Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Veronpalautusten korot eivät ole verotettavaa tuloa
TVL ja MVL asiakkaat:
https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Veronpalautukset/Henkiloasiakkaan_veronpalautukset(9387)
Lainaus äskeisestä linkistä:
"
Veronpalautuksille maksetaan korkoa
Henkilöasiakkaiden ennakonpalautuksille maksetaan palautuskorkoa. Palautuskorko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko, josta on vähennetty 2 prosenttiyksikköä. Palautuskorko on kuitenkin aina vähintään 0,5 %. Palautuskoron määrä tarkistetaan vuosittain. Vuonna 2015 veronpalautuksille maksetaan 0,5 %:n suuruista korkoa.
Palautuskorkoa maksetaan verovuotta seuraavan vuoden helmikuun alusta lähtien veronpalautusten maksukuukautta edeltävän kuukauden loppuun asti. Verovuodelta 2014 korkoa maksetaan 1.2.-30.11.2015.
Veronpalautukselle maksettu korko ei ole verotettavaa tuloa.
Huom. Jos sinulla on kysyttävää ennakonpalautuksen maksamisesta, soita maksuliikenteen palvelunumeroon. Palvelunumero on tämän sivun oikeassa reunassa. Jos kysymyksesi liittyy verotuspäätökseen, ota yhteyttä verotoimistoon. Yhteystiedot ovat verotuspäätöksessä."
Tässä myös lainaus verottajan sivulta muutokset/oikaisut:
"
Palautukselle maksetaan korkoa
Jos veroa palautetaan muutoksenhaun tai veronoikaisun perusteella, palautettavalle määrälle lasketaan korkoa, jos siitä on erikseen säädetty laissa. Korko lasketaan yleensä veron maksupäivästä alkaen palautuspäivään saakka. Eri verolajien palautuskorko on sama: Suomen Pankin vahvistama viitekorko, josta on vähennetty 2 prosenttiyksikköä. Palautuskorko on kuitenkin aina vähintään 0,5 %. Palautuskoron määrä tarkistetaan vuosittain. Vuosina 2015 ja 2016 veronpalautuksille maksetaan 0,5 %:n korkoa
Veronpalautukselle maksettu korko ei ole verotettavaa tuloa."https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Verovapaat_korkotulot(25153)
Käsittääkseni yritysverotuksessakin (EVL)
Hyvityskorko kirjataan verovapaisiin tuottoihin ja viivästyskorko vähennyskelvottomiin kuluihin. Tämän voisi joku ammattilainen varmistaa, onko näin?
Paljonkos toi 10 kilotunnin firma tekee tulosta 300ke?
2015 ?, varmaan samaa luokkaa (maidon hinta, mutta vakiintunut toiminta, jne)
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/milkkivei-oy/25035453/taloustiedotKertoi lehtijutussa osakkaiden henk. koht. tulot muodostuvan entisten tilojen tuloista (vuokria), henkkoht. tuloista (Ponsse yms.) ja tästä maidontuotannon tulosta. On hyvä että on useampia tukijalkoja (kolmijalkainen tuoli seisoo tukevasti).
Hienoa solidaarisuutta, kun Kansan Uutiset on huolissaan venäläisten eläkeläisten sijoitusten tuotoista.
Jos oikein muistan juttua, niin riplomi-inssi teki yhden kolmen tunnin vuoron viikolla ja joka kolmannen viikonlopun. Kaikilla vain yksi kolmesta viikonlopusta kiinni (yksinäisellä parina ostotyöntekijä) eli vapaat pyörii ihan hyvin. Haluavat varmaan hifistellä uudessa navetassa, mutta kun inssi poistaa turhat krumeluurit navetalta, niin varmaan vähemmälläkin päästään (istuskelu valvomossa agrossa ja fasessa).
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä 
Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
tää on niin totta ja jotenkin ihan käsittämätön juttu. mutta niin vaan niitä on tehty ja osa jo maksanutkin. verojahan noissa ei alussa mene. jos määkin laittasin sen 80 tonnia lyhennyksiin enkä veroihin.
Tässä casessa yksityistalous hoidetaan luontaistaloutena, poistoja käytetään enemmän kuin lyhennetään lainoja tai sitten lainat eivät todellisuudessa lyhene. Näin se vain minusta on.
Hyvämuotoista 50 ha palstaa käydään ostattelemassa 100 km päästä, siinä suhteessa kiinnostuneiden määrä lisääntyy, toisaalta köyhemmät ostajat putoavat kelkasta, kun on niin iso kertakauppa.
½ milj. € alkaen semmoinen 50 ha, ja varainsiirtovero parikymmentätuhatta päälle.
-SS-
Kertoisitko vielä, että jos ostaja on taitava kasvinviljeliä, niin kuinka tuo tulee maksuun ja missä ajassa?
Jos saapi noita tukia keskimäärin vaikkapa 600€, niin 30000 € ovat tuet, korot hyvällä pankkiasiakkaalla 7500€, ja kun saa tuet jäämään käteen (laskee kiinteät kulut entisen tilan piikkiin) niin, jäähän tuosta 23000 vuodessa lyhennystä. Jos ei tukipolitiikka muutu, niin 20 v on maksussa ?
Tärkkelysperunallahan kuoletus on puolessa ajassa, rapsilla varmaan kanssa.
-SS-
Onko tuossa SS huomioitu verotus/marginaalivero, eli mitä tulokseksi jää verojen jälkeen lyhennykseen (eli mahtaa olla jotain muutakin tuloa kuin nämä tuet, jos tällaista meinaa ostaa)? Hyvin suoraviivaisia ovat monien viljelijäkolleekoiden kannattavuuslaskelmat näissä viljelyasioissa
?
Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
Kiinteistökaupassa ostotarjouskaan ei ole sitova ennen kuin se on kaupanvahvistajan toimesta vahvistettu tai on tehty esimerkiksi esisopimus kaupasta (toisin esim. tarjous as. osakkeesta tai vaikka loma-osakkeesta ovat tarjouksen tekijää sitovia). Eikä käsittääkseni ostotarjouksen pyytäminen sido ketään myymää, vaikka myynti-ilmoituksen jättäjä kirjoittaa ilmoitukseensa mitä eriskummallisempia klausuuleja. Tämä ilmoitus on yleensä kehotus tehdä tarjouksia kohteesta ja mahdollistaa myyjän tekemään vastatarjouksen. Eli siinä voi vedätellä niin kuin haluaa, mutta toki saattaa antaa huonon kuvan myyjästä seuraavia kertoja varten ja ei tietenkään ole hyvän tavan mukaista. Kun ilmoittaa myynti-ilmoituksessa esim. numeron mistä annetaan lisätietoja myyntikohteesta on mahdollista ohjeistaa tarjousten tekijöitä myyntitavasta. Itse sanoisin että tinkakierroksia ei tule, tarjotkaa heti mitä olette valmiita maksamaan. Näin saa hyvät tarjoukset ja välttyy veivauksilta.
Niin kirjallinen esisopimus kaupasta on kyseessä, jos tällaista ei ole, ja ostajapuoli kieltäytyy muuten vaan kaupasta, on ostaja silti velvollinen korvaamaan " ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset." (Maakaari 2. luku 8§)
Ostajan oikeuksia voidaan rajoittaa kirjallisesti, eli esimerkiksi käsirahan palauttamattomuus on mahdollista pakottaa sopimuksella ennen varsinaista tarjouskierrosta.
Muutenkin myyjä on siis aivan täydellinen kuningas, jos vaan saa ostajaehdokkaat sitoutumaan kyykkyhyppyyn. Hop !
-SS-
Lainaus:
"
MK 2 luku
8 §
Korvaus kaupasta vetäytymisestä
Jos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta sopimusta ei ole tehty 7 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.
