Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Mopomies - 02.06.17 - klo:12:30
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/eu-n-maataloustuet-menev%C3%A4t-oikeaan-suuntaan-mutta-suomi-kylv%C3%A4%C3%A4-rahaa-tehottomasti-arvioi-tutkija-1.191911
EU:n maataloustuet menevät oikeaan suuntaan – mutta Suomi kylvää rahaa tehottomasti, arvioi tutkija
PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori pitää Suomen kansallisia tukia liiaksi rakenteita säilyttävinä.
Tukien puolustajat taas väittävät, että niiden ansiosta ruoka pysyy edullisena ja kotimaisena, maaseutu elävänä ja ruokahuolto turvattuna.
Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori osallistui keskusteluun MT:n Taloustutka -kolumnissaan.
Tutkija tunnistaa ja hyväksyy monta kriitikoiden argumenttia. MT:n haastattelussa hän ottaa kantaa keskeisiin tukikeskustelussa käytettyihin väitteisiin.
Tuet ovat tehottomia ja pitävät yllä kannattamatonta tuotantoa.
Oikein
Suomen maataloustuet ovat Kyösti Arovuoren mielestä liian säilyttäviä, sen sijaan että ne kannustaisivat kehittämään tuotantoa kannattavampaan suuntaan.
"Jos tukien tarkoitus on maatalouden kannattavuuden turvaaminen, järjestelmä ei toimi. Maatalous sektorina ei ole kannattava."
Arovuori luokittelee maatilat kolmeen ryhmään: Osa maatiloista on kannattavia markkinatilanteesta riippumatta, osa kannattaa hyvissä suhdanteissa ja osa tiloista ei kannata millään.
Tyypillinen "kolmosluokan tila" on pieni kasvinviljelytila, jota pidetään sivutoimisesti yllä. Tilaa ei kehitetä, vaan sitä viljellään yksipuolisesti vuodesta toiseen.
"Kärjistävä esimerkki: 20 hehtaarin viljatila, jolla viljellään aina rehuohraa kun niin on ennenkin tehty. Toimeentulo ei ole sidottu maanviljelyyn. Jos maatilatukia ei olisi, tällaista tilaa tuskin olisi."
Mitä ihmeen yleistystä? Pieni kasvinviljelytila saattaa tuottaa suhteessa hehtaaripainotteiseen tukeen verrattuna enemmän, kuin joku tuhannen hehtaarin tila, jossa ei ehditä panostamaan maan kasvukuntoon.
"Iso kysymys on, mitä haluamme tehdä niille tiloille, jotka eivät ole kannattavia missään olosuhteissa?"
Maataloustuki laskee ruuan hintaa.
Osittain oikein
Kyösti Arovuoren mukaan maataloustuet vaikuttavat ruuan kuluttajahintaan ainoastaan välillisesti: Peltoa esimerkiksi pidetään viljelyssä tukien turvin. Sen seurauksena vaikkapa viljaa tulee markkinoille.
Lopullinen hinta kuitenkin riippuu myös markkinatilanteesta: Katovuonna tarjonta on niukkaa ja kuluttajahinnatkin nousevat. Hyvän sadon seurauksena hinnat laskevat.
"Merkittävä osa tuesta kohdistuu tuotantoresursseihin, kuten hehtaarien mukaan määräytyvä tilatuki. Siinä mielessä maatalouspolitiikka on parempaa kuin ennen. Kun EU:ssa oli hintatukijärjestelmä, korkea hinta kannusti tuottamaan suurta määrää, mutta samalla kuluttajahinta pysyi korkealla."
"Nyt kuluttajahintojen muutos tulee markkinoilta. Mutta tietty tuotanto pysyy aina yllä, vaikka hinta painuisi kuinka alas."
Maataloustuet ovat kuin pyhä lehmä: Valtio ei ole tinkinyt menoista, vaikka muualta on säästetty.
Väärin
"Julkisessa keskustelussa menee metsään, ettei maataloustukiin muka olisi koskettu. Nimenomaan kansallista rahoitusta on leikattu", Arovuori toteaa.
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin arvostelee Suomen kansallista maatalouspolitiikkaa. Tukileikkausten tapa on ollut taaksepäin katsova ja säilyttävä.
"Kun EU:n rahoittamiin tukiin on tullut muutoksia, on kaivattu kansallista rahaa tasoittamaan tukileikkauksia. Yhden sektorin tuen alenemisesta aiheutuvat tappiot on haluttu kompensoida jakamalla menetys kaikkien tuotantosuuntien ja alueiden kesken. Onko se ollut kaikilta osin ihan järkevää? Nyt viimeistään siitä on syytä käydä keskustelua. Toinen esimerkki: Pohjoinen tuki on lyöty lukkoon Suomen ja EU:n liittymissopimuksessa. Jos tuen rakenteita halutaan muuttaa, pitäisi muuttaa liittymissopimusta. Onhan se ihan älytöntä, että näin on."
