Toinen mikä voi vuotaa on railin päässä oleva varo/ylipaineventtiili, jos on tuonkin verran tunteja niin sekin kyllä saattaa päästää painetta läpi. Aloittaisin sen vaihtamisella ennen suutinremonttia.

Sähköautoilun järkevyyteen tai hankaluuteen vaikuttaa kaksi asiaa:
- Saatko autoa ladattua kotona (riittävällä teholla, käytännössä 3x16A)
- Mikä on ajoprofiili
Ihan varmasti sellaiselle myyntiedustajalle, joka ajaa 500 km matkoja useamman kerran viikossa ainoa järkevä vaihtoehto on edelleen polttomoottoriauto, samoin joissakin tilanteissa maaseudulla. Toisaalta juuri maatiloilla pääsulakkeet varmasti kestävät hyvän kotilatausaseman, joten maatiloille sähköauto olisi monesti se kaikkein järkevin vaihtoehto. Toki hankintahinta on edelleen polttomoottoriautoa suurempi.

Parin vuoden kokemus lataushybridistä johti itsellä ratkaisuun, että nyt on muutama kuukausi odotettu tilauksessa olevaa täyssähköautoa. Mutta oma ajoprofiili ja päivittäiset matkat toimivat juuri erinomaisesti jo hybridillä, jolla ensimmäisten vajaan 40000km kulutus on ollut 1.1l/100km (95E) ja 14.8 kWh/100 km sähköä. Nykyisellä polttoaineen hinnalla 2.4 eur/l ja 12 snt/kWh säästö vaikkapa 6.5 l/100km kuluttavaan bensa-autoon on ihan mukava vähän yli 10 euroa/100 km. Hybridin hankintahinta toki on hieman kalliimpi, mutta niin on kyllä jälleenmyyntiarvokin, varsinkin nykyisin. Toki omat ajot sopivat lähes täydellisesti lataushybridin toimintaperiaatteeseen, kuin vain harvoilla pitkillä matkoilla ja kovimmilla pakkasilla tarvitsee turvautua bensaan. Yli täyssähköauton toimintamatkan meneviä päivämatkoja ei tule kuin muutamia vuodessa, niillä puolen tunnin pysähdys pikalaturilla ei kyllä ainakaan itseä huoleta yhtään.

Viimeistä kauppaa sähköautosta nyt ei enää puhtaasti säästöllä pysty perustelemaan, mutta toisaalta ei autoilun kuukausikulu kyllä enää nousekaan, vaikka auton hankintahinta vähän isompi olikin.

Tämäkin keskustelu on varmasti niitä, joissa ainoaa oikeaa vastausta ei ole. Selvää on kuitenkin se, että nykyiseen öljypohjaiseen liikenteeseen tulee muutos, ei välttämättä määräysten vaan hinnannousun kautta. Jos Venäjän öljyhanat oikeasti jossain vaiheessa menevät kiinni, niin nyt on nähty vasta ensimmäiset askeleet hinnannoususta. Suhteessa sähköauton energiakulu euroissa per kilometri on niin paljon pienempi, että 50% nousu energian hinnassa tuntuu paljon vähemmän kuin polttomoottoriautossa. En kyllä itsekään usko että akkusähkö on se lopullinen ratkaisu liikenteessä, kukaties seuraava tai sitä seuraava auto sitten käykin jo vedyllä... 

Ei tule toimimaan pelkillä T-haaroilla eikä kyllä virtauksenjakoventtiileilläkään, ne ei ehdi reagoimaan riittävän nopeasti kuormanmuutoksiin.
Käytännössä moottorit pitää olla sarjaankytkettynä, silloin sama virtaus pakotetaan molempien moottorien läpi ja nopeus on sama.

Tarkkana saa olla näiden viritysten kanssa. Aika monessa koneessa vaihteiston sisäiseen voiteluun otetaan painetta myös hydrauliikan paluulinjasta, ainakaan ajettaessa en kyllä näitä virityksiä käyttäisi. Kai nuo nykykoneet tietysti osaa antaa hälyjä jos voitelupaine laskee liikaa, mutta kuitenkin.

Miksiköhän pellot oli epämääräisissä sarka-ojissa vai ymmärsinkö taas jotain väärin? 

Ei ojia vaan maavalleja sarkojen välissä, estävät tuulieroosiota ja estävät vähäisten sateiden valumisen pois pelloilta. Eri maanosa, eri ongelmat...

