Kaveri kuivaa puolen kylän viljat. Luomuvilja on kuulemma hitaanpaa kuivata, kun siinä on enemmän rikkojen siemeniä. Näin ollen luomuviljan kuivaaminen on kalliinpaa, mutta suhteessa peltopinta-alaan tietysti halvempaa, kun sitä tulee se kolme kertaa vähemmän tonneja.

Monesti kuulee argumentteja luomuun maksetuista tukirahoista: Turhaa tukea tehotonta viljelyä. No, yhteiskunta on kuitenkin päättänyt puolestamme niin, joten ainoa asia, miten yksilö voi vaikuttaa tuohon, on vaikuttaa poliittisesti. Niin kauan kuin tukirahoja halutaan maksaa luomuviljelyyn, siihen joku hakeutuu, eikä siinä mitään. Ei kuulu kellekkään toiselle, mitä firma tuottaa. Pääasia että homma kannattaa. Yrityksellä ei ole moraalia, vai miten se oli?

Tai tekee ne kummalliset hommat verokirjalla(välttyy myös 24% ALV). Itse teen niin: Kirvesmiestöitä, tulisijamuurauksia, hitsaustöitä. Maatilan Y-tunnuksella sitten lisää. Verot voi maksaa netissä. Vastuuvakuutuksista, yhdessä isäntien kanssa kun mietitään, ja mulkuille lähde hommiin, ja tekee työnsä kunnolla, ei vakuutuksia tarvitse. Tosin nuoremmat ihmiset alkava olla niin etääntyneitä käytännön elämästä, että menee hankalaksi yhteiset päätökset, miten tehdään ja miksi, ja sana pitää mitä on so*****. Mutta vielä riittää rehellisiä vanhanliiton ihmisiä, joilla on aivot ja tekemättömiä töitä.

Tuo laatuero näkyy muuten keltaisten ja niitä vanhempien valmettien ja VolvoBMvalmetin x05 -sarjan laadussa, Volvolta tuli paljon osaamista.

Näin on, mutta CX:n perä on melko lailla sama aikaisempien mallien kanssa, päältäkin päin katsoen, nostolaitteineen päivineen. Onhan sisuskaluja taasen kehitetty eteenpäin, mutta sukua on.

895 ja myöhempi 4240 kestävät vielä huonommin, lähes 100 hevosvoimaa on liikaa tuolle vaihteistolle ja perälle monen noista tietävän mielestä. Ainakin jos traktori sattuu joutumaan oikealle rautakangenvääntäjälle.  4000-sarjassa on Voimansiirron painevoitelua parannettu ja vetopyörästö on uusi. Kytkinlevely on tuumaa suurempi.

Tehdään noita vieläkin: http://www.konedata.net/Traktorit/McCormickX60-20.htm

IH:n kyseisen kokoluokan neloskoneiden puristussuhde on aika alhainen. Jos startti ei pyöritä moottoria oikealla kierrosnopeudella, saa sahata vaikka maailmantappiin, eikä edes lupaa. Jos starttimoottori ja akku ovat kunnossa, ja moottorin venttiilit eivät vuoda eikä ohivuotoa ole sylinterissä, lähtee IH:n nelosmoottori vielä -20 asteen pakkasessa käyntiin hehkutuksella. Vaatii vaan kierroksia että ilma sylintereissä kuumuu tarpeeksi jotta polttoaine voi syttyä. Kesällä ei tarvitse hehkuttaa, itse hehkutan vasta kun pakkanen menee alle viiden asteen.

Mulla on tuo 4230 ml. 5300h, ostohetkellä 3700h, viat tuona aikana: Ulosotoakselin sefat, suuttimien paluuletku, mittariston maajohdon irtoaminen, sammutusvaijerin katkeaminen. Käyttö: 3 siipinen kyntöaura, 3.5 äes ja karhi, 3m perälevy, lumilinko, paskakärry, 20t kippikärry, 6t kippikärry, 15t metsäkärry, 15t lavetilla traktorikaivureiden vetoa. Aemmalla omistajalla metsäajoa ja rehuntekoa, kertoili myös ettei ole suurimpia remontteja tehty, joku öljyvuoto tukittu perästä.

Aika uskomatonta, että tuommoisella pikkutraktorilla voi liikuttaa 10 kuution maansiirtoperävaunua, jonka omapaino 4150kg, ja kuormaakin voi ottaa sellaisia maltillisia 8- 10 kuution luokkaa olevia, maalajista riippuen. Tulee siinä elopainoa ja vaihtamistarvetta ylämäessä, mutta harvoin nopeus laskee alle 12km/h, tasaisella saatetaan mennä jopa sitä 38 km/h:ta.  Vaihteiston porrastus on noissa aika hyvä, pikavaide pienentää entisestään pykälien kokoja. Ei ole sellaisia Valmet-Leyland-David Brown-tyylisiä loikkauksia.

Muutenkin traktorina ihan omassa sarjassa kokoluokassaan, vertaillaan vaikka aikalaiseensa ja kokoiseensa Valmet 502-602 -> 504-604  -> aina satasarjoihin. Löytyy pikavaihdetta, suunnanvaihtajaa, nestetoimiset jarrut ja kytkin, hydraulinen ulosotonkytkentä, tonniperä, toimiva painonsiirto ja tarkka asennonsäätö, öljykylpyjarrut, matalapainehydrauliikalla ohjattuja toimintoja, pieni kääntöympyrä, tilava ohjaamo, johon saa jopa oikeasti pyörivän istuimen ja takajalkatilat metsäajoon.