Maatalouden arvonlisä on vähäistä, koska tuet suuntautuvat ympäristötoimiin kuten suojakaistoihin, joista ei synny rahassa mitattavaa lisäarvoa.
Osittain oikein
"Se on hyvä pointti, asia jota pitää miettiä. Ympäristökorvausjärjestelmä on todella korvaus ympäristöhyötyjen tuottamisesta. Ekosysteemipalvelut voidaan turvata tuilla, koska palveluita ei ole hinnoiteltu markkinoilla. Mutta tukitasot pitäisi määrittää oikein."
Arovuoren mukaan ympäristöasiat eivät riittävästi ohjaa tukea ja sen tasoa. Tuissa kummittelevat hamassa historiassa poliittisin perustein lukkoon lyödyt lähtötasot.
"Nykyisiä tukitasoja ei voi perustella ekosysteemipalvelujen tuottamisella. Vanhojen EU-maiden tilatukien jakautuminen perustuu vanhaan hinnanalennuskorvaukseen, uusien maiden tukitaso perustuu poliittisiin päätöksiin. Tukijakauma on edelleen se että Italiaan maksetaan keskimäärin 400 euroa hehtaarille ja Suomessa vajaa 240 euroa. EU:ssa on myös aivan liikaa luonnonhaittakorvauksen alaista maatalousmaata verrattuna ideaan, että halutaan tasata luonnonoloista koituvia eroja."
Millainen olisi hyvä maataloustukijärjestelmä?
Arovuori kaipaa maatalouspolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja vähemmän tukea.
Hän hahmottelee järjestelmää, joka ohjaisi selvästi mutta vähitellen rakenteen kehittämistä kannattavampaan suuntaan. Tilanpidon tai EU:n ohjelmakauden alkuvaiheessa määriteltäisiin ajan kuluessa asteittain aleneva tukitaso.
"Haluaisin nähdä, että sen sijaan että tapellaan puolustustaistelua, olisi tästä eteenpäin 15 vuoden ketju asteittain pienenevään maataloustukeen."
"Pitäisi olla näkymä siitä, missä halutaan olla 20 vuoden päästä. Ensin pitäisi miettiä tavoitteet, ja sitten se, mitä niiden toteuttaminen saa maksaa. Halutaanko että maataloudella on sosiaali- tai aluepoliittista ulottuvutta? Jos näin, niin millä tasolla? Sitten mietitään taaksepäin: Miten tavoitteeseen päästään? Toimenpiteiden pitäisi olla huomattavasti nykyistä enemmän investointi- ja muiden rakennetukien kaltaisia."
Investointeihin tai kehittämiseen kannustaminen ei kuitenkaan tarkoita vain yhä suurempien tilojen tukemista.
"Tilan kannattavuus ei ole tilakokokysymys, vaan olennaista on se mitä tilalla tehdään. 12 lehmän tila, jolla on kovat tuotokset ja työt tehdään itse, voi olla juuri sellainen että se täyttää kaikki edellytykset vielä 10 vuoden päästäkin. Politiikan asteittainen purkaminen parantaisi kaikkien sellaisten tilojen toimintaedellytyksiä, jotka ovat jo nyt opetelleet toimimaan markkinamekanismien ohjaamina."
Ai että tuollaisella kusisen kokoisella lehmälällä on mahdollisuus olla toimiva 10 vuoden päästä.
Ihan uskomatonta paskaa. Lehmälöillähän se kriisi on ollut päällä koko ajan.
Ja markkinamekanismien opetteleminen. Nyt on niin kauheeta ulosteperäistä paskaa, että voi homo.
Arovuori pitää osin onnistuneena EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista: Tuotantotuista luovuttiin vähitellen pitkäjänteisen suunnitelman mukaisesti.
Sen sijaan kansallinen tuki on ollut rakenteita säilyttävää.
"Nykysysteemistä puuttuu täysin näkymä. Siksi se altistaa kritiikille. Julkisen rahan käytön pitää olla perusteltavissa, koska sitä on koko ajan vähemmän käytettävissä. Miten vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuminen rahoitetaan? Jos tukien oikeutus rapautuu, paine niiden leikkaamiseen kasvaa. Hallitun uudistamisen sijaan maatalouspolitiikan rakenne voi uudistua rytinällä."
-
Jokohan viimeistenkin kissanpoikien simmut aukeavat.
Ja tuo ppt, yksi pahimpi, lopputuloksen tietää aloittamattakin, maito maito maito maito maito maito
Pääsisi tissinkoittaja nyt edes puusta alas ja markkinatalouteen, huudelkoon vasta sitten.
-
On siinä asiaakin seassa. On totta, että luonnonhaittakorvauksen alkuperäinen tehtävä oli tukea epäsuotuisen alueen maataloutta. LFA ei siis ole Laiskan Farmarin Avustus, vaan Less Favoured area. Ei siis ole suunnattu eteläsuomalaisille ja näinhän olikin eun alkuvuosina. Nyt sitä väärin perustