Voidaanko olettaa, että teollisuudella on mahdollisuus ostaa suomalaisen viljasektorin kolmen vuoden varastot juuri siihen hetkeen, kun siilospekulantilla menee hermo odotteluun ?

Kyllähän tuo suuremmassa määrin muuttuu mahdottomaksi, sitäpaitsi viljafutuureilla voi spekuloida muutenkin, ei siihen maataloutta tarvita jos katsoo että itsellään on moiseen lahjoja.

Kysymys kuuluu, oletteko te nyt ihan varmoja, että nuo siilot on tälläkin hetkellä ylihintaisia.

Jos haluatte tietää ovatko siilot ylihintaisia, vertailette vastaavien teräsrakenteiden kilohintoja globaalisti, aivan kuten viljanostajat vertailevat vastaavien viljaerien tonnihintoja globaalisti.

Miksi se kanattaa velattomalla tilalla sen paremmin kuin velallisrlla. Rahalle kun pitää aina laskea vähintään 5% tuotto tavoite, niin aika moni tuottaa tappiota oli sitten omaa tai vuokrattua.

Varmaan tällä alalla pitää olla ihan oma tapa laskea kun muun yritystoiminnan käyttämät metodit eivät oikein näytä soveltuvan. Rakkine saattaa olla oikeassa siinä että kovin moni ei laskeskele, ehkä on kivempi vaan harrastella.

Tästä taulukostahan nuo helposti laskee: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/4a1c0e5e-2fcc-4d62-b3bd-a3c2719588aa

Maatilan rahan ostovoiman heikkeneminen muuttuvissa kustannuksissa:
2021 = 13,0%, 2022 = 34,2%

Maatilan rahan ostovoiman heikkeneminen kiinteissä kustannuksissa:
2021 = 4,8%, 2022 = 9,8%

Maatilan rahan kokonaisostovoiman heikkeneminen:
2021 = 10,5%, 2022 = 27,0%

Vaikka kyllähän noiden suhteet eri tuotantosuuntien mukaan vaihtelee kovasti, kasvinviljelytilalla varmaankin muuttuvat kulut ovat suhteessa suuremmat kuin kiinteät ainakin rakennusten ja koneiden tarpeen perusteella.

Totta on, että eivät ole samoja indeksejä, mutta kuluttajahintaindeksissä esimerkiksi energian hinta on mukana, ja koneet. laitteet, sähkö, öljy, kaasu, metallit, ne kyllä seuraavat kuluttajahintaindeksiä. Ja mihin maatalouden elinkeinotoiminnalla pyritään ? Tietenkin yrittäjän omaan kulutukseen käytettävään tuloon, jonka ostovoima aika hyvin näkyy kuluttajahintaindeksissä.

Rahan ostovoiman heikkeneminen on kuitenkin laskettu kuluttajien suhteen huomattavan erilaisilla painotuksilla, maataloudessa energiaa, koneita/laitteita, rakennuksia tarvitaan suhteessa huomattavasti keskivertokuluttajaa enemmän. Toki nettotuloksen ostovoimaan pätee kuluttajahintojen mukaan laskettu rahan ostovoiman heikkeneminen ellei sitten sitäkin haluta investoida maatalouteen.

Laitan nyt huvikseni tähän vielä ne tilastokeskuksen kuvioiden pääkohdat kasvinviljelytilan näkökulmasta.

Muuttuvat kulut: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/06c8bf59-ed5e-4665-8e4c-6bac9ba9008d
Kiinteät kulut: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/f4ea15c3-0109-4480-8e0f-8b4fbd094fbb

Onko rypsillä/rapsilla todellista kysyntää ? Vuonna 2020 hintataso oli 397 €. Tämän hetken hinta on nimellisesti sama, mutta rahan arvo on laskenut yli 10%, joten ollaan alemmassa reaalihinnassa kuin silloin 3 vuotta sitten.

Näinhän se menee, mutta yksi bugi näissä laskelmissa on, maatalous ei toimi kuluttajahinnoilla minkä mittaamiseen inflaatiomittarit näyttävät keskittyneen.

