Mauno Koiviston CV
Rafael Paasion, Kalevi Sorsan, Esko Ahon ja Sirkka Hämäläisen kertomana
Taka-ajatus yhteiskunnan taustavaikuttajaksi Rafael Paasio Kun aika on kypsä (Toim. Heikki Kymäläinen), sivulla 250 otsikon ”Ensimmäinen hallitukseni” alla teksti:
”Mauno Koivistosta tehtiin valtiovarainministeri. Mies sai kovan postin, joka surkea hoidettavaksi kenelle tahansa. Hän oli tuolloin Työväen Säästöpankin johdossa, mutta menossa kovasti Elannon pääjohtajaksi. Minä puolestani ajattelin, ettei Koivisto mikään kauppias ole.
- Rupees vaan tutkimaan valtion budjettia, voit joutua sen kanssa tekemisiin, sanoin hänelle jo ennen hallituksen muodostamista ja niin siinä kävi. Ehkä
hänellä oli Elantoon menossa sellainen taka-ajatus, että kun Väinö Tanner aikoinaan hoiti sieltä politiikkaa ja liikkui vapaasti suurissa asioissa, niin hänestäkin voisi tulla samanlainen.”
Koivisto määräsi Paasio kertoo Koivistosta sivulla 263:
”Valtiovarainministeri Koivisto, joka vuoden 1968 alusta oli nimitetty Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajaksi, sanoi tammikuussa 1968:
-
Minä tämän kuluneen kaksivuotiskauden aikana en ole ollut missään vaiheessa pakotettu tunnustamaan sitä, että olisi tehty joku huomattavampi talouspoliittinen virhe. Tosin silloin tulee aina mieleen se juttu äidistä, joka sanoo, että "se on kumma kun sanotaan, etteivät äidit näe vikoja lapsissaan, että kyllä minä vaan näkisin, jos niitä olisi"!
Koivisto määräsi varsin pitkälle valtiontaloudellisista uudistuksista ja toimenpiteistä. Kaikki ei mennyt aina niin kuin hän tai joku muu oli kuvitellut, mutta toimeen tultiin."
--
Harjoittamallaan tarkoitushakuisella vahvan markan politiikalla Koiviston loi tarvitsemansa kansalaisille luotavat mielikuvat Suomen markan pienuudesta.
Suomen raha- ja talouspolitiikan heikkous ei johtunutkaan markasta, vaan Koiviston itsensä harjoittamasta tarkoitushakuisesta väärästä politiikasta.
Tätä kaikkea Sorsa tarkoittaa luonnehtimalla Koivistoa kaukopartiomieheksi.
On sanottu, että presidentti Kekkonen käytti presidentin valtaa äärimmillään. Kekkonen kuitenkin ajatteli aina Suomen kansan parasta.
Kalevi SorsaEuroopan yhdentyminen sosiaalidemokraattien tehtävä Kalevi Sorsa halveksi kansaa vuonna 1992 kirjassaan UUSI ITSENÄISYYS, luku Kovalla markalla pehmeään yhteiskuntaan, sivu 134: ”Euroopan yhdentymisprosessia ei enää pysähdytä mikään, eivät edes kansanäänestykset.”
Kaksi sitaattia sivulta 233:
”Lopulta on selkeästi ymmärrettävä, etteivät tämän päivän sosialistipuolueet enää ole työväestön luokkapuolueita. ”
”Suhteessa
EY:hyn tulee Euroopan sosialidemokraateilla olla päämääränä järjestön muuttaminen aikaisempaa demokraattisemmaksi ja samalla Euroopan muuttaminen aikaisempaa sosialistisemmaksi. EY:n suurimpana poliittisena ryhmänä sosialidemokraateilla ja sosialisteilla on mahdollisuus merkittäviin aloitteisiin ja saavutuksiin ennen kaikkea näillä alueilla.”
Sitaatti sivulta 239:
”Eurooppalaisuus avaa huikaisevan tehtäväkentän. Integraation vaaliminen liittyy luontevasti vasemmiston perintöön. Tämän hetken
suuri tehtävä on varustaa EU (ja Eta) päätösvaltaisilla demokraattisilla elimillä.”
