Joskus parikymmentä vuotta sitten liikkui tarina navettapalosta jossa vanha isäntä oli jo alkuvaiheessa kahtonut elukoitten pelastamisen mahottomaksi, ja lopettanut elukat vielä kun pystyi (ehkä joku 10-15). Vakuutusyhtiön nouseva kyky oli evännyt korvauksen eläimien osalta koska ne ei ollu kuollut suoranaisrsti palossa ja niitä ei ollut yritetty pelastaa. Tarinan mukaan nimismies ja palomestari oli käyttänyt sen verran äänivaltaa että korvaukset oli kummiskin tulleet. En tiedä sitten oliko tarina totta vai satua, tapahtuma paikkakin liikkui jossakin pohjois-savon alueella.

Oliko tuo kuva siitä teknillisen korkeakoulun tekemästä 8550 HT . Se oli joskus 2000 luvun alussa kone viestissä. Se taisi liittyä niihin surullisen kuuluisiin yrityksiin saaha urakka kokoluokan traktorilla (suo) lisää käyttö tunteja metsäpuolelta. Ainakin jutun perusteella siinä oli tuo sähkö hydrauliikka ja joku advancen prototyyppi vaihteisto robottia ja muutenkin tais olla paljon muutakin t-sarjan prototyyppi osaa.

Alarajasta en tiedä mutta työkone käytössä 768hp (kw se oli joku tasaluku) jälkeen ei ollut päästönormeja

Aikoinaan kun puhuttiin ensimmäisiä kertoja näistä traktorin nopeuksien nostosta.veikattiin että tämä 50-80kmh luokka ois tullut katsastettavaksi maastokuorma-autoiksi. Justiinsa ABS ja jousitus vaatimusten takia, myöskin valkoinen rekisterikilpi olisi tehnyt lain valvojien työtä helpommaksi huomata mihin ajoneuvoluokkaan kuuluu.Näistä spekulaatioista on kylläkin aikaa kohta kymmenisen vuotta.

No samalla tavalla ollaan eri lähtökohdissa kuin 1auton autoilja vastaan 10 auton autoilija kun kilpailee, nyt vain toisepuolen liikevaihtoa vahvistaa maataloustutannon tukemiseen tarkoitetut varat, ja ei taida olla aivan ennen kuulumatonta että tuotantopanosten investointi tuessa olisi vähän lipsahtanut myös siihen rattorin käsiraha kassaankin. Toisaalta taas takavuosina te keskus antoi tuki rahaa peltojen jyrsinkoneen ostoon tai tekoon, toisaalta taas turvetuotannon vastaavaan hankkeeseen todettiin ettei voi koska se vääristää kilpailua, ja yllätys yllätys hetkenpäästä ne "peltoviljelyn erikoiskamppeet oli turvetyömaiden teosa.

Lähinnä kai se silloin vääristää kilpailua kun on vastakkain urakka kilpailussa puhtaasti koneyrittäjä vs maatalous\koneyrittäjä. Tai ainakin omalla kohalla tuntuu että ollaan joskus eri lähtö asemissa.

Pari vuotta sitten oli 8550 1100€ sisältö kummatkin syngrot sekä sen liukuholkin. Jos on kaksi asentajaa jotka on sen ennenkin tehneet niin pitäisi normaali päivään (n 10 h) tehdä. Yleensä kylläkin kun tulee keskeltä kone paloiteltu   niin laitetaan myös kytkin ja riukuakseli ja vetolevy ja raskaammissa vetotöissä olleeseen pikavaihteen pakat ja laakerointi.

Suohommissa jokus maalattiin aikoinaan katot aina jonkun muun väriseksi kuin mustaksi. Vaikutti ainakin niissä missä ei ollut kylmäkonetta .kun aurinko ei niin lämmittänyt sitä välikaton ilmaa.