Lainaus käyttäjältä: jorndere - 25.06.16 - klo:14:03

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 25.06.16 - klo:12:39

Lainaus käyttäjältä: +200 - 25.06.16 - klo:11:39

Kannattaan ei kait noinpienille aloille saa millään
Mutta jos ei urakoittijaa saa niin sitte ei ole vaihtoehtoja

Miksei sais. Esim karhotus+silppurointi jos on karkeesti satasen, plus siirrot päälle. Määkin epäilin, kun hommasin lietevaunun (67 alv0), että kannattaako, nyt tosta on noin kymppi jäljellä ja vaunussa ei ole merkittävää kulumista näin vähillä ajoilla, eikä tuleb15-20 tonnin laskuja?

oon aatellut jotain budjettiluokan mattoperäkonetta, kuten samaz ja sitten esim joku pöttinger 6600 käytettynä. Ei tartteis karhotellakkaan. Olis nopeeta jos vielä kärryn sais liikkumaan 24h vrk

Ja se oma työ, traktori, polttoaine tms:hän on aina ilmaista... Mutta ei sillä, jos haluaa peltotyötkin itse tehdä niin jokaisellahan on siihen vapaus ja vapaus valita mihin rahansa käyttää. Mutta kyllä meidän maataloudella vielä liian hyvin menee kun on tällä tilakoolla varaa joka torpaan ostaa pari kolme traktoria ja kaikki mahdolliset vehkeet.

Mutta sitten vakavammin, tuolla alalla, jos tehdään 60-70 ha korjuukertaa kohden ja pellot on lähellä, niin jollain Jumbolla sen ajaa 3-4 päivässä, vaikka ajaa ihan päivänvalon aikaan, riippuu tietysti satotasosta. Raja tulee vastaan lähinnä siilon/auman päässä, eli siellä on oltava talon paras kuski ja hyvä kone, muuten ei tule kuin sutta ja sekundaa. Tässä on yleensä se missä noukinvaunun kanssa mennään pieleen...  Mattoperän kanssa ongelmana on kuivattaminen, parsu karho vaatii pitkän ajan karholla että tulee kunnolla esikuivattua. Jumbo 6000:n ja 6600:n kanssa riittää vajaa parisataa hepoa hyvin, oikeastaan ongelmia tulee vain isommissa mäissä tai oikein pehmeillä mailla, joilla ei saa pidettyä vauhtia. Tuollaisella 200 hv koneella jumboa ei saa loppumaan ikinä. Strautmann on toinen ihan ok merkki, Kronea kannattaa katsella vain etäältä agrimarketin ohi ajaessa...

Rehunteko ja lannanajo omassa kokoluokassa loppujen lopuks ole kummasia tehä varsinkaan kun ei ole viljanviljelyä. Ja agrihommat on jees.

Nimenomaan noita "ei kummosia" hommia varten on hyvin harvoin hankkia mitään järkeä hankkia kallista kalustoa. Mutta niin kuin sanoin niin ainahan näitä asioita ei vielä perustella järjellä, enkä ollenkaan väitä etteikö itselläkin olisi liikaa kalustoa pinta-alaan nähden. Tarmokkaasti olen kyllä koittanut sopivia hommia ulkoistaa, ja kokonaisuuden kannalta kokemukset ovat kyllä pelkästään positiivisia. Asennemuutosta on kyllä vaatinut, aluksi kyllä harmitti katsoa kun muut teki minun pelloilla töitä mutta ei se enää niin haittaa.  Mieluummin maksan 15000 euroa vuodessa urakoitsijalle kun keskimäärin 10000 vuodessa konekauppiaalle, verotuksen jälkeen on näin edullisempaa. Eikä tule korjaus/varaosa/huoltolaskuja ainakaan noista hommista...

Lainaus käyttäjältä: +200 - 25.06.16 - klo:11:39

Kannattaan ei kait noinpienille aloille saa millään
Mutta jos ei urakoittijaa saa niin sitte ei ole vaihtoehtoja

Miksei sais. Esim karhotus+silppurointi jos on karkeesti satasen, plus siirrot päälle. Määkin epäilin, kun hommasin lietevaunun (67 alv0), että kannattaako, nyt tosta on noin kymppi jäljellä ja vaunussa ei ole merkittävää kulumista näin vähillä ajoilla, eikä tuleb15-20 tonnin laskuja?

oon aatellut jotain budjettiluokan mattoperäkonetta, kuten samaz ja sitten esim joku pöttinger 6600 käytettynä. Ei tartteis karhotellakkaan. Olis nopeeta jos vielä kärryn sais liikkumaan 24h vrk

Ja se oma työ, traktori, polttoaine tms:hän on aina ilmaista... Mutta ei sillä, jos haluaa peltotyötkin itse tehdä niin jokaisellahan on siihen vapaus ja vapaus valita mihin rahansa käyttää. Mutta kyllä meidän maataloudella vielä liian hyvin menee kun on tällä tilakoolla varaa joka torpaan ostaa pari kolme traktoria ja kaikki mahdolliset vehkeet.

