Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Raikuli - 23.02.09 - klo:21:43
-
Harkinnassa laittaa tällainen ensi kesänä. Onko kokemuksia? Miten lypsylehmille maittaa rehu, miten vilja liikkuu spiraaleissa?
Uusi vai käytetty? Kannattaako tehdä kerralla toooosi iso vai laajentaa myöhemmin tarpeen mukaan?
-
Varmaan kannattaa laittaa käytetty, sen hinta ei niin rankasti putoa. Itse laittaisin rehdin täyttöpurkaimen jolla voi laittaa vaikka säilörehua tuonne siiloon. Tietysti edellyttää silloin että jyvät litistetään. Tuo täyttöpurkain voi olla paikallaan laittaa ihan uusi, ainakin hyväkuntoinen peruskunnostettu. Siilon koko ei ole kovin tarkka täyttöpurkaimella mutta jos säilötään jyvät kokonaisina ja tyhjätään alapurkaimella niin ylisuuri ei välttämättä ole hyvä.
-
jaa liikkuuko 40%prosenttinen taikina sitten lietsosta?? ja se täyttöpurkain maksaa jo melkein puoli tornia. pienissä torneissa hyvinkin.
-
jaa liikkuuko 40%prosenttinen taikina sitten lietsosta?? ja se täyttöpurkain maksaa jo melkein puoli tornia. pienissä torneissa hyvinkin.
Mä luulisin että menee lietsosta paremmin kuin tulee puimurista pois. Kokemusta ei kyllä ole.
-
Murskevilja toimii ok täyttöpurkaimen kanssa, jos sykloni on heti tornin vieressä ja tippuu siitä apevaunuun. Ongelma on putkien tukkeutuminen imurilta etiä päin... Kustannuspuolesta sen verta, että murskevilja tornisiiloon laitettuna on kalliimpaa, kuin sen lämminilma kuivaus. Näillä viljanhinnalla ei todellakaan kannata laittaa murskeviljaa torniin.
Ilmatiivissiilo on sen sijaan kustannustehokas ratkaisu. Lämminilma kuivaukseen verrattuna säästö on huomattava. Kuten edellä kerrottiin täyttöpurkain kaikkine varusteineen maksaa puolet tornin hinnasta. Lisäksi vaatii enempi sähköä ja huoltoa. Siilon tyhjennys pohjasta vapaasti valuttaen on yksinkertainen ja edukas. Vilja säilyy ja maittaa hyvin eläimille. Täyttöpuoleen ei saa laittaa heittolietsoa, jotta jyvät pysyvät ehjänä, eikä siten ravintoarvo laske (Jos kuori rikkoutuu tai jyvä menee poikki, niin ravinteet on keväällä yhtä korkealla, kuin kuoria syöttäisi. Samoin käy kuivalla viljalla) Elevaattori tai (imu)puhalluslietso pitää jyvät ehjänä.
Lisä infoa saat halutessa asiakkailtamme. Alla yhteystietoni.
Ystävällisin terveisin,
Olli Soro
T.J.Pyykkönen Oy
olli.soro@teejii.fi
0400 959 921
-
Murskevilja toimii ok täyttöpurkaimen kanssa, jos sykloni on heti tornin vieressä ja tippuu siitä apevaunuun. Ongelma on putkien tukkeutuminen imurilta etiä päin... Kustannuspuolesta sen verta, että murskevilja tornisiiloon laitettuna on kalliimpaa, kuin sen lämminilma kuivaus. Näillä viljanhinnalla ei todellakaan kannata laittaa murskeviljaa torniin.
Ilmatiivissiilo on sen sijaan kustannustehokas ratkaisu. Lämminilma kuivaukseen verrattuna säästö on huomattava. Kuten edellä kerrottiin täyttöpurkain kaikkine varusteineen maksaa puolet tornin hinnasta. Lisäksi vaatii enempi sähköä ja huoltoa. Siilon tyhjennys pohjasta vapaasti valuttaen on yksinkertainen ja edukas. Vilja säilyy ja maittaa hyvin eläimille. Täyttöpuoleen ei saa laittaa heittolietsoa, jotta jyvät pysyvät ehjänä, eikä siten ravintoarvo laske (Jos kuori rikkoutuu tai jyvä menee poikki, niin ravinteet on keväällä yhtä korkealla, kuin kuoria syöttäisi. Samoin käy kuivalla viljalla) Elevaattori tai (imu)puhalluslietso pitää jyvät ehjänä.
Lisä infoa saat halutessa asiakkailtamme. Alla yhteystietoni.
Ystävällisin terveisin,
Olli Soro
T.J.Pyykkönen Oy
olli.soro@teejii.fi
0400 959 921
Eikö sitä viljaa tarvii kuitenkin jauhaa?
Eli kummassakin tarvii sen myllyn.
-
Harkinnassa laittaa tällainen ensi kesänä. Onko kokemuksia? Miten lypsylehmille maittaa rehu, miten vilja liikkuu spiraaleissa?
Uusi vai käytetty? Kannattaako tehdä kerralla toooosi iso vai laajentaa myöhemmin tarpeen mukaan?
Henkilökohtaista kokemusta ei ole, mutta naapurin sonnitilan touhua olen seurannut. Hänellä sellane ameriikasta tuotu sininen pönttö. Muuten vaikuttaisi ihan toimivalta peliltä, mutta kosteen jyvän kanssa tainnut tulla ongelmia, ja taisi yhtenä vuotena vehnä aiheuttaa aika suuren probleemin, jyvät pellolle jonkun miehistöluukun kautta. Jyvät hän säilöö kokonaisena ja tyhjennys pohjalta käsin myllyyn josta sitten apevaunuun.