Onko kenelläkään kokemusta vastaavassa tilanteessa vuokra koneesta, että missä vaiheessa valinta oman koneen oston ja vuokra koneen välillä kääntyy kumman puolesta. Itellä on kokemusta sen verran että vuokralle apu tai varakoneena on ihan ok mutta sitten kun mentiin sen sopimus tuntien yli ja alkoi tunti laskutus niin tahto kate ruveta häviämään. Silloin oli kyseessä 150hp traktori pari pyörillä ja vakuutuksilla, huolloilla ja remonteilla 3500€+alv 160h\kk asti sen jälkeen sitten 25€h. Toisena vuonna oli sitten tutun kone vuokralla 30%provikalla koneen liikevaihdosta esim.jos päivässä tulo oli 900€ niin vuokra oli 300€

Pudasjärven tilanteessa taisi olla kyseessä linkku valmetti ja kytkinpolkimen palautus jousen katkeaminen oli aiheuttanut hieman häiriötä ajoon.

Onko nyt ihme jos 200000euron vehkeessä joutuu peltorit päässä istumaan, kun siinä kalliimmassakin suomalaisessa tractorssissa joutuu megapeltorit päässä istumaan

Kyllä se turboton hiace aina sen puoli miljoonaa kesti kunhan kantta ei kärventänyt , helmat massasii ja laittoi astin laudat helmaan suojaamaan hiekka sateelta. 2001 etuveto transitti ei näköjään aivan sinne yltänyt 490000 loppu syöttöpumppu.

Mitenkään tukipolitiikka ja viljelijöitä kritisoimatta. Niin on se aina mahtava olo kun on ostamassa traktoria tai muuta konetta maatalous kaupasta niin hintaa tingatessa jossakin vaiheessa otetaan aina esille se seikka että tuleehan ne tuet syksyllä. Selitäppä siinä sitten että ei kuulu tuensaajien piiriin. Nykyään ei tule käytyä pyytämässä tarjouksiakaan kuin koneisiin erikoistuneista liikkeistä. J

Sitä minäkin muistelin että 50 sarjaan tuli kaksiosaiset pellit ja 550 ylöspäin isommat syylärit, tosin yhen huoltomiehen mukaan joitakin itään meneviä karvalakki mallia tehtiin pienemmillä syyläreillä. Meillä oli aikoinaan ensimmäistä ikäluokkaa(rek 95 mutta pellit vanhalla lokolla eli taiss olla valm94) oleva nelisatanen jossa oli isompi ilmanotto, ja paisuntasäiliö sekä muistaakseni siihen aikaan muuttu se vaihteiston välitys pikavaihteelle ystävällisemmmäksi. Nuoremmalle ikäpolvelle tiedoksi, että ei ne alkuajan nelisataset niin huolettomia ollu kuin isotpojat muistelee. Varsinkin 8100 ts . Mutta onneksi tourulan pojat otti hanskat takaisin käteen uskoivat kentän viestiä ja kehittivät vielä vanhasta mallista kovan raudan. Onko se muuten 8550 sama riukuakseli kuin 8950. Viime keväänä kun katkaisin pikavaihteen ja kytkimen takia pisti vain silmään että paksumpi oli kuin 8400.

Kiitti tuosta vinkistä pitää ottaa yhteyttä sinne akaalle kun on sen aika. Aikoinaan tuli 15000 tuntia 8400 kanssa värkättyä. kaipa se nykyään on tuo virittäminenkin helpottunut, kun ei tarvi laittaa kuin boksia ja ohjelmaa. Poikasena tuli vain ihaillen katottua suon laidassa niitä 1203, setoreita, viiatteja sekä monia muita seppien virittämiä kapistuksia , oli lisäjäähytintä ja lauhduttimia katot täynnä höylättyä kantta ja kierrokset tapissa. Sitten varsinkin syksyllä iltaaikaan kun lämpötilat laski niin katottiin illan illan viimeisillä tunneilla kenen kone kulkee ja kellä se on pisin ketunhäntä piipussa. Alku ajan 8400(ja monessa muussakin koneessa oli sama ongelma virittämisen kanssa) ainakin opetti sen että ei se syötön lisääminen auttanut kun ilman saanti tökkii, sitten kun ne kehitti sen isomman suodattimen niin pysy valmetillaki viiatin perässä. Retkulla taitaa ainakin olla kokemusta että miten lämpöjen kanssa käy, ja onko mitään apukeinoja. 8400 muistaakseni joskus vaihdettiin siipiä puhaltimeen 956-1056 natikkaan siimapyörääkin että saatiin lisää jäähdytystä. Ja sas:sille ja muillekin huollestuneille tiedoksi nyt ei ole kyse taksan polennasta niin kuin 90 luvun tehonlisäys buumin aikaan.