Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Olenko nyt ymmärtänyt oikein: Jos lohkolle maksetaan kerääjäkasvikorvaus sille ei enää saa korvausta kasvipeitteisyydestä mutta silti lasketaan kasvipeittesyysalaan?
Kyllä maksetaan myös kasvipeitteisyydestä, jos jättää talveksi, mutta seuraavan vuoden kasvustoa ei saa perustaa ko tavalla (vln tai syysrypsi esim.). LHP ja kesanto tais olla ne jokka lasketaan alaan, mutta ei saa korvausta.
Olen suunnitellut myös vanhaan latoon oven tekemistä päätyyn, mutta vielä tärkeämpää olisi ensin saada lato siirrettyä pois keskeltä peltoa. Nurkkakivien päälle se on tehty kehärakenne tyyliin ja alahirsi kiertää koko ladon. 6 metriä leveä, 12 pitkä ja räystäs on jokseenkin neljässä metrissä. Kuinkahan hyvin se pitää tukea siirron ajaksi ja millaiset "sukset" laitetaan alle? Olen kuullut latoja siirrettäneen kaivinkoneella vetäen? Onnistuuko?
Itte suunnitellu vastaavaa, mutta ei vielä toteutettu. Olen sitä mieltä, että nieluun sumutus helpompi/toimintavarmempi ratkaisu. Tavara sekoittuu kyllä ruuvissa. Tämä Jussiruuvin kokemusten perusteella ja siinä juurikin sumutus nieluun. Parempi myös käyttää isompaa suutinta ja vastaavasti jatkaa peittausnestettä vedellä.
Kaveri teki suunilleen ton kokosen talon muutama vuos takaperi ja sano kustannusarvion olleen 180 000ekee mut talo makso valmiina 230 000 ekee en tiedä missä heitti mut sano vielä et siitä jätettiin kaikki ylimääränen krumeluuri pois mitä ei talossa tarvii, kuistit ym koristeet.
Suhteellisen hintavaa puuhaa, noin niinku pikasesti ajateltuna. 
Kaveri teetätti kans tuollaisen Jetta talon avaimet käteen periaatteella pari vuotta sitten 240 000€. Olisko siinä 130-140 neliöö ja jonkunlainen terassi, ihan perustalo.
Hirsitalon hankit niin ei tuu niitä passiivitalojen ongelmia..
Eikös nämä tämänpäivän rakennusmääräykset vaatia lisävillat ja ties mitkä lisämuovit näille asuttaville hirsitaloille. Vapaa-ajan asunnoilla lievemmät määräykset.
Joka vuosi tulee katsottua nämä asuntomesssu talojen pohjaratkaisut, niin sen olen huomannut että muotia on laittaa kolmannes rakennuksen pinta-alasta johonkin eteis/porras tai muuhun vastaavaan aulaan ja sijoitella seinät niihin siten, että muu käyttö tarkoitus niiltä neliöiltä jää pois.
Ainakin minusta kalliita neliöitä joitten läpi vain kävellään.
Toinen minkä olen huomannut että keittiö ei ole lähellä ulko-ovea. Mikään ei ole v**tumaisempaa kuin talvella kannat autosta ruokakasseja sisälle talon toiseen päähän ja tuskin heität niitä lumisia kenkiä, jos lisää on tavaraa roudattavana.
Ei tartte hirsitalo villaa seiniin, jos ei halua laittaa. Pyöriväkennoinen iv-kone hyvällä hyötysuhteella, normaalia paremmat ikkunat ja ovet ja villaa laitetaan kattoon 50cm ja esim. kiintokalusteiden ja seinän väliin. Näin se "huonompi" seinä kompensoidaan.
Hinnat alkaen mallista vaikea tinkiä, mutta perusmalliin tehtäviä muutoksia ei kannata pelätä. Monella valmistajalla niitä saa tehtyä helposti ja suht edullisiakin ovat. Sitten terassit, kuistit, parvekkeet ym. saattaa saada näinä aikoina tingattua mukaan ilman lisäkustannusta, jos kaupan toteutuminen siitä jää kiinni.
Ittelle tuli kyllä hirsitalo ja piirrettiin malliston malliin sellaset muutokset ku haluttiin. Katettu terassi + avokuisti ja parveke päätyyn, yks nurkka vedettiin sisään, yhden makuuhuoneen tilalle takkahuone, sauna ja kodinhoitohuone isommaksi. Hinta nousi lähtöhinnasta pari-kolme tonnia pystytettynä. Paketti sisälsi siis lähes kaikki tavarat ja ulkoapäin valmiiksi pystytys. Paras ostos oli mielestäni on-piipun valmis hormi, joka tuli selvästi halvemmaksi kuin harkoista tehtynä ja säästi lisäksi työaikaa.
1 tekijä, 1 kone (133hp -08), 30ha, tekee kaikki viljelytyöt ja talvella käy satunnaisesti myös metsässä. Harrastustoimintaa kaikki.
