Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: aurajokilaivuri - 16.11.23 - klo:22:22
-
Ruotsissa:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/977e9086-5d07-4da7-86a5-d16f95de6135
Onnea maanomistajille
-
Muistankohan oikein, ettei Suomessa ole mitään tuotantovelvoitetta tuulivoimalla. Ai niin. Eihän niillä ole mitään velvoitetta. Siitä saa maanomistaja komeita monumentteja.
-
Ruotsissa:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/977e9086-5d07-4da7-86a5-d16f95de6135
Onnea maanomistajille
Maksumuurin takaisista jutuista olisi kiva saada jonkinlainen referaatti sisällöstä.
-
Yksi Ruotsin suurimmista tuulipuistoista, Markbygden Ett, on hakenut velkasaneerausta Uumajan käräjäoikeudesta.
Syynä on se, että kiinalainen yhtiö on tehnyt erittäin kannattamattoman sopimuksen sähkön myynnistä norjalaiselle Hydro Energille.
Markbygden Ett, jolla on 179 tuuliturbiinia, on Kiinan valtion 75-prosenttisesti omistama yritys on tehnyt suuria tappioita useiden vuosien ajan. Markbygden Ett kirjoittaa Uumajan käräjäoikeudelle, että maksuvaikeudet johtuvat erittäin kannattamattomasta sähkösopimuksesta norjalaisen Hydro Energin kanssa. Yhtiö on sitoutunut myymään kiinteän määrän sähköä kiinteään hintaan 19 vuoden ajan..
Viime vuonna Markbygden Ett on joutunut ostamaan sähköä erittäin korkealla hinnalla, kun sen omat tuulivoimalat eivät tuottaneet. Yhtiö on sittemmin myynyt sähkön Hydro Energille kiinteään hintaan.
Markbygden Ettin Hydro Energille antamien sitoumusten täyttämiseksi kaikki yhtiön tuotot on käytetty korvaussähkön ostamiseen. Vuoden 2022 aikana Markbygden Ett osti korvaussähköä 61,6 miljoonalla eurolla.
Vuodelle 2023 ennustetaan menojen ylittävän selvästi tulot. Liikevaihdon arvioidaan olevan 40 miljoonaa euroa ja tappiota 52 miljoonaa euroa.
Hydro Energi vastustaa yrityssaneerauspäätöstä.
-
Ruotsissa:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/977e9086-5d07-4da7-86a5-d16f95de6135
Onnea maanomistajille
Onhan noissa potkureissa, ja paneeleissakin, oma riskinsä – myös maanomistajille.
-
Kiinalainen isäntä (75 %) :o Osaa nekin sitten ryssiä.
-
Tuossakin uutisessa tehtiin sähkön ostajapuolesta roisto. Mutta kyseinen uutinen kertoo lähinnä sen, että tuulivoimasähkö on yksinään arvotonta sähköä, jos sitä ei voi toimittaa silloin kun sitä tarvitaan, tai sitä on toisella hetkellä aivan liian paljon tarjolla tarpeeseen nähden.
-SS-
-
Yhtiö on sitoutunut myymään kiinteän määrän sähköä kiinteään hintaan 19 vuoden ajan.
Kyllähän tuo maallikon korviin aika karmealta kuulostaa, jos on tuulivispilöillä sitoutunut tuollaiseen sopimukseen... Hinnan ainakin pitäisi olla todella reilu, jotta tohtisi vetäistä nimen paperiin ::)
-
Mitä tuhlausta. Betonia ja terästä tuhlataan säälimättä turhuuteen. Ei taida myllyt tuottaa edes rakennuskustannuksia jos oikein lasketaan, eikä kaunistella. Ihmiset on seonneet, lisäksi hirveän näköisiä.
-
Niin millaiset kustannukset maanomistajalle sit mahtaa tulla myllyistä? Eiköhän ne myllyt joku osta konkurssipesästä ja sit aletaan taas veivaamaan sähköä..
Ala minkä jokin mylly vie on melko pieni joten ei siitä peltoviljelyssä saati metsänkasvatuksessa ole mitään merkitystä minusta. Kyl mä jo kohtuullisella summalla riskeeraisin ja antaisin tehdä myllyjä omille maille. Olettaen tietysti et maanomistajana ei velvoiteta purkutöihin. En tuota kyl oikeasti usko.
Aurinkopaneelien kanssa on toinen juttu. Ne vievät juuri sitä pinta-alaa ja ainakin pellolle laitettuna ovat mielestäni kohtuu riskillisiä. Jos siinä yhtiö menee konkkaan niin vaikka uusi yhtiö tulisi pyörittämään aurinkopuistoa niin vuokratasot se saa neuvotella uusiksi. Samalla sulta on viety pinta-ala joka ainakin maanviljelyksessä tulonhankkimistapana on olennaista.
-
Yhtiö on sitoutunut myymään kiinteän määrän sähköä kiinteään hintaan 19 vuoden ajan.
Kyllähän tuo maallikon korviin aika karmealta kuulostaa, jos on tuulivispilöillä sitoutunut tuollaiseen sopimukseen... Hinnan ainakin pitäisi olla todella reilu, jotta tohtisi vetäistä nimen paperiin ::)
Energian hinta on tietysti liikesalaisuus, eikä siitä julkista tietoa ole ainakaan vielä saatavilla. Harmi kun ei meillekään tarjottu noin pitkää sopimusta, vaan tuo vähän alle viiden centin sopimus päättyy ensi toukokuussa.
Joka tapauksessa Uumajan käräjäoikeus teki tiistaina Hydro Energin vastalauseista huolimatta päätöksen yrityssaneerauksesta, joka päättyy ensi vuoden helmikuun 14. päivänä, jos sitä ennen ei ole haettu jatkoaikaa. Velkojien kokous pidetään joulukuun alussa.
"Markbygden on esittänyt saneerausmenettelyä koskevan suunnitelman, joka vaikuttaa järkevältä", käräjäoikeus kirjoittaa päätöksessään.
-
Yhtiö on sitoutunut myymään kiinteän määrän sähköä kiinteään hintaan 19 vuoden ajan.
Kyllähän tuo maallikon korviin aika karmealta kuulostaa, jos on tuulivispilöillä sitoutunut tuollaiseen sopimukseen... Hinnan ainakin pitäisi olla todella reilu, jotta tohtisi vetäistä nimen paperiin ::)
Kiinassa jotkut tahot syytävät rajusti (laina)rahaa riskikohteisiinkin.
Kauppalehdessä 26.10. on juttua Malesiaan rakennetusta ekokaupungista. Kiinalainen kiinteistöyhtiö Country Garden rakennutti Forest City nimisen kaupungin noin 100 miljardilla dollarilla. Kaupunki mitoitettiin 700 000 rikkaalle kiinalaiselle mutta erinäisistä syistä suunnitelma epäonnistui eikä kiinalaisia ostajia löytynyt.
Tällä hetkellä kaupuki on lähinnä aavekaupunki jossa asuu noin 9000 ihmistä. Eli reilu prosentti kapasiteetista on käytössä. Joku kiinteistövalittäjä arvioi että tällä hetkellä sieltä saisi kaksion noin 80 000 eurolla! Pitäisiköhän tästä lähteä...
Mainittu kiinteistöyhtiö on Kiinan suurin yksityinen kiinteistöyhtiö. Sillä on tällä hetkellä 200 mrd dollaria velkaa ja yhtiö on pahasti konkurssin partaalla.
Jos se (ja/tai vielä suurempi Evergrande) kaatuu niin talous heilahtaa muuallakin kuin Kiinassa. Sellaista se on kun taseet ja vastaavat perustuvat spekuloiduille arvoille ja niiden nousulle ja kaikki tahot nojaavat toistensa talouskupliin.