"
Lainaus päätyy
Jos on tehnyt tarjouksen, niin ei siinä käsittääkseni ole vielä mistään so***** (on yksipuolinen tarjous hintanäkemyksestä). Sitten on so*****, jos toinen on sen hyväksynyt ostotarjouksen tarjoajalle. Jos toinen (myyjä) alkaa veivailemaan niin voi ostotarjouksen tehnyt irtautua ihan hyvillä mielin tarjouksestaan.
Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
Kiinteistökaupassa ostotarjouskaan ei ole sitova ennen kuin se on kaupanvahvistajan toimesta vahvistettu tai on tehty esimerkiksi esisopimus kaupasta (toisin esim. tarjous as. osakkeesta tai vaikka loma-osakkeesta ovat tarjouksen tekijää sitovia). Eikä käsittääkseni ostotarjouksen pyytäminen sido ketään myymää, vaikka myynti-ilmoituksen jättäjä kirjoittaa ilmoitukseensa mitä eriskummallisempia klausuuleja. Tämä ilmoitus on yleensä kehotus tehdä tarjouksia kohteesta ja mahdollistaa myyjän tekemään vastatarjouksen. Eli siinä voi vedätellä niin kuin haluaa, mutta toki saattaa antaa huonon kuvan myyjästä seuraavia kertoja varten ja ei tietenkään ole hyvän tavan mukaista. Kun ilmoittaa myynti-ilmoituksessa esim. numeron mistä annetaan lisätietoja myyntikohteesta on mahdollista ohjeistaa tarjousten tekijöitä myyntitavasta. Itse sanoisin että tinkakierroksia ei tule, tarjotkaa heti mitä olette valmiita maksamaan. Näin saa hyvät tarjoukset ja välttyy veivauksilta.
Milloin kustannusrakenne korjaantuu jos kaikkea normaalin liiketalousajattelun ulkopuolista toimintaa tuetaan subventoimalla jotenkin. Maatalous on mahdottoman pääomavaltaista ja kaikki nämä täälläkin vilisseet lisätuet pääomittuvat kiinteisiin kustannuksiin. Olisikohan jo aika siirtyä varovasti kohti markkinataloutta, milloin kustannusrakenne alkaisi hitaasti järkeistyä. Toki kaikki perusmaatalouden ympärillä askaroivat sidosryhmät kirkuen seuraavat mitä lisätukea on milloinkin saatavissa viljelijöillä (mielellään Mavilta vuosikello) ja samalla virittävät ansansa niiden kalastamiseen omaan pussiinsa.
Kertoisitko lisää Antti tuosta vähentämisestä verotuksessa?
Mielestäni valmistajien etu olisi ollut tukea pienempiä kauppaketjuja kohtuullisella hinnoittelulla. Enemmän markkinointikanavia ja turvatumpi selusta kuin olla kahden (yhden?) ison renkinä.
Se on juuri näin. Mutta kun puuttuu sellainen pitkän tähtäimen strateginen ajattelu. Olisi kannattanut ne pienemmät erät myydä vaikka halvemmalla kuin suuremmat erät jos sillä edistetään kilpailua. Sitä kautta saadaan niiden suurempien erien hinta pidettyä kohtuu lukemissa. Mutta kun ei niin ei.
Sama pätee toisin päin että jos valmistaja on liian suuri ja liian isolla osuudella niin kauppa ei tykkää kyykyttämisestä jos sanelulla väännetään ruuvia hiukan liikaa. Parempi tyytyä sellaisiin katteisiin jotka toinenkin osapuoli voi hyväksyä sekä kuunnella muutenkin rahti yms asioissa. Mutta yksipuolisesta sanelusta seuraa se että ruvetaan aktiivisesti etsimään vaihtoehtoja, vaikka tuonnilla tai millä vaan. Onhan tämä nähty?
Mutta valitettavasti kilpailukykyinen pitää aina olla, kyllä kaikki seuraavat markkinoiden kehittymistä tarkasti. Lidlilläkin on suomalaisia tavarantoimittajia ja monestakin syystä mutta varmasti täytyy olla kilpailukyky ja hinnat sellaisella tasolla että molemmat kokevat hyötyvänsä. Mutta jos liikaa sanellaan niin voi käydä että kaikki tuotteet poistuvat valikoimista, eikös tässä juuri taannoin käynyt niin?