Tähän väliin on syytä mainita, että Sorsa tiesi tarkalleen, mitä oli tulossa, sitaatti sivulta 142:
”Julkisen sektorin alijäämälle asetettu EMU-ehto toteutuu Suomen Pankin laskelmien mukaan vuoteen 1995 mennessä vain, jos valtiontaloudessa sitoudutaan nykyistä pitkäjänteisemmin menojen supistuksiin tai verojen korotuksiin. Nollalinja ei riitä. Verojen korotukset tuntuvat mahdottomilta Suomen jo nykyisinkin useimpia muita EY-maita korkeamman verokannan takia. Sitä paitsi verojen korotukset synnyttävät hinta- ja kustannuspaineita.
EMU-linja edellyttää julkisen sektorin menojen supistamista lähivuosina! Myös EMU-jäsenyyden tavoite kuluttajahintojen nousun taittamiseksi saattaa osoittautua ongelmalliseksi. Hinnoittelu- ja palkkakäyttäytymistä ei voi jatkaa entiseen malliin. Inflaation odotuksen varaan rakennettu talous ei täytä jäsenyydenehtoja.”
Lisää sitaatteja kirjasta Uusi itsenäisyys, sivu 245:
”Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää ratkaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea.” Sivulla 261 olevan sitaatin pitäisi avata vasemmistolaistenkin silmät:
”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden.
Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä.”Annetaanpa Sorsan kertoa
vallan kolmijako-opista, sitaatti sivulta 47 luvusta:
”Suomen kansan valta”:
"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presidentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten oleva valtioneuvosto. johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus."
Edelliseen liittyen EU:n vaatimat muutokset sivulta 53:
”Kansanvaltainen perustuslakimme luo edelleen kestävät kehykset kansalliselle kehitykselle. Se on palvellut monin tavoin erityisissä olosuhteissa elävää kansaamme niin hyvin, että sitä on yleensä muutettu varoen. Viime vuosien uudistushankkeet, erityisesti siirtyminen enemmistöparlamentarismiin, harkittavina olevat sosiaaliset ja sivistykselliset kansalaisoikeudet,
ovat niin radikaaleja uudistuksia, että niiden toteuduttua on tarpeen hankkia kokemuksia uudistusten toimivuudesta -
samalla kun hallitusmuotoon tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset.”
Esko AhoPääministeri Esko Aho kirjoitti oman osuutensa ”Presidentti hallitus” kirjaan ”Pitkä linja Mauno Koivisto”, Kirjayhtymä 1993, sivut 89-90:
”Presidentti Koiviston kiistattomaksi ansioksi jää, että hänen toimikausiensa aikana suomalaisessa valtiollisessa järjestelmässä palauduttiin lähemmäksi parlamentaarisen vallankäytön ja presidentinvallan aitoa tasapainoa. Samalla
on käynnistynyt uudistusten sarja, joka mahdollistaa parlamentarismin vahvistamisen sekä suomalaisen valtiollisen järjestelmän keskeisten periaatteiden toteuttamisen mahdollisten integraatioratkaisujen jälkeenkin.
Mauno Koiviston määrätietoisen otteen ansiosta Suomen valtiollinen järjestelmä on hyvin valmistautunut kohtaamaan myös edessä olevat kansalliset ja kansainväliset haasteet.”Sirkka HämäläinenSuomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen kirjoitti oman osuutensa ”Mauno Koivisto ja Suomen Pankki” kirjaan ”Pitkä linja Mauno Koivisto”, Kirjayhtymä 1993, sivu 158:
"Koiviston talouspoliittisessa ajattelussa – ja erityisesti sen kansainvälisessä ja rakennepoliittisessa ulottuvuudessa – olivat jo 1970-luvulla sisällä kaikki ne piirteet, joille itse asiassa EY-integraatio ja Maastrichtin sopimus rahaunionin osalta pitkälti rakentuvat. Näin ei ole ollut mitenkään hämmästyttävää, että hän on nyttemmin suhtautunut positiivisesti EY-jäsenyyteen ja ymmärtänyt siihen liittyvät ehdot.”