-
Aurinkopaneelien kanssa on toinen juttu. Ne vievät juuri sitä pinta-alaa ja ainakin pellolle laitettuna ovat mielestäni kohtuu riskillisiä. Jos siinä yhtiö menee konkkaan niin vaikka uusi yhtiö tulisi pyörittämään aurinkopuistoa niin vuokratasot se saa neuvotella uusiksi. Samalla sulta on viety pinta-ala joka ainakin maanviljelyksessä tulonhankkimistapana on olennaista.
Vaikka menisi vuokrasopimukset uusiksi, niin ihmettelen jos maanviljelyllä tienaa jossain muodossa paremmin kuin kyseisellä vuokrasopimuksella.
-
Aurinkopaneelien kanssa on toinen juttu. Ne vievät juuri sitä pinta-alaa ja ainakin pellolle laitettuna ovat mielestäni kohtuu riskillisiä. Jos siinä yhtiö menee konkkaan niin vaikka uusi yhtiö tulisi pyörittämään aurinkopuistoa niin vuokratasot se saa neuvotella uusiksi. Samalla sulta on viety pinta-ala joka ainakin maanviljelyksessä tulonhankkimistapana on olennaista.
Vaikka menisi vuokrasopimukset uusiksi, niin ihmettelen jos maanviljelyllä tienaa jossain muodossa paremmin kuin kyseisellä vuokrasopimuksella.
Niin et viljelyllä ei missään tilanteessa tienaa paremmin kuin aurinkovoimavuokralla?
Konkurssitilanteessa ja uuden toimijan tullessa vuokraajaksi hän voi vaikka ilmoittaa et saat 50e/ha ota tai jätä. Jättötilanteessa sulla on ennallistaminen pelloksi edessä. Ja voi olla että et kuitenkaan saa tukia pelloillesi.
Minusta tuo kohta on hyvinkin hämäränpeitossa et mitä sitten jos konkurssi.
-
Niin millaiset kustannukset maanomistajalle sit mahtaa tulla myllyistä? Eiköhän ne myllyt joku osta konkurssipesästä ja sit aletaan taas veivaamaan sähköä..
Ala minkä jokin mylly vie on melko pieni joten ei siitä peltoviljelyssä saati metsänkasvatuksessa ole mitään merkitystä minusta. Kyl mä jo kohtuullisella summalla riskeeraisin ja antaisin tehdä myllyjä omille maille. Olettaen tietysti et maanomistajana ei velvoiteta purkutöihin. En tuota kyl oikeasti usko.
Aurinkopaneelien kanssa on toinen juttu. Ne vievät juuri sitä pinta-alaa ja ainakin pellolle laitettuna ovat mielestäni kohtuu riskillisiä. Jos siinä yhtiö menee konkkaan niin vaikka uusi yhtiö tulisi pyörittämään aurinkopuistoa niin vuokratasot se saa neuvotella uusiksi. Samalla sulta on viety pinta-ala joka ainakin maanviljelyksessä tulonhankkimistapana on olennaista.
Itse mylly ei tietysti tilaa vie, mutta huomioitko sen, että myllylle on tehtävä tie ja kaapeloinnit, näin esimerkiksi?
-
Niin millaiset kustannukset maanomistajalle sit mahtaa tulla myllyistä? Eiköhän ne myllyt joku osta konkurssipesästä ja sit aletaan taas veivaamaan sähköä..
Ala minkä jokin mylly vie on melko pieni joten ei siitä peltoviljelyssä saati metsänkasvatuksessa ole mitään merkitystä minusta. Kyl mä jo kohtuullisella summalla riskeeraisin ja antaisin tehdä myllyjä omille maille. Olettaen tietysti et maanomistajana ei velvoiteta purkutöihin. En tuota kyl oikeasti usko.
Aurinkopaneelien kanssa on toinen juttu. Ne vievät juuri sitä pinta-alaa ja ainakin pellolle laitettuna ovat mielestäni kohtuu riskillisiä. Jos siinä yhtiö menee konkkaan niin vaikka uusi yhtiö tulisi pyörittämään aurinkopuistoa niin vuokratasot se saa neuvotella uusiksi. Samalla sulta on viety pinta-ala joka ainakin maanviljelyksessä tulonhankkimistapana on olennaista.
Itse mylly ei tietysti tilaa vie, mutta huomioitko sen, että myllylle on tehtävä tie ja kaapeloinnit, näin esimerkiksi?
Kyl. Tietysti riippuu paljolti miten niitä sijoiteltaisiin mut onhan noista teistä hyötyä itselläkin. Kaapelointi on sit tietysti myös mut siinä vähän sama homma.. euroopassa missä paljon myllyjä niin kuinka paljon näkyy ei tilusteitä tai näkyykö kaapeleita?
-
Aurinkopaneelien kanssa on toinen juttu. Ne vievät juuri sitä pinta-alaa ja ainakin pellolle laitettuna ovat mielestäni kohtuu riskillisiä. Jos siinä yhtiö menee konkkaan niin vaikka uusi yhtiö tulisi pyörittämään aurinkopuistoa niin vuokratasot se saa neuvotella uusiksi. Samalla sulta on viety pinta-ala joka ainakin maanviljelyksessä tulonhankkimistapana on olennaista.
Vaikka menisi vuokrasopimukset uusiksi, niin ihmettelen jos maanviljelyllä tienaa jossain muodossa paremmin kuin kyseisellä vuokrasopimuksella.
Niin et viljelyllä ei missään tilanteessa tienaa paremmin kuin aurinkovoimavuokralla?
Konkurssitilanteessa ja uuden toimijan tullessa vuokraajaksi hän voi vaikka ilmoittaa et saat 50e/ha ota tai jätä. Jättötilanteessa sulla on ennallistaminen pelloksi edessä. Ja voi olla että et kuitenkaan saa tukia pelloillesi.
Minusta tuo kohta on hyvinkin hämäränpeitossa et mitä sitten jos konkurssi.
Uudella vuokraajalla tuskin tulee olemaan intressejä riitauttaa kentän maa-alue sen omistajan kanssa. Mikä järki siinä olisi? Nythän tuli ilmeisesti mahdolliseksi "sammuttaa" pelto eli poistaa se määräämättömäksi ajaksi maatalouskäytöstä. Tuet saa sitten takaisin, jos alue otetaan jälleen pelloksi. Näin olen koulutusmateriaaleista ymmärtänyt. Itelläkin harkinnassa erään hankalan varjostumapaikan jättäminen pois tukien piiristä, kun ei saa enää edes kesantoheiniä siellä kasvamaan. Tällaisten tapausten takia, tuskin on tuota kuviota rakennettu vaan taustalla on juurikin joku tällainen aurinkovoimala käyttö, joka voi joskus loppua kyseiseltä tontilta.
-
Aurinkopaneelien kanssa on toinen juttu. Ne vievät juuri sitä pinta-alaa ja ainakin pellolle laitettuna ovat mielestäni kohtuu riskillisiä. Jos siinä yhtiö menee konkkaan niin vaikka uusi yhtiö tulisi pyörittämään aurinkopuistoa niin vuokratasot se saa neuvotella uusiksi. Samalla sulta on viety pinta-ala joka ainakin maanviljelyksessä tulonhankkimistapana on olennaista.
Vaikka menisi vuokrasopimukset uusiksi, niin ihmettelen jos maanviljelyllä tienaa jossain muodossa paremmin kuin kyseisellä vuokrasopimuksella.
Niin et viljelyllä ei missään tilanteessa tienaa paremmin kuin aurinkovoimavuokralla?
