Hyttihän on (käsittääkseni???) härmäläistä tuotantoa. Moottori tulee kiinasta ja laatikko massikasta joten sen alkuperä on ranskassa. Jotain teräsosia, kuten hytin kiinnityksiä ja terästankkeja tehdään suomessa. Kokoonpano sentään tapahtuu vielä suolahdessa.

Tuo kiinassa tehdystä moottorista, niin sehän on ihan virallisestikkin Agcon "medium duty" sarjaa. Eli eivät ole tehtaankaan mukaan yhtä lujia kuin ännäläisessä oleva "heavy duty" motti,  eli linnavuorelainen. Aloittajalle kyllä suosittelisin ännäläistä, on kuitenkin vetotöissä paljon kovempi rauta, järeämpi kone ja laatikko kuitenkin huomattavasti järeämpi.  Ännäläisen arvokin pysyy varmasti geetä parempana. Vetotöihin joutuu konetta kumminkin painottamaan jos ei kuormaajaa ole joten lsäpainokaan ei minusta haittaa.

Mulla on semmoinen käsitys että Claas Quadrishift , MF Dyna-4, Valtra 4-portaiset pikavaihteet sekä Claas Hexashift, MF Dyna-6, Valtra 6-portaiset pikavaihteet on kaikki saman valmistajan vaihteistoja minkä webbisivua en nyt tähän hätään löytänyt. Joskus tutkiessani muistaakseni tehtaat oli kiinassa.

Voihan ne olla ranskalaisiakin, onhan MF ja Claas (Renault) traktorit siellä ainakin koottu.

Oikeastaan suuri A-sarja vastaisi painoltaan nykyistä vetokonettani johon on kyllä keulapainoja laitettu suurempia nostolaitekuormia käytettäessä, siinåkin kyllä sama moottorikoodi kuin Geessä eli ilmeisesti kiinalainen. G-sarja tuo lisää painoa noin 600kg kun N-sarja toisi lisää noin 2000kg. En ole ihan varma haluanko näille savipelloille tarpeettomasti lisäpainoa vaikka muut kyllä näyttävät selviävän painavemmillakin koneilla. Tosin heillä on usein suurempi työleveyskin niin ei tule niin tiheästi tallontaakaan.

Saattaa olla että vetotyöni sitten ovat  kevyitä, raskaimmat kylvölannoitin tyhjäpaino 5,5 tonnia ja perävaunuja 13 tonnin kuormapainon luokassa.

Kuinka isoa nostolaiteruiskua olette 6000sarjan valmetiin laittaneet?
Onko 1500litranen jo liian iso🤔

Hardi Master 1200l VHY on ainakin niin painava täytenä että vähän hirvittää, edessä 375kg painoja, ei kuormaajaa. Tosin tuossa on melko painava puomisto takana, riippunee ruiskusta.

Varmasti myös vaikuttaa mallisarjan nimi g. Sillä on aivan varmasti jotain merkitystä. 

Tähän tapaan? 

Avuton
Gay
Nihkeä
Tehoton
Suuruudenhullu

Mitenköhän paljon Dyna-6 laatikot eroavat eri teholuokkien koneissa?

Sen kun tietäisi mutta traktorivalmistajien verkkosivustoilta tietoja pantataan eikä voimansiirron valmistajakaan kovin avoin ole.

MF on vielä kokeilematta mutta ei näytä ainakaan muissa robolaatikoiden ohjelmistoissa olevan oikein älyä, en käsitä noiden automaattimoodeja että miksi ne ei lähes kuormatta ajellessa voi hypätä pikavaihteita yli vaikka kaikki sensorit moisen toteuttamiseen on jo jouduttu traktoriin laittamaan. En nykyisessä kepillä hämmennettävässäkään jaksa tyhjänä ajellessa käydä kaikkia pykäliä käydä läpi ja noista vaihteistoista niitä vaihteita kuitenkin löytyy reilusti joten nylkytystä riittää.

Moottori ja voimansiirto Kiinasta , hytti ja maski suomesta

Tiedossa oli että on kansainvälisempi kuin muut Valtrat mutta moottorin valmistusmaa pitänee selvittää. Ei tosin suomikaan ole loistanut laadussa viime vuosina hankkimissani työkaluissa, juuri onnistuin ostamaan siirtoruuvin jossa 2 metrin ruuvinpätkät melko banaaneja, no meni ne sentään heittämällä putkeen.

Ja alunperin voimansiirto mitoitettu 90 hv.

Alimittainen voimansiirto kyllä saattaisi selittää muita vastaavia sopivamman painon vaikka voimansiirron valmistaja on sama.

Ehkä etukuormainkoneeksi, muttei raakaan vetotyöhön laittaisi.

Etukuormainta en meinannut edes tarvita, tarve pelkkää vetoa tai työntöä.

Tai onko kellään porsinut Claas Hexashift tai MF Dyna-6 nopeasti vastaavan 105-135hv teholuokan koneessa?

