Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ihan, että tässä kysymyksessä pysyttäs asialinjalla, MT:n nettilehdessä on kirjoitus tuoreimman verotuksen maatalouden nettovarallisuudesta, on kaikki mukaan kuuluva lueteltu.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hyoty/maatalousvero-opas/paaomatulot/fi_FI/maatalouden_nettovarallisuus/
Eli ei muutoksia aikaisempaan verrattuna. Verottaja on siis taas kerran tehnyt virheen minun kohdallani.
Älä taistele tuulimyllyjä vastaan 
Sen verran paljon on kertynyt kokemusta verottajan virheistä ja asiantuntemattomuudesta, että pitää itse olla perillä asioista. Nyt haluaisin vastauksen siihen, mitä vuoden 2007 verotuksessa lasketaan varallisuuteen, jotta voisin tietää onko verottajan esittämä summa oikea. Suoraan mistään veroilmoituksessa tai verotuspäätöksessä olevista luvuista tuota summaa ei tule.
Verotuspäätöksessä kiinnitti huomiota maatalouden nettovarallisuuden romahtaminen aikaisempiin vuosiin ja ilmoitukseen verrattuna. Googlettamalla selvisi, että varallisuuden laskennassa on siirrytty noudattamaan uutta lakia. Laista varojen arvostamisesta verotuksessa ei suoraan selvinnyt, mitä varallisuuteen nyt lasketaan mukaan.
Aikaisemmin ja myös vuoden 2007 veroilmoituksen täyttöohjeiden mukaan varallisuuteen laskettiin mm. maatalousmaa ja tuotantorakennusten ja koneiden menojäännös. Verotuspäätöksessä maatalousmaan arvo on laitettu sulkuihin. Pelkkä maatalousmaan arvo ei kuitenkaan riitä selittämään varallisuuden romahtamista.
Veroilmoituksen mukaisesti laskettuna minulla nettovarallisuus on 49 000 euroa, verotuspäätöksessä 4000 euroa. Tämä tarkoittaa vuoden 2008 verotuksessa minulla noin 3500 euroa lisää veroja, kun tuloja siirtyy 39 % ansioverolle pääomaverojen sijasta. Melkoinen veronkorotus, mutta vieläkään ei selvinnyt, mitä tämä uusi laskentatapa pitää sisällään?
On ihan pakko näin 5 vuotta mäkistä haaveilleena ja kaks viikkoa onnellisena omistajana olleena todeta, että koskaan ei oo tietokoneen käyttö ollut yhtä helppoa ja vaivatonta ku nyt.
Syksyllä hankin kakkoskoneeksi kannettavan Macin. Aikaisempaa kokemusta näistä laitteista oli 90-luvulta. Mitään suurta valaistumista en nytkään kokenut. Toiset asiat on toteutettu paremmin kuin Windowsissa, muutamat asiat kömpelömmin. Hienoa on se, että Macin saa nykyään samaan hintaan kuin vastaavantehoisen PC:n ja se on laitteena selkeästi viimeistellympi ja laadukkaampi kokonaisuus.
Eikö tosiaankaan ole tullut uusia yrittäjiä typpilaukkua tarjoamaan? Helppoa voittoa olisi tiedossa. Kemira on taas nostanut hintoja.
Näin jossain kuvan traktorista jonka merkki oli D.Brown. Kyllä ne varmaan Leylantinkin kasaa jos vain joku ostaa
http://www.d-brown-traktoren.de/Saman YTO-tehtaan tuotetta on tämäkin. Saksalaisilla lienee kuitenkin sormensa pelissä, kun YTOa on brändätty myyvemmäksi merkiksi.
Pohjois-pohjanmaan liiton alueella neuvoteltu Woikosken kaasuista ja pullojen vuokrasopimuksista tosi hyvät alennukset, kaasuista 35-50% ja vuokrasopimuksista 42% .Saat alennukset käyttöösi näyttämällä woikosken asiamiehelle Mtk:n jäsenkorttisi.Itselleni hyöty ainakin 500-600 euroa vuodessa,tulee jäsenmaksu maksettua reilusti jo kaasuista saatavilla alennuksilla. Tälläisia juttuja lisää.
Minä kyllä sain Woikosken pullon vuokrasta 54 % alennuksen pyytämättä. Tuskin noita kukaan on paljon alle tuon 42 %:n alen vuokrannut.
Ei liity tähän mutta kuitenkin; tiedän tapauksen jossa rakennettiin isohko okt, jossa maalämpö, 3m3 varaaja ja halkopannu. Noh, maalämmöllä mentäisiin ja klapeilla säästöä. Kävi niin että maalämmön kaikki energia meni varaajan lämmittämiseen eikä riittänyt, jos haluttiin lämmintä vettä piti etukäteen lisälämmittää klapeilla.
Jotakin vikaa oli tuossa toteutuksessa. Täällä on maalämpö yhdistetty 3m3 varaajaan eikä ole ongelmia lämmön riittämisessä. 5 asteen pakkasiin asti riittää pelkkä yösähkö maalämpöpumpun pyörittämiseen. Kovemmilla pakkasilla käytetään päivälläkin. Sähkön tarve on pienempi kuin mitä kauppiaat laskelmissaan esittivät. Ison varaajan järkevyys maalämmön yhteydessä on sinänsä kyseenalainen, kun yösähkön hintaetu on pienentynyt viime vuosina.
On ollut TM Rakennusmaailmassa 4/2005. Vaahtojen laaduissa oli muistaakseni vain vähän eroa eli halvat olivat yhtä hyviä kuin merkkituotteet.
ei niitä tarvi, kyllä 7.4l vääntää.
uusimmassa profissa massikat vastakkain. toisees 4 sylinterinen sisu toisessa 6 sylinterinen perr..kins.
sisu vei voiton.
Kuten jo aikanaan mönkkäriviestis todettiin, "5470:n ostajaa odottaa iloinen yllätys moottoritehon suhteen, sillä todellisuudessa nelisylinterinen sisudiesel tarjoaa ilmoitetun 125hv ISO tehon sijaan suunnilleen 125hv Din". Tjsp. 5465 vain 120 ISO...
***se oli myös vääntävämpi ja taloudellisempi.
Eikös tehoiltaan suurempi yleensä pidäkin olla vääntävämpi ja nelonen yleensä kutosta taloudellisempi. Näinhän sen pitääkin olla...
Agritechnicasta tarttui mukaan englanninkielinen Profi, jossa on parivertailussa 5465 ja 5470. Kuutosesta löytyy mittausten mukaan 82 kW ja nelosesta 90,1 kW. Kuitenkin kuutonen saa paremmat pisteet moottorin ominaisuuksista. Kuutosen etuja ovat mittauksissa vääntömomentin nousu ja laajempi vakiotehoalue. Keskimääräinen kulutus on kuutosessa 336 g/kWh ja nelosessa 280. Kääntöympyrän halkaisija 480-millirenkain 13,55 m ja 12,1 m. Kuutosessa nostovoimaa 4480 kg ja nelosessa 4170 kg. Melutaso kuutosessa 77,0 dB ja nelosessa 75,3.
Suomessa valinta päätyy helposti neloseen, kun hinta on suunnilleen sama. Britanniassa nelonen on peräti 3111 puntaa kalliimpi!