Tällainenkin toiminta on kiellettyä.
Vertikaalinen kilpailun rajoittaminen, missä suositaan eri kauppakumppaneita soveltamalla erilaisia ehtoja, toteutuessaan saattaisi tuoda sanktioita kilpailun rajoittamisesta.
Jotain varmasti, mutta kaikki vaihtoehdot todennäköisesti huonoja kotimaiselle tavarantoimittajalle.
Nyt asiakkaat vähenee, mutta ulkomainen toimija olisi tuonut enemmän ulkomaista tavaraa (Tätä Helander puolustaa kotimaisen tavarantoimittajan ilon päivänä). Eli kotimaisen tuottajan ja tavarantomittajan näkökulmasta oli vain huonoja vaihtoehtoja. Helanderinkin lohdutus on vain todennäköisesti taloudellisesti uskoa luova, jos tämän kaupan toteuduttua on kaksi ostajaa joilla yhteensä lähes 90 % markkinoista (Lidl merkittävin kolmas). Tällä lähes duopolirakenteella jota höystetään Lidlillä ja muutamilla merkittävillä pienemmillä toimijoilla voidaan tarjota hyvin kilpailtu kaupan rakenne (hyvä neuvotteluasema ostoihin).
Kuluttajalle tätä rakennetta kritisoivat yleensä kylänmiehet Esson baareissa, mutta tällaisenkin rakenteen tehokkuudesta on tieteellistä tutkimusta mm. Nashin tasapaino (John Nash oli skitsofreniaa kärsinyt matemaatikko joka sai Nobelin palkinnon 28-liuskaisesta väitöskirjasta eli ei mikään nollatutkimus) ja tuo Suomen Lähikauppa Oy talousmenestys. Isojen toimijoiden skaalaedut, logistiikka, brändäys, globaalit hankintaketjut yms. tekevät pienien toimijoiden kilpailuedun saavuttamisen melko mahdottomaksi.
Maaseutu ja Keskon Helander näkevät toisin kuin kauppalehti:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/keskon-helander-l%C3%A4hikauppa-ostosta-ilon-aihe-maataloudelle-1.133038Helander toteaa kuin kauppaneuvos Tuura Turhapuro-elokuvassa "Voi tätä ilon päivää". Aika näyttää johtaako kaupan keskittyminen tavarantoimittajan osalta "Ilon päivään".
Kauppa jatkaa keskittymistään.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/keskon-yrityskauppa-aiheuttaa-mullistuksen-tukkuportaassa/BYdiLV6wLainaus tekstistä: "
Tavarantoimittajien ja tuottajien osalta kaupan keskittyminen tulee näkymään yhä vähäisimpinä ostajina."Viljelijät toivovat tälläkin palstalla oman tilanteensa paranevan tarjoajia lisäämällä, mutta sillä ylitarjonnan aikaan on yleisten markkinatalousoppien mukaan kannattavuuteen vain katastrofaaliset vaikutukset. On mielenkiintoista nähdä kumman puolen talousopit korjaavat suuremmat voitot? kysyy nimimerkki Teurastamoja lisää myös Ylä-Savoon
Kirjavaa on tuo kätilöjenkin työmäärä ja palkkaus. TV:ssä oli ajankohtaisohjelmassa kätilö loppuviikosta mikä tuntui menettävän yli 3000 € ja netistä löysin jonkin Hesarin artikkeli missä puhuttiin menetyksen olevan 1800 €. Minusta olisi tärkeää puhua oikeasta summasta ja mikä on nettomenetys verojen jälkeen. Minusta se on ratkaisevaa mitä jää viivan alle.
Puhuvat olevansa pienipalkkaista ryhmää, mutta jos muutama pieni leikkaus vie jo tuommoisen tulonmenetyksen nettopalkasta (3000 €), niin täytyy verotettavan tulon olla vuositasolla vähintään 50000 €.