Usko nimittäin on kova, että kun ostetaan telatraktori, sen katolle ämpäri, ja chaservaunu rumpupuimurin viereen, niin kohta täällä pystyttäisiin tuottamaan vehnää paremmalla voitolla kuin Argentiinassa, Australiassa tai Kanadassa.

On siinä ainakin kovasti tekemistä suomen kulurakenteella kun Puola ja Romaniakin ovat alkaneet jo harjoittamaan protektionismia vaikka työvoimakin saattaa olla jonkin verran edullisempaa.

Siinä olet oikeassa et Suomessa ei viljely onnistu suuren maailman tyyliin jo ihan tän meidän tilusrakenteen vuoksi. Sen korjaamiseen vaaditaan varmaan monia sukupolvia.

Ei taida onnistua edes monissa sukupolvissa kun maa itsessään on jo ihan erilainen, metsää täynnä jota ei saisi hävittää ja helposti käyttöönotettavat tilkut raivattu jo kauan sitten, eiköhän jo pelkästään maan muodot ja muut ominaisuudet rajoita tehokkaasti kunnollisten monisatahehtaaristen peltolohkojen syntymistä suuressa osassa maata.

Rahat vaikka säästöpankkiin 3% tilille, niin sitten parin vuoden päästä, kun seuraavaksi vilja liikkuu syrjäkyliltä, on jo korkotuottojakin taskussa.

Korkotuottoja ei tuosta tässä inflaatiotilanteessa tule, ainoastaan tappio pienenee.

Miksi kuvaussuunta ei enää tallennu vaikka Vipu mobiili ei ole saanut päivityksiä sitten toukokuun lopun (android järjestelmä) ? Kuvathan tallentuu ja pysyy puhelimessa jahka maataloushallinto niitä kyselee selvityspyynnössä.

Kaikkien puhelimien magneettikenttäanturi ei välttämättä ole kovinkaan hyvä, sovellus luultavasti on pääosin webapp tms. jolloin vain osa kokonaissovelluksesta on puhelimeen asennettu ja kaikki sovelluksen muutokset eivät näy puhelimen päivityksinä.

"Käyttöönoton aikana on havaittu, että joidenkin puhelinmallien kompassi ei toimi Vipu-mobiilin kanssa tai niiden kompassin kalibroiminen Vipu-mobiilin ohjeiden mukaisesti ei onnistu. Tämän vuoksi kalibroinnin tarkkuusvaatimusta muutetaan Vipu-mobiiliin kesäkuun alussa tulevassa sovelluspäivityksessä. Toinen päivitys saadaan tehtyä kesäkuun lopussa, jolloin kalibrointi otetaan kokonaan pois käytöstä. Näiden sovelluspäivitysten jälkeen on mahdollista ottaa kuva Vipu-mobiilin avulla myös niillä laitteilla, joissa ei ole sisäänrakennettua kompassia. Puhelimen mallista riippuen nämä kompassiin liittyvät ongelmat Vipu-mobiilissa korjaantuvat joko kesäkuun alussa tai viimeistään kesäkuun lopussa."

Tottakai heillä on tarkoitus saada kaikki viljakauppa siirtymään sopimuksille. Sit kun päiväkauppaa ei enää tunneta niin sopimushinnat voidaan tiputtaa alas.

Villivilja on siis viljelijöiden turva pitkällä aikajanalla ja sopimusvilja yksittäisen viljelijän turva tässä hetkessä. Jokainenhan tietää miten homma toimii et omaa napaa tuijotetaan eka ja lyhytnäköisesti eli villiviljakauppa on häviävä tapa. Meneekö siihen sit vähän vai kauan mut taidat SS olla tuossa hyvinkin oikeassa.. torppareita oomme kaikki..

On se hyvä että näkee enemmänkin pyrkimystä ymmärtää miten meidän yhteistyökumppanit ajattelevat.

Käväisin eilen niittämässä sen, kohtahan tuon näkee mitä kävi.

On mesikkä sen verran kauan jo siellä ollut että sen olisi voinut ehtojen mukaan kohta lopetellakin mutta olisihan se mukava nähdä onko siitä mihinkään jos se tuosta tokenee.

Aikaisemmin olisi voinut antaa mesikälle enemmän etumatkaa rikkoihin nähden myöhästyttämällä glyfosaatin ruiskutusta mutta nykyisillä käyttöohjeilla se ei ole enää mahdolista.