Konkurssitilanteessa ja uuden toimijan tullessa vuokraajaksi hän voi vaikka ilmoittaa et saat 50e/ha ota tai jätä. Jättötilanteessa sulla on ennallistaminen pelloksi edessä. Ja voi olla että et kuitenkaan saa tukia pelloillesi.
Minusta tuo kohta on hyvinkin hämäränpeitossa et mitä sitten jos konkurssi.
Uudella vuokraajalla tuskin tulee olemaan intressejä riitauttaa kentän maa-alue sen omistajan kanssa. Mikä järki siinä olisi? Nythän tuli ilmeisesti mahdolliseksi "sammuttaa" pelto eli poistaa se määräämättömäksi ajaksi maatalouskäytöstä. Tuet saa sitten takaisin, jos alue otetaan jälleen pelloksi. Näin olen koulutusmateriaaleista ymmärtänyt. Itelläkin harkinnassa erään hankalan varjostumapaikan jättäminen pois tukien piiristä, kun ei saa enää edes kesantoheiniä siellä kasvamaan. Tällaisten tapausten takia, tuskin on tuota kuviota rakennettu vaan taustalla on juurikin joku tällainen aurinkovoimala käyttö, joka voi joskus loppua kyseiseltä tontilta.
Tuollaista "sammuttamista" en olekaan huomannut mistään. Meillä on suunnitteilla aurinkovoimala juurikin pelloille. Suunnittelevan firman mukaan asiasta on selvittely käynnissä Ruokaviraston ja MMM:n kanssa. Varmaa tietoa heilläkään ei ole.
Tuo konkurssimahdollisuus on ehkä se suurin pelko omalla kohdalla. Toisaalta, panelirakenteet on todennäköisesti aika paljon helpompi ja halvempi nostella pois pelloilta pahimman tapahtuessa, verrattuna tuulivoimalan purkuun ja varsinkin sen betonijalustan purkuun. Lisäksi aurinkovoilalat eivät tarvitse niin järeitä tierakennelmia, kuin tuulivoiman nosturit. Saa nähdä, mitä sieltä kuuluu...
-
Eikö se ole ihan järkevää, että kun sähköntuontanto heikkenee iän tuomien haasteiden edessä niin tyhjällä rahapussilla se tarkoittaisi konkurssia. Ja siellä sitten on maanomistajalla romua. Kuinkakohan nuo palaisivat? Myllyt sekä paneelit?
-
Aurinkopaneelien kanssa on toinen juttu. Ne vievät juuri sitä pinta-alaa ja ainakin pellolle laitettuna ovat mielestäni kohtuu riskillisiä. Jos siinä yhtiö menee konkkaan niin vaikka uusi yhtiö tulisi pyörittämään aurinkopuistoa niin vuokratasot se saa neuvotella uusiksi. Samalla sulta on viety pinta-ala joka ainakin maanviljelyksessä tulonhankkimistapana on olennaista.
Vaikka menisi vuokrasopimukset uusiksi, niin ihmettelen jos maanviljelyllä tienaa jossain muodossa paremmin kuin kyseisellä vuokrasopimuksella.
Niin et viljelyllä ei missään tilanteessa tienaa paremmin kuin aurinkovoimavuokralla?
Konkurssitilanteessa ja uuden toimijan tullessa vuokraajaksi hän voi vaikka ilmoittaa et saat 50e/ha ota tai jätä. Jättötilanteessa sulla on ennallistaminen pelloksi edessä. Ja voi olla että et kuitenkaan saa tukia pelloillesi.
Minusta tuo kohta on hyvinkin hämäränpeitossa et mitä sitten jos konkurssi.
Uudella vuokraajalla tuskin tulee olemaan intressejä riitauttaa kentän maa-alue sen omistajan kanssa. Mikä järki siinä olisi? Nythän tuli ilmeisesti mahdolliseksi "sammuttaa" pelto eli poistaa se määräämättömäksi ajaksi maatalouskäytöstä. Tuet saa sitten takaisin, jos alue otetaan jälleen pelloksi. Näin olen koulutusmateriaaleista ymmärtänyt. Itelläkin harkinnassa erään hankalan varjostumapaikan jättäminen pois tukien piiristä, kun ei saa enää edes kesantoheiniä siellä kasvamaan. Tällaisten tapausten takia, tuskin on tuota kuviota rakennettu vaan taustalla on juurikin joku tällainen aurinkovoimala käyttö, joka voi joskus loppua kyseiseltä tontilta.
Tuollaista "sammuttamista" en olekaan huomannut mistään. Meillä on suunnitteilla aurinkovoimala juurikin pelloille. Suunnittelevan firman mukaan asiasta on selvittely käynnissä Ruokaviraston ja MMM:n kanssa. Varmaa tietoa heilläkään ei ole.
Tuo konkurssimahdollisuus on ehkä se suurin pelko omalla kohdalla. Toisaalta, panelirakenteet on todennäköisesti aika paljon helpompi ja halvempi nostella pois pelloilta pahimman tapahtuessa, verrattuna tuulivoimalan purkuun ja varsinkin sen betonijalustan purkuun. Lisäksi aurinkovoilalat eivät tarvitse niin järeitä tierakennelmia, kuin tuulivoiman nosturit. Saa nähdä, mitä sieltä kuuluu...
Kaivoin esille tukikoulutusmateriaalin menneeltä keväältä ja siinä on kohta "Maatalouskäytöstä poisto ja palauttaminen". Siinä todetaan heti aluksi, että helpottuu. Jos kyseinen ala ei ole maatalouskäytössä, se passivoidaan. Jos ala palautetaan myöhemmin maatalouskäyttöön, sillä on samat ominaisuudet (korvauskelpoisuus, nurmivaatimus) kuin ennen poistoa. Minun mielestäni aika selkeätä tekstiä, mutta tekeekö tällainen aurinkopaneelirakennelma sitten jotain poikkeusta, niin se ei selviä. Kannattaa kysyä maataloussihteeriltä, sillä pitäisi olla selvä tieto ja käsitys asiasta käytössä. Uusi juttuhan tämä on, joka on voitu optimistisesti ilmoittaa, että näin tehdään ja sitten huomataan, että ristiriidassa jonkun direktiivin kanssa tms. Olisi hyvä selvittää missä mennään, koska itseänikin kiinnostais tämän option käyttäminen. Jos viitsit, niin kerro täällä kuinka asian kanssa kävi, kun sitten joskus selvinnee.
-
Aurinkopaneelien kanssa on toinen juttu. Ne vievät juuri sitä pinta-alaa ja ainakin pellolle laitettuna ovat mielestäni kohtuu riskillisiä. Jos siinä yhtiö menee konkkaan niin vaikka uusi yhtiö tulisi pyörittämään aurinkopuistoa niin vuokratasot se saa neuvotella uusiksi. Samalla sulta on viety pinta-ala joka ainakin maanviljelyksessä tulonhankkimistapana on olennaista.
Vaikka menisi vuokrasopimukset uusiksi, niin ihmettelen jos maanviljelyllä tienaa jossain muodossa paremmin kuin kyseisellä vuokrasopimuksella.
Niin et viljelyllä ei missään tilanteessa tienaa paremmin kuin aurinkovoimavuokralla?
Konkurssitilanteessa ja uuden toimijan tullessa vuokraajaksi hän voi vaikka ilmoittaa et saat 50e/ha ota tai jätä. Jättötilanteessa sulla on ennallistaminen pelloksi edessä. Ja voi olla että et kuitenkaan saa tukia pelloillesi.
Minusta tuo kohta on hyvinkin hämäränpeitossa et mitä sitten jos konkurssi.
