Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: mx - 29.09.22 - klo:11:43

Otsikko: cap 23
Kirjoitti: mx - 29.09.22 - klo:11:43
Ei enää kaikkia tukia sivutoimisille.

"Tuensaajan pitää olla aktiiviviljelijä
Tukia voivat saada ensi vuodesta alkaen vain hakijat, jotka täyttävät jommankumman aktiiviviljelijän ehdon:

Päätoimialasi on maatalous ja olet arvonlisäverovelvollinen alkutuottaja.
Tilasi on saanut edellisenä vuonna EU:n suoria tukia enintään 5 000 euroa.
Päätoimiala ja arvonlisäverovelvollisuus tarkastellaan tukihaun yhteydessä Y-tunnuksesi perusteella. Voit tarvittaessa osoittaa maataloustoiminnan harjoittamisen myös muiden asiakirjojen avulla."
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: kihveli - 29.09.22 - klo:14:30
" EU:n suoria tukia enintään 5 000 euroa"

Mikä tämän idea on? Jos saat nyt tukia niin ensivuonna et saa?
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: kylmis - 29.09.22 - klo:14:58
Pienet sivutoimitilat pois vai? Isot monialayrittäjät sen sijaa porskuttaa ja hakkaa rahojaan maatalouteen ja sekös on sitten hienoa.  :)
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: SKN - 29.09.22 - klo:17:42
 ;D ;D
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: kärmeskytö - 29.09.22 - klo:18:14
Y-tunnus ja päätoimiala.Näillä rajataan tuista ulos lentokentät tai muut vastaavat.Sivutoimisuudella ei karsita ulos jos edes joskus on myytävää maataloustuotetta.Tulevaisuudessa nousee kyllä muut asiat tärkeämmäksi kuin ruuan tuottaminen...piti siitä sitten tai ei.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: -SS- - 30.09.22 - klo:00:58
Tuo "enintään" lienee tarkoitettu "vähintään" 5000 euroa.

Muuten tuossa ei ole järkeä, koska puhutaan aktiiviviljelyn ehdosta.

-SS-
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: kihveli - 30.09.22 - klo:06:21
Alle 20 ha tilalle saa sitten tuet vaikka päätoimiala olisi koneurakointi.

Tämä lienee se selitys. Eli kuka tahansa saa aktiiviviljelijän statuksen.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: kärmeskytö - 30.09.22 - klo:07:00
Tuo päätoimiala ja päätoimisuushan tarkoittaa aivan eri asioita. Ei Kaupparekisterissä mainita kenenkään kohdalla onko pää- vai sivutoiminen viljelijä.

Omalla kohdalla toimialaksi mainitaan vilja- öljykasvi - palkokasvien viljely  jne.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: kihveli - 30.09.22 - klo:07:19
Katsoin omaa tilannetta YTJ-palvelusta ja siellä luki että toiminta päättynyt 2009, tietolähteenä verohallinto.
Kuinkas tällainen voi olla mahdollista?

Katsoin sitten kauan sitten lopetetun Oy:n tietoja ja siellä luki edelleen kaikki tiedot, vaikka yhtiö on kaikkien virallisten koukeroiden kautta lopetettu jo vuosia sitten.

Mistähän ne katsoo tuon päätoimisuuden ja millainne sotku tästäkin taas tulee?
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Filosofi - 30.09.22 - klo:07:48
Tuo "enintään" lienee tarkoitettu "vähintään" 5000 euroa.

Muuten tuossa ei ole järkeä, koska puhutaan aktiiviviljelyn ehdosta.

-SS-

Ei pykälänä järkeä olekaan, mutta näin yritetään saada niitä pientilojakin pysymään kelkassa vielä mukana.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Oksa - 30.09.22 - klo:08:45
kiva.   ei tartte vielä metittää näitäkii peltoja.    mutta aika paljon on kohta peltoa yli..
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 30.09.22 - klo:10:43
Mielestäni sivutoiminen viljely pitäisi lailla kieltää. Kaikki olisivat päätoimisia viljelijöitä, jotka saavat vuodessa vähintään 10 000 euroa myyntituloja. Päätoiminen viljelijä voisi sitten sivutoimen tehdä palkkatöitä.  Tämä Cap ehdotus tässäkin asiassa on mennyt sinne minne aurinko paistaa. Jä mitä tulee viljelyrasismiin, siitä oletko pää-vai sivutoiminen , niin sekin on lailla kielletävä. Kaikki  me viljelijät ollaan ihmisiä. Mielenkiintoista nähdä mitä muita hienoja uudistuksia on tulossa. Kiitos palstalaisille että pidätte ajantasalla.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: -SS- - 30.09.22 - klo:13:38
Mielestäni sivutoiminen viljely pitäisi lailla kieltää. Kaikki olisivat päätoimisia viljelijöitä, jotka saavat vuodessa vähintään 10 000 euroa myyntituloja. Päätoiminen viljelijä voisi sitten sivutoimen tehdä palkkatöitä.  Tämä Cap ehdotus tässäkin asiassa on mennyt sinne minne aurinko paistaa. Jä mitä tulee viljelyrasismiin, siitä oletko pää-vai sivutoiminen , niin sekin on lailla kielletävä. Kaikki  me viljelijät ollaan ihmisiä. Mielenkiintoista nähdä mitä muita hienoja uudistuksia on tulossa. Kiitos palstalaisille että pidätte ajantasalla.

Myyntitulorajoitteen voi niin helposti kiertää käyttämällä ylihintaa maksavaa "omaa" bulvaaniyritystä hyväksi tai perustamalla pienviljelijäringin, joka kierrättää viljaa pari kertaa ympäri jokaisen kautta.

-SS-
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 30.09.22 - klo:18:50
Päätoiminen maatilatouhuilu on helpompaa järjestellä niille, joilla on paljon massia. Voidaan vaikka jokaiselle sekaantumiselle järjestellä omat holding-yhtiöt. Vähän kuin verosuunnittelu. Joillakin ei vaan yksinkertaisesti ole varaa suunnitella verotustaan. Jollakin hissiukollakin saattaisi olla jopa käytetyn näköisiä Fiskars-tuotteita, jos joutuisi pelkällä maataloudella elämään. Toki tilakokokin on iso ja velkataakkakin aika olematon.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: pig24 - 30.09.22 - klo:19:45
Jollakin hissiukollakin saattaisi olla jopa käytetyn näköisiä Fiskars-tuotteita, jos joutuisi pelkällä maataloudella elämään. Toki tilakokokin on iso ja velkataakkakin aika olematon.
Sit suoramyy niin maanläheisellä hinnalla, että Matinkylästäkin voi mennä putkikassin kanssa ostoksille.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Magia - 01.10.22 - klo:09:49
Tuo "enintään" lienee tarkoitettu "vähintään" 5000 euroa.

Muuten tuossa ei ole järkeä, koska puhutaan aktiiviviljelyn ehdosta.

-SS-

Ei pykälänä järkeä olekaan, mutta näin yritetään saada niitä pientilojakin pysymään kelkassa vielä mukana.
Kyllä se taekoittaa enintään.Joskus vuosia sitten kysyttiin tuota johonkin lappuun,tarkoittaa Eu:n maksamia katotukia ja muita avustuksia tai jotakin sinnepäin.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: bouli - 01.10.22 - klo:10:08
Alle 20 ha tilalle saa sitten tuet vaikka päätoimiala olisi koneurakointi.

Tämä lienee se selitys. Eli kuka tahansa saa aktiiviviljelijän statuksen.
Juu, näin se oli MT:ssä selitetty, jos edellisenä vuonna on saanut EU.n suoria tukia enintään 5000 euroa ei päätoimisuutta tarkisteta.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Agronautti - 01.10.22 - klo:10:09
Tuo "enintään" lienee tarkoitettu "vähintään" 5000 euroa.

Muuten tuossa ei ole järkeä, koska puhutaan aktiiviviljelyn ehdosta.

-SS-

Ei pykälänä järkeä olekaan, mutta näin yritetään saada niitä pientilojakin pysymään kelkassa vielä mukana.
Kyllä se taekoittaa enintään.Joskus vuosia sitten kysyttiin tuota johonkin lappuun,tarkoittaa Eu:n maksamia katotukia ja muita avustuksia tai jotakin sinnepäin.

Eilisessä Mt:ssä oli näin:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/75786d8e-cc9d-4cd1-82ac-c3ecc6c1028c?fbclid=IwAR0AlYNbD2EZjlSH3_3SskfNJK4LDXqd6m_fZBBg4_f-tRvKCx-EiYT8Ia8

Ruokaviraston viljelijäkirjeen mukaan aktiiviviljelijän määritelmäksi tulee: päätoimialasi on maatalous ja olet arvonlisäverovelvollinen alkutuottaja.

Tällöin käytännössä katsotaan onko viljelijä y-tunnuksessaan rekisteröinyt itselleen maatalouteen liittyvän päätoimialan.

Jos tila on saanut edellisenä vuonna EU:n suoria tukia enintään 5 000 euroa, ei päätoimialaa tarkisteta. Pieniä ja keskisuuria tuenhakijoita ei haluta sulkea tukijärjestelmien ulkopuolelle, siksi tällaisille tuenhakijoille ei tehdä syvällisempää tarkastelua, Ruokavirastosta kerrotaan MT:lle.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: mx - 01.10.22 - klo:17:47
Olisko c alueella toi 5000e raja viljatilalla noin 30ha?
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Äärisosialisti - 01.10.22 - klo:23:06
Olisko c alueella toi 5000e raja viljatilalla noin 30ha?

Aikalailla jos perus vilja, nurmi hommaa.