Minulla on yksi pelto kokeilussa tänä keväänä yksinään kylvetyllä valkomesikällä, mokoma juroi kevään viileät kelit ja muutenkin on hidastellut kovasti päästäen rikkaruohot valloilleen. On vielä hyvin vaihtelevan korkuistakin, kuinkakohan rajua puhdistusniittoa voisi tuolle kasville harkita?

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 22.06.23 - klo:12:11

On tää lannoitekauppa aivan perseestä, sama juttu, ei saanut enää tarjousta berneriltä, uudet hinnat ja tarjous ens viikolla.

Mutta kun tämä kaikki on ollut reilusti tiedossa jo etukäteen ja tuttua aikaisemmilta vuosilta.

Ja sama meno jatkuu niin kauan kun liian suuri osa viljelijöistä on ajettavissa kuin karja.

Vaikea on arvata mitä tapahtuu mutta ehkä tässä ollaan sadonkorjuukuopassa kun Ranskassa ja Yhdysvalloissa on jo sadonkorjuu alkanut.

Ranskan puijien videoilla mitä olen nähnyt näyttäisi syysohraa tulevan -20% virallisista arvioista mutta voi olla että ne on keskimääräistä huonommilta alueilta.

Yhdysvalloissa Texasissa ja Oklahomassa rahtipuijat eivät normitapaansa poiketen kovin paljoa hehkuta:
https://allaboardharvest.com/2022/06/08/in-and-out/
https://allaboardharvest.com/2022/06/07/janel-harvest-begins-again/

Kansas Wheat commission toukokuun 19. arvio, tuottajien rahoittama:
https://kswheat.com/news/wheat-tour-2022-day-3-final

Hyttihän on (käsittääkseni???) härmäläistä tuotantoa. Moottori tulee kiinasta ja laatikko massikasta joten sen alkuperä on ranskassa. Jotain teräsosia, kuten hytin kiinnityksiä ja terästankkeja tehdään suomessa. Kokoonpano sentään tapahtuu vielä suolahdessa.

Tuo kiinassa tehdystä moottorista, niin sehän on ihan virallisestikkin Agcon "medium duty" sarjaa. Eli eivät ole tehtaankaan mukaan yhtä lujia kuin ännäläisessä oleva "heavy duty" motti,  eli linnavuorelainen. Aloittajalle kyllä suosittelisin ännäläistä, on kuitenkin vetotöissä paljon kovempi rauta, järeämpi kone ja laatikko kuitenkin huomattavasti järeämpi.  Ännäläisen arvokin pysyy varmasti geetä parempana. Vetotöihin joutuu konetta kumminkin painottamaan jos ei kuormaajaa ole joten lsäpainokaan ei minusta haittaa.

Mulla on semmoinen käsitys että Claas Quadrishift , MF Dyna-4, Valtra 4-portaiset pikavaihteet sekä Claas Hexashift, MF Dyna-6, Valtra 6-portaiset pikavaihteet on kaikki saman valmistajan vaihteistoja minkä webbisivua en nyt tähän hätään löytänyt. Joskus tutkiessani muistaakseni tehtaat oli kiinassa.

Voihan ne olla ranskalaisiakin, onhan MF ja Claas (Renault) traktorit siellä ainakin koottu.

Oikeastaan suuri A-sarja vastaisi painoltaan nykyistä vetokonettani johon on kyllä keulapainoja laitettu suurempia nostolaitekuormia käytettäessä, siinåkin kyllä sama moottorikoodi kuin Geessä eli ilmeisesti kiinalainen. G-sarja tuo lisää painoa noin 600kg kun N-sarja toisi lisää noin 2000kg. En ole ihan varma haluanko näille savipelloille tarpeettomasti lisäpainoa vaikka muut kyllä näyttävät selviävän painavemmillakin koneilla. Tosin heillä on usein suurempi työleveyskin niin ei tule niin tiheästi tallontaakaan.

Saattaa olla että vetotyöni sitten ovat  kevyitä, raskaimmat kylvölannoitin tyhjäpaino 5,5 tonnia ja perävaunuja 13 tonnin kuormapainon luokassa.