25 % kosteus tuntuu olevan maksimi. Viime vuosina kun on ollut oikukkaat kelit niin jyviä on yritetty kuivailla asvalttikentillä tms ennen pyttyyn laittoa. Tänä vuonna taisi säilöä ison osan(jopa kaikki) murskesäilöttynä avosiiloissa pöntön sijaan.
-
Harkinnassa laittaa tällainen ensi kesänä. Onko kokemuksia? Miten lypsylehmille maittaa rehu, miten vilja liikkuu spiraaleissa?
Uusi vai käytetty? Kannattaako tehdä kerralla toooosi iso vai laajentaa myöhemmin tarpeen mukaan?
Henkilökohtaista kokemusta ei ole, mutta naapurin sonnitilan touhua olen seurannut. Hänellä sellane ameriikasta tuotu sininen pönttö. Muuten vaikuttaisi ihan toimivalta peliltä, mutta kosteen jyvän kanssa tainnut tulla ongelmia, ja taisi yhtenä vuotena vehnä aiheuttaa aika suuren probleemin, jyvät pellolle jonkun miehistöluukun kautta. Jyvät hän säilöö kokonaisena ja tyhjennys pohjalta käsin myllyyn josta sitten apevaunuun.
25 % kosteus tuntuu olevan maksimi. Viime vuosina kun on ollut oikukkaat kelit niin jyviä on yritetty kuivailla asvalttikentillä tms ennen pyttyyn laittoa. Tänä vuonna taisi säilöä ison osan(jopa kaikki) murskesäilöttynä avosiiloissa pöntön sijaan.
Se on tosi asia että kun jyviä ruvetaan säilömään 5-10 metriä korkeassa pöntössä kosteana(n.40% kosteus pahimmillaan) niin ne ei kyllä lähe sieltä kuin amppumalla. Itsellä on vanhassa riihessä n.2-3 meträ korkeassa kasassa märkää propioni viljaa jonka kosteus on n.30-40% alimmaiset kerrokset on melko kovia, varsinkin vehnä.
-
Ääni tuubille, makkara on nopea, edullinen ja kone ikuinen (myllyä vain vaihtaa).
-
Harkinnassa laittaa tällainen ensi kesänä. Onko kokemuksia? Miten lypsylehmille maittaa rehu, miten vilja liikkuu spiraaleissa?
Uusi vai käytetty? Kannattaako tehdä kerralla toooosi iso vai laajentaa myöhemmin tarpeen mukaan?
Henkilökohtaista kokemusta ei ole, mutta naapurin sonnitilan touhua olen seurannut. Hänellä sellane ameriikasta tuotu sininen pönttö. Muuten vaikuttaisi ihan toimivalta peliltä, mutta kosteen jyvän kanssa tainnut tulla ongelmia, ja taisi yhtenä vuotena vehnä aiheuttaa aika suuren probleemin, jyvät pellolle jonkun miehistöluukun kautta. Jyvät hän säilöö kokonaisena ja tyhjennys pohjalta käsin myllyyn josta sitten apevaunuun.
25 % kosteus tuntuu olevan maksimi. Viime vuosina kun on ollut oikukkaat kelit niin jyviä on yritetty kuivailla asvalttikentillä tms ennen pyttyyn laittoa. Tänä vuonna taisi säilöä ison osan(jopa kaikki) murskesäilöttynä avosiiloissa pöntön sijaan.
Se on tosi asia että kun jyviä ruvetaan säilömään 5-10 metriä korkeassa pöntössä kosteana(n.40% kosteus pahimmillaan) niin ne ei kyllä lähe sieltä kuin amppumalla. Itsellä on vanhassa riihessä n.2-3 meträ korkeassa kasassa märkää propioni viljaa jonka kosteus on n.30-40% alimmaiset kerrokset on melko kovia, varsinkin vehnä.
Juu tiukassa on, eilen piti "teurastaa" suursäkillinen happosäilöttyä könttään jäätynyttä vehnää.. (puintik. 35-40%) ::) ei saanut säkistä pois muutakuin iso reikä kylkeen ja siitä lapiolla hakkaamalla... Ihme kyllä myllystä (skiold valssimylly) menee kuiteskin hyvin läpi, seoksessa on vähän kuivempaa (30%) kauraa ja ohraa , nyt myös pieni ripaus kuivattua ruista...
Eikö noi tornit ole lämpöeristettyjä ???
-
Harkinnassa laittaa tällainen ensi kesänä. Onko kokemuksia? Miten lypsylehmille maittaa rehu, miten vilja liikkuu spiraaleissa?
Uusi vai käytetty? Kannattaako tehdä kerralla toooosi iso vai laajentaa myöhemmin tarpeen mukaan?
Henkilökohtaista kokemusta ei ole, mutta naapurin sonnitilan touhua olen seurannut. Hänellä sellane ameriikasta tuotu sininen pönttö. Muuten vaikuttaisi ihan toimivalta peliltä, mutta kosteen jyvän kanssa tainnut tulla ongelmia, ja taisi yhtenä vuotena vehnä aiheuttaa aika suuren probleemin, jyvät pellolle jonkun miehistöluukun kautta. Jyvät hän säilöö kokonaisena ja tyhjennys pohjalta käsin myllyyn josta sitten apevaunuun.
25 % kosteus tuntuu olevan maksimi. Viime vuosina kun on ollut oikukkaat kelit niin jyviä on yritetty kuivailla asvalttikentillä tms ennen pyttyyn laittoa. Tänä vuonna taisi säilöä ison osan(jopa kaikki) murskesäilöttynä avosiiloissa pöntön sijaan.