En ymmärrä miksi tätä 11e/ha uudelleenjakotukia voitu jakaa samalla perusteella eli vain niille tiloille jolla jää suorat tuet alle 5t
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 09.10.22 - klo:15:24
Katselin tuossa noita tukikausi 23-28 maksatus aikatauluja..Niin pisti merkille, että maksatus siirtyy myöhäisempään ajankohtaan.  Itse olisin tietysti toivonut että olisi pidetty aikataulu samana kun aikaisemminkin. Mielenkiintoinen nähdä onko Maatalouskonemessut  vuonna 2023 Joulu aattona. Silloinhan vasta isännille ja emännille on tukipotit maksettu. Ainakin ihan turha pitää lokakuun puolessa välissä, kun tilit on silloin tyhjät. Jos jotain hyvää puolta maksatusten siirtymistä Joulukuulle hakee, niin silloin on vaan kuukausi aikaa täyttää konekiiman tuoma tarve hankkia maatalouskoneita. Se menee kuitenkin aina ohitse kun vietetään uudenvuoden juhlia  :)
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 09.10.22 - klo:17:12
Vielä keväällä ja kesällä väitettiin että uusi tukikausi tuo vain vähäisiä muutoksia viljelijöille, nyt voidaan sanoa ettei pidä paikkaansa.
Maksatusaikataulu muuttuu, tulee uusi ekojärjestelmä ja  ympäristökorvauksen ehdot muuttuu, ravinteiden käyttöön tulee uusia määräyksiä, ja kaikki yksittyiskohdat ei ole edes tiedossa, sitähän sanotaan että piru piilee yksityiskohdissa.
Lisäksi monet toimenpiteet on vain yksivuotisia, mikä on tietysti parannus,  kun ei tarvi sitoutua 5 vuodeksi johonkin toimenpiteeseen, joka ei ehkä toimikaan.
Mutta kun kuhunkin toimenpiteeseen on etukäteen varattu tietty  kiinteä rahasumma, niin se tietää sitä, että suosituimmat toimenpiteet jää pienille palkkioille.

Ja sitten vielä tämä monitorointi on oma lukunsa, saa nähdä miten se käytännössä tulee toimimaan, kun aletaan sähläämään jollain älypuhelinsovelluksella, ennustan että hankaluuksia tulee olemaan 2-3 ekana vuonna, digimaailmassa teoria ja käytäntö kun usein eivät tule toimeen keskenään.
Tiedoksi että tämä monitorointi tarkoittaa sitä että sateliitilla kytätään mitä pellolla kasvaa, ja jos hakemuksessa on eri kasvi kuin mitä satelliitti näyttää, niin viljelijän pitää ottaa puhelimella kuva  lohkosta ja lähettää se sovelluksen kautta tarkastajille.
Näin olen  tämän monitoroinnin ymmärtänyt.

Sekavaa ja sekoilua puolin ja toisin tulee seuraavat vuodet olemaan, siitä olen varma.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 09.10.22 - klo:18:15
Onhan tuo makstausten siirtyminen kevääseen ongelma ainakin ekana syksynä. Sen jälkeen voi jopa kassa ongelmat helpottaa kun ei tarvii niitä tilinpäätösostoja suunnitella viime metreillä. Ei tietysti kaikilla näin mut ainakin osalla.

Ekojärjestelmä ainut missä tuo tukisumma on liukuva sen mukaan kuinka paljon toimenpiteitä valittu. Siinäkin on pohja ja katto. Budjetoi pohjan mukaan muu on sit extraa.

Ja kuka nyt oikeasti ilmoittaa eri kasvin kuin mitä on kasvamassa?

Ei sillä ei varmasti hommat ala taas onnistumaan kuten strömsössä...
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 09.10.22 - klo:18:42


Ja kuka nyt oikeasti ilmoittaa eri kasvin kuin mitä on kasvamassa?



No esimerkiksi joku suurviljelijä, jolla on kymmeniä parin kolmen hehtaarin  lohkoja, joista iso osa vuokralohkoja, saattaa tulla muistivirheitä  tai  tulla lohkokirjanpitoon merkittyä väärä kasvi, tai renki/apumies on kylvännyt väärää kasvia.... inhimmillisiä virheitä tulee meille kaikille.
Eihän tarkastajia edes tarvittaisi, jos voitaisiin siihen luottaa että kaikki viljelijät tekevät kaikki muistiinpanot, ilmoitukset ja erilaiset toimenpiteet  pelloilla virheettömästi.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: eevertti - 09.10.22 - klo:20:34


Ja kuka nyt oikeasti ilmoittaa eri kasvin kuin mitä on kasvamassa?



No esimerkiksi joku suurviljelijä, jolla on kymmeniä parin kolmen hehtaarin  lohkoja, joista iso osa vuokralohkoja, saattaa tulla muistivirheitä  tai  tulla lohkokirjanpitoon merkittyä väärä kasvi, tai renki/apumies on kylvännyt väärää kasvia.... inhimmillisiä virheitä tulee meille kaikille.
Eihän tarkastajia edes tarvittaisi, jos voitaisiin siihen luottaa että kaikki viljelijät tekevät kaikki muistiinpanot, ilmoitukset ja erilaiset toimenpiteet  pelloilla virheettömästi.

Tai jos vuokralohkojen läpi menee uoma joka on vesistö ja sen varrella pitää olla 3metrin suojakaista molemmin puolin. Ja osassa matkaa uoman varrella kulkee vielä tie, jolloin pellon puolella pitää silti olla 3metrin suojakaista vaikka tien ja pellon välissä on vielä ojakin. Mutta annas olla kun yhden lohkon nurkassa olikin keväällä niin märkää että täytyi jättää aarin verran kylvämättä niin, niin tarkastuksessahan siitä tuli sanktiota kun olis pitänyt ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömäksi.
Suojakaistakin oli monin paikoin 270cm. kun olis pitänyt olla se 3metriä. Välillä kun kylväessä katsoo taakse niin se traktorin ajolinja nyt vaan saattaa muuttua juuri sen 30cm. No mitäs sitten jos jättääkin 4metrin suojakaistan. Pitääkö se ylimääräinen metri ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömäksi? Mitä? Ei vai? No mutta entäs jos se metri on siellä metän reunassa? No sitten pitää! Voi ristus näitten kanssa 🤦
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: seegeri - 09.10.22 - klo:20:35
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 09.10.22 - klo:20:48
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
Ja tuo suunnitelmapaperi haudataan samalla tavalla arkistojen kätköihin kuin takavuosina tehty  pakollinen 5 vuoden viljelykiertosuunnitelma.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 09.10.22 - klo:21:00


Ja kuka nyt oikeasti ilmoittaa eri kasvin kuin mitä on kasvamassa?



No esimerkiksi joku suurviljelijä, jolla on kymmeniä parin kolmen hehtaarin  lohkoja, joista iso osa vuokralohkoja, saattaa tulla muistivirheitä  tai  tulla lohkokirjanpitoon merkittyä väärä kasvi, tai renki/apumies on kylvännyt väärää kasvia.... inhimmillisiä virheitä tulee meille kaikille.
Eihän tarkastajia edes tarvittaisi, jos voitaisiin siihen luottaa että kaikki viljelijät tekevät kaikki muistiinpanot, ilmoitukset ja erilaiset toimenpiteet  pelloilla virheettömästi.

Tai jos vuokralohkojen läpi menee uoma joka on vesistö ja sen varrella pitää olla 3metrin suojakaista molemmin puolin. Ja osassa matkaa uoman varrella kulkee vielä tie, jolloin pellon puolella pitää silti olla 3metrin suojakaista vaikka tien ja pellon välissä on vielä ojakin. Mutta annas olla kun yhden lohkon nurkassa olikin keväällä niin märkää että täytyi jättää aarin verran kylvämättä niin, niin tarkastuksessahan siitä tuli sanktiota kun olis pitänyt ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömäksi.
Suojakaistakin oli monin paikoin 270cm. kun olis pitänyt olla se 3metriä. Välillä kun kylväessä katsoo taakse niin se traktorin ajolinja nyt vaan saattaa muuttua juuri sen 30cm. No mitäs sitten jos jättääkin 4metrin suojakaistan. Pitääkö se ylimääräinen metri ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömäksi? Mitä? Ei vai? No mutta entäs jos se metri on siellä metän reunassa? No sitten pitää! Voi ristus näitten kanssa 🤦
Yli 3m suojakaistasta oli tällä tukikaudella tehtävä eri kasvulohko. Jos käyttää orgaanista paskaa niin siinä on rajoitteita 5m lähempänä vesistöä samoin ruiskutuksissa. Totesin et parempi tehdä 5m kaista ni ovat tyytyväisiä.

Viljelemättömän nurkan kohtelu pitäis mennä niin et siinä on joku prosenttiosuus muistaakseni lohkon pinta-alasta joka saa olla viljelemättä ennenkuin sanktion pitäisi paukkua. Voin myös muistaa väärin, mut tälläiseen muistelen joskus törmänneen.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 09.10.22 - klo:21:05


Ja kuka nyt oikeasti ilmoittaa eri kasvin kuin mitä on kasvamassa?



No esimerkiksi joku suurviljelijä, jolla on kymmeniä parin kolmen hehtaarin  lohkoja, joista iso osa vuokralohkoja, saattaa tulla muistivirheitä  tai  tulla lohkokirjanpitoon merkittyä väärä kasvi, tai renki/apumies on kylvännyt väärää kasvia.... inhimmillisiä virheitä tulee meille kaikille.
Eihän tarkastajia edes tarvittaisi, jos voitaisiin siihen luottaa että kaikki viljelijät tekevät kaikki muistiinpanot, ilmoitukset ja erilaiset toimenpiteet  pelloilla virheettömästi.
Eiks tuo sit ole ihan oikein? Jos ei vaivaudu laittamaan mihinkään ylös mitä on kylvänyt niin..

Totta se ettei tämä pelleily kasvaa siellä jollain lohkolla sit ohraa tai kauraa vaikuta mihinkään muuta kuin et on väärin ilmoitettu ja meitä viljelijöitä vaan hyppyytetään noiden hommien vuoksi. Mut mikä toi sanktio tuosta sit on jos väärin ilmoitettu? Käsittääkseni tällä tukikaudella ei sitä ole sanktioitu kun tukitaso sama pl. Muutamat palkkiokasvit.

Ja tuo ilmastosuunnitelma. Jos sen nyt saa kohtuu vaivalla tehtyä ja sillä saa vaikka 100e/ha/vuosi ni entä sitten. Kyllä papereita maailmaan mahtuu. Hölmöläisten hommaahan se on mut jos siitä joku maksaa niin kyl se mulle käy.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: kärmeskytö - 09.10.22 - klo:21:17
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
Ja tuo suunnitelmapaperi haudataan samalla tavalla arkistojen kätköihin kuin takavuosina tehty  pakollinen 5 vuoden viljelykiertosuunnitelma.

