No jos urakka jatkuu uoman toisella puolella ja sinne on päästävä niin eipä tuollainen lätäkkö saa esteenä olla vai pitäisikö muka seisottaa puimureita pari päivää uoman toisella puolen ja odotella jos vaikka kuivuisi? Ei jonne ( tai mikä tahansa muu traktori) tosta nokkiinsa ota, ei se vesi laatikkoon pääse kun  huohotin on aika lailla ylempänä.

"Ainakin 20 litraa ylitäyttöö"

Enpä sitten enää ihmettele että mittatikun reijästä kuumaa öljyä ulos. Ohjeiden mukainen käyttö mille tahansa koneelle tietysti on myös sallittua mutta toki rajatkin pitää aina jonkun kantapään kautta hakea.

Ok, itse en ole moiseen ongelmaan törmännyt missään vaiheessa joten aina oppii uutta.

Selitäppä vähän että miten jarrut ummessa ja kauhee vatkaaminen. Hieman tuntuu siltä että on joku muu mikä on sen perän lämmittänyt kuin se öljyn määrä eli vika on jossakin muussa kuin lisätäytössä. Tietysti tuntuu myös siltä että lisätäyttöä on ollut hieman yli sen 6l lisätäyttösuosituksen.

Millähän perusteella muka tossa jonnussa perä lämpiää ylitäytöllä?

Ei kai nyt tässä ketjussa mitään zetkamiehen tarpeista ollutkaan tarkoitus keskustella vaan haettiin vaihtoehtoja tuolle wagnerille jonka työleveyspyyntö oli luokkaa 2,7m.

Mielestäni 45 astetta tekee siitä riittävän soukan ja vama:n ongelma on juurikin se rungon pituus joka taas on se pointti tuossa polanteen systeemissä, samoin kuin myös tuo terän ottavuuskulman säätö molempiin suuntiin on ehdoton plussa monissakin töissä ( mielestäni kun noi talvihommat ei yksinään ole se peruste minkä mukaan perälevy valitaan) . Mielestäni tuossa on enemmän ajatusta kuin heti alkuunsa mieleen tulee ja juuri tästä syystä olisikin mielenkiintoista päästä henkilökohtaisesti testaamaan että lunastaako tuo kampe ne odotukset jotka ainakin itse siihen kohdistaa.

Miten tuo polanneterän uutukainen takalana mahtaa hinnaltaan asettua verrattuna näihin perinteisiin malleihin? Mielenkiintoinen värkki mutta olisi hauska päästä ihan käytännössä joskus kokeilemaan, ainakin mielestäni ajatusta tuossa värkissä on.

Yksinkertaisinta lienee tehdä kummallekin rissalle omat kiskot ja hieman vinoon viettttävästi seinää päin eli kun ovi tuupataan kiinni niin se tiivistyy karmia vasten ja aukityöntäissä loittonee hieman. Ei sen kiskon ole mikään pakko olla yhtenäinen ja jos rissat melko lähellä oven päätyjä niin kahden erillisen kiskon yhteenlaskettu pituus on vain parikymmentä senttiä enemmän kuin yhden yhtenäisen kiskon pituus.parhaiten tietenkin toimii jos kiskoihin saa mutkat ihan loppuun mutta hinta saattaa pompata jo ihan eri luvuille noilla mutkapaloilla.

Nimenomaan tuo kaksi akkua, kaksinkertainen määrä hapettuvia kohteita on se syy vaihtaa yhteen isompaan. JD tuntuu olevan melko herkkä sähköiltään juurikin pienille hapettumille ja sitten ongelmavyyhti onkin valmis. Pääsääntöisesti JD:n sähköhäiriöiden syy on maadoitus ainakin omakohtaisien kokemuksien mukaan ja tietenkin se prkeleen piirikortti.

Kyseessä lienee sg2 hyttinen? Noissa tynnyrihyttisissä ainoa järkevä toimenpide mielestäni on heittää toinen akku,sitten kun akun vaihto ajankohtaista, pois ja pidentää laatikkoa oikealla puolella ja iskeä sinne yksi iso akku. Tämä laatikonpidennys ja uusi yksi iso akku tulee halvemmaksi ja on pitemmän päälle parempi ratkaisu kuin nuo kaksi akkua. Ainakin itsellä tuli mitta täyteen tuon kaksoisakkusysteemin kanssa.