Mutta sitten vakavammin, tuolla alalla, jos tehdään 60-70 ha korjuukertaa kohden ja pellot on lähellä, niin jollain Jumbolla sen ajaa 3-4 päivässä, vaikka ajaa ihan päivänvalon aikaan, riippuu tietysti satotasosta. Raja tulee vastaan lähinnä siilon/auman päässä, eli siellä on oltava talon paras kuski ja hyvä kone, muuten ei tule kuin sutta ja sekundaa. Tässä on yleensä se missä noukinvaunun kanssa mennään pieleen...  Mattoperän kanssa ongelmana on kuivattaminen, parsu karho vaatii pitkän ajan karholla että tulee kunnolla esikuivattua. Jumbo 6000:n ja 6600:n kanssa riittää vajaa parisataa hepoa hyvin, oikeastaan ongelmia tulee vain isommissa mäissä tai oikein pehmeillä mailla, joilla ei saa pidettyä vauhtia. Tuollaisella 200 hv koneella jumboa ei saa loppumaan ikinä. Strautmann on toinen ihan ok merkki, Kronea kannattaa katsella vain etäältä agrimarketin ohi ajaessa...

Onko todella niin ettei massikan laatikkoon saa fendiltä osia vaan koko laatikko vaihtoon? Miten fendin omat koneet? Ei edes painetiivisteitä saa.

Taitaa portaattomissa olla yleisemminkin, että jos tulee vikaa niin vähintään koko hydrostaattiyksikkö vaihdetaan kokonaisuutena. Saattaisi täältä muutama hydrauliikka-, metsäkone- tai maanrakennuskonepaja löytyä jotka nuo pystyisivät riittävän hyvin ja ennen kaikkea riittävällä puhtaudella tekemään, mutta ei tuo kyllä normi maatalouskonehuolloilta tahdo yleensä onnistua.

Onko kokemusta Khunin niitolautasten laakerivaihdosta. Onnistuimme saamaan oikean kokoisen 2 kuulalaakerin (Fag) ja asennus onnistui
ja välystä ei ollut. 35 ha niiton jälkeen laakeri väljistyi vaihtokuntoon. Asenustiukkuudessa ei pitäisi olla vaihtoehtoja, sillä mutteri  kiristää
laakerin pesäänsä. Nämä on nuukuudesta aiheutuvia vaivoja, sillä 2 t työstä saa 400 € kun ei hanki merkkiosaa.

Laakerin pyörintänopeusluokka ei todennäköisesti ollut sama, ja sen vuoksi särkyi noin pian. Ulkomitat kun ei merkitse yhtään mitään, myös muiden ominaisuuksien pitää olla samat. Tuo on semmoinen paikka tuo niittokoneen teräpalkki, että laakerit on sen verran kovilla että en nyt ihan ensimmäisenä lähtisi niiistä säästämään...

Lainaus käyttäjältä: JayZ - 17.04.16 - klo:11:34

Kyllä mää ennemmin sitä kiertokytkintä pyörittelen kun vetelen niitä olkapää linjan takana olevia mekaanisia vipuja 

Niin se riippuu niin mitä tekee.

Kyllä mä esim mielummin kippaan kivikarhun säiliön siitä kolmannesta lohkosta kun kierrän kiertokytkimellä sen päälle että saan kipattua. Samoin esim puskulevyssä on ihan kiva kun saisi kallistuksen käännön ja pyörityksen siihen riviin. Paalatessa yksi lohko kun menee hydraulisen karhottimen pyöritykseen niin voisi olla kiva kun olisi paalaimen sivusiirto myös noukkimen lisäksi. Nyt se ei onnistu kun etukuormaajassa on karhotin. Eli aika pitkälti käytöstä kiinni mitä tarvitsee ja uskon että ei olisi mitään rakettitiedettä laittaa noi ohjaukset sinne kyynärnojaan lisävivuilla. Lohkot noin yleisesti on viellä toistaiseksi riittänyt. Etukuormaimeen ehkä kaipaisi selektot omiksi lohkoiksi mihin toiseen saisi myös jatkuvan pumppauksen mutta se voi olla jo ihan hintakysymys.