Sellaista vain tuntuu olevan ilmassa että tulisi pakolliseksi 3 vuoden viljelykierto  kolmella kasvilla. Jääpi nähtäväksi....
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 09.10.22 - klo:22:28
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
Ja tuo suunnitelmapaperi haudataan samalla tavalla arkistojen kätköihin kuin takavuosina tehty  pakollinen 5 vuoden viljelykiertosuunnitelma.

Sellaista vain tuntuu olevan ilmassa että tulisi pakolliseksi 3 vuoden viljelykierto  kolmella kasvilla. Jääpi nähtäväksi....
No missäs tälläistä on ilmoitettu? Ei mun silmiin tuollaista ole osunut..
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 09.10.22 - klo:23:18
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
Ja tuo suunnitelmapaperi haudataan samalla tavalla arkistojen kätköihin kuin takavuosina tehty  pakollinen 5 vuoden viljelykiertosuunnitelma.

Sellaista vain tuntuu olevan ilmassa että tulisi pakolliseksi 3 vuoden viljelykierto  kolmella kasvilla. Jääpi nähtäväksi....
No missäs tälläistä on ilmoitettu? Ei mun silmiin tuollaista ole osunut..
.
Kuten sanoin, niin paljon on vielä yksityiskohtaisia tukiehtoja hämärän peitossa, kumma kun maatalouslehdistö ei ole niistä mitään kirjoitellut.
Tosin tästä  pakollisesta viljelykierrosta oli jossain maininta, että se alkaisi vasta 2024 tai 2025.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 09.10.22 - klo:23:39
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
Ja tuo suunnitelmapaperi haudataan samalla tavalla arkistojen kätköihin kuin takavuosina tehty  pakollinen 5 vuoden viljelykiertosuunnitelma.

Sellaista vain tuntuu olevan ilmassa että tulisi pakolliseksi 3 vuoden viljelykierto  kolmella kasvilla. Jääpi nähtäväksi....
No missäs tälläistä on ilmoitettu? Ei mun silmiin tuollaista ole osunut..
.
Kuten sanoin, niin paljon on vielä yksityiskohtaisia tukiehtoja hämärän peitossa, kumma kun maatalouslehdistö ei ole niistä mitään kirjoitellut.
Tosin tästä  pakollisesta viljelykierrosta oli jossain maininta, että se alkaisi vasta 2024 tai 2025.
Niin pimennossa on kun ei niitä kai ole kansallisissa laissa ja asetuksissa vielä säädetty. Virkahenkilöt noita kai nyt salassa valmistelevat. Mut olen kyllä ollut siinä käsityksessä nyt nyt tehtäisi enää niitä tulkintoja. Se et jos tonne nyt ympätään kokonaan jotakin "uutta" niin on aika outoa. Voihan se toki olla mahdollista. Siis kun en muista et viljelykierrosta olisi muuta ollut suunnitelmissa kuin sama virsi mikä nyt et useampaa kasvia on oltava riippuen hehtaarimäärästä..
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: kärmeskytö - 10.10.22 - klo:06:59
Ei tuo pakollinen viljelykierto heti alkaiskaan. Vääntö menossa,jääpi nähtäväksi mitä sorvaavat,sen takia vielä hiljaista. Tulevaisuudessa ruuantuotanto jää vähän sivuraiteelle....
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 10.10.22 - klo:07:15
Ei tuo pakollinen viljelykierto heti alkaiskaan. Vääntö menossa,jääpi nähtäväksi mitä sorvaavat,sen takia vielä hiljaista. Tulevaisuudessa ruuantuotanto jää vähän sivuraiteelle....
No tuo nyt on ollut jo pitkään selvää et tukia ei enää makseta ruuantuotantoon, mut kertokaa nyt et mistä tällänen huhu tuosta kierrosta on peräisin?
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Härö - 10.10.22 - klo:08:46
Aina on tuet tippuneet ja tehtävien sirkustemppujen määrä lisääntynyt, kun tukijärjestelmää uusitaan. Ei tässä mitään uutta ole ja kaikkien pitäisi se tietää, tuet kannattaa maksimoida ja unohtaa viljely, mikäli yhtään mahdollista. Lisätuloja voi sitten hankkia jostain muualta. Jossain vaiheessa kyllä havahtuvat, kun ruoka alkaa vähenemään, ei se ole minun ongelmani.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: kärmeskytö - 10.10.22 - klo:09:13
Ei tuo pakollinen viljelykierto heti alkaiskaan. Vääntö menossa,jääpi nähtäväksi mitä sorvaavat,sen takia vielä hiljaista. Tulevaisuudessa ruuantuotanto jää vähän sivuraiteelle....
No tuo nyt on ollut jo pitkään selvää et tukia ei enää makseta ruuantuotantoon, mut kertokaa nyt et mistä tällänen huhu tuosta kierrosta on peräisin?

No sellaiselta henkilöltä joka on aikalailla keskiössä tuosta asiasta keskusteltiin.Mutta asiathan on kesken ja kuten sanottu jää nähtäväksi mikä on lopputulos.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 10.10.22 - klo:09:35
Ei tuo pakollinen viljelykierto heti alkaiskaan. Vääntö menossa,jääpi nähtäväksi mitä sorvaavat,sen takia vielä hiljaista. Tulevaisuudessa ruuantuotanto jää vähän sivuraiteelle....
No tuo nyt on ollut jo pitkään selvää et tukia ei enää makseta ruuantuotantoon, mut kertokaa nyt et mistä tällänen huhu tuosta kierrosta on peräisin?

No sellaiselta henkilöltä joka on aikalailla keskiössä tuosta asiasta keskusteltiin.Mutta asiathan on kesken ja kuten sanottu jää nähtäväksi mikä on lopputulos.
Eli legendaarinen sisäpiirintietoa. ;D

Nooh jäädään odottamaan mitä tuleman pitää, eipä tässä tavan tallaaja muuta voi. Omalla kohdalla luomussa tuolla nyt niin ongelmaa, mut taviksessa vois aiheuttaa päävaivaa. Tai siis tekee sen et nurmi täytyisi pitää kierrossa mukana. Se nyt ei välttämättä ole huono juttu.. ::)

Aina on tuet tippuneet ja tehtävien sirkustemppujen määrä lisääntynyt, kun tukijärjestelmää uusitaan. Ei tässä mitään uutta ole ja kaikkien pitäisi se tietää, tuet kannattaa maksimoida ja unohtaa viljely, mikäli yhtään mahdollista. Lisätuloja voi sitten hankkia jostain muualta. Jossain vaiheessa kyllä havahtuvat, kun ruoka alkaa vähenemään, ei se ole minun ongelmani.


Totta ja niin samaa mieltä kuin olla voi.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: -SS- - 10.10.22 - klo:11:37
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.

Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.

-SS-
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 10.10.22 - klo:11:45
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.

Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.

-SS-
Juu, ohra-vehnä-kaura, ohra-vehnä-kaura, tässäpä  viljelykiertosuunnitelma peräti kuudelle vuodelle.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 10.10.22 - klo:12:10
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.

Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.

-SS-
Juu, ohra-vehnä-kaura, ohra-vehnä-kaura, tässäpä  viljelykiertosuunnitelma peräti kuudelle vuodelle.
Muuten ihan hyvä ja helppo. Mut ohra ei vain joka lohkolla joka vuonna onnistu et ei kyllä tule täyttä satovuotta tuosta. Samalla lailla kun kaikilla muillakin satokasveilla. Vehnän ja kauran sato harvoin menee täysin pommiin.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: bouli - 10.10.22 - klo:14:40
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.

Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.

-SS-
Juu, ohra-vehnä-kaura, ohra-vehnä-kaura, tässäpä  viljelykiertosuunnitelma peräti kuudelle vuodelle.
Muuten ihan hyvä ja helppo. Mut ohra ei vain joka lohkolla joka vuonna onnistu et ei kyllä tule täyttä satovuotta tuosta. Samalla lailla kun kaikilla muillakin satokasveilla. Vehnän ja kauran sato harvoin menee täysin pommiin.
Mä olen täysin eri mieltä. Ohra on tässä meidän maalajeilla varmin viljeltävä ja sen sato menee harvoin täysin pommiin, vehnällä ja kauralla näin voi käydä helpommin.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 10.10.22 - klo:15:02
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.

Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.

-SS-
Juu, ohra-vehnä-kaura, ohra-vehnä-kaura, tässäpä  viljelykiertosuunnitelma peräti kuudelle vuodelle.
Muuten ihan hyvä ja helppo. Mut ohra ei vain joka lohkolla joka vuonna onnistu et ei kyllä tule täyttä satovuotta tuosta. Samalla lailla kun kaikilla muillakin satokasveilla. Vehnän ja kauran sato harvoin menee täysin pommiin.
Mä olen täysin eri mieltä. Ohra on tässä meidän maalajeilla varmin viljeltävä ja sen sato menee harvoin täysin pommiin, vehnällä ja kauralla näin voi käydä helpommin.
Maalajeissa on eroja..  ::)

Ongelmallistahan tuossa on se et jos tuota joutuu orjallisesti noudattamaan. Syysvehnän jälkeen ei voisi kokeilla toista syysvehnää jne. Tarkastelujakson olisi hyvä olla vähintään  sen tukikauden mittainen ja sitten katottaisiin onko kierto ollut ohra - lumi - ohra jne. Vai jotain muuta.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: bouli - 11.10.22 - klo:08:29
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.

Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.