Empä muuta muista , mutta vuonna 2004 syksyllä uusi Valtra 6400+ Q960 kuormain 44900 Ekkeröä , sis Alv. Toki tuohonkin sitten oli munkin nuukana jotakin lisätä ... suuremmat pyörät ja kaasupallo kuormaimeen , en enää sitten noita muista. Ilman ilmastointiakin tuli otettua, en tiärä vieläkään että kannattiko 
2003 syksyllä ostettu Valtra 6400, 28"+38" renkailla, kolmella hydelohkolla ja hydraulisella kallistuksensäädöllä maksoi 38-39000€ sis ALV. En muista tarkkaa summaa. Tänä kesänä siitä sai suoralla kaupalla 2500h ajettuna 35000€ sis ALV. Eipä siinä työtunnille ole paljoa hintaa kertynyt, kun normaaleilla huolloilla on muutoin selvinnyt.
Ohrat tuli laariin ennätysaikaisin
Puinnit alko lauantaina ja loppui tänään. Kiitos perjantaina alkaneen poutasään ei tarvinnut kertakaan keskeyttää.
Lajike polartop, satotaso 4,5-6t riippuen lohkosta, hlp jokseenkin 65 paremmalla puolen. Kosteudet alussa 17%, tänään jo alle 14%. Huippu vuosi vaikka ei kiloissa viime vuodelle pärjää.
$ hinta kiinnitetty keväällä 165, kerrankin osui aavistus oikeaan $
-03 ja uudemmat sähköpumpulla ja saa ohjeilmoimalla lisää tehoa tarvittaessa. Hitech II muutenkin sivistyneempi ja ite tykkäsin siitä sähköisestä käsikaasu nupista (vaikka pieni asia onkin kokonaisuudessaan). Käytettävyydeltä huippuluokkaa, mutta miinuksena jotkin huoltokohteet vaikeasti toteutettu. Ei kai noissa loppupään malleissa kovin heikkoja paikkoja ole. Kaikki riippuu tietysti käyttäjästä.
Laitetaan yks huomio tämän vuoden ruiskutuksista. Ohrille tuli ajettua pelkästään Tooler rikkojen torjuntaan, ja sekin minimiannoksella, kun oli kuivaa eikä rikkoja juuri näkynyt. Viimeisellä kultivoituun kylvetyllä lohkolla oli sitten yllättäen isoja pesäkkeitä polven korkeita ohdakkeita ja valvattia. Päätin ajaa kuitenkin pelkän Toolerin, kun ei ollut MCPA:ta varastossa ja kaupat kiinni. Taulukot näyttää 50-70% tehoksi ja myyntipäällyksessäkin neuvotaan lisäämään MCPA. Nyt näyttää että teho on ollut kuitenkin täydet 100%, eikä ainoatakaan valvattia tai ohdaketta näy pellossa
Lannoitesuuttimilla (isopisaraisella siis) tullut joskus paikattu tilannetta, kun oli mennyt kylvössä liian vähän apulantaa ohralle. Noin 20kg typpeä (ureaa veteen liuotettuna) laitoin hehtaarille. 200 litraa meni vettä ja joskus 11 aikoihin illalla ajamaan, ettei aurinko porota. Tähkälle tullessa ajoin ja hyvin toimi valkuaisen nostoon.
Aja ruiskutusurat 3. kierroksella ja sen jälkeen normaalisti joka 6. veto. Ruiskulla peltoa kiertäessä ensimmäisellä ajolla menee puomit 2m ojan päällä, mutta sen jälkeen ei ongelmaa. MV-Agentilta tilasin suutinrungot, joissa suljettava tippumisenesto, jolla saa puomin päästä muutaman suuttimen suljettua.
Itsellä sama tilanne, mutta 12m ruisku ja 3m kylvökone. Ruiskutusurat pitäis siis jättää eri kylvövetojen rajalle, mutta käytännössä tosi hankalaa. Päädyin sitten ajamaan ruiskutusurat 2. kierroksella, jolloin puomi menee 1,5m ojan päällä. Sen jälkeen normaalisti joka 4. vedolla, joten menee ihan tasan poislukien tuo eka kierros.
Mulla kans sama tilanne, tosin 15m ruisku ja 2,5 kylvökone. Ratkaisin juuri näin, että vain toinen uramerkkari toimii ja tekee uran 3:lla ja 4:llä uralla jotka siis aina pakko ajaa vastakkaisiin suuntiin. Hyvin on toiminut 4 vuotta ja kaikki urat olleet kohdallaan. Ite tehty logiikka, jossa nappi ja näyttö, joka näyttää uran numeron. Käännöksessä aina painan nappia ja numero rullaa 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja tosiaan asennoissa 3 ja 4 menee virta läpi.
http://www.vekoy.com/index.php?cPath=53_2866_2868Tuollaisilla korvasin kylvökoneen pinta-alamittarin ja ajouramerkkarin liittimet. On kestänyt nyt muutaman vuoden.
Tuolta löytyy muutenkin (sähkö)tarvikkeet joka lähtöön. Ja jos ei löydy, niin sitten ei löydy mistään.