Se on tosi asia että kun jyviä ruvetaan säilömään 5-10 metriä korkeassa pöntössä kosteana(n.40% kosteus pahimmillaan) niin ne ei kyllä lähe sieltä kuin amppumalla. Itsellä on vanhassa riihessä n.2-3 meträ korkeassa kasassa märkää propioni viljaa jonka kosteus on n.30-40% alimmaiset kerrokset on melko kovia, varsinkin vehnä.
Propionisäilönnästä puheenollen, onko teillä ollut ongelmia säilyvyyden kanssa? Meillä on säilötty propionilla jo joku 30 vuotta, nyt edellisinä 2 vuotena ollut ongelmia säilönnässä. Viime vuonna homehtui noin 10mottia, tänä vuonna taitaa mennä joku 20mottia. Säilöntä siilossa parhamiillaa 4 metriä korkeassa kasassa, puintikosteus ollu tuon 30-40 % luokkaa. Tallautumista on vältetty, mutta tietysti täyttöruuvin kohdalla kasa junttautuu. Viime vuonna homehtuminen oli juuri tuossa ruuvin alla, tänä vuonna taas eri kohdassa. Happoa menee aina vähintään se purkin kyljessä oleva kosteuden mukainen määrä. Hapotus reikäputkella täyttöruuvin suulle.
tähän asti ollaan luultu et ongelma on liian kosteassa viljassa, mutta oottehan tekin saaneet ilmeisesti onnistumaan noin kosteen jyvän säilönnän
-
Harkinnassa laittaa tällainen ensi kesänä. Onko kokemuksia? Miten lypsylehmille maittaa rehu, miten vilja liikkuu spiraaleissa?
Uusi vai käytetty? Kannattaako tehdä kerralla toooosi iso vai laajentaa myöhemmin tarpeen mukaan?
Henkilökohtaista kokemusta ei ole, mutta naapurin sonnitilan touhua olen seurannut. Hänellä sellane ameriikasta tuotu sininen pönttö. Muuten vaikuttaisi ihan toimivalta peliltä, mutta kosteen jyvän kanssa tainnut tulla ongelmia, ja taisi yhtenä vuotena vehnä aiheuttaa aika suuren probleemin, jyvät pellolle jonkun miehistöluukun kautta. Jyvät hän säilöö kokonaisena ja tyhjennys pohjalta käsin myllyyn josta sitten apevaunuun.
25 % kosteus tuntuu olevan maksimi. Viime vuosina kun on ollut oikukkaat kelit niin jyviä on yritetty kuivailla asvalttikentillä tms ennen pyttyyn laittoa. Tänä vuonna taisi säilöä ison osan(jopa kaikki) murskesäilöttynä avosiiloissa pöntön sijaan.
Se on tosi asia että kun jyviä ruvetaan säilömään 5-10 metriä korkeassa pöntössä kosteana(n.40% kosteus pahimmillaan) niin ne ei kyllä lähe sieltä kuin amppumalla. Itsellä on vanhassa riihessä n.2-3 meträ korkeassa kasassa märkää propioni viljaa jonka kosteus on n.30-40% alimmaiset kerrokset on melko kovia, varsinkin vehnä.
Juu tiukassa on, eilen piti "teurastaa" suursäkillinen happosäilöttyä könttään jäätynyttä vehnää.. (puintik. 35-40%) ::) ei saanut säkistä pois muutakuin iso reikä kylkeen ja siitä lapiolla hakkaamalla... Ihme kyllä myllystä (skiold valssimylly) menee kuiteskin hyvin läpi, seoksessa on vähän kuivempaa (30%) kauraa ja ohraa , nyt myös pieni ripaus kuivattua ruista...
Eikö noi tornit ole lämpöeristettyjä ???
No pitäävät silloin paremmin pakkasen sisällä. Jos siellä ei ole lämmitystä, niin miten se pysyy plussan puolella?
Kyllä sielä voi olla 10 astetta lämpimämpää, mutta ajatteleppa -30 asteessa. Ei paljon mieltä lämmitä jos siellä on "vain" -20 ja sisällä 30-40% vehnää.
Heti ostan tuomoisen virityksen, jos luvataan rahat takaisin sen jälkeen kun se on ankka jäässä ensimmäisen kerran ja tehtaan jätkät tulee porukalla lapiolla ja rautakangilla purkamaan sisällön ilman veloitusta.
Sen säkin saa sentään suht helposti purettua, mutta 500 kuution pönttö onkin vähän eri asia. Ei auta aukaista samallalailla kuin sardiinipurkki. ;D
-
Harkinnassa laittaa tällainen ensi kesänä. Onko kokemuksia? Miten lypsylehmille maittaa rehu, miten vilja liikkuu spiraaleissa?
Uusi vai käytetty? Kannattaako tehdä kerralla toooosi iso vai laajentaa myöhemmin tarpeen mukaan?
Henkilökohtaista kokemusta ei ole, mutta naapurin sonnitilan touhua olen seurannut. Hänellä sellane ameriikasta tuotu sininen pönttö. Muuten vaikuttaisi ihan toimivalta peliltä, mutta kosteen jyvän kanssa tainnut tulla ongelmia, ja taisi yhtenä vuotena vehnä aiheuttaa aika suuren probleemin, jyvät pellolle jonkun miehistöluukun kautta. Jyvät hän säilöö kokonaisena ja tyhjennys pohjalta käsin myllyyn josta sitten apevaunuun.
25 % kosteus tuntuu olevan maksimi. Viime vuosina kun on ollut oikukkaat kelit niin jyviä on yritetty kuivailla asvalttikentillä tms ennen pyttyyn laittoa. Tänä vuonna taisi säilöä ison osan(jopa kaikki) murskesäilöttynä avosiiloissa pöntön sijaan.
Se on tosi asia että kun jyviä ruvetaan säilömään 5-10 metriä korkeassa pöntössä kosteana(n.40% kosteus pahimmillaan) niin ne ei kyllä lähe sieltä kuin amppumalla. Itsellä on vanhassa riihessä n.2-3 meträ korkeassa kasassa märkää propioni viljaa jonka kosteus on n.30-40% alimmaiset kerrokset on melko kovia, varsinkin vehnä.
Propionisäilönnästä puheenollen, onko teillä ollut ongelmia säilyvyyden kanssa? Meillä on säilötty propionilla jo joku 30 vuotta, nyt edellisinä 2 vuotena ollut ongelmia säilönnässä. Viime vuonna homehtui noin 10mottia, tänä vuonna taitaa mennä joku 20mottia. Säilöntä siilossa parhamiillaa 4 metriä korkeassa kasassa, puintikosteus ollu tuon 30-40 % luokkaa. Tallautumista on vältetty, mutta tietysti täyttöruuvin kohdalla kasa junttautuu. Viime vuonna homehtuminen oli juuri tuossa ruuvin alla, tänä vuonna taas eri kohdassa. Happoa menee aina vähintään se purkin kyljessä oleva kosteuden mukainen määrä. Hapotus reikäputkella täyttöruuvin suulle.
tähän asti ollaan luultu et ongelma on liian kosteassa viljassa, mutta oottehan tekin saaneet ilmeisesti onnistumaan noin kosteen jyvän säilönnän
Reikä sinne ruuvin alapäähän ja sinne se happo. Sekoittuu paremmin.
Ja katso ettei katto vuoda mistään, mulla tuppaa homehtumaan tuo 100 vuotta vanha riihi katosta.
Pahimmillaan on 50% vehnää säilötty ja hyvin säily, nyt on homehtunut kun pääsee ulkopuolelta kosteus sisälle.
-
Reikä sinne ruuvin alapäähän ja sinne se happo. Sekoittuu paremmin.
Ja katso ettei katto vuoda mistään, mulla tuppaa homehtumaan tuo 100 vuotta vanha riihi katosta.
Pahimmillaan on 50% vehnää säilötty ja hyvin säily, nyt on homehtunut kun pääsee ulkopuolelta kosteus sisälle.
Joo siis reikäputki siellä ruuvin alapäässä. Sekoittumisen en usko olevan ongelma, kun jo lähes 30 vuotta ilman suurempia ongelmia hapotettu. Joskus -90 luvulla oli ollu myös märkänä vuotena homehtumisongelmaa
Katto on kyllä heikkokuntoinen, mutta voiko pienistä rei'istä tippuva vesi homehduttaa moteittain viljaa? Eihän sitä kuitenkaan litroittain vuoda.
-
Propionisäilönnästä puheenollen, onko teillä ollut ongelmia säilyvyyden kanssa? Meillä on säilötty propionilla jo joku 30 vuotta, nyt edellisinä 2 vuotena ollut ongelmia säilönnässä. Viime vuonna homehtui noin 10mottia, tänä vuonna taitaa mennä joku 20mottia. Säilöntä siilossa parhamiillaa 4 metriä korkeassa kasassa, puintikosteus ollu tuon 30-40 % luokkaa. Tallautumista on vältetty, mutta tietysti täyttöruuvin kohdalla kasa junttautuu. Viime vuonna homehtuminen oli juuri tuossa ruuvin alla, tänä vuonna taas eri kohdassa. Happoa menee aina vähintään se purkin kyljessä oleva kosteuden mukainen määrä. Hapotus reikäputkella täyttöruuvin suulle.
tähän asti ollaan luultu et ongelma on liian kosteassa viljassa, mutta oottehan tekin saaneet ilmeisesti onnistumaan noin kosteen jyvän säilönnän
Ei ole ollut juurikaan ongelmia vaikka viime syksyn viljat märkiä, en kylläkään säilö korkeassa kasassa/siilossa vaan suursäkeissä.. Joidenkin suursäkkien pohjalla pieni läntti voi olla homeista, olisko sattunut inhim. virhe hapon ja ruuvin käynnistyksessä..
Hapon laitossa en pihtaile; viime syksynä keskim. viljankosteus hapottaessa 32% ja happoa 14,6 ltr/ton..
Ainiin happo menee suoraan ruuvin (6m) sisään olisko n.1,2m ruuvin alkupäästä...
-
Joskus käytetty propiooni, se kasa olisi hyvä peittää jollaki pressulla esim viikoksi että propiooni imeytyy ja haihtuu vähemmän. Se kasa kun "hengittää" hiukan ensialkuun kunnes propiooni imeytyy ja pysäyttää luonnollisen toiminnan. Toki se riittävän pitkä ruuvi on perusasioot josta enempi ei ole tarvis puhella.
-
ite oon kiinnostunu niistä honka tradingin myymistä dan corn siiloista, jos pystyis sellasella vähän alentaa kuivaus laskua. Onkos raatilaisilla kokemusta kyseisten siilojen toimivuudesta?
-
Ääni tuubille, makkara on nopea, edullinen ja kone ikuinen (myllyä vain vaihtaa).
Samoin :)
-
Murskevilja toimii ok täyttöpurkaimen kanssa, jos sykloni on heti tornin vieressä ja tippuu siitä apevaunuun. Ongelma on putkien tukkeutuminen imurilta etiä päin... Kustannuspuolesta sen verta, että murskevilja tornisiiloon laitettuna on kalliimpaa, kuin sen lämminilma kuivaus. Näillä viljanhinnalla ei todellakaan kannata laittaa murskeviljaa torniin.
Ilmatiivissiilo on sen sijaan kustannustehokas ratkaisu. Lämminilma kuivaukseen verrattuna säästö on huomattava. Kuten edellä kerrottiin täyttöpurkain kaikkine varusteineen maksaa puolet tornin hinnasta. Lisäksi vaatii enempi sähköä ja huoltoa. Siilon tyhjennys pohjasta vapaasti valuttaen on yksinkertainen ja edukas. Vilja säilyy ja maittaa hyvin eläimille. Täyttöpuoleen ei saa laittaa heittolietsoa, jotta jyvät pysyvät ehjänä, eikä siten ravintoarvo laske (Jos kuori rikkoutuu tai jyvä menee poikki, niin ravinteet on keväällä yhtä korkealla, kuin kuoria syöttäisi. Samoin käy kuivalla viljalla) Elevaattori tai (imu)puhalluslietso pitää jyvät ehjänä.
Lisä infoa saat halutessa asiakkailtamme. Alla yhteystietoni.
Ystävällisin terveisin,
Olli Soro
T.J.Pyykkönen Oy
olli.soro@teejii.fi
0400 959 921
Eikö sitä viljaa tarvii kuitenkin jauhaa?
Eli kummassakin tarvii sen myllyn.
Ilmatiivis säilönnössä jyvät laitetaan kokonaisena siiloon. Tyhjennettäessä tietysti jauhetaan, mutta silloinhan myllyn ei tarvitse olla kauhean tehokas ja hinta tippuu. Kannattaa muistaa, että kokonaisia jyviä on helppo siirtää, jauhetut hankalia. (siis koskea jauho) Ilmatiiviin täyttö on nopeampaa, kun ei tarvitse myllyä odotella vaan saa puida elevaattorin tai lietson tahdissa.
Komissaarille: Totta. Jos tehdään murskeviljaa, niin ehdottomasti tuubiin, tai ehkä kattamattomaan laakasiilon jos perunamäskiä saatavilla. Ilmatiivis säilöntä on silti edullisempaa ja helpommin automatisoitavissa. Mutta pitää huomata, että jos puintikosteudet on pitkällä aikavälillä yli 25% suositan kyllä murskeviljaa. Jos taas alle niin ilmatiivis.
-
Heti ostan tuomoisen virityksen, jos luvataan rahat takaisin sen jälkeen kun se on ankka jäässä ensimmäisen kerran ja tehtaan jätkät tulee porukalla lapiolla ja rautakangilla purkamaan sisällön ilman veloitusta.
Sen säkin saa sentään suht helposti purettua, mutta 500 kuution pönttö onkin vähän eri asia. Ei auta aukaista samallalailla kuin sardiinipurkki. ;D
***Koskas tehdään kauppaa? Jos pidät säilöntäkosteuden 20-25%, niin lupaan tulla lapioimaan jos jäätyy! Huonolla tuurilla ulostuova ruuvi saattaa jumiutua jos vilja muussaantuu, mutta se on pikkujuttu puhdistaa...
-
Heti ostan tuomoisen virityksen, jos luvataan rahat takaisin sen jälkeen kun se on ankka jäässä ensimmäisen kerran ja tehtaan jätkät tulee porukalla lapiolla ja rautakangilla purkamaan sisällön ilman veloitusta.
Sen säkin saa sentään suht helposti purettua, mutta 500 kuution pönttö onkin vähän eri asia. Ei auta aukaista samallalailla kuin sardiinipurkki. ;D
***Koskas tehdään kauppaa? Jos pidät säilöntäkosteuden 20-25%, niin lupaan tulla lapioimaan jos jäätyy! Huonolla tuurilla ulostuova ruuvi saattaa jumiutua jos vilja muussaantuu, mutta se on pikkujuttu puhdistaa...
Siinähän se ongelma onkin, viime syksynä naapuri sai kaurat 25% kun odotti marraskuulle asti. Aikaisemmin puidut oli lähempänä 40%. Eli pitäisi olla kuivuri kaverina että saisi alle 25% aina jyvät.
-
Heti ostan tuomoisen virityksen, jos luvataan rahat takaisin sen jälkeen kun se on ankka jäässä ensimmäisen kerran ja tehtaan jätkät tulee porukalla lapiolla ja rautakangilla purkamaan sisällön ilman veloitusta.
Sen säkin saa sentään suht helposti purettua, mutta 500 kuution pönttö onkin vähän eri asia. Ei auta aukaista samallalailla kuin sardiinipurkki. ;D
***Koskas tehdään kauppaa? Jos pidät säilöntäkosteuden 20-25%, niin lupaan tulla lapioimaan jos jäätyy! Huonolla tuurilla ulostuova ruuvi saattaa jumiutua jos vilja muussaantuu, mutta se on pikkujuttu puhdistaa...
Siinähän se ongelma onkin, viime syksynä naapuri sai kaurat 25% kun odotti marraskuulle asti. Aikaisemmin puidut oli lähempänä 40%. Eli pitäisi olla kuivuri kaverina että saisi alle 25% aina jyvät.