-SS-
Juu, ohra-vehnä-kaura, ohra-vehnä-kaura, tässäpä  viljelykiertosuunnitelma peräti kuudelle vuodelle.
Muuten ihan hyvä ja helppo. Mut ohra ei vain joka lohkolla joka vuonna onnistu et ei kyllä tule täyttä satovuotta tuosta. Samalla lailla kun kaikilla muillakin satokasveilla. Vehnän ja kauran sato harvoin menee täysin pommiin.
Mä olen täysin eri mieltä. Ohra on tässä meidän maalajeilla varmin viljeltävä ja sen sato menee harvoin täysin pommiin, vehnällä ja kauralla näin voi käydä helpommin.
Maalajeissa on eroja..  ::)

Ongelmallistahan tuossa on se et jos tuota joutuu orjallisesti noudattamaan. Syysvehnän jälkeen ei voisi kokeilla toista syysvehnää jne. Tarkastelujakson olisi hyvä olla vähintään  sen tukikauden mittainen ja sitten katottaisiin onko kierto ollut ohra - lumi - ohra jne. Vai jotain muuta.
Joo, kolme vuotta on liian lyhyt jakso, mulla on nyt tavoite saada pyörimään 7-vuotinen kierto missä olisi nurmea, kevät-ja syysviljaa, hernettä ja ehkä öljykasveja.
Aiemmin oli lyhyempi kierto mutta Ruotsalaisten kokemusten perusteella herne vaatisi tautipaineen vuoksi pidemmän kuin täällä aiemmin suositellun 5 vuotisen kierron ja se olisi kyllä öljykasveillekin parempi.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 11.10.22 - klo:08:47
Jo pelkästään logistisista syistä ei ole itsellä järkeä viljellä sellaisia erikoiskasveja kuten härkäpapua  ja hernettä, koska niille ei löydy ostajia näiltä kulmilta. On liian iso riski viljellä niitä niin isoja aloja, että saisi täysperävaunullisen rekan kasaan tai edes nupillisen. Ja pari peräkärryllistä on liian pieni määrä markkinoitavaksi eikä lähellä ole kotieläintiloja, jotka näin pieniä määriä tarvitsisivat.
Joten parasta pysyä perusviljoissa. Lähimpään Viljavan varastoon saa sentään rypsit vietyä peräkärryllä.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 11.10.22 - klo:08:55
Ehkä näinkin. Omilla maalajeilla ei voi suunnitella tuollaista 7 vuoden kiertoa niin, että joka vuosi olisi erikasvi, sen verta huonoja nämä pellot.

Tarkoitin lähinnä sitä, että jos kiertoa ei voi tilanteen mukaan muuttaa niin aika hankala. Jos tässä otettaisiin mallia luomun tämän hetken vaatimuksista niin eihän tälläkään puolella ole kiertoa lukittu etukäteen vaan tilanteen mukaan mennään. Samaa kasvia saa olla kaksi vuotta peräkkäin jne. Jos tuohon aletaan liian tiukkoja ehtoja tekemään hankalaa tulee.

Jo pelkästään logistisista syistä ei ole itsellä järkeä viljellä sellaisia erikoiskasveja kuten härkäpapua  ja hernettä, koska niille ei löydy ostajia näiltä kulmilta. On liian iso riski viljellä niitä niin isoja aloja, että saisi täysperävaunullisen rekan kasaan tai edes nupillisen. Ja pari peräkärryllistä on liian pieni määrä markkinoitavaksi eikä lähellä ole kotieläintiloja, jotka näin pieniä määriä tarvitsisivat.
Joten parasta pysyä perusviljoissa. Lähimpään Viljavan varastoon saa sentään rypsit vietyä peräkärryllä.

Tämä on totta ja sitä tuossa yllä tarkoitinkin. Pienillä pinta-aloilla toimiville olisi varmaan hyvä juttu jos saisi kierron toteutetaan niin, että tänä vuonna vaik pääkasvi kauraa, ens vuonna ohraa jne. Saisi edes jonkinlaisen myyntierän syntymään. Mutta näillä ei niin viljelyvarmoilla kasveilla on liian suuri riski laittaa isoja hehtaareja niinkuin kirjoitit. Sen vuoksi itse näen et jos tollanen pakko tulee ja tavikseen siirryn niin itsellä se on varmaan sit niin et vehnä, kaura ja nurmi vuorottelevat..
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Paalimies - 11.10.22 - klo:09:09
Tähän on ”helppo” ratkaisu, ottakaa märehtijöitä tai hevosia ja kaikki pellot nurmelle
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: kärmeskytö - 11.10.22 - klo:09:14
Ei tuo pakollinen viljelykierto heti alkaiskaan. Vääntö menossa,jääpi nähtäväksi mitä sorvaavat,sen takia vielä hiljaista. Tulevaisuudessa ruuantuotanto jää vähän sivuraiteelle....
No tuo nyt on ollut jo pitkään selvää et tukia ei enää makseta ruuantuotantoon, mut kertokaa nyt et mistä tällänen huhu tuosta kierrosta on peräisin?

No sellaiselta henkilöltä joka on aikalailla keskiössä tuosta asiasta keskusteltiin.Mutta asiathan on kesken ja kuten sanottu jää nähtäväksi mikä on lopputulos.
Eli legendaarinen sisäpiirintietoa. ;D




Tiedä tuosta legendaarisesta mutta tuon hymiön voi jättää tuosta pois.

Näissä pykälien viilauksissa vain ei aina järjen valo loista...
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: -SS- - 11.10.22 - klo:10:19
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.

Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.

-SS-
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 11.10.22 - klo:11:58
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.

Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.

-SS-
No juu eihän tuo ihannetilanne ole et syysvehnää syysvehnän perään mut eipä siinä oikein muutakaan  syyskasvin mahdollisuutta ole niinkuin itse kirjoitit. Rypsirapseille kylvöikkuna on jo monesti sulkeutunut. Toisinpäin onnistuu tietysti, niinkuin lähes kaikkien perään ajallisesti syysvehnän kylvö, jos otollinen syksy. Mutta syysvehnän jälkeen on sitten muuten odotettava kevätkylvöjä..

Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 11.10.22 - klo:13:06
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Filosofi - 11.10.22 - klo:15:45
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?

Tukiehtojen laatijoiden päät ovat lähtökohtaisesti älyä kevyempiä... Olen samaa mieltä siinä, että liian pitkälle ei kannattaisi turhaan suunnitella, koska Suomen säät ovat aina arvaamattomia. Jos viikon vesisadejakso keväällä sekoittaa pakan, niin miten käy syksyllä tai keskellä talvea? Pellon vapautuminen syysviljalle on aina kysymysmerkki, ja jos ei esim. syysvehnää saa kylvää syysvehnän perään, syysviljan kylvö vähenee, tai sitten on pakko ottaa nurmi merkittävissä määrin osaksi aktiivista viljelykiertoa. Nimimerkillä: epävarmat talvehtijat ja kahukärpäsruiskutukset eivät kiinnosta.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 11.10.22 - klo:16:10
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?
Tuskin. Mut näinhän se on. Sen vuoksi joustoa tuossa tarvittaisiin.

Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 11.10.22 - klo:16:17
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?

Tukiehtojen laatijoiden päät ovat lähtökohtaisesti älyä kevyempiä... Olen samaa mieltä siinä, että liian pitkälle ei kannattaisi turhaan suunnitella, koska Suomen säät ovat aina arvaamattomia. Jos viikon vesisadejakso keväällä sekoittaa pakan, niin miten käy syksyllä tai keskellä talvea? Pellon vapautuminen syysviljalle on aina kysymysmerkki, ja jos ei esim. syysvehnää saa kylvää syysvehnän perään, syysviljan kylvö vähenee, tai sitten on pakko ottaa nurmi merkittävissä määrin osaksi aktiivista viljelykiertoa. Nimimerkillä: epävarmat talvehtijat ja kahukärpäsruiskutukset eivät kiinnosta.

Viljelykierron noudattamisessa pitää sallia joustavuus paitsi säiden, myös markkinatilanteiden muutoksien takia. Eihän siinä ole järkeä, että "lukitaan" tietyn kasvin tietty viljelyala seuraavaksi vuodeksi, jos tuon kasvin markkinatilanne heikkenee kysyntä- ja hintamuutosten takia. Varsinkin kun viljelijöitä on vuosikausia patistettu viljelemään markkinaehtoisesti, niin siihen nähden on ristiriitaista vaatia, että pitää ehdottomasti noudattaa paperilla suunniteltua ja hallinnolle ilmoitettua viljelykiertoa. Toki periaatteessa ja ihan käytännössä viljelykierto on maan kasvukunnon ja tautipaineen takia ihan hyvä asia, mutta sen pitää tapahtua maanviljelyksellisten perusteiden mukaan, eikä  jäykästi ja sokeasti hallinnollisia määräyksiä noudattaen.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: -SS- - 11.10.22 - klo:17:14
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.

Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.

-SS-
No juu eihän tuo ihannetilanne ole et syysvehnää syysvehnän perään mut eipä siinä oikein muutakaan  syyskasvin mahdollisuutta ole niinkuin itse kirjoitit. Rypsirapseille kylvöikkuna on jo monesti sulkeutunut. Toisinpäin onnistuu tietysti, niinkuin lähes kaikkien perään ajallisesti syysvehnän kylvö, jos otollinen syksy. Mutta syysvehnän jälkeen on sitten muuten odotettava kevätkylvöjä..

Syysvehnän ja syysöljykasvin kylvön yhteydessä kun varaa kevätvehnän ja kevätöljykasvin siemenet valmiiksi, niin kiertosuunnitelmaa ei raevitse säiden takia niin paljon muuttaa.

-SS-
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 11.10.22 - klo:17:42
Ei tuo kierto mikään ongelma ole. Hyöty viljelykierrosta on niin suuri. Ei tule kestorikkakasviongelmaa ja muutenkin torjunta-aineita ei tarvita niin paljoa.

Mutta tärkeintä näissä uusissa kausissa on se kauden alku, jolloin kaikki mahdolliset porsaanreiät ovat vielä olemassa. Silloin pääsee taas osoittamaan, kuinka hölmöä porukkaa noita tukiehtoja vääntää.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 11.10.22 - klo:19:11
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.

Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.

-SS-
No juu eihän tuo ihannetilanne ole et syysvehnää syysvehnän perään mut eipä siinä oikein muutakaan  syyskasvin mahdollisuutta ole niinkuin itse kirjoitit. Rypsirapseille kylvöikkuna on jo monesti sulkeutunut. Toisinpäin onnistuu tietysti, niinkuin lähes kaikkien perään ajallisesti syysvehnän kylvö, jos otollinen syksy. Mutta syysvehnän jälkeen on sitten muuten odotettava kevätkylvöjä..


Mitenkähän tämä uudistus koskee eteläisempiä maita? Vai onko tämä taas näitä kotikutoisia hömpötyksiä? On jäänyt se käsitys, että EU:n parhailla tuotantoalueilla viljely on hyvin syysvehnäpainotteista. Vehnävuosia saattaa olla kolmekin peräkkäin, tietysti taloudellisista syistä. Luulisi näistä uusista ehdoista jo meteliä pidettävän muuallakin kuin agronetissä.

Viljelykierto sinänsä ei ole ongelma, mutta jos siihen lähdetään pakottamaan, syntyy todennäköisesti ongelmia. niin kannattavuuden kuin järkevän viljelykäytännön suhteen.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Äärisosialisti - 11.10.22 - klo:22:27
maatalousmaalla 33% pinta - alalla pitää yksivuotisten kasvien  vaihtua vuosittain ja tämä on ongelma?

Ei riitä että sitä tuttua ja turvallista kauraa saa olla 67% joka vuosi? Miten te olette pärjänneet tälläkään kaudella tuon kahden/kolmen kasvin vaatimuksen kanssa?
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: -SS- - 12.10.22 - klo:01:30
maatalousmaalla 33% pinta - alalla pitää yksivuotisten kasvien  vaihtua vuosittain ja tämä on ongelma?

Ei riitä että sitä tuttua ja turvallista kauraa saa olla 67% joka vuosi? Miten te olette pärjänneet tälläkään kaudella tuon kahden/kolmen kasvin vaatimuksen kanssa?
Jos on näin, että se 33% saa olla aina sama lohkokokoelma, ei ole mitään ongelmaa, tosiaan eri kasveja edellytettiin ennekin koko tilalla. Lisäksi, todennäköisesti vuoteen 3022 asti perinnöllinen suojavyöhykerälssi saa varmaankin pitää sen suojavyöhykkeensä poissa kierrosta.

Mutta jos tulee semmoinen lisä, että eri kasvin pitää kiertää kaikilla lohkoilla, tekee se keskisadoille heikkoa, ja myös rahatuottojen optimoinnista haastavampaa, koska vain jotkut lohkot soveltuvat jollekin kasville, ja heikommat laitetaan sitten tukipumpuksi.

Varsinkin syysviljoilla ovat maastonmuodot tärkeimmät sadon avaimet, koska vaikea on alkaa talvella seisovaan vesilätäkköön kuolleesta syysvehnästä taikoa kasitonnaria.

Tai möhöjuurisaastunta öljykasvilla. 10 vuoden karenssi vähintään.

-SS-
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 12.10.22 - klo:06:58
maatalousmaalla 33% pinta - alalla pitää yksivuotisten kasvien  vaihtua vuosittain ja tämä on ongelma?

Ei riitä että sitä tuttua ja turvallista kauraa saa olla 67% joka vuosi? Miten te olette pärjänneet tälläkään kaudella tuon kahden/kolmen kasvin vaatimuksen kanssa?
Jos on näin, että se 33% saa olla aina sama lohkokokoelma, ei ole mitään ongelmaa, tosiaan eri kasveja edellytettiin ennekin koko tilalla. Lisäksi, todennäköisesti vuoteen 3022 asti perinnöllinen suojavyöhykerälssi saa varmaankin pitää sen suojavyöhykkeensä poissa kierrosta.

Mutta jos tulee semmoinen lisä, että eri kasvin pitää kiertää kaikilla lohkoilla, tekee se keskisadoille heikkoa, ja myös rahatuottojen optimoinnista haastavampaa, koska vain jotkut lohkot soveltuvat jollekin kasville, ja heikommat laitetaan sitten tukipumpuksi.

Varsinkin syysviljoilla ovat maastonmuodot tärkeimmät sadon avaimet, koska vaikea on alkaa talvella seisovaan vesilätäkköön kuolleesta syysvehnästä taikoa kasitonnaria.

Tai möhöjuurisaastunta öljykasvilla. 10 vuoden karenssi vähintään.

-SS-
SS sen tuossa yllä jo hyvin kertoikin ei tuo 33% tuota ongelmaa, jos vai on vaatimus ja mitä seuraa jos kasveja on kierrätettävä joka lohkolla.

Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Äärisosialisti - 12.10.22 - klo:07:43
2024 vuodesta lähtien kasvin pitää vaihtua lisäksi lohkokohtaisestikkin 3 vai oliko se 4 vuoden välein.

Minkälaisessa tilanteessa tuo on mahdoton toteuttaa? Eikö jonkinlainen viljekierto olisi paikallaan näille "yhden kasvin" lohkoillekkin?

 
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: lypsyukko - 12.10.22 - klo:08:26
Onko tulevista hömpistä ja niiden säännöistä jotain tietoa. Mua ei ainakaan viljely niin kiinnosta, etteikö tulisi mietittyä täydellistä hömppäilyä / näennäisviljelyä.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: andypoge - 12.10.22 - klo:09:28
Perämettälohkoille vaikkapa öljykasvien tai herneen laittaminen ainakin on ihan pelkkää riistanruokintaa. Sellaisille ei oikein muuta kuin nurmi- tai hömppä-välivuosia ainakaan itse pysty ajattelemaan.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Petri - 12.10.22 - klo:10:14
Onko tulevista hömpistä ja niiden säännöistä jotain tietoa. Mua ei ainakaan viljely niin kiinnosta, etteikö tulisi mietittyä täydellistä hömppäilyä / näennäisviljelyä.
Koetahan vähän innostua. Hömppäilyn ja tehokkaan viherlannoituksen kustannusero on hyvin pieni, mutta ero esikasvivaikutuksessa valtava
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: eevertti - 12.10.22 - klo:10:51
Perämettälohkoille vaikkapa öljykasvien tai herneen laittaminen ainakin on ihan pelkkää riistanruokintaa. Sellaisille ei oikein muuta kuin nurmi- tai hömppä-välivuosia ainakaan itse pysty ajattelemaan.

Riittänee kun vaihtaa hakemukseen välillä hömpän toiseksi hömpäksi🤔
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: AP120 - 12.10.22 - klo:10:59
2024 vuodesta lähtien kasvin pitää vaihtua lisäksi lohkokohtaisestikkin 3 vai oliko se 4 vuoden välein.

Minkälaisessa tilanteessa tuo on mahdoton toteuttaa? Eikö jonkinlainen viljekierto olisi paikallaan näille "yhden kasvin" lohkoillekkin?

No ei luulisi olevan vaikeaa.
Itsellä kuusi kasvia kierrossa ja hömpät päälle.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Agronautti - 12.10.22 - klo:11:42
Onko tulevista hömpistä ja niiden säännöistä jotain tietoa. Mua ei ainakaan viljely niin kiinnosta, etteikö tulisi mietittyä täydellistä hömppäilyä / näennäisviljelyä.
Koetahan vähän innostua. Hömppäilyn ja tehokkaan viherlannoituksen kustannusero on hyvin pieni, mutta ero esikasvivaikutuksessa valtava
Juu.. ja varsinkin jos on omat apilan siemenet..

Nimim. "600kg suursäkillisen viime syksynä puinut 8)"
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 12.10.22 - klo:14:35
2024 vuodesta lähtien kasvin pitää vaihtua lisäksi lohkokohtaisestikkin 3 vai oliko se 4 vuoden välein.

Minkälaisessa tilanteessa tuo on mahdoton toteuttaa? Eikö jonkinlainen viljekierto olisi paikallaan näille "yhden kasvin" lohkoillekkin?

No ei luulisi olevan vaikeaa.
Itsellä kuusi kasvia kierrossa ja hömpät päälle.
Eihän toi olekkaan vaikeaa toteuttaa. Ja tuo oli niissä suunnitelmissakin, mut aikaisemmin tässä ketjussa joku kirjoitti et tulisi tiukennusta tuohon tai ainakin näin sen itse lukiessa ymmärsin. Siinä puhuttiin kasvin vuosittaisesta vaihtamisesta jne. Riittääkö et vehnä ja kaura vuorottelee vai vaaditaanko muitakin kuin viljoja. Aika tämän näyttää.

6 kasvia on jollekkin pienelle pinta-alalle ihan turhaa. Tässä pitäisi enemmän painottaa vuosittaista vaihtelua.

Perämettälohkoille vaikkapa öljykasvien tai herneen laittaminen ainakin on ihan pelkkää riistanruokintaa. Sellaisille ei oikein muuta kuin nurmi- tai hömppä-välivuosia ainakaan itse pysty ajattelemaan.

Riittänee kun vaihtaa hakemukseen välillä hömpän toiseksi hömpäksi🤔
Siinä suunnitelmassa luki ettei koske nurmia, kesantoja, "hömppiä" ja oliko palkokasvivoittoisia kasvustoja. Tais myös avomaan vihannekset yms. Olla ulkona. Eli jos tuo pitää edelleen kutinsa niin vilja ainut rangaistava kasvi..

Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: -SS- - 13.10.22 - klo:10:53
Eli viljoihin laittaa kotoista herneen siementä joukkoon, niin käy hernekasvustoksi ?

Lajittelee herneet sitten pois, voi tulla myytävääkin joskus.

-SS-
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 13.10.22 - klo:11:09
Eli viljoihin laittaa kotoista herneen siementä joukkoon, niin käy hernekasvustoksi ?

Lajittelee herneet sitten pois, voi tulla myytävääkin joskus.

-SS-

https://mmm.fi/cap27/ajankohtaista
Tuolta valitse se pdf "suomen viimeistelty cap suunnitelma" (20.7. Julkaistu)
Sieltä sit kohta mis ne caec toimet vai miten ne nyt kirjoitettiin. Olikohan caec 7 tai joku joka kerto siitä viljelykierrosta.

Tämänhän oli Suomen suunnitelma ja ei siis se mikä on hyväksytty. Sitä kun ei ole julkisuuteen laskettu.  Joten empä osaa sanoa onko ehdottamasi toiminta ok..
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: -SS- - 13.10.22 - klo:13:58

Luinpa tuota Suomen ehdotusta, aika vähän muuttuu oikeastaan.  Suojavyöhykkeet ja säätösalaojat saanevat kansallisen
sopeuttamiseläkkeen, kuuden sukupolven päähän.