Uudella vuokraajalla tuskin tulee olemaan intressejä riitauttaa kentän maa-alue sen omistajan kanssa. Mikä järki siinä olisi? Nythän tuli ilmeisesti mahdolliseksi "sammuttaa" pelto eli poistaa se määräämättömäksi ajaksi maatalouskäytöstä. Tuet saa sitten takaisin, jos alue otetaan jälleen pelloksi. Näin olen koulutusmateriaaleista ymmärtänyt. Itelläkin harkinnassa erään hankalan varjostumapaikan jättäminen pois tukien piiristä, kun ei saa enää edes kesantoheiniä siellä kasvamaan. Tällaisten tapausten takia, tuskin on tuota kuviota rakennettu vaan taustalla on juurikin joku tällainen aurinkovoimala käyttö, joka voi joskus loppua kyseiseltä tontilta.
Tuollaista "sammuttamista" en olekaan huomannut mistään. Meillä on suunnitteilla aurinkovoimala juurikin pelloille. Suunnittelevan firman mukaan asiasta on selvittely käynnissä Ruokaviraston ja MMM:n kanssa. Varmaa tietoa heilläkään ei ole.
Tuo konkurssimahdollisuus on ehkä se suurin pelko omalla kohdalla. Toisaalta, panelirakenteet on todennäköisesti aika paljon helpompi ja halvempi nostella pois pelloilta pahimman tapahtuessa, verrattuna tuulivoimalan purkuun ja varsinkin sen betonijalustan purkuun. Lisäksi aurinkovoilalat eivät tarvitse niin järeitä tierakennelmia, kuin tuulivoiman nosturit. Saa nähdä, mitä sieltä kuuluu...
Kaivoin esille tukikoulutusmateriaalin menneeltä keväältä ja siinä on kohta "Maatalouskäytöstä poisto ja palauttaminen". Siinä todetaan heti aluksi, että helpottuu. Jos kyseinen ala ei ole maatalouskäytössä, se passivoidaan. Jos ala palautetaan myöhemmin maatalouskäyttöön, sillä on samat ominaisuudet (korvauskelpoisuus, nurmivaatimus) kuin ennen poistoa. Minun mielestäni aika selkeätä tekstiä, mutta tekeekö tällainen aurinkopaneelirakennelma sitten jotain poikkeusta, niin se ei selviä. Kannattaa kysyä maataloussihteeriltä, sillä pitäisi olla selvä tieto ja käsitys asiasta käytössä. Uusi juttuhan tämä on, joka on voitu optimistisesti ilmoittaa, että näin tehdään ja sitten huomataan, että ristiriidassa jonkun direktiivin kanssa tms. Olisi hyvä selvittää missä mennään, koska itseänikin kiinnostais tämän option käyttäminen. Jos viitsit, niin kerro täällä kuinka asian kanssa kävi, kun sitten joskus selvinnee.
Noi aurinkovoimasopimukset tehdään useaksi kymmeniksi vuosiksi. Itselle nyt ei merkitystä mitä 50v päästä pellolla tehdään onko edes peltoa enää. Ja toivottavasti vuokraeurot ovat hyvin sijoitettuna tuleville polville ettei heidänkään tarvitse miettiä.
Mutta se konkurssi voi tulla 10v päästäkin. Tukiehdot ehtivät muuttua jo siihen väliin monta kertaa et ite en kyl mitenkään 100% varmana pitäisi sitä et saa pelloksi täysillä tukieuroilla.
Joku tuossa epäili et miksi jatkajalla olisi halua riitauttaa vuokrasopimus. Eiköhän tuo nyt ole ihan itsestään selvää. Jos tuotosta on maksettu vaikka 5% vuokraa niin jos sen tiputtaa vaikka 2% niin jää enemmän rahaa itselle. Oikeastaan sen voi tiputtaa vaikka 0,01% kun sille maajussille tulisi isot purku ja hävityskulut paneeleissa. Eikä se saa tukiakaan maa-alueelleen enää.
Konkurssi on ihan oikea riski. Jopa niinkin et alkuperäinen yhtiö ajetaan tarkoituksella konkurssiin rakentamisen jälkeen. Jolloin pöytä saadaan tyhjätty ongelmallisista kuluista..
-
Hyvä pointti. Siinä on häviänä helposti maanomistaja. Myynti olis varmempi, ei taida onnistua. Vai onko näitä perustettu aurinkoyhtiön omistamille maapohjille?
-
Hyvä pointti. Siinä on häviänä helposti maanomistaja. Myynti olis varmempi, ei taida onnistua. Vai onko näitä perustettu aurinkoyhtiön omistamille maapohjille?
Kyllä kauppakin esitettiin vaihtoehtona. Vuokrahinta olisi kyllä hyvä tällä tietoa, mutta kauppahinnasta ei vielä näin alkuvaiheessa ollut puhetta. Viljelijän on vaan vähän vaikeaa myydä... Mutta tuo on kyllä hyvä pointti, että jos myy, niin riskitkin poistuvat. Rahaa voisi olla saatavilla enemmän vuokraamalla 35v (+ 15v optio) kuin myymällä. Vastapainona suurempi riski.
-
Hyvä pointti. Siinä on häviänä helposti maanomistaja. Myynti olis varmempi, ei taida onnistua. Vai onko näitä perustettu aurinkoyhtiön omistamille maapohjille?
Kyllä kauppakin esitettiin vaihtoehtona. Vuokrahinta olisi kyllä hyvä tällä tietoa, mutta kauppahinnasta ei vielä näin alkuvaiheessa ollut puhetta. Viljelijän on vaan vähän vaikeaa myydä... Mutta tuo on kyllä hyvä pointti, että jos myy, niin riskitkin poistuvat. Rahaa voisi olla saatavilla enemmän vuokraamalla 35v (+ 15v optio) kuin myymällä. Vastapainona suurempi riski.
Mulla kokemuksia kolmesta yhtiöstä eikä yksikään halunnut ostaa, mutta tiedän että jotkut yhtiöt ovat myös ostaneet.
Täällä esisopimuksia tehneet sellaiset joilla peltojen tulolla ei merkitystä eli eläkeläiset ja muualta rahansa tekevät. Yksikään viljelystä toimeentulonsa saava ei ole tehnyt edes esisopimusta. Tulkitsen tämän niin et riskejä liian paljon. Jos oma leipä ja velat on niskassa niin vaihtoehtoja ei ole. Toki on niitä viljelyn ihannoistijoitakin vielä ettei sen vuoksi halua kuulemma vuokrata. Itsellä Ainakin realiteetit rahassa siinä määrin et jos sitä vuokraa olisi tullut kuusinumeroinen summa niin ei tää viljely niin ihanaa hommaa ole että olisin jättänyt vuokraamatta.
Yhtiöillä vain tuntuu et neuvotteluhalukkuus ehdoista on melko suppea. Kertoo myös ehkä siitä et oikeasti homma haisee.. ::)
-
Eiköhän myllyillä ja paneeleilla jonkinnäköinen arvo ole tuoreena. Jos firma menee nurin halutaan varmaankin maksaa vuokrat että päästään jatkamaan tuotantoa. Eiköhän maanomistajakin voi pistää töpselin seinään ja alkaa myymään sähköä jos vehkeet jääneet tontille happanemaan. Toista on sitten kun ovat käyttöikänsä päässä. Saatetaan ajaa firma konkurssiin ja jättää ongelmajätteet maanomistajan riesaksi.
-
Eiköhän myllyillä ja paneeleilla jonkinnäköinen arvo ole tuoreena. Jos firma menee nurin halutaan varmaankin maksaa vuokrat että päästään jatkamaan tuotantoa. Eiköhän maanomistajakin voi pistää töpselin seinään ja alkaa myymään sähköä jos vehkeet jääneet tontille happanemaan. Toista on sitten kun ovat käyttöikänsä päässä. Saatetaan ajaa firma konkurssiin ja jättää ongelmajätteet maanomistajan riesaksi.
