haasteita (ja ehkäpä töitäkin...) näiden päästösysteemien lisäksi se, että jo nyt parilla merkillä on isoissa koneissa toiminto, jossa vaihteisto-ohjain tunnistaa sinne ohjelmoidun konetyypin perusteella moottorin alkuperäisen suurimman väännön, eikä päästä tätä enempää vääntöä laatikosta läpi, eli vaihtaa pienemmälle samalla tavalla kuin pienitehoisemmalla moottorilla tai rajoittaa nopeutta portaattoman voimansiirron avulla, tai ilmoittaa moottorille pienemmän tehopyynnön vääntörajan ylittyessä. Eli perinteisestä pelkän moottorin virityksestä ei ole mitään hyötyä, jos et käytä voimanottoa.

Ruiskutusennakot noissa edellisissä sisäisen egr:n koneissa on tosiaan melko myöhällä, ruiskutus on tosin tietyillä kierros/kuorma-alueilla kolmivaiheinen, eli esiruiskutus-varsinainen ruiskutus-jälkiruiskutus...
Pitipäs päivittää tietoja,happi oli multa hakusessa ;D
Lueskelin Karhusen Koneviestikirjoituksia,hyötyjäkin oli löytänyt mm. tasaisemman ja suuremmalle kammenkulmalle riittävän palotapahtuman.
Tuota JD;n systeemiä en täysin ymmärrä,miksi se kierrättää myös täydellä kuormalla? Olen siinä uskossa ollut että oksidit ovat nimenomaan osakuorman ongelma?
 Eli se savuava Fordi päästää ainoastaan hiukkasia eikä oksideja häh?
Entäs sitten kun tälläinen egr motti alkaa väljäksi kulua,silloinhan vasta se kunnon kierrätys alkaa?

Vanhempia moottoreita on ehkä hieman turha verrata näihin nykykoneisiin, sieltä tulee kyllä sekä hiukkasia että typen oksideita...  ;)

Eli siis vielä kertaan aiempaa viestiäni:
1. mitä korkeampi palolämpötila, sitä enemmän typen oksideja ja sitä vähemmän hiukkasia --> käytettävä SCR:ää käsittelemään typen oksidit
2. mitä matalampi palolämpötila, sitä vähemmän typen oksideita ja sitä enemmän hiukkaspäästöjä --> jos ei käytetä SCR:ää, on madallettava palolämpötilaa, ja tämähän on juuri tehtävä täydellä kuormalla, koska silloin myös palolämpötila olisi muutoin korkeimmillaan. Eli mitä kovempi kuorma, sitä enemmän kierrätetään EGR:llä pakokaasua takaisin, koska typen oksideja ei käsitellä mitenkään pakokaasusta pois.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6