No ainakin 4% pellosta on oltava pakkokesantona,  muistuttaa entistä kohdentamisalueen EFA - alaa.
Onko tämä nyt käsitettävä niin, että myös muualle kuin ns. kohdentamisalueelle tulee tuo pakkokesanto. Tervetuloa vaan joukkoon.

Viljelykiertoprosentin laskennassa on mukana koko pinta-ala. Kesantoja ei kuitenkaan tarvinne kierrättää.
Sokeri- ja perunakeisarit pääsevät viljelykierron ulkopuolelle.

Talvi- ja syyskylvöiset kasvit, vaikka ovat esim. vehnää, niin ovat eri kasveja. Muutenkin syysviljakiertoon
tulee aika usein ohra -> vehnä -> ruis, näin miettien kiertoa tapahtuu.

Pikkutilat saanevat 15-20 euroa/ha pikkutila-avustusta. Alle 50 ha.

-SS-
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Agronautti - 15.10.22 - klo:09:02
No ainakin 4% pellosta on oltava pakkokesantona,  muistuttaa entistä kohdentamisalueen EFA - alaa.
Onko tämä nyt käsitettävä niin, että myös muualle kuin ns. kohdentamisalueelle tulee tuo pakkokesanto. Tervetuloa vaan joukkoon.

Lasketaanko viherlannoitusnurmi tuhon kestantoalaan mukaan..vai onko se "viljelykasvi" ?
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: -SS- - 22.09.24 - klo:11:54
Nyt on tulossa vuodelle 2035 muutoksia. Viljelykiertokisakin saattaa loppua alkuunsa. Samoin tuottamaton ala lopetetaan.

Suomi aikoo ottaa käyttöön komission maatalouspolitiikkaan mahdollistamat yksinkertaistamistoimet vuoden 2025 alusta (https://www.mtk.fi/-/capyksinkert0624)

Mielenkiintoinen yksityiskohta on monipuolistamisen paluu aidon viljelykierron oheen. Juu syysvehnä kun on ollut näinä kuivina vuosina ainoa kasvi, josta pystyy korjaamaan edes jonkinlaista satoa. Nyt jätin syysvehnät kolmen vuoden palstoilta pois, eli ensi kesänä ei ole syysvehnää ollenkaan. Oliko turha toimi, jos ensi vuonna voi palata monipuolistamiseen.

Toinen merkittävä lausuma lienee sadon pakkotuottamista kannattavien lobbaus:

"Kasvinviljelyyn liittyvää korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamista koskevan ehdon noudattamatta jättämisen valvontaseuraamuksia on tarkoitus kiristää."

Mitähän tuo siten tarkoittaa ? Että Leijona-kevätvehnään erehtynyt saisi automaattisesti tukisanktionkin, koska lajikkeen valinnut tosiasiallisesti sulkee sadon tuottamisen mahdollisuuden pois itseltään ?

-SS-
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: lypsyukko - 22.09.24 - klo:12:09
Nyt on tulossa vuodelle 2035 muutoksia. Viljelykiertokisakin saattaa loppua alkuunsa. Samoin tuottamaton ala lopetetaan.

Suomi aikoo ottaa käyttöön komission maatalouspolitiikkaan mahdollistamat yksinkertaistamistoimet vuoden 2025 alusta (https://www.mtk.fi/-/capyksinkert0624)

Mielenkiintoinen yksityiskohta on monipuolistamisen paluu aidon viljelykierron oheen. Juu syysvehnä kun on ollut näinä kuivina vuosina ainoa kasvi, josta pystyy korjaamaan edes jonkinlaista satoa. Nyt jätin syysvehnät kolmen vuoden palstoilta pois, eli ensi kesänä ei ole syysvehnää ollenkaan. Oliko turha toimi, jos ensi vuonna voi palata monipuolistamiseen.

Toinen merkittävä lausuma lienee sadon pakkotuottamista kannattavien lobbaus:

"Kasvinviljelyyn liittyvää korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamista koskevan ehdon noudattamatta jättämisen valvontaseuraamuksia on tarkoitus kiristää."

Mitähän tuo siten tarkoittaa ? Että Leijona-kevätvehnään erehtynyt saisi automaattisesti tukisanktionkin, koska lajikkeen valinnut tosiasiallisesti sulkee sadon tuottamisen mahdollisuuden pois itseltään ?

-SS-

Tohon SS:llä näköjään on lipsahatnut väärä vuosi. Klikin kun klikkaa muutos on tulossa jo 25. SS:n kirjoituksen lukemisen jälkeen olin jo valmis heittämään ainakin vuokramaat pois (vuonna 35). No klikkauksen jälkeen mietin mikä tuossa nyt huononisi, ei kait mikään ?
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 22.09.24 - klo:12:29
"Kasvinviljelyyn liittyvää korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamista koskevan ehdon noudattamatta jättämisen valvontaseuraamuksia on tarkoitus kiristää."

Kai tuo sulkee pois kasvinviljelytilojen raha-automaatin, eli rehunurmen kasvattamisen, nythän se niitetään maahan samalla tavalla kuin hömppäheinät. Rehunurmihan siis ei missään tapauksessa ole mitään hömppää.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Agronautti - 22.09.24 - klo:12:49
"Kasvinviljelyyn liittyvää korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamista koskevan ehdon noudattamatta jättämisen valvontaseuraamuksia on tarkoitus kiristää."

Kai tuo sulkee pois kasvinviljelytilojen raha-automaatin, eli rehunurmen kasvattamisen, nythän se niitetään maahan samalla tavalla kuin hömppäheinät. Rehunurmihan siis ei missään tapauksessa ole mitään hömppää.
Eli kasvuston pitää nayttää samalta kuin "oikea" säilisnurmi, mutta sen saa edelleen murskata maahan.. ::) Tai voihan Toriin laittaa ilmoituksen että myydään säilisnurmea ja kun ei ostajaa ole niin sitten murskaus maahan.

Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 22.09.24 - klo:14:56
Mielenkiintoinen ajatus et ehdollisuutta ei valvota enää alle 10ha tiloilta mut silti kaiketi tuet maksetaan?  ::)
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Oksa - 22.09.24 - klo:15:22
ihme sekoilua tuo nykyään.   ja kun puhutaan että tuotantoa pitäis tehostaa..      tiijän pari muutaman hehtaarin kasvattaa jotka on luopunu koko tukihelvetistä ...   ja ei noilla sen huonommin mene kuin ennen.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 22.09.24 - klo:15:55
Helpottaa kyllä tuo viljelykiertovaatimuksesta luopuminen vaihtoehtona.  Jos riittää hömpät +2 viljakasvia, niin sehän helpottaa käytännön viljelysuunnittelua paljon.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Mopomies - 22.09.24 - klo:16:03
Jos korjuuvelvoitetta ei olisi, millä mittarilla korjuukelpoinen sato mitataan ja mitä järkeä siinä olisi ilman korjuuvelvoitetta. Että jos kylvää vaikka vehnää ja sato jää alle 8 tonnin, niin onhan jo se silloin näennäisviljelyä.

Tässä kuuluu taas kaikuja kepulaisuudesta. Pellon kasvukyvyn jatkumossa, sato kannattaisi välillä murskata maahan. Nythän kapeakatseiset näkevät sen hömppänä. Ja kun selvää on, että rehunurmea käytetään "lisähömppänä", osin huonon viherlannoitusmäärityksen johdosta, alkaahan se "noikin pellot kuuluisi mulle" -kepulaista ottamaan päähän. Se olisi nähtävästi parempi, että hömppäpelto olisi vuodesta toiseen avokesannolla.

Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 22.09.24 - klo:16:11
Tukijärjestelmän monimutkaisuus on pitkälti  suomalaisten omaa syytä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b17c86a7-05ca-4204-b133-28fea42cb30e

Monimutkaisuus tehdään täällä ihan itse. Valmisteluvaiheessa tuottajajärjestöt, luontojärjestöt ja muut sidosryhmät täyttävät toiveiden tynnyrin äärimmilleen. Sitten ihmetellään, kun on niin monimutkaista.

Kuukausi sitten maitovaltuuskunta vaati takaisin lypsylehmäpalkkiota. Siitä se lähtee. Vielä on muutama vuosi aikaa keksiä kaikkea uutta kivaa vuonna 2027 alkavaksi kaudeksi.

Se siitä yksinkertaistamisesta.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Oksa - 23.09.24 - klo:17:28
mutta kun suomalainen on niiiiiin monimutkainen.   eihän meitä ymmärrä kukaan.     rautakankikin on vaikea tulkita..
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Agronautti - 25.09.24 - klo:11:41
Jos korjuuvelvoitetta ei olisi, millä mittarilla korjuukelpoinen sato mitataan ja mitä järkeä siinä olisi ilman korjuuvelvoitetta. Että jos kylvää vaikka vehnää ja sato jää alle 8 tonnin, niin onhan jo se silloin näennäisviljelyä.

Tässä kuuluu taas kaikuja kepulaisuudesta. Pellon kasvukyvyn jatkumossa, sato kannattaisi välillä murskata maahan. Nythän kapeakatseiset näkevät sen hömppänä. Ja kun selvää on, että rehunurmea käytetään "lisähömppänä", osin huonon viherlannoitusmäärityksen johdosta, alkaahan se "noikin pellot kuuluisi mulle" -kepulaista ottamaan päähän. Se olisi nähtävästi parempi, että hömppäpelto olisi vuodesta toiseen avokesannolla.

Juuri tänään MT:n tekstaripalstalla varmaankin tuollainen "noikin pellot kuuluisi mulle" -tyyppi valittaa kun nurmella ei ole korjuuvelvoitetta.. 
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Paalimies - 25.09.24 - klo:11:46
Ehdottomasti tuotantonurmelle korjuu pakko. Kuvaus joka lohkolta sadonkorjuusta. Tuki sen mukaiseksi ja maahan niitettäviltä voisi vähän laskea
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ht - 25.09.24 - klo:12:53
Ehdottomasti tuotantonurmelle korjuu pakko. Kuvaus joka lohkolta sadonkorjuusta. Tuki sen mukaiseksi ja maahan niitettäviltä voisi vähän laskea

Tätä voi ehdotella Brysseliin saakka. Korjuupakon poistuminen tuli sieltäpäin.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 25.09.24 - klo:13:20
Ehdottomasti tuotantonurmelle korjuu pakko. Kuvaus joka lohkolta sadonkorjuusta. Tuki sen mukaiseksi ja maahan niitettäviltä voisi vähän laskea
Niin tai tuotantonurmen tuen kun tiputtaa alas ja elukoiden kautta maksettava tuki ylös niin korjaa tuon ongelman..  ::)

Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Mopomies - 25.09.24 - klo:13:51
Taas aika normaalia suoraviivaisuutta. Nurmelle korjuuvelvoite, koska jumala ja vilja sitä sun tätä. Kuinkas muut kasvit? No ne muut kasvit voivat ajaa vaikka taksia.