Sittepähän se on selvä. Tulee tosin mieleen, että jos noin märkää, niin kannattaisiko tehdä viljat kokovilja säilörehuksi ja ostaa viljat kuivattuna...? Näillä viljan hinnoilla pitäisi satotaso olla huikea, että kannattaisi viljaa väkisin viljellä. No jos lohduttaa, niin puitiin sitä Jenkeissä maissia marraskuun lopussa. Lunta oli maassa 5 senttiä ja pakkasta vajaat kymmenen astetta... :D
-
Naapurilla on ollut ilmatiivis torni kauan. Aikoinaan viljat kuivattiin 25% ja ajettiin senjälkeen torniin. Talven -87 jälkeen sinne on ajettu vain alle 15% viljaa. ::)
Tuubissa ovat valittaneet, että linnut hakkaavat tuubin rikki. Helppo uskoa. Jos säilissiilossakin näkyy hiukankin muovia se hakataan samantien seulaksi. Murskelaakasiilossa pitää olla katto ja helposti käytettävä lintutiivis ovi muuten se on aika kome lintulauta. ;D
-
Naapurilla on ollut ilmatiivis torni kauan. Aikoinaan viljat kuivattiin 25% ja ajettiin senjälkeen torniin. Talven -87 jälkeen sinne on ajettu vain alle 15% viljaa. ::)
Tuubissa ovat valittaneet, että linnut hakkaavat tuubin rikki. Helppo uskoa. Jos säilissiilossakin näkyy hiukankin muovia se hakataan samantien seulaksi. Murskelaakasiilossa pitää olla katto ja helposti käytettävä lintutiivis ovi muuten se on aika kome lintulauta. ;D
Meinasko jäätyä -40C 25% jyvä? ;D
Mielenkiintoista piikata irti siilosta -40 asteen pakkasessa jyviä.
-
MIKÄ ihme tekee litistetyn viljan säilönnästä tornissa niin kallista että ei kannata?? Verrattuna siis ilmatiiviiseen kokojyväsäilöntään? Ainakin vilja säilyy varmasti kun ei mitään alapurkaimia ole vaan vilja otetaan täyttöpurkaimella päältä. Ja jos seinänviereen kymmenen senttiä jäätyy kovalla pakkasella niin liekö tuo pahakaan ongelma. Murskesäilöttävän viljan puinnin voi aloittaa vaikka heti kun se puimurista läpi menee. Voi puida millaisella kelillä tahansa. Viljan saa valmiiksi käyttökelpoisena ja maittavana navettaan nappia painamalla.
Tietenkin edullisinta ja varmatoimisinta on murskata jyvät laakasiiloon tai vastaavaan tasovarastoon ja koukkia sieltä sitten kauhalla.
Propionisäilönnästä sen verran että eikös siltä ole kannattavuus aika pahasti pois jos kosteus on paljon päälle kahdenkymmenen? Happo on aika kallista ja tarvittava määrä lisääntyy nopeasti kosteuden lisääntyessä. Eikö märkänä säilötty vilja ole hankala jauhaakin?
-
MIKÄ ihme tekee litistetyn viljan säilönnästä tornissa niin kallista että ei kannata?? Verrattuna siis ilmatiiviiseen kokojyväsäilöntään? Ainakin vilja säilyy varmasti kun ei mitään alapurkaimia ole vaan vilja otetaan täyttöpurkaimella päältä. Ja jos seinänviereen kymmenen senttiä jäätyy kovalla pakkasella niin liekö tuo pahakaan ongelma. Murskesäilöttävän viljan puinnin voi aloittaa vaikka heti kun se puimurista läpi menee. Voi puida millaisella kelillä tahansa. Viljan saa valmiiksi käyttökelpoisena ja maittavana navettaan nappia painamalla.
Tietenkin edullisinta ja varmatoimisinta on murskata jyvät laakasiiloon tai vastaavaan tasovarastoon ja koukkia sieltä sitten kauhalla.
Propionisäilönnästä sen verran että eikös siltä ole kannattavuus aika pahasti pois jos kosteus on paljon päälle kahdenkymmenen? Happo on aika kallista ja tarvittava määrä lisääntyy nopeasti kosteuden lisääntyessä. Eikö märkänä säilötty vilja ole hankala jauhaakin?
No onhan se vähän hankaa jauhaa. Saatiin kerran märällä vehnällä 400 heppanen mersun dieseli sammumaan kuin sauna lyhty.
Minustakin tornisiilo on toiminta varmempi märällä tavaralla, kun se puretaan ylhäälyä päin täyttöpurkaimella.
Kuivaukseen verratuna ptopionisäilöntä on halpa ja siihen käy melkein mikä rakennus tahansa jossa on katto ja seinät suurinpiirtein ehjät.
-
Propionisäilönnästä sen verran että eikös siltä ole kannattavuus aika pahasti pois jos kosteus on paljon päälle kahdenkymmenen? Happo on aika kallista ja tarvittava määrä lisääntyy nopeasti kosteuden lisääntyessä. Eikö märkänä säilötty vilja ole hankala jauhaakin?
Hapon hinta pysynyt samana vuosikausia.. n. 1,5€/ltr alv0%
Bokri-Aanus kaupan nettisivuilta löytyy plussat:
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Maatalouskemikaalit/Sailontaaineet/Propion_sailoo_viljasi/'
miinukset:- - tarvii valssimyllyn, vasaramylly ei toimi märällä viljalla..
- - ei käy kaikkiin ruokintalaitesysteemeihin jos kosteus >25%
- - hapon käry käy henkeen jos sisätiloissa hapotus, varsinkin jos välillä joutuu käsipelillä tasoitteleen siiloa.. Suursäkkiin hapottaessa käryt pysyy säkissä..
- - hapon käsittelyn vaarat, propionihappo häijympää ainetta kuin aiv2+
- - vaikeapi käydä kauppa kuin kuivalla viljalla (vai onko ???)
-
Propionisäilönnästä sen verran että eikös siltä ole kannattavuus aika pahasti pois jos kosteus on paljon päälle kahdenkymmenen? Happo on aika kallista ja tarvittava määrä lisääntyy nopeasti kosteuden lisääntyessä. Eikö märkänä säilötty vilja ole hankala jauhaakin?