Onkos kellään pidemmän ajan kokemuksia Valtra G-sarjasta? Kestääkö kasassa?

Jos haluat pääomalle tuoton niin joko käytät apulannan kannattavasti silloin kun se on kallista tai sitten myyt sen. Jos nyt on poikkeuksellisesti jopa raja kiinni Venäjältä apulannan osalta niin se että istuu sen varaston päällä tämän kesän on se kaikkein huonoin vaihtoehto tai ainakin isoin riski mitä voi ottaa.

Kyllä, näiden kahden välillä juuri puntaroin, ei ollut suunnitelmissa istua varastojen päällä.

Jos varastossa on vielä aika kohtuullisella hintaa ostettua apulantaa ja kaikki muuten kohdallaan hyvän sadon tuottamista ajatellen, niin en kyllä pelkän polttoöjyn hinnan piikittämisen takia lähtisi himmaamaan. Kaikkien kasvien hinnat tulee olemaan ihan tapissa ensi talven joten tiliä pääsee tekemään jos osaa viljellä. Se jos ei oikein luotto riitä omaan osaamiseen niin sitten kannattaa toki jäähdytellä.

Tässä tilanteessa ei tarvita mitään kiinnityksiä erikseen, se että hintaa saa on jo käytännössä varmaa.

Meikäläisellä on semmoinen (kieroutunut?) ajattelutapa että hankittujen tuotantotarvikevarastojen arvon muutos on sijoitetun pääoman tuottoa/tappiota ja viljelyn kulut alkavat niiden oletetusta myyntihinnasta silloin kun ne käytetään viljelyyn eli sijoitan myös sijoitetun pääoman tuoton viljelyyn.

Tuotantotarvikevarastoissani on semmoinen puute että jos tulee märkä syksy, polttoaineet eivät riitä kuivaukseen ostamatta lisää ja siitä ei tiedä minkälainen energiakriisi silloin on kun joudutaan kilpailemaan paljon kannattavempien yritysten kanssa energiasta. Jo nyt maakaasun hinnat ovat niin korkealla että jos saisin varastoni viljat myytyä energiakäyttöön lämpöarvolla niin tonnihinta olisi kaksinkertainen tarjouksiin verrattuna vaikka antaisi lähes kolmasosan alennusta.

Onneksi olet varma että kannattaa niin ei ole huolia tehdessäsi töitä.

Lainaus käyttäjältä: Weasel - 08.03.22 - klo:16:55

Mitäs ne viimeisimmät lannoitehinnat nyt oli?

Noin 900€/tn verolla, alle tonnin kuitenkin. Verottomana noin 700€, ja jos apulantaa hehtaarille 450kg, on se aikalailla tasan yhden viljatonnin hinta. Panokset ja riski kasvaa, tuoton/tappion ohella.

Kiitti, en kyllä harkinnut ostamista vaan mietin tekiskö tuloksen tänä vuonna muulla kuin viljelyllä

Mitäs ne viimeisimmät lannoitehinnat nyt oli?

Todennäköisesti viljan hinnat kuitenkin pysyvät ennätyskorkealla tasolla pitkään, lannoitteiden korkea hinta tulee vaikuttamaan satokauden 2022 satotasoihin alentavasti.

Huonolla tuurilla edellinen lannoiteryöstö saattoi olla vasta harjoittelua, kaipa osakepelurit ovat jo tutkineet onko Yaran osake jo yliarvostettu ja onko odotettavissa maksimitulos minimivolyymilla 2008 tapaisen kurssiraketoinnin aikaansaamiseksi.

Syyksi kerrottiin Australian puintejen alku ja hyvät ennusteet sadosta, joka taas painaa pörssihintoja alaspäin.

Meikän tietojen mukaan Australiassa on puitu vehnää syyskuusta lähtien ja satoennätystä on ennustettu tulevaksi jo pidempään. Erikoinen selitys syyksi.

Silti tilanne täällä ei muutu ennen seuraavaa satoa tai tuontia. Australian hinnat on nyt halvimmat, silti vehnä roudattuna lähellä olevaan Kiinaan tai Indonesiaan kustantaa US$ 350 tonnilta.

Näyttäisi huomiseksi taas olevan sähkönhinta kaksinkertainen tähän päivään nähden, eiköhän sitä pärähdä jokunen Saksankin maakaasuturbiinikin lisäteholle.

Norja - UK voimakaapeli oli Norjalle hyvä investointi kun voi myydä sähköä paremmille markkinoille.

Nähtäväksi jää minkälaista sähkönhintaa saa ensi syksynä kun sopimus on katkolla.

Olenpas ollut kuutamolla, kiina on jäädyttänyt fosforinkin viennin jo syyskuussa.

https://www.dtnpf.com/agriculture/web/ag/crops/article/2021/09/30/china-phosphate-fertilizer-export

30% tarjonnasta pois pelistä.