Itse en näitä sopimusteknisiä asioita tunne mut olen siinä uskossa et konkka nollaa aina pöydän. Siinä ei enää vuokrasopimukset päde. Konkurssipesän uusi omistaja saa neuvotella haluamansalaisen vuokrasopimuksen. Tilanne jossa vuokranantaja ei sit hyväksyisi uutta sopimusta ja konkurssipesä omistaisi kuitenkin ne paneelit ja infran siellä pellolla niin tuskin viljelijäkään voi alkaa myymään aurinkopuistoaan tai sillä tuotettua sähköä jollekkin muulle taholle?
Aurinkovoimaloista tuskin ennakkotapausta on mut onhan kiinteistöjä paljonkin rakenneltu vuokratonteille. Kuinka noissa konkurssitilanteissa homma menee? Näitä voi kai verrata ja oikeudessakin asia pätisi kaiketi?
-
Huominen sähkönhinta helpottaisi tilannetta, ai niin taivas pilvessä ja tyyntä. Meni ohi 95cnt piikki, ekovehkeiltä. Vuotos olisi pitänyt rakentaa eikä atomimyllyä
-
Jos konkurssi pelottaa, niin neuvottelee vuokraamisen ehdoksi sulkutilille talletettavan summan, joka kattaa tulevaisuudessa kentän purkamisen. Näinhän tuulivoimayhtiöiden kanssakin on tehty ja minä näkisin tuulimyllyn monta kertaluokkaa isompana riskinä kuin pellollisen paneeleita. Hieman jouduin sivusta seuraamaan tuulivoimajuttuja, kun pari tuttua eläkeläistä vuokrasi tonttia tuuliyhtiölle. Vastahanka oli aluksi kovaa, mutta lopputulos oli, että tuuliyhtiö sai kaikki haluamansa myllynpaikat ja lisääkin olisi vielä tarjottu. Suurin syy oli tietysti raha. Lähtisin peltopaneeleissakin siitä liikkeelle, että vuokrasumman tulisi olla sellainen, ettei kahta kertaa tarvitse miettiä jotain rahakauran kasvattelua sillä lohkolla. Mitä tulee vuokrasopimuksen uusimiseen konkurssitilanteessa, niin en keksi yhtään realistista pointtia, jolla vuokraaja pystyisi kiristämään maanomistajaa. Heillehän tulee posketon vahinko, jos konkurssipesältä ostettu liiketoiminta paneelipellolla ei olekkaan käytettävissä vaan laitteisto joudutaan siirtämään muualle. Ympäristölupa, maakaapelointi ja vuokraneuvottelut uuden alueen omistajan kanssa. Tuskin sieltäkään maata irtoaa sillä 50e/ha plus sitten nuo kaikki muut edellämainitut kustannukset päälle. Kepillä voidaan koittaa jäätä, mutta käytännössä aika nopeasti kirjoitetaan vanhan sopimuksen jatko. Aurinkopaneelit lienee sellainen juttu, että niitä ei ihan hevillä pystytä korvaamaan energiantuotannossa. Se mikä paneelipelloksi lähtee, niin se tulee sellaisena säilymään todella pitkään. Mielestäni mahdollisuus ihan hyvään tulonlähteeseen, mikäli vuokra on kunnollinen ja siinä tulee joku indeksitarkistus mukaan. Toki jos konkurssiuhka tulee yöuniin ja täytyy ihan välttämättä päästä joka kevät juuri sille kyseiselle pellolle mylläämään, niin toki nuo on ihan ymmärrettäviä syitä kieltäytyä hankkeesta. Ite kyllä kysyisin vielä apua MTK:n lakimiehen suunnasta vuokrasopimuksen tekoon. Luulisi niillä olevan myös käsitystä muualla tehdyistä hankkeista ja niiden sisällöstä. Ja mikään ei estä esittämästä omia vaatimuksia, kyllä niiden tuuliyhtiöidenkin kanssa on väännetty sopimuksia kohdalleen.
-
mutta miten on sitten tuo; kun jo nyt purkavat nuita myllyjä keskenikäisinä? ja paneleissakin on eri käyttöikäisiä malleja.. tuntuu olevan sen verta hienoa tekniikkaa kuiteskin. niin kuin nuo katoille läjätyty ykstyisten panelihärpäkkeet; asennusvirheitä niin pirusti ja siten toimivuus onkin vain muutama vuosi.. saabiko etes osia nuihin?
-
Ja droneilla on vihulaisen tai kenen tahansa ilkivallan tekijän helppo vahingoittaa paneeleja.
-
Jos konkurssi pelottaa, niin neuvottelee vuokraamisen ehdoksi sulkutilille talletettavan summan, joka kattaa tulevaisuudessa kentän purkamisen. Näinhän tuulivoimayhtiöiden kanssakin on tehty ja minä näkisin tuulimyllyn monta kertaluokkaa isompana riskinä kuin pellollisen paneeleita. Hieman jouduin sivusta seuraamaan tuulivoimajuttuja, kun pari tuttua eläkeläistä vuokrasi tonttia tuuliyhtiölle. Vastahanka oli aluksi kovaa, mutta lopputulos oli, että tuuliyhtiö sai kaikki haluamansa myllynpaikat ja lisääkin olisi vielä tarjottu. Suurin syy oli tietysti raha. Lähtisin peltopaneeleissakin siitä liikkeelle, että vuokrasumman tulisi olla sellainen, ettei kahta kertaa tarvitse miettiä jotain rahakauran kasvattelua sillä lohkolla. Mitä tulee vuokrasopimuksen uusimiseen konkurssitilanteessa, niin en keksi yhtään realistista pointtia, jolla vuokraaja pystyisi kiristämään maanomistajaa. Heillehän tulee posketon vahinko, jos konkurssipesältä ostettu liiketoiminta paneelipellolla ei olekkaan käytettävissä vaan laitteisto joudutaan siirtämään muualle. Ympäristölupa, maakaapelointi ja vuokraneuvottelut uuden alueen omistajan kanssa. Tuskin sieltäkään maata irtoaa sillä 50e/ha plus sitten nuo kaikki muut edellämainitut kustannukset päälle. Kepillä voidaan koittaa jäätä, mutta käytännössä aika nopeasti kirjoitetaan vanhan sopimuksen jatko. Aurinkopaneelit lienee sellainen juttu, että niitä ei ihan hevillä pystytä korvaamaan energiantuotannossa. Se mikä paneelipelloksi lähtee, niin se tulee sellaisena säilymään todella pitkään. Mielestäni mahdollisuus ihan hyvään tulonlähteeseen, mikäli vuokra on kunnollinen ja siinä tulee joku indeksitarkistus mukaan. Toki jos konkurssiuhka tulee yöuniin ja täytyy ihan välttämättä päästä joka kevät juuri sille kyseiselle pellolle mylläämään, niin toki nuo on ihan ymmärrettäviä syitä kieltäytyä hankkeesta. Ite kyllä kysyisin vielä apua MTK:n lakimiehen suunnasta vuokrasopimuksen tekoon. Luulisi niillä olevan myös käsitystä muualla tehdyistä hankkeista ja niiden sisällöstä. Ja mikään ei estä esittämästä omia vaatimuksia, kyllä niiden tuuliyhtiöidenkin kanssa on väännetty sopimuksia kohdalleen.
Purkurahaa oli tarkoitus tallettaa. Toki määrä minimaallinen millä ei mitään purata ja sitäkin alettiin tallettaa vasta joskus myöhemmin.
Niinkuin mainitsin niin kovin huonosti halusivat neuvotella sopimuksen sisällöstä. Sinänsä euromäärät mitä tarjoavat ovat viljelyyn nähden kilpailukykyisiä.