Hapon hinta pysynyt samana vuosikausia.. n. 1,5€/ltr alv0%
Bokri-Aanus kaupan nettisivuilta löytyy plussat:
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Maatalouskemikaalit/Sailontaaineet/Propion_sailoo_viljasi/'
miinukset:- - tarvii valssimyllyn, vasaramylly ei toimi märällä viljalla..
- - ei käy kaikkiin ruokintalaitesysteemeihin jos kosteus >25%
- - hapon käry käy henkeen jos sisätiloissa hapotus, varsinkin jos välillä joutuu käsipelillä tasoitteleen siiloa.. Suursäkkiin hapottaessa käryt pysyy säkissä..
- - hapon käsittelyn vaarat, propionihappo häijympää ainetta kuin aiv2+
- - vaikeapi käydä kauppa kuin kuivalla viljalla (vai onko ???)
No sitä kosteutta voi säätää sillä että ostaa kuivaa viljaa. Edellyttää semmoista varastoa mihin sopii mielellään rekka kuorma kerralla hapotettujen lisäksi.
Silloin toimii kokemukseni mukaan suht hyvin.
-
Jos murskeviljaa haluaa laittaa torniin, niin tornille täytyy laittaa sama varustus, kuin se olisi säilörehu käytössä. Noin arvio saman tilavuuksisten säilörehutornin hankintahinnasta vs. ilmatiivis viljasiilo on, että säilörehutorni on tupla hintainen. Tämä johtuu monesta seikasta. Täyttöpurkaja on arvokas, traktorikäyttöinen mylly on kalliimpi, kuin pieni sähkökäyttöinen, sr-torniin täytyy laittaa luukut joka kierrokselle, että konetta pääsee huoltamaan, samoin CE-hyväksytyt tikkaat lepotasoineen ja ennen kaikkea asennustyötä on huomattavasti enempi. Tuplasti korkeammat kiinteät kustannukset + mahdolliset säilöntäaineet nostavat viljatonnin hintaa.
Mitä sitten tulee jäätymiseen, niin terästorniin jäätyy tosiaan viljaa seinään kiinni. Tämä tapahtuu oli kyseessä sitten kosteudeltaan 18% tai 35% vilja. Kerroksen paksuus on muutamasta sentistä puoleen metriin. Siilojen halkaisijat alkavat kuudesta metristä, eli keskellä on melkoisesti tilaa sulan viljan valua alas. Ilmatiivistä viljaahan puretaan siilon pohjassa olevan kaukalon kautta ruuvilla. Siihen vilja valuu ns. "suppilo efektinä", eli samalla tapaa kuin kuivureissa olevissa siiloissa. Siilossa viljan yläpintaan muodostuu siis kartio, jonka jyrkkyys riippuu viljan kosteudesta. Siilon ulkoseinä on yleensä sininen, johon aurinko tarttuu helposti. Siilon sisällä tämänlaisena päivänä nousee helposti plussalle, mutta yöllä taas saattaa olla yli kymmenen astetta pakkasta. Päivän lämpö riittää irrottamaan jäätyneen viljan seiniltä, koska teräs johtaa hyvin lämpöä. Pohjalla on myös pyyhkäisyruuvi jota voidaan käyttää suojaputkessa hetken, jolloin se "romahduttaa" päältänsä viljaa. Murskeviljaa jos puretaan täyttöpurkaimella, niin en usko että sen kanssa tulee ongelmia, koska niitä ei tule säilörehunkaan kanssa. TeeJii on myynyt terästorneja Suomessa vuodesta 1992 lähtien (ilmatiiviitä viljasiiloja vuodesta 2002), eikä kertaakaan ole vilja tai s-rehu jäänyt torniin jäätymisen takia. Säilörehutorneja on kuitenkin paljon Kemijärvestä pohjoiseenkin. Olen tuon lapiointi takuun antanut kerran Sastamalaan myymääni siiloon ja nimi + puhelinnro löytyy siilon miesluukusta... ;)
Propionihapposäilönnästä voisin sanoa sen verran, että MTT:n tutkimusten mukaan (julkaistu mm Tuoresäilötyn viljan käyttö lihasikojen ruokinnassa, tekijät Palva ja Siljander-Rasi 2002) propionihappoa voidaan käyttää alle 18% viljan säilönnässä kustannustehokkaasti. Sen jälkeen kustannus nousee lämminilma kuivausta suuremmaksi. Tuon samaisen tutkimuksen mukaan, kun viljaa säilötään 500t/vuosi, tulee "säilöntä" kustannukseksi ilmatiiviillä 1,47c/kg, murskeviljalla (tornissa) 2,35c/kg, propionihapolla 3,17c/kg ja lämminilma kuivaus 3,05c/kg.
Myllyistä sen verta vielä, että alle 25% vilja menee kaikista normi myllyistä läpi, mutta saattaa tosiaan vaatia pykälää isomman moottori, jos tuntitehosta halutaan pitää kiinni. Useat sikalat käyttävät tavallista vasaramyllyä ja ovat tyytyväisiä, mutta levymylly on tietysti paras.
-
- - vaikeapi käydä kauppa kuin kuivalla viljalla (vai onko ???)
***Riippuu viljan hinnasta. Jos viljanhinta alhainen, eikä nousua ole odotettavissa on erittäin helppo tapa viedä suoraan pellolta tuoresäilöttäväksi. Jos taas viljanhinta korkea + nousua odotettavissa, isännät kuivaavat ja kyttäävät. Tuoresäilötyn pois myyminen voipi olla hankalaa suosittaisin, että siilo mitoitetaan noin 10kk tarvetta varten.