Korjuuvelvoitteen poisto helpottaa kaikkia. Jos esim. pellot eivät kanna tai sato on huonolaatuista tai täysin pilalla, sen voi jättää korjaamatta tai tuhota kokonaan. Aina on tietenkin niitä, jotka heinittävät kaiken ja käyttävät kaikki tukimahdollisuudet hyväksi, mutta jos eeuulta kysytään tästä, niin he varmaankin taputtavat käsiään tällaiselle toiminnalle. Sehän on tietyissä, aika isoissakin piireissä punainen vaate, jos elukoille syötetään jotain. Ehkä ruokaa on liikaa ja maassa hiiltä liian vähän.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: -SS- - 25.09.24 - klo:14:23
Tuottamattoman alan poistaminen tuonee sivuvaikutuksena monelle efa-palstalle  ennen pitkää pysyvän nurmen statuksen.

Esimerkiksi Salon kaupunki edellyttää vuokraehdoissa, että pysyvän nurmen statusta ei saa syntyä vuokra-aikana.

Oliko se niin, että luonnonhoitopellon voi alkaa valmiille viherkesannolle, vai onko nurmi uusittava  ?

-SS-

-SS-
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: lypsyukko - 25.09.24 - klo:14:31
Toki viherkesanto kelpaa luonnonhoitonurmeksi. Tuollahan ei enää ollut oikein väliä mitä siellä kasvaa. Siis nurmi saa olla muutakin kuin kylvöheinää.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: kylmis - 25.09.24 - klo:15:10
Korjuupakon vaatiminen missään muodossa tai millekkään kasville ei ole mitenkään fiksua. Ihan riittävä rangaistus on jo siinä, että korjaamattoman sadon fosforilannoitus on siirrettävä sellaisenaan seuraavan vuoden sadon hyväksi ja otettava lannoitesuunnittelussa huomioon. Kyllä tämä pistää puimaan jos mahdollista. Rehunurmi kesantona on minusta helppo ja ok, miksi siihen täytyisi puuttua. Ei säästetä mitään. Oikeilla kesannoilla hieman paremmat tuet. Rehunurmi on yksinkertainen ja mukava.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Paalimies - 25.09.24 - klo:15:23
Juuri siksi rehunurmella pitää olla korjuu velvoite kun on helppoa ja mukavaa olla tekemättä mitään sille pellolle, kerran niittää syyskuussa jos sattuu kuvaus osumaan kohdalle. Tai toinen vaihtoehto ettei rehunurmelle makseta tukea jos tilalla ei ole hevosia tai märehtijöitä taikka nurmen sopimustuotantoa jonkun kanssa
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: lypsyukko - 25.09.24 - klo:15:46
Rupiaa näköjään eripura nostamaan päätään. Miksi viljalle maksetaan tukia vaikka sadot on heikkoja tai luomulle, ei kuluja ei satoa  ::)

Ei taida olla paluuta tuettomaan , markkinoiden määräämään viljelyyn.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Filosofi - 25.09.24 - klo:16:04
Aivan oikein, luomupelloilta tuet pois, koska senhän nyt tietävät kaikki, ettei niillä pelloilla mitään viljellä, paitsi *****ruohoa naapureidenkin kiusaksi.

Ja -SS-, kyllä, viherkesannon voi ilmoittaa ilman muita toimia luonnonhoitonurmeksi.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 25.09.24 - klo:17:08
Aivan oikein, luomupelloilta tuet pois, koska senhän nyt tietävät kaikki, ettei niillä pelloilla mitään viljellä, paitsi *****ruohoa naapureidenkin kiusaksi.

Ja -SS-, kyllä, viherkesannon voi ilmoittaa ilman muita toimia luonnonhoitonurmeksi.

Uusimmasta km:sta voi tarkistaa et kasvoko luomu vai ei..  ;)
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 25.09.24 - klo:17:17
Jos haluttaisiin yksinkertaistaa, säästää ja saada ylituotantoa aikaan vielä nykyistä enemmän niin kaikille viherhömpötyksille annettaisiin yksi tuki ja yksi kasvikoodi. Sanotaanko vaikka 50€/ha. Tämän jälkeen metsäkainalot menevät kuuselle tai niillä aletaan viljellä sato kasveja.

Nurmea rehuna käyttävät elukat voisivat saada tuen eläinyksikköperusteisesti ja mikäli joku nyt tuottaa elukka tilalle rehua niin siinä voi ihan reilusti raha vaihtaa omistajaa. Eli et tuki kanavoituu euroina sille viljelijälle.

Luomussa on velvoite käyttää kierrossa nurmia jolloin satokasvivuosilta voitaisiin maksaa korkeampaa tukea ja lataus vuosilta sama 50€/ha. Ja mikäli nyt tavikseen halutaan viherrytystä niin annetaan keppiä. Kiertoon nurmea pakolla ja satokasvi vuosilta korkeampi tuki.

Samalla voitaisiin muutamalle sadalle virka henkilölle antaa lopputili ja valvonta helpottuisi kun ei tarvitsi miettiä et mitä nurmea mikäkin on..  ::)
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Agronautti - 25.09.24 - klo:17:47
Tässä rehunurmen korjuuvelvoite täyttyy   :P 

https://youtu.be/NeYzlwPppLk?feature=shared
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: metsajussi - 25.09.24 - klo:18:26
Niin tai tuotantonurmen tuen kun tiputtaa alas ja elukoiden kautta maksettava tuki ylös niin korjaa tuon ongelman..  ::)

Tuo on vähän tyhmä meille jotka korjaamme jokaisen löydetyn korren myyntiin mutta omia nelimahaisia ei ole :-/
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 25.09.24 - klo:18:38
Niin tai tuotantonurmen tuen kun tiputtaa alas ja elukoiden kautta maksettava tuki ylös niin korjaa tuon ongelman..  ::)

Tuo on vähän tyhmä meille jotka korjaamme jokaisen löydetyn korren myyntiin mutta omia nelimahaisia ei ole :-/
Tuossa jäljemmässä kirjoituksessa selvensin kuinka homma toimisi eli kun se elukanpitäjä saa korkeamman tuen niin maksaa siitä rehusta sit viljelijälle sen tuen osuuden...

Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: lypsyukko - 25.09.24 - klo:18:45
Niin tai tuotantonurmen tuen kun tiputtaa alas ja elukoiden kautta maksettava tuki ylös niin korjaa tuon ongelman..  ::)

Tuo on vähän tyhmä meille jotka korjaamme jokaisen löydetyn korren myyntiin mutta omia nelimahaisia ei ole :-/

Oikeastaan kaikki korjaamis toimenpiteet on "vähän" tyhmiä, jos silti joillekkin jaetaan tukia. Mun matkamittarissa alkaa olla sen verran lukemia jo kierrettynä, että mä oon vuosien saatossa alkanut toivomaan , että näitä näennäisviljelyn tukia ei toivottavasti tulevaisuudessa leikata. Aiemmin tietenkin näin vääryytenä näennäisviljelyn ( vaikka jonkinmoinen sato korjattiinkin). Ajatukset muuttuu iän myötä. Antaishan ne jonkin moisen perustoimeentulon , vaikka ns. oikea viljely loppuiskin. Tietenkin toivoisin , että viljely ittestään olisi kannattavaa ilman tukiakin, mutta niinhän se pitäis olla sitten muuallakin ja silti häviäisimme .

Ja ja101 tuen palautumiseen tuolla systeemillä en kyllä usko pätkääkään.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: Rakkine - 25.09.24 - klo:18:51
Miksi minkään eläintuotannon pitäisi saada tukia? Sehän on etupäässä katon alla tapahtuvaa pellon tuotteiden jatkojalostusta.
Kaikille viljellyille hehtaareille tasatuki 500€ /ha,  ei mitään muita tukia, ainoana tukiehtona että jotain pitää viljellä, ettei ihan joutomaalle tukea makseta, ja antaa markkinoiden hoitaa loput. 

Mut perusajatuksena olisi siis jonkinlainen maatalouden perustulo, joka pitäisi viljelijän hengissä ja markkinat ja ammattitaito sitten kuitenkin ratkaisivat viljelijän menestyksen.

Olisiko tuo jo liian yksinkertaista? Ei tarvittaisi miljoonia maksavaa tukibyrokratiaa valvontoineen. Eikä kaikenkarvaiset lobbarit saisi ujutettua tukiehtoihin omia vaatimuksiaan. Nythän sekä tuottajakentän sisältä eri tuotantosuunnat sekä ulkopuolelta ympäristöjärjestöt,  konevalmistajat, elintarviketeollisuus ja lukuisat muut tahot haluavat omat  vaatimuksensa tukiehtoihin.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: metsajussi - 25.09.24 - klo:18:57
Niin tai tuotantonurmen tuen kun tiputtaa alas ja elukoiden kautta maksettava tuki ylös niin korjaa tuon ongelman..  ::)

Tuo on vähän tyhmä meille jotka korjaamme jokaisen löydetyn korren myyntiin mutta omia nelimahaisia ei ole :-/
Tuossa jäljemmässä kirjoituksessa selvensin kuinka homma toimisi eli kun se elukanpitäjä saa korkeamman tuen niin maksaa siitä rehusta sit viljelijälle sen tuen osuuden...