En nyt ihan tarkkaan osaa kuvitella mitä teet, mutta kyllähän tuon karhottimen pyörityksen vois varmaan ohjelmoida vaikka päisteautomatiikan kautta, eikös sille ole parikin nappia kyynärnojassa ja silloin varmaan voi käyttää mitä lohkoja tahansa. Jos minä noista mitään ymmärrän niin venttiilien ohjaukset pitäisi osaavan huoltomiehen kyllä pystyä ohjelmoimaan ihan miten vaan, mutta lisävivun lisäämisessä kuvittelisin että ongelma on se että tuo ohjaus menee jonkin ohjaimen läpi, tuskin suoraan vivulta venttiilille... Ei saata ohjaimet ymmärtää ylimääräisiä vipuja...?

Onkos kukaan koskaan udellut että voiko ton valtran kyynärnojan korvata jollain. Ei ole oikein ajankohtainen ( lue ei ole varaa) mutta tällainen tuli mieleen kun mietin nosturin vipujen hallintaa. Sähköisinä ne pitäisi olla erillisinä tukevina kyynärnojina ja sitten toi nykyinen pitäisi heittää mäelle. Itse ajattelisin että jos teetättäisi vaikka kaksi paneelia josta toinen tulisi kyynärnojan viereen ja toinen vaikka sivukonsoliin niin ajatuksellisestihan kaikki pitäisi saada toimimaan. Tieto pitää vain olla että mimmonen kortti vaaditaan ja millaiset vivut. Mutta onko siis kukaan ollut valtraan yhteydessä asian tiimoilta ja ollaanko siellä valveutuneita asiaan lainkaan.

Yhden olen joskus nähnyt missä sen etukuormaajan ristivivun tilalle oli vaihdettu nosturin minivipu kyynärnojassa, vasemmalla puolella oli sitten normaali kyynärnoja minivivulla. Se etukuormaajan kahva oli ihan nätin näköisesti sijoitettu näytön oikealle puolelle tehtyyn lisäpalikkaan. Vähän piti kääntäessä varoa mutta ei hakkurihommassa näyttänyt paljoa haittaavan. Jos pitäisi jatkuvasti penkkiä pyöritellä niin en tiedä alkaisiko tympimään sen vivun varominen...

Miten kauan Suomen kansantalous kestää tätä hölmöläisten toimintaa eli oma energia hylätään ja tuodaan tuonti sähkö ja kaikki maasähkölämmitykseen tulevat komponentit ovat ulkomaan tavaraa
ei tälläinen peli voi jatkua kauaa kun ollaan umpikujassa.
Hakelämmitys systeemissä lähes kaikki on kotimaista tavaraa jokunen laakeri ja sähkömoottori on ulkolainen mutta abb moottoreitakin saa.
MTK luottamushenkilöitä myöten pelataan kaksinaamaista peliä kuinka kauan tämäkin valehtelu voi jatkua kovaan ääneen huudetaan että "OSTAKAA KOTIMAISIA elintarvikkeita mutta kädet tekevät toisin kun omista ratkaisuista on kyse.

Sinänsä tuossa on kyllä vinha perä. Mutta ei silti voida yleistää, että hake- tai puulämmitys on HALVIN lämmitysmuoto, ainakaan yksittäisen käyttäjän osalta. Yhteiskunnan kannalta kokonaistaloudellisesti tämä on täysin selvä asia. Nämä muutamat tässä ketjussa olevat "oma työ ja omat koneet on ilmaisia" -lausunnot jätän omaan arvoonsa, jos en omalle työlle saa 20 €/h palkkaa niin en silloin sellaista työtä tee...

Kaikkien sitten pitää muistaa myös se, että ne puut kerätään Ponssen, Prosilvan tms. metsäkoneilla tai isäntälinjalla Valtran traktoreilla ja kotimaisilla koneilla. Tämän ajattelun soisi kyllä yleistyvän muutenkin, en tiedä joko itsekin seuraavaa traktorikauppaa tehdessä joutuu siirtymään kotimaiseen...

Lainaus käyttäjältä: ht - 09.02.16 - klo:20:59

Lainaus käyttäjältä: SAS - 09.02.16 - klo:20:07

Väitän että kun maasähkölämmitys talossa mennään saunaan ja suihkuun esim. kuusi henkinen perhe lämmin käyttövesi lämpiää sähköllä eikä maa tai kallio piiri kerkiä mukaan näin on näreet.

Helkkari kun en ole ymmärtäny tuolle meidän maalämpösähkökauhistuspumpulle kertoa, että et sää pysty millään tekeen meille kuumaa vettä kun käydään saunassa tai suihkussa. Ni nyt se reppana on vääntäny sitä kuumaa vettä reilut 25 vuotta. Ja vielä äskenkin tuli hanasta kuumaa, piti oikein käydä kokeilemassa...

Missä mättää???