-
- - vaikeapi käydä kauppa kuin kuivalla viljalla (vai onko ???)
***Riippuu viljan hinnasta. Jos viljanhinta alhainen, eikä nousua ole odotettavissa on erittäin helppo tapa viedä suoraan pellolta tuoresäilöttäväksi. Jos taas viljanhinta korkea + nousua odotettavissa, isännät kuivaavat ja kyttäävät. Tuoresäilötyn pois myyminen voipi olla hankalaa suosittaisin, että siilo mitoitetaan noin 10kk tarvetta varten.
Asiasta kolmanteen. Paljonko maksaisi semmoinen 500 motitn ilmatiivis viljasiilo?
Alkaa tuosta 100 vuotta vanhasta riihestä käyttö ikä vastaan ja tilavuus(oli laipiota myöten täynnä kun reilu rekkakuski toi 47 tonnia jyviä omien lisäksi).
-
Propionihapposäilönnästä voisin sanoa sen verran, että MTT:n tutkimusten mukaan (julkaistu mm Tuoresäilötyn viljan käyttö lihasikojen ruokinnassa, tekijät Palva ja Siljander-Rasi 2002) propionihappoa voidaan käyttää alle 18% viljan säilönnässä kustannustehokkaasti. Sen jälkeen kustannus nousee lämminilma kuivausta suuremmaksi. Tuon samaisen tutkimuksen mukaan, kun viljaa säilötään 500t/vuosi, tulee "säilöntä" kustannukseksi ilmatiiviillä 1,47c/kg, murskeviljalla (tornissa) 2,35c/kg, propionihapolla 3,17c/kg ja lämminilma kuivaus 3,05c/kg.
Myllyistä sen verta vielä, että alle 25% vilja menee kaikista normi myllyistä läpi, mutta saattaa tosiaan vaatia pykälää isomman moottori, jos tuntitehosta halutaan pitää kiinni. Useat sikalat käyttävät tavallista vasaramyllyä ja ovat tyytyväisiä, mutta levymylly on tietysti paras.
Noissa kustannuksissa ei liene huomioitu murskeviljan kohdalla sitä jyvän rikkomista ennen syöttöä. Tai siis noille muille säilöntätavoille pitää laskea vielä jokin kustannus tuosta säilönnän jälkeisestä jatkojalostuksesta. Ja vaivansakin siinä on. Tietysti yhäkin pienimmät kustannukset on litistetyn viljan polkemisessa kasalle laatalle tai laakasiiloon.
-
Asiasta kolmanteen. Paljonko maksaisi semmoinen 500 motitn ilmatiivis viljasiilo?
Alkaa tuosta 100 vuotta vanhasta riihestä käyttö ikä vastaan ja tilavuus(oli laipiota myöten täynnä kun reilu rekkakuski toi 47 tonnia jyviä omien lisäksi).
***Eli noin 800m3 siilo, puhalluslietso täyttö + purkulaitteet + kaikki laitteet asennettuna + rahdit - sähkötyöt = 66 000€ alv 0%. Sähkötyöt tuossa ei ole paljoa yksi mies päivän hommissa. Pohjalaatan teko meidän kautta (isäntä tasoittaa maan valmiiksi) 8000€ alv 0 % sis betonit, eli kaikkiaan noin 76 000€ alv 0%. Jos laskee säilönnän kiinteätkustannuksen 10 vuodelle, eli 76000€/500000kg/10vuotta = 1,52c/kg Tähän lisätään hiilidioksidi 50kg/100000kg, eli 250kg (30kg pullo maksaa muistaakseeni 60€) eli 500€ + sähköt. MTT käytti poistoaikana 15 vuotta, joten ei tuo kaukaa heitä.
-
Propionihapposäilönnästä voisin sanoa sen verran, että MTT:n tutkimusten mukaan (julkaistu mm Tuoresäilötyn viljan käyttö lihasikojen ruokinnassa, tekijät Palva ja Siljander-Rasi 2002) propionihappoa voidaan käyttää alle 18% viljan säilönnässä kustannustehokkaasti. Sen jälkeen kustannus nousee lämminilma kuivausta suuremmaksi. Tuon samaisen tutkimuksen mukaan, kun viljaa säilötään 500t/vuosi, tulee "säilöntä" kustannukseksi ilmatiiviillä 1,47c/kg, murskeviljalla (tornissa) 2,35c/kg, propionihapolla 3,17c/kg ja lämminilma kuivaus 3,05c/kg.
Myllyistä sen verta vielä, että alle 25% vilja menee kaikista normi myllyistä läpi, mutta saattaa tosiaan vaatia pykälää isomman moottori, jos tuntitehosta halutaan pitää kiinni. Useat sikalat käyttävät tavallista vasaramyllyä ja ovat tyytyväisiä, mutta levymylly on tietysti paras.
Noissa kustannuksissa ei liene huomioitu murskeviljan kohdalla sitä jyvän rikkomista ennen syöttöä. Tai siis noille muille säilöntätavoille pitää laskea vielä jokin kustannus tuosta säilönnän jälkeisestä jatkojalostuksesta. Ja vaivansakin siinä on. Tietysti yhäkin pienimmät kustannukset on litistetyn viljan polkemisessa kasalle laatalle tai laakasiiloon.
Oli huomioitu. Traktorimurskalla jauhettiin ennen tornisiiloon siirtämistä. Ja vasaramylly+myllytys + päiväsiilo ilmatiiviille. Ketju oli laskettu kokonaan kaikilla säilöntä muodoilla, kun kärry tulee pihaan aina kunnes vilja menee ruokkijalla. Kannattaa lukea se tutkimus. Osa on vanhetunutta tietoa, mutta perusidea tulee selväksi.