Kattoinko ollenkaan samaa videota kun minä ainakin näin ennemminkin isotilavuuksisen puskulevyn enkä lumiauraa ollenkaan.

vms1 olet oikeassa, traktoria tulee tosiaankin arvioida omien tarpeiden täyttymisen mukaan mutta realistisesti. Olet jo realistisesti asian ajatellut etkä odotakkaan saavasi ns ammattitason konetta joka työhön mutta aika moni nykypäivänä tuntuu asettavan ne tavoitteet ammattiluokan koneiden tasolle ja sitten itketään kun ne tavoitteet ei täyty tai pahimmassa tapauksessa aletaan se traktorinvaihtorumba jolla etsitään sitä traktoria joka nämä tavoitteet täyttäisi. Tämä rumba johtaa siihen että kukin merkki saa vuorollaan haukut, kuten myös jälkimarkkinointi ja loppujen lopuksi vaihtajalla on tyhjä tili ja kalliit oppirahat maksettuna. Itse olen tuosta metsäkäytöstä sitä mieltä että alustan suojaus tulee hoitaa pohjapanssareilla myös traktoreissa, ei metsäkoneitakaan ilman panssareita metsään viedä. Toki jos metsäajoa on satunnaisesti ja vähän, ei ole pohjan panssarointi järkevää ja tällöin se valmetin selkeä pohja on paikallaan mutta toki muillakin merkeillä pärjää kun hieman ajolinjoja miettii.Turhaahan näitä on juupata suuntaan tahi toiseen koska traktorin arvostus tulee niin monen osatekijän summanna ettei ne koskaan ole samat eri käyttäjillä. Kaikken kaikkiaan mielestäni tuo viimeinen lauseesi kiteyttää traktorin, oleellista onkin juuri se mikä on se työ jonka painoarvo on suurin ja toistaiseksi itselläni se on edelleen peltotyöt ja tältä pohjalta kirjoitin ja tältä pohjalta myös arvioin traktorin.

Totta kai traktorin tulee toimia niin talvella kuin kesälläkin normaaleissa maatalouden töissä mutta tarkoitinkin lähinnä sitä ettei traktoria ole todellakaan suunniteltu selaiseen ammattimaiseen käyttöön johon normaalisti käytetään selkeästi hinnaltaan korkeampia oikeita työkoneita kuten aurauksessa tai soran ajossa kuorma-autot oikeilla varusteilla tai esimerkiksi maansiirrossa dummperit tai vaikkapa puunajossa oikeat ajokoneet. On naurettavaa verrata traktorin kestävyyttä edellämainituissa tilanteissa. Eihän kuorma-autollakaan mennä pellolle vetämään äestä ja todeta että paska on kun ei etenemiskyky riitä.Normaaliin maatilakäyttöön kuulluu suomessa sekalaisesti eri töitä mutta muualla traktorien pääasiallinen toimenkuva keskittyy nimenomaan pelloille(isoilla nopeuksilla pyritään vähentämään siirtymiin kuluvia minuutteja eikä pyritä suinkaan kilpailemaan kuorma-autojen kanssa)  ja näitä isompia  markkinoita ajatellen traktoreita suunnitellaan. Traktorin toimenkuvaa voidaan laajentaa mutta silloin täytyy myös arvosteluperusteita näissä töissä muuttaa ja todeta että tehdään tällä koska taloudellisesti ei ole järkevää ostaa sitä kolme kertaa kalliimpaa, juuri sitä työtä varten suunniteltua konetta. Etukuormaaja on tästä edellämainitusta oiva esimerkki. Etukuormaajalla voi tehdä samoja töitä kuin pyöräkuormaajallakin mutta koskaan etukuormaajatraktori ei ole lähellekään yhtä tehokas tai kestävä kuin saman moottoritehon omaava pyöräkuormaaja, tämä oli se keskeinen ajatus jota ajoin takaa.

Nykyisissä traktoreissa se +10-30 km/h muuttaa kestävyyttä koko traktorin osalta suhteessa vanhoihin 28-30 km/h koneisiin verrattuna. Kyllähän vanha suora laatikko ja ahtamaton iso kutonen on kestävä yhdistelmä mutta taloudellista (polttoaineen kulutus kuitenkin on  edelleen  se suurin menoerä tuntia kohden kun koneella töitä tehdään) ja päästönormit täyttävää sekä helppokäyttöistä siitä ei saa vaikka kuinka yrittäisi. Kaiken kaikkiaan on muistettava että traktori on traktoriksi tehty ja muihin töihin sen soveltuvuutta tulee arvioida erikseen(esimerkiksi auraus) . Traktori on suunniteltu pellolle ja niiden ominaisuuksien mukaan sitä tulee arvioida ei aurauksien tai muiden maantiellä tehtävien hommien mukaan ( todelliset liikennetraktorit pois lukien) . aaknuuti:lle sen verran että tuo ZF:n laatu on omien kokemuksieni mukaan ainakin 2000-luvun alkupuolen  tuotteissa  niin huonoa ettei sen varaan ainakaan voi pitkään kestävää konetta perustaa.