Mä olen edelleen eri mieltä tuosta konkurssista. Mä ainakin uutena ostaja neuvottelisin eka alueen vuokraamisesta. Mikäli en saisi mielekästä sopimusta niin siirtäisin paukut seuraavaan kohteeseen. Eli ei niin päin et ostan eka konkurssipesän ja sit alan vasta neuvottelemaan vuokrasopimusta.
Mtk:n asiantuntemus asiasta on hieman kyseenalainen. Siellä kun on jo lähtökohtaisesti pesinyt päähän ajatus et ainoastaan viljely voi olla tarkoituksellista. Eikä kai ne mtk:n neuvottelemat myllysopimuksetkaan aivan toimivia ole olleet. Tai näin ainakin joku jutteli.
Mä en silti mitenkään kielteisesti suhtaudu näihin...
-
Yksi isäntä oli kuulemma halunnut koko vuokra-ajan vuokran kerralla. Ei ne olleet innokkaita maksamaan 5 mil. € ;D
-
Jos tuulivoimayhtiöiden omistajat joutuisivat tulevaisuudessa purkamaan voimalat ja niiden infran, koko pelleilyyn ei olisi edes lähdetty mukaan. Homma on laskettu niin, että paskan osuessa ropelliin, kaikki vastuut jäävät konkurssipesän huoleksi. Käytännössä se tarkoittaa lopulta maanomistajaa. Kyllä se on mietitty loppuun asti.
-
Eikös maanomistajat yleensä perusta osakeyhtiön ,joka omistaa tuulimyllyjen maapohjan ja tarpeen vaatiessa oy tekee konkurssin . Konkurssipesä sitten ihmettelee kun maksajaa ei löydy.
-
Yksi isäntä oli kuulemma halunnut koko vuokra-ajan vuokran kerralla. Ei ne olleet innokkaita maksamaan 5 mil. € ;D
Eivät suostuneet ainakaan vielä maksamaan edes sellaista summaa et olisin saanut velat suoriksi ;D
Vuokraushan noissa perustuu siihen et kun tuotannosta saa rahaa niin sillä maksellaan sitten. Rahaa kerätään rakentamiseen ei maapohjan ostamiseen tai vuokran maksuun.
Eikös maanomistajat yleensä perusta osakeyhtiön ,joka omistaa tuulimyllyjen maapohjan ja tarpeen vaatiessa oy tekee konkurssin . Konkurssipesä sitten ihmettelee kun maksajaa ei löydy.
Näin mä sen ajattelin tehdä jos siis sopimusta olisin tehnyt. Toki tässä on omalla kohdalle monta muuttujaa ja pankin kanssa olisi joutunut neuvottelemaan kiinnitysasioista. Verottajallakin olisi saattanut olla sanansa sanottavana kun edellisestä järjestelystä oli vasta niin vähän aikaa.
Jälkikäteen tai siis loppuvaiheessa tuollaista järjestelyä tuskin kannattaa enää tehdä. Se voidaan katsoa joksikin vastuun pakoiluksi ja kaiketi Suomesta löytyy laki jolla osalliset eli se viljelijä saadaan vastuuseen. ::)
-
oiskohan muuten mahollista jättää vaan myllyn seisomaan paikoilleen purkamatta, käyttämättä? ihan kuin on maalimalla nuita tyhjiä teollisuuslaitoksia ja kaivoksia sun muita... ketä se haittaa jos metikössä joku mylly seisoo rapistumassa... kun net kaipaa jo lisää laho ja muuta epäkelpo puuta sekä hakkaamatonta...
-
Niin lisäähän se tavallaan luonnon monimuotoisuutta. Kai sinne navanpäälle joku lintu tekis pesän?
-
Niin lisäähän se tavallaan luonnon monimuotoisuutta. Kai sinne navanpäälle joku lintu tekis pesän?
Haikaralle hyviä pesäpaikkoja, jollekin muuttotappiokunnille ihan lottovoitto kun syntyvyys lähtisi kasvuun.. ::)
-
mut nythän on löytetty uus geeni ja akat onkii lisääntymiskelvottomia.. eilen ylen uutispotkastissa...
-
Valot päälle huomenna💡💡💡
-
Voi voi kun nyt on se ennallistamimen tulossa, joutuu kaikki pois purkaa, toimivatkin pois. Ei kuulu luontoon. Paljo meni rahaa hukkaa, mut ei voi mitään, purkamaan vaan.
-
mihinhä nuo roijataan? panklatesiin tahi kiinaan?
-
Vuokrasopimukseen pitää laittaa sellaiset velvoitteet jotta ei harmita jälkikäteen. Esimerkiksi tuulimyllyn käyttöiän päätyttyä se on purettava tai voi sen kirjata niinkin että se siirtyy korvauksetta käyttöiän 30v jälkeen maanomistajan omaisuudeksi jolloin voi sitte jauhaa ite sitä sähköä niin kauankuin se mylly toimii. Sama täytyy ottaa huomioon johto rakenteissa. Esimerkiksi jos maallesi rakennetaan jonkun tuulimyllyn johto niin älä suostu vain metrihintaan vaan vaadi korvaus käyttöajalta siirretystä sähköenergiasta esimerkiksi 5% sähköpörssin keskihinnalla.
-
Eikö tuo ole huono idea ottaa se itselle se ehtoopuolen tuulimylly?
Tuo olisi tietty hyvä soppari siirtohinnasta siivu
-
Eikö tuo ole huono idea ottaa se itselle se ehtoopuolen tuulimylly?
Tuo olisi tietty hyvä soppari siirtohinnasta siivu
Onhan siinä tukeva tolppa laittaa vaikka vähän vaatimattomampi viipperä jos haluaa omaa sattumasähköä. Megawatin sijaan vaikka 100 kW...
Muutos-/purkutyötä ei voi kyllä halvaksi sanoa nosturihommineen kaikkineen.
-
Ruotsissa tilanne on huono tuulivoimayhtiöillä tällä hetkellä, moni menossa konkkaan ja maanvuokraajalle voi tulla kallis ennallistamislasku.
Maanomistajia odottaa kova lasku, jos tuulivoimayhtiö menee konkurssiin, varoittaa Ruotsin TV4:n Kalla fakta-ohjelma. Jos maanvuokrasopimukseen ei sisälly riittäviä takuita, maanomistaja voi joutua maksamaan tuulivoimaloiden purkamisen ja alueen ennallistamisen, mikä voi tulla kalliiksi. Kalla fakta on käynyt läpi Ruotsissa toimivien tuulivoimayhtiöiden tilinpäätöksiä, ja on havainnut, että lähes kolmasosa Ruotsin tuulivoimayhtiöistä on konkurssikypsiä. Jos voimaloiden purkamista ei ole varmistettu vuokrasopimuksessa, kustannukset voivat jäädä maanomistajalle. Linkki: https://www.tv4.se/artikel/3Uli7D61olrYj6ea52qa8s/experter-varnar-markaegare-riskerar-kraftig-nota?utm_source=tv4.se&fbclid=IwAR3gWCXF0hEms_JGlS962-rqTOyYNxSB_4QX4Nez_tODdE2wHPCX16xmrVw Suurella osalla tuulivoima-alasta on taloudellisia ongelmia, sanoo Jönköpingin kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Christian Sandström. Kalla Fakta on nähnyt Jönköpingin tutkijoiden keräämän tuulivoimayhtiöitä koskevan materiaalin. Kauppakorkeakoulun keräämä tietokanta käsittää Ruotsin 5200 tuulivoimalasta noin 3500. Tutkijoiden mukaan noin 1000 tuulivoimalaa sijaitsee konkurssikypsän yhtiön omistamalla tuotantoalueella. Syynä tuulivoiman huonoon kannattavuuteen on alan nopea kasvu yhdistettynä sähkön hinnan laskuun, joka johtuu siitä, että kaikki tuulivoimalat tuottavat sähköä yhtä aikaa. (Kooste TV-KY ry). Linkki: https://www.tv4.se/artikel/NKnZvX6uoK3IAWROYoiez/konkursvag-hotar-svensk-vindkraft
( Yllä oleva on lainaus facen Metsänomistajien foorumilta)
Itse en uskaltaisi vuokrata maitani tuulivoimafirmalle, tai sit pitäisi ottaa juristi avuksi sorvaamaan sellainen sopimus missä 100 % varmuudella ei itse joudu maksumieheksi MISSÄÄN TAPAUKSESSA, sattui tulevaisuudessa mitä tahansa.
