EU-parlamentaarikko Lasse Lehtisen retoriikkaa tämän päivän (7.11.2007) Satakunnan Kansassa.
Vain yhden asian allekirjoitan eli miksei kerrota totuutta:
>>Neuvottelijat eivät kolmeentoista vuoteen uskaltaneet kertoa totuutta Suomen talonpojille eivätkä talonpoikain edusmiehet ole osanneet olla tarpeeksi säälittäviä komission käytävillä.<<
Kommentteja kiitos!
Terveisin Jorma
Vuoden silmäkääntötemppu
Suomen taitavin lobbausjärjestö MTK on myynyt kansalaisille ajatusta, että ilkeä EU on tappamassa talonpojat Tampereen eteläpuolelta niille sijoilleen. Suomen kansa on myös yritetty saada uskomaan, että EU:sta olisi tulossa jotain rahaa, jota ei nyt tulekaan.
Suurin osa Suomen maatalouden tuloista maksetaan kuitenkin kotimaisista verovaroista. Yli kahden ja puolen miljardin maatalousmenoista vain 800 miljoonaa pyöräytetään Brysselin kassan kautta.
Etelä-Suomen tehomaanviljelys on suurin yksittäinen Itämerta kuormittava saastuttaja. Kun sille lasketaan oikea hinta, maatalouden aiheuttamat menot nousevat tästäkin roimasti. Tietenkin raja, joka kulkee kahden tukialueen välillä, on mielivaltainen, Mutta johonkin raja oli vedettävä kun taito ja voimat eivät vuonna 1994 riittäneet neuvotella koko Suomea pysyvän 142-tuen piiriin.
Neuvottelijat eivät kolmeentoista vuoteen uskaltaneet kertoa totuutta Suomen talonpojille eivätkä talonpoikain edusmiehet ole osanneet olla tarpeeksi säälittäviä komission käytävillä.
Elän osan vuodesta itäsuomalaisessa maatalousmaisemassa. Yleisesti ottaen Etelä-Suomen viljelyolot ovat aivan toisella tolalla kuin meillä päin, mutta eivät tietenkään yhtä hyvät kuin Skoonessa tai Jyllannissa. Siitä huolimatta eteläsuomalaiset viljatilat eivät viestitä suuresta kurjuudesta eikä elinkeino lopu 141:n myötä.
Kumma kyllä, mistään talonpojan keskinäisestä solidaarisuudesta ei voida puhua. Kun komissio vuonna 2004 pakotti Suomen alentamaan 141-tukitasoa, Vanhasen hallitus alensi omatoimisesti myös pohjoissuomalaisten viljelijöiden 142-tukia. MTK:n mielestä tuloerojen on säilyttävä. Veronmaksajana ja kuluttajana tekee mieli kysyä, millaista tulonlisäystä elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousu merkitsee suomalaisille viljelijöille? Eikö tuen tarve silloin käytännössä vähene?
Entä ilmaston lämpeneminen? Eikö se ole parantanut viljelyoloja? Monen tilan taustalla humisee jokunen hehtaari metsää. Eikö puun hinnan rivakka nousu ole vaikuttanut mitenkään maatilojen tulonmuodostukseen?
"Huoltovarmuus" on sana jonka MTK:n propagandakoneisto tuikkaa joka väliin. Se tekee yleensä toivotun vaikutuksen, eikä kukaan kysele yksityiskohtia.
Rahamiehet möivät suomalaisen sokeriteollisuuden ahneuksissaan ulkomaalaisille. He näkivät, että kyseessä on auringonlaskun ala, jolla ei Euroopassa ole tulevaisuutta. Huoltovarmuuden nimissä huudetaan nyt jo veronmaksajaa avuksi.
Pelkkä Nato-jäsenyys vahventaisi huoltovarmuuttamme aivan eri tavalla kuin tekohengitetty tukipolitiikka. Historia sitäpaitsi osoittaa, että hädän tullen huoltovarmuuden tilalle tulee keinottelu ahdingolla. Viime sotien ai pimeät läskimarkkinat eivät kovin kunniallinen luku Suomen talonpojan historiassa.
Suomella on paljon elintärkeämpiä huolia EU:ssa, joita hallituksen tulisi haukkana vahtia. Mutta ilmeisesti ne hoidetaan yhtä lammasmaisesti kuin talonpojankin asia.
Lasse Lehtinen
Euroopan parlamentin jäsen