Kestävyyskin on vähintään samalla tasolla mainitun Valmet-sarjan kanssa, muut ominaisuudet paljon edellä. Ohjaamo saisi olla hiljaisempi.

Laitoin traktorin oman hydrauliikan kaksitoimisen lohkon perään lisälohkoksi tavallisen vipuohjatun kuusikaraisen suuntaventtiilin, suuntaventtiilin paluu takasin traktorin vapaaseen paluuseen, välissä paperisuodatin. Eli kaikki kuusikaraisen lohkon läpi työkoneeseen ajettu öljy menee takaisin perään suodattimen läpi. Käytän myös kippaamiseen kärryllä tätä lisälohkoa. Myös metsäkuormaaja tulee pikaliittimillä tähän lisälohkoon, jää se venttiilipaketin repiminen pois, ja ohjaamo on tiivis.

Kumpi on parempi vaihtoehto jälkipolville, tai itselle jos sattuu elämään satavuotiaaksi:  Aukko, joka istutetaan taimille ja hoidetaan päätehakkuu kuntoon, pahimmassa tapauksessa ostopalveluina, rahaa menee xxxx - euroa, ja korkoa rahalle tai muussa sijoituksessa samalle määrelle tuottoa ei uskalla edes laskea, vai yläharvennos ja antaa metsän varttua itsekseen suurimmalta osin jälleen yläharvennoskypsyyteen? 

Minä en sitten tiedä vastausta oikeasti, kun minulla on vaan kymmeniä hehtaareja taimikoita ja aukkoja, ja odottelen kauhulla metsämaan kiinteistöveroa. Mutta panee miettimään.

Lainaus käyttäjältä: erik - 05.03.13 - klo:22:18

Siinä vaan käy niin että vaikka harvennuksilta saisit paremman tuoton niin päätehakkuussa ei oo enään kun vääriä paskapuita missä tukkiosuus jää pieneksi. Ja kaiken lisäks vielä metsän kierto venyy parilla kymmenellä vuodella

Just näin. Ja tukin hinta tuppaa harvennuksilla jäämään kympin tai kaksi päätehakkuuta alemmaksi. Isojen puiden kalastelu pienempien seasta ei ainakaan paranna korjuun tuottavuutta, mikä pudottaa edelleen harvennustukin hintaa.

Elättekö ikuisesti?

Sehän on selvä homma, että luomussa tulee pienemmät hehtaarisadot ja enemmän maanmuokkausta.

Mutta voidaan kysyä, onko yhtälössä jotakin pielessä, jos ihmiskunnalle ei riitä ruoka luonnon omilla keinoilla, tai niiden matkimisella tuotettuna ja sitä täytyy tehostaa kemiallisilla tavoilla tai jopa geenimanipuloinnilla?

Vastaan itse: On. Ihmisiä on liikaa, ja varsinkin Kiinalaisia.

Raha on rahaa, ja sen arvo on vain ihmisten aivoissa, luonto ei tiedä mitään tukipolitiikasta.

Joku voi perustella että luonnonmukainen viljelykin on tekniikoiltaan kaikkea muuta kuin luonnonmukaista, käytetäänhän siinä koneita. Kyllä, mutta eläimiä en rääkkäisi virheiden puoluestratekioiden mukaisesti käyttämällä niitä traktorin korvikkeena.

Fosfori loppuu lähituleivaisuudessa, joten kaupunkilaisten paskat on saatava kiertoon takaisin. Samalla olisi tarjolla ratkaisu humuksen köyhtymisen ongelmaan. Ihan maalaisjärkikin kertoo sen että loputtomasti samasta maasta ei voi ottaa, kun luonto perustuu jatkuvaan ravinteiden kiertoon. Kemiallinen apulanta ei korvaa menetettyä humusta ikuisesti.

Jos halutaan jotakin ihan oikeasti toimivaa ja tehokasta, IP-viljelyksi kutsuttu toimitamalli voisi olla sitä. Mutta onko oikeasti tarvetta tehokkuuteen?

Mitä enemmän ruokaa tuotetaan, sitä enemmän on syöjiä. Raakaa, mutta vielä raaempaa on se, kun ihminen syö itsensä lajina omaan tuhoonsa.

Vanhalla harvalla keskipakolevittimellä saa piensiementä levitettyä tarkasti ja tarpeeksi vähän siten että varistaa jollakin kupilla tötteröön siementä seosämpäristä ihan käsipelillä. Jos on paksu ruppi, eikä itse kykene ajamaan ja varistelemaan samaan aikaan, on syytä ottaa mukaan apumies. Hommassa on hyvä olla silmää ja arviointikykyä hiukan, ettei siemenet lopu ennen kylvöalaa; ei onnistu siis kaikilta.

Olen miettinyt tuota maatalouden tulosta. Minusta tulos sisältää kaiken, myös urakoinnin. Vai tarkoitetaanko tässä nyt todellakin vain kasvinmyyntituloja? Aika monella saattaa olla urakointia ja niissä tapauksissa on helpompaa saada tulos voitolliseksi ennen tukia.