-
Ruotsissa tilanne on huono tuulivoimayhtiöillä tällä hetkellä, moni menossa konkkaan ja maanvuokraajalle voi tulla kallis ennallistamislasku.
Maanomistajia odottaa kova lasku, jos tuulivoimayhtiö menee konkurssiin, varoittaa Ruotsin TV4:n Kalla fakta-ohjelma. Jos maanvuokrasopimukseen ei sisälly riittäviä takuita, maanomistaja voi joutua maksamaan tuulivoimaloiden purkamisen ja alueen ennallistamisen, mikä voi tulla kalliiksi. Kalla fakta on käynyt läpi Ruotsissa toimivien tuulivoimayhtiöiden tilinpäätöksiä, ja on havainnut, että lähes kolmasosa Ruotsin tuulivoimayhtiöistä on konkurssikypsiä. Jos voimaloiden purkamista ei ole varmistettu vuokrasopimuksessa, kustannukset voivat jäädä maanomistajalle. Linkki: https://www.tv4.se/artikel/3Uli7D61olrYj6ea52qa8s/experter-varnar-markaegare-riskerar-kraftig-nota?utm_source=tv4.se&fbclid=IwAR3gWCXF0hEms_JGlS962-rqTOyYNxSB_4QX4Nez_tODdE2wHPCX16xmrVw Suurella osalla tuulivoima-alasta on taloudellisia ongelmia, sanoo Jönköpingin kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Christian Sandström. Kalla Fakta on nähnyt Jönköpingin tutkijoiden keräämän tuulivoimayhtiöitä koskevan materiaalin. Kauppakorkeakoulun keräämä tietokanta käsittää Ruotsin 5200 tuulivoimalasta noin 3500. Tutkijoiden mukaan noin 1000 tuulivoimalaa sijaitsee konkurssikypsän yhtiön omistamalla tuotantoalueella. Syynä tuulivoiman huonoon kannattavuuteen on alan nopea kasvu yhdistettynä sähkön hinnan laskuun, joka johtuu siitä, että kaikki tuulivoimalat tuottavat sähköä yhtä aikaa. (Kooste TV-KY ry). Linkki: https://www.tv4.se/artikel/NKnZvX6uoK3IAWROYoiez/konkursvag-hotar-svensk-vindkraft
( Yllä oleva on lainaus facen Metsänomistajien foorumilta)
Itse en uskaltaisi vuokrata maitani tuulivoimafirmalle, tai sit pitäisi ottaa juristi avuksi sorvaamaan sellainen sopimus missä 100 % varmuudella ei itse joudu maksumieheksi MISSÄÄN TAPAUKSESSA, sattui tulevaisuudessa mitä tahansa.
Ihan aiheellinen huoli oli sit kyseessä tuuli tai aurinkovoimala.
Konkurssin tullessa mikäli elinkaarta on vielä jäljellä niin konkurssipesän ostaa joku ja tuotanto jatkuu. Mut sit jos elinkaari finaalissa niin ostajaa tuskin löytyy.
Tuulivoimala vie kohtuu vähän pinta-alaa verrattuna aurinkovoimalaan niin edes uuden omistajan surkea vuokra ei ole niin iso ongelma kuin aurinkovoimalassa.
Tietämäni ennallistamismaksut aurinkovoimaloiden kohdalla ovat naurettavaan pieniä. Niillä ei ennallisteta mitään. Myöskään purkutilanteessa ainoastaan maan päälliset osat puretaan..
-
Siinä on sitten purkutilanteessa parisataa tonnia rautaa,jätettä olevat lasikuitusiivet ja yli 1000 kuution betonimöykky jossa on muutakin raudoitetta kuin polkupyörän ketjut...
-
Minkähänlainen klausuuli noiden vipperöiden luvissa on?
Onko rakennelmalla lupa olla paikallaan koko lupa-ajan, tuotannosta riippumatta?
Minkä pituisia tuotantokatkoksia saa olla?
Jos 1. firma tekee konkan ja systeemit jää maanomistajalle, niin onko purkaminen aloitettava heti seuraavana päivänä?
Vai onko 25 vuotta aikaa selvitellä ja järjestellä?
Luulisi että voimala, jolla on suunniteltua käyttöaikaa vielä paljon edessä kelpaa kuitenkin jollekin pelkillä tulevaisuuden purkukuluilla? Siis vaikka nimellisellä 1 e luovutushinnalla. Onhan ne rakennuskulut kuitenkin ainakin 10-kertaiset purkukuluihin nähden ja luulisi 'ilmaiseksi' saadusta laitoksesta olevan mahdollista saada taloudellista tuottoa vaikka alalla onkin tiukkaa jos homman aloittaa uuden rakentamisella.
-
muuntajakopeista ovat tehneet mökkilöitä joten eiks tuollasesta myllytornista sais hyä näköalatornin? tai hirvipassitornin?
-
^^
Juu en tiedä onko noiden purkamisella kiirettä.Tuolla vähän ennen Kilpisjärveä,Lammasoaivin päällä on kolme tuulivoimalaa,rakennettu joskus 1995 tai 1996 paikkeilla.Ne ei toimi lapin olosuhteissa kunnolla,siivet jäätyy ja muutakin hankaluutta kaiken aikaa.Ne on tönöttänyt tyhjän panttina varmaan ainakin 10 vuotta.Pari-kolme vuotta sitten yksi mylly pyöri mutta sen jälkeen on taas olleet topissa.
-
muuntajakopeista ovat tehneet mökkilöitä joten eiks tuollasesta myllytornista sais hyä näköalatornin? tai hirvipassitornin?
Toteemipaalu johon ikuistetaan kaikkien yleiseen suhmurointiin osallistuneiden kunnallispoliitikkojen naamat..
-
hui, ja tuon jälkeen ei sit enää kunnallispolittoja oliskaan... kukaan uskalla mihkään ryhtyä.. mut luulis tuollaseen olevan jotain muuta käyttöä. eiks saksa myy just käytettyjä myllyjä.? tehty jo aikoja sitten sen aikasella tekniikalla..
-
Noin tuhat snurraa on Ruotsissa konkurssin partaalla sikäläisten lehtitietojen mukaan.
-
mikähän on suurin syy noihin konkkiin? ja kuin monta mahtaa olla suomessa kohta samassa asemassa? puhinaa kun kuuluu vain perustamisinnosta..
-
mikähän on suurin syy noihin konkkiin? ja kuin monta mahtaa olla suomessa kohta samassa asemassa? puhinaa kun kuuluu vain perustamisinnosta..
Jokuhan siellä laskelmissa on nurjahtanut.
- rahoituksen kulut nousset?
- perustamiskulu aliarvioitu?
- tuotanto ja varsinkin sen arvo yliarvioitu?
- joku oletettu tukiautomaatti rikki?