Ymmärrän tämän kyllä.
Minä tosin myyn 99% hevosihmisille,  useimmat niistä eivät taida tukia juuri nauttia... mutta lienen tässä ns. marginaaliryhmää eikä multa siis kysytä :-)
Muutamat harvat nautatilat täällä ovat viisaasti omavaraisia tai luomussa tms, eivät taida juurikaan rehua ostella - korkeintaan halvalla pystyyn.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 25.09.24 - klo:19:24
Niin tai tuotantonurmen tuen kun tiputtaa alas ja elukoiden kautta maksettava tuki ylös niin korjaa tuon ongelman..  ::)

Tuo on vähän tyhmä meille jotka korjaamme jokaisen löydetyn korren myyntiin mutta omia nelimahaisia ei ole :-/
Tuossa jäljemmässä kirjoituksessa selvensin kuinka homma toimisi eli kun se elukanpitäjä saa korkeamman tuen niin maksaa siitä rehusta sit viljelijälle sen tuen osuuden...

Ymmärrän tämän kyllä.
Minä tosin myyn 99% hevosihmisille,  useimmat niistä eivät taida tukia juuri nauttia... mutta lienen tässä ns. marginaaliryhmää eikä multa siis kysytä :-)
Muutamat harvat nautatilat täällä ovat viisaasti omavaraisia tai luomussa tms, eivät taida juurikaan rehua ostella - korkeintaan halvalla pystyyn.
Joo no ainahan siinä on joku marginaali ryhmässä... Tuskinpa ehdoista ikinä saadaan sellaisia, että olisivat kaikille tasapuolisia.  ::)

Rakkine tuossa ehdotti et miks millekään elukkahommalle pitäisi saada tukea. Tavallaan ymmärrän hänen näkemyksen tavallaan en. Miksi sitten millekään pellolla tuotetullekkaan pitäisi saada tukea. Ajatus kai et se elukka homma on jatkojalostusta.

Nooh mä en sikojen kanssa saa enää nykyään kuin pienen siivun ehk:ta ja hieman vanhaa sikatukea. Tuet ei siis näyttele tässä hommassa enää oikeastaan mitään. Emakot saa vapaa postitus tukea ehk:n kautta ja se on merkittävä. Muutenhan eläintuet menee märehtijöille. Et kyl ne tuet eläimiltä mun puolesta voidaan ottaa pois. Omaa toimintaa enää ei hetkauta. Jotain muuta tahoa saattaa hetkauttaa.. mut kai se ajatus peltojusseilla on et ei elukan pitäjät rahaa tarvii, ottakoon rahat markkinoilta..  ::)

Mut mitä niihin hevosheiniin tulee niin saisiko sen rahan markkinoilta? Nythän todennäköisesti hinta on x euroa ja lasket et kun saat tuenkin niin voit myydä tällä hinnalla. Eli ruuan alennus korvauksella alennetaan hevosten ruuatkin..  ;D

No ei tuo oma ajatusmalli valmis ole eikä se nyt varmasti jatkoon pääsekään. Vaikkei mulla ole mittarissa ehkä yhtä paljon kuin lypsyukolla niin alkanut miettiä et kuinka tästä oikein järkevästi pääsisi irti, sen verran tympääntynyt tähän systeemiin aika ajoin olen. Täällä paisutetaan byrokratiaa kun samalla jossain nähdään nälkää..
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: -SS- - 25.09.24 - klo:19:37
Viherlannoitus ja latausnurmet ovat non-food - tuotantoa. Jos mekaaniset aurinkopaneelit eivät saa hehtaaritukia, miksi sitten vihreät aurinkopaneelit saisivat ?

Karhisen paperi jälleen kummittelee näissä yleisönosastokirjoituksissa. Lisäksi 1970-1980-luvun tuotantotukimaatalous on nähtävästi keksitty alusta asti uudestaan, muka yltiömainiona ideana.

-SS-
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: lypsyukko - 25.09.24 - klo:19:47
Onneksi virallisten viljelytukien muutoksia puoleet tai toiseen ei tehdä agronetissä. Mutta äkkiä tulee selväksi mikä kanta kelläkin on. Vuosi -23 oli omalla kohdalla jostain syystä ihan hyvä taloudellisesti, joten kyllä kaukaisena haaveena silloin oli aika , kun tämä kumartelu ja nuolenta loppuu. Maidon hinta oli hyvä, joten eu-tukien osuus tulon muodostuksesta oli jo melko pieni. Itte kun en oo oppinut kumartelemaan tuon hyvinvointikorvauksen takia. En siis ole ikinä sitä hakenut, toki parsinavetassa mahdollisuuksia kait melko vähän , mutta osa ihan saatavilla. Yksi prorahatuksen neuvoja vapaa-ajallaan alkoi vuosia sitten saarnaamaan miksi jätän osan tuista hakematta. Olis halunnut kait päästä pengastamaan tilanteeni ja saada ittelleen töitä. Sillekkin sanoin, että sellaiset rahat eivät ole sen kumartelun arvoisia, joihin olisin ollut oikeutettu. Pian puhe kääntyikin valvontaeläinlääkärin mahdolliseen käyntiin - toivotin tervetulleeksi. Vaihtoi sen jälkeen pöytäseuruetta  ::)
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 25.09.24 - klo:20:12
Joo ei päätöksiä täällä tehdä ja eipä noihin taida päästä kuin harvat ja valitut vaikuttamaan..

Mitä Karhisen raporttiin tulee niin kyl se minusta ihan oikean suuntainen on. Tarvittavat toimenpiteet eivät vain maistu valtaosalle. Suomalainen maatalous on osa-aikaista pienimuotoista harrastelua, osin historiasta johtuen osin nykyisen järjestelmän ansiosta.

Tällä kommentilla nyt en kavereita juuri saa mut eipä niitä ennenkään ole tullut. Tuskin tuo Karhisen raportin täytäntöönpano itsellekkään mitään hyvää tarkoittaisi ja niinhän moni ajattelee et mitä se omalle kohdalle tarkoittaa ja jos se on negatiivista niin sitä vastustetaan ihan ymmärrettävästi..  ::)

Aika moni taitaa olla sitä mieltä et jotain täytyisi tehdä mut eipä ole kai kaikkia tyydyttävää toimintatapaa löytynyt.. tuskin koskaan löytyykään..

Mitä korjuuvelvoitteeseen tulee niin jos sellainen palaa niin luomun latausnurmille se on ongelma. Niitä ei voi vln ilmoittaa. Kesanto olisi sit ainut mahdollisuus joka olisi mahdollinen. Tuki on jonkin luokkaa pienempi. Monimuotoisuus tai saneeraus kasvi taisi viedä luomutuen ja samalla tulee kalliit erikoissiemenet. Voi jopa mennä rahaa enemmän kuin tulee eli kesanto järkevin.
Tutkihan siinä tippuu mut sitähän moni tuntuu toivovan. Saattaa joku luomuilija vaikka tulla tukkimaan tavis markkinaa..  ;D
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: metsajussi - 25.09.24 - klo:20:29

Mut mitä niihin hevosheiniin tulee niin saisiko sen rahan markkinoilta? Nythän todennäköisesti hinta on x euroa ja lasket et kun saat tuenkin niin voit myydä tällä hinnalla. Eli ruuan alennus korvauksella alennetaan hevosten ruuatkin..  ;D

Ja paperinvalmistus (tärkkiohra), teollisuusalkoholi (osa mallasohrasta, entsyymiohrat) , kuituhamppu, energiakasvikokeilut - onhan näitä muitakin non-food juttuja joita tuetaan. Samaan kategoriaan pitää kai laskea sitten myös maisemakasvit ja sellaiset.

Markkinoista on paha sanoa miksi ne muotoutuisivat, liian monta muuttujaa. Yleinen hintataso tietenkin nousisi mutta mitä se sitten vaikuttaisi kysyntään on aika vaikea ennustaa kun tällä kentällä ostajiin vaikuttavat muutkin poliittiset ja taloudelliset päätökset. Tällä hetkellä tuo heinä kuitenkin mun tapauksessani on kaikki seikat huomioiden kannattavampaa kuin bulkkiviljan tuottaminen kun en kuitenkaan viljalla  yllä huippusatoihin ja muuhun eturivin pro-toimintaan.
Otsikko: Vs: cap 23
Kirjoitti: ja101 - 25.09.24 - klo:20:47

Mut mitä niihin hevosheiniin tulee niin saisiko sen rahan markkinoilta? Nythän todennäköisesti hinta on x euroa ja lasket et kun saat tuenkin niin voit myydä tällä hinnalla. Eli ruuan alennus korvauksella alennetaan hevosten ruuatkin..  ;D

Ja paperinvalmistus (tärkkiohra), teollisuusalkoholi (osa mallasohrasta, entsyymiohrat) , kuituhamppu, energiakasvikokeilut - onhan näitä muitakin non-food juttuja joita tuetaan. Samaan kategoriaan pitää kai laskea sitten myös maisemakasvit ja sellaiset.

Markkinoista on paha sanoa miksi ne muotoutuisivat, liian monta muuttujaa. Yleinen hintataso tietenkin nousisi mutta mitä se sitten vaikuttaisi kysyntään on aika vaikea ennustaa kun tällä kentällä ostajiin vaikuttavat muutkin poliittiset ja taloudelliset päätökset. Tällä hetkellä tuo heinä kuitenkin mun tapauksessani on kaikki seikat huomioiden kannattavampaa kuin bulkkiviljan tuottaminen kun en kuitenkaan viljalla  yllä huippusatoihin ja muuhun eturivin pro-toimintaan.
Juu onhan näitä..  ;D
Sinänsä mulla ei nykyistä systeemiä vastaan ole mitään eli siis et ei ole korjuuvelvoitetta. Itse tulee omat niitettyä vähintään sen kerran, monesti useammin. Ajatellut et rikat pysyy kurissa ja pelto kasvaa sitä mitä pitää. Ehkä joskus tulee vielä aika jolloin sille sadontuottamisellekkin on vielä kysyntää. Siihen asti tai ainakin vuoteen 27 jatkettava nykyisellä tyylillä. Harrastelua ja tyhjä päivästä turaamistahan tämä on. Enemmän menee töiden valmisteluun näillä aloilla aikaa kun itse töiden tekoon. Mut ainakin tili on tykännyt enempi. Mäkään kun en ikinä niitä päällikkö satoja saanut joilla voisi sit kehuskella..