Niin sähkövastus sen veden kuumentaa ei maasähkölämpö piiri.

Ei muuten ole kertaakaan olleet sen paremmin käyttövesisähköt kuin maalämmityksen hätä- ja lisäyssähkötkään päällä näiden muutamien vuosien aikaan, aina on saunojien määrästä ja pakkasesta riippumatta riittänyt itse maalämmön teho (esim. 2 viikkoa sitten -35). Noiden järjestelmien mitoitus ja suunnittelu vaan on ammattilaisten puuhaa - ja kun siitä vähän maksaa niin järjestelmä toimii, ja säästää kustannuksia. Sama tietysti koskee kaikkia muitakin lämmitysmuotoja...

Lainaus käyttäjältä: Larppa - 07.02.16 - klo:17:03

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 07.02.16 - klo:16:59

Lainaus käyttäjältä: Larppa - 07.02.16 - klo:16:48

Niin mitä tuolla 6000/8000 € sitten sai/saa? Edelleen epäilen että hakelämpökeskusta tuskin ainakaan?

Sillä saa halvimman pannun ja stokerin, ei edes kattilahuonetta muista releistä puhumattakaan. Nimimerkillä "hakelämmityksen kannattavuutta laskenut" ja minä en ennen eläkeikää saisi investointia kannattavaksi vaikka laskisin että kun itse hakerangat metsästä kerään niin hake on ilmaista...

Vähän tän suuntaiseen tulokseen pääsin itsekin ihan alakoulumatematiikkaa käyttäen 

Tosiaan matematiikka ei ole vahvimpia Larpan lahjoja ,jos pieni huumori sallitaan.
Asiaan:Handy strog stokerin saa alle 5 tonnin ,alatalkkarin 40 kw kattilan 4 tonnilla pikkusen sähköasennuksia ja putkityöt itse niin siinä se on .Jos on kädetön eli ei pysty putkihommia tekemään niin tonni lisää.Säiliön täytössä menee noin 10 minuuttia kovilla pakkasilla joka päivä,
lauhalla ilmalla joka toinen päivä,tuhkat pari kertaa viikossa noin 5 minuuttia ,kerran kahdessa viikossa kattilan konvektion harjaus noin viisi minuuttia,muut huoltotoimet polttimen putsaus joka päivä noin 30 sekunttia.

Kyllä nämä hommat itsekin laskettiin silloin kun tuohon 60kW kiinteistöön laitettiin lämpöjä. Periaatteessa hakelaitteet kaikkineen olisi tulleet hieman halvemmaksi, vaikka laskettiin mukaan palotarkastajankin määräämät lisätyöt vanhaan kiinteistöön. Mutta sitten olis pitänyt satsata hieman tuohon hakevarastoon, kerätä rangat ja haketuttaa, ja vielä itse laskin konservatiivisesti puoli tuntia työtä per päivä tuolle hakelämmitykselle 9 kuukaudelle, eli jo pelkkä työkustannus 2700 €/vuosi ilman täyttötraktorin kuluja noilta tunneilta tms. Sitten kun kysyin vakuutusyhtiöltä, laski vakuutusmaksutkin aika mukavasti kun lähti tulisija kiinteistöstä, eli kaikki todellakin vaikuttaa kaikkeen. Sitten olis kesällä pitänyt sähkövaraajalla tehdä kesällä lämmin vesi, kun sen takia ei viitsi hakevehkeitä laittaa tulille. En sitä väitä, että maalämpö ilmaista on, mutta toteanpa vaan että ei sitä kyllä ole mitkään muutkaan lämmitysmuodot.

Jos itse nyt tekisin tällaisen nollaenergiahometalon, mitä nykymäräysten mukaan pitää tehdä, olisi aika lähellä etten laittaisi suoraa sähkölämmitystä lisättynä varaavalla takalla...

Ei ole ilmalämpöpumpun raadoista paljoakaan kokemusta. Uudemmat invertterit ei kuluta sähköä nimeksikään jäähdyttäessä. Pari kesää sitten seurailin, enkä paljoa valehtele jos sanon että 50kWh/kk kului jäähdyttelyyn helteiden aikaan. Vähän asumuksesta sitten riippuu paljonko jäähdytystä kesällä kaipaa. Meillä pyörii pahimmillaan toukokuulta syyskuulle, aurinkoisina päivinä. Suurimman osan tuosta ajasta myös lämmitetään

On niitä appiukolla kolme kiinteistössään, että jotakin niistäkin tietää.

Toissa kesänä ei kyllä varmaan kulunut jäähdyttämiseen energiaa, taisi juhannusaattonakin olla 4 astetta lämmintä...