Ylläpitokuluissa ei luulisi niin suurta laskuvirhettä tehdyn että se kaataisi.
-
Sanottiinhan se tuossa. Kaikki myllyt tuottaa sähköä yhtä aikaa ja silloin sähkön hinta on huono, jopa negatiivinen. Laskelmissa ei ole varmaankaan huomioitu riittävästi tuulituotannon osuuden nousua koko sähköntuotannosta ja sen vaikutusta sähkön markkinahinnan vaihteluun.
Ihan järkeenkäyvää.
-
Se on tämän sattumasähkön ongelma.. kun ei varastointiin ole hyvää ratkaisua keksitty.
Kuinkahan nuo myllyt jakautuvat naapurissa maantieteellisesti?
Ruotsi on pitkä maa, luulisi tuuliolosuhteidenkin vaihtelevan niin että tuotanto jonkinverran tasoittuisi.
Niinhän se menee Suomessakin, Haminan edustalla on eri tilane kuin Pohjanmaalla ja taas Lapissa tulee eri tavalla. Samoin pakkaset ja lämmitystarve vaihtelee leveyspiirin mukaan.
-
Saa nähdä koska tulee sellainen esimerkkitilanne, että isäntä joutuu omilla rahoillaan purattamaan tuulimyllyn. Siitä kunnon artikkeli Maaseudun Tulevaisuuteen ym. niin voin sanoa, että tuulimyllyjä ei ota kukaan omalle tontilleen. Kyllä siihen valtio joutuu jollain tapaa tulemaan mukaan, ei systeemi vaan taivu siihen, että vuokratulot menee myllyn purkuun. Ennallistaminen tulee olemaan keskimääräistä haastavampi juttu, koska myllyn perustus imaisee muutaman motin kuraa ja jokusen tonnia rautoja. Siinä on aikamoiset räjäyttelyt ja leikkaushommat edessä. Mihin sen törkymääränkin tunkee. Todennäköisesti mylly jää niille sijoilleen. Vaatii aika kovaa pokkaa joltain Te-keskukselta alkaa vaatia sen purkamista. Saa olla aika isohko uhkasakko, että jotain alkaa tapahtua. Taas se kääntyy siihen, että valtio tulee jotenkin mukaan. Lainsäädäntö tarkentuu ym.
-
tulevat pennut sit ihailee maisemaa jossa muutama mylly joutilaana pönöttää maisemaa pilaamassa.. saabi katella vain kuvista päijänteen puhasta taivaanrantaa..
-
Nykytiedon mukaan betonit jää muistomerkiksi. Loppu on tulevaisuudessa toivottavasti kierrätyskelpoista romua. Sulkutilille kerätään rahaa purkuun toimintavuosien aikana. Itse kyllä ,jos joskus voimalaitos mailleni tulee,niin heti oy pystyyn ja toivon, että ennen konkurssia ehtii kulua vuosia , jolloin vastuuta ei tule kuin osakeyhtiölle.
-
mistä ja kuin paljon vaatii kerätä sulkutilille pääomaa tuollaseen?
-
Kannattaa muistaa että nämä tulevat Unionin ennallistamisvaatimukset ovat tilakohtaisia. Jos tuollainen teollisuuslaitokseksi luokiteltava rakennelma löytyy niin siinäpä pulma miten eu-herrojen vaatimukset täytetään. Betonikin jätettä joka pitää kierrättää, maata kakun päälle pillaroimalla kierrätys ei onnistu, ympäristörikokseksi menee.
-
ja se aika raskaalle kalustolle tehty tiekin on ja se linja sähkyn siirtoon.. onhan noita uhkakuvia aika monta.. lie kohta vaikeeta saaha muualle kuin mereen tuulivoimaloita..
-
Pian niitä myllyjä nousee, loput Suomesta voikin sitten ennallistaa. :)
Saksa haluaa ostaa rajattomasti vetyä Suomesta https://yle.fi/a/74-20063157
-
ja se aika raskaalle kalustolle tehty tiekin on ja se linja sähkyn siirtoon.. onhan noita uhkakuvia aika monta.. lie kohta vaikeeta saaha muualle kuin mereen tuulivoimaloita..
Siinä on sitten kerrankin reilu kantava tie ja kääntöpaikka pölliautoille :-)
-
Pian niitä myllyjä nousee, loput Suomesta voikin sitten ennallistaa. :)
Saksa haluaa ostaa rajattomasti vetyä Suomesta https://yle.fi/a/74-20063157
Saksa on viisas. Tuotetaan vety jossain tuulivispilällä ja ostetaan vety putkesta. Ei tarvita tuulimyllyjä eikä muitakaan. Keskitytään vain energian käyttämiseen eikä tuottamiseen. Yksikin valtio on menestynyt tosi hyvin myymällä vain energiaa. Mihinkään kehitykseen ei ole tarvinnut panostaa. Tärkeintä että uatsissa on polttoainetta.
-
Pian niitä myllyjä nousee, loput Suomesta voikin sitten ennallistaa. :)
Saksa haluaa ostaa rajattomasti vetyä Suomesta https://yle.fi/a/74-20063157
Saksa on viisas. Tuotetaan vety jossain tuulivispilällä ja ostetaan vety putkesta. Ei tarvita tuulimyllyjä eikä muitakaan. Keskitytään vain energian käyttämiseen eikä tuottamiseen. Yksikin valtio on menestynyt tosi hyvin myymällä vain energiaa. Mihinkään kehitykseen ei ole tarvinnut panostaa. Tärkeintä että uatsissa on polttoainetta.
Niin saksassahan ei tuulimyllyjä juuri ole.. ::) ;D ;D ;D
-
Kyllä tästä vielä pohjolan Kongo saadaan. Akkuihin malmit ja sakemanneille halpaa vetyä,tänne jää paskat ja romut....ja loput sitten pitääkin ennallistaa kun luontokato.
Taitaa kyllä saksalaisten vetyputki hörpätä tyhjää kun ei tuulimyllyt pyöri ja sähkön hinta taivaissa,toki vain alkuasukkaille.
-
Pian niitä myllyjä nousee, loput Suomesta voikin sitten ennallistaa. :)
Saksa haluaa ostaa rajattomasti vetyä Suomesta https://yle.fi/a/74-20063157
Saksa on viisas. Tuotetaan vety jossain tuulivispilällä ja ostetaan vety putkesta. Ei tarvita tuulimyllyjä eikä muitakaan. Keskitytään vain energian käyttämiseen eikä tuottamiseen. Yksikin valtio on menestynyt tosi hyvin myymällä vain energiaa. Mihinkään kehitykseen ei ole tarvinnut panostaa. Tärkeintä että uatsissa on polttoainetta.
Niin saksassahan ei tuulimyllyjä juuri ole.. ::) ;D ;D ;D
Myllyjä on, mutta ei mitään kolhoosimyllyjä. Ovat todenneet, että jos sen vihreän siirtymän saisi jostain putkesta, niin parempi. Tässä käy niin kuin hesassa. Suoritetaan vihreää siirtymää niin, että hesan ulkopuoliset pellettilämmittäjät joutuvat maksamaan pelletistä maltaita, koska vihersiirtymä vetää energiaa hesaan. Viljasiilot ovat täynnä pellettiä, kun viljaa ei kannata varastoida petoneissa. Onhan maajusseilla ilmaista siilotilaa kotona. Hesalla ei ole oikeasti mitään muuta ratkaisua talvienergian tuotantoon, kuin polttaminen. Kaikki pumput ja pimpit käyvät sähköllä ja sitähän hesassa on ainoastaan ilmassa.
-
mut sehän on just sitä mitä eemeli on vauhkonnu jo vuotet! siis kyllä etelään kannattaa laittaa rahat jotta meillä menöö hyästi...