Tutit vaikuttaa, valkoiset joissa on pyöreä reikä toimii punaisia paremmin. Iso vaikutus on sillä että maitoa pitää imeä kovempaa kun automaatissa juoma tulee sieltä lattian rajasta. Tuttiämpärissä taas maito on tutin yläpuolella. Jotkut vasikat oppii ämpärijuotolla laiskoiksi.

No meillä jänskätti huoltomiestäkin etukäteen, mutta hyvin meni. Olisiko ollut 5 h totaalikatkos. Puoleenyöhön mennessä sai kaikki käytettyä lypsyllä eli tilanne normalisoitua.

Samaa mieltä että jos sammakkoja tulee, niin karheutta lisää käytäviin, asia on tullut opittua kantapään kautta. Meillä ei ole avokäytävällä uria, mutta olen ajatellut sellaiset jyrsiä juuri tuon sammakko-ongelman takia. Uran reunasta sorkka saa varmaan pitoa samaan tapaan kuin ritilänavetassa? Onko kenellä kokemusta minkälaisella jyrsimellä tämä kannattaisi tehdä? Paikallisessa konevuokraamossa tarjottiin sellaista jossa on kaksi säädettävää timanttilaikkaa vierekkäin, mutta niiden väli pitäisi erikseen piikata pois, kuulostaa aika työläältä.

Vaijerin kestävyyteen vaikuttaa paljon se että pitää sen sopivalla tiukkuudella, jos jää löysälle syö vetopyörä herkästi loven kun alkaa löydä tyhjää.

Paalejakin olen syöttänyt NK:n täyttöpöydällä, mutta en automaattikäytöllä, koska mattoruokkijassa on ahdas kohta johon voi tulla tukos.

NK-tuotteen täyttöpöytä ja mattoruokkija ollut noin viisi vuotta. Voin suositella. Automaattikäytöllä toimii, jakaa myös yöllä lisää rehua. Vaijeria on varastossa, se menee ehkä parin vuoden välein. Kotipesä-anturi on kerran mennyt, mutta silloinkin pystyi jakamaan käsikäytöllä. Ollut kokonaan "pelistä pois" korkeintaan muutaman tunnin, eli sen verran kun meni uuden vaijerin hakemiseen silloin ekalla kertaa. Vaijerin kääntöpyörästä meni tänä kesänä laakerit loppuun, tilasin kokonaan uuden kääntöpyörän joka on huomattavasti vahvempitekoinen kuin alkuperäinen, laakerit pitäisi tässä uudessa kestää paremmin. Eli ei isompia murheita.

Tämä maksaa sen 200k€ http://www.insentec.eu/

Hollantilainen laitos, onko noita suomeen myyty ja asennettu?

Kyllähän tuo lypsää youtube-videolla, mutta on eri asia jos semmoinen olisi omassa navetassa ja lähin huoltomies ja varaosapiste hollannissa...  Nimimerkillä molemmat löytyy alle 50 km päästä

Nyt kun ittellä omaksi maksettu rehukalusto, niin riittää kun tankkailee ja ostaa muovia, niin ei tartte lippalakkipojille maksella, hah

Pelleiletkö, vai etkö osaa laskea?  Entkä kun pitää sitten alkaa maksaa uutta kalustoa omaksi kun vanha on loppuun ajettu?

Ei toi Köpi oo mikään aktivisti, toi on joku agronetin pelle joka on tekeytyny aktivistiksi. Ei tommosta tekstiä pysty tuottamaan kukaan joka on vasta opettelemassa suomea, vaan tuommonen teksti pitää kyllä tekemällä tehdä "tomiva navetta ei ratkaise yskilän ongelmaa", "miski lemmu syytää minua?".

Kuinka moni on siinä tilanteessa että kaikki muu on kunnossa, mm. terveys/kestävyys, ja aletaan valikoimaan sukua jatkavia eläimiä pitoisuuksien perusteella? Voisi ilmoittautua tälla palstalla ja kertoa miten tuohon on päästy... meille joilla on vielä opittavaa!

Mekin siirrytään luomuun, heti kunhan vaan rikkamyrkyt sallitaan luomussa...

Voi helvati sitä voikukan, valvatin, savikan ym. ym. määrää luomupelloissa.

Kun maapallon väestö kasvaa vielä muutamalla miljardilla, kielletään viimein Euroopassakin luomuviljely epäeettisenä.

Rapakon takana on karjatkin aika isoja. Aperuokinnan työnsäästöedut tulee isoissa karjoissa.

Täällähän on melkoisia ammattilaisia. Meillä luku on 1.7 ja olen pitänyt sitä hyvänä, ja siementäjät on myös kehunut tiinehtyvyyttä. Jos luku on alle 1.5 on kyllä melkoinen velho.

Paskervilleri vm. -83 on ollut ihan hyvä PP:n vehje. Uudempiakin paskakärrejä on kylillä menny puhki.

Samalla tasolla tuntuu osalla porukkaa olevan suhtautuminen lavalin laitteisiin, mutta täytyy nyt kehua että lavalin karjaharja on pyörinyt 6 vuotta ilman minkäänlaista vikaa ja alkuperäisillä harjaksilla. Maksoi ehkä hieman enemmän kuin kilpailijan tuote mutta on huomattavasti parempi...

Kyllähän se on sian ja kanan paska josta fosforia tulee. Tuon kirjoituksen mukaan karjanlannan fosforia tulisi Suomen pelloille noin kilo per tonni. Ainakin meidän naudanlietteessä on fosforia vain 0,5 kg tonnissa. Ei sillä lannoittamalla saa edes fosforiluokkia vihreälle, koska nitraattidirektiivi rajoittaa lannoitusmäärän noin 50 tn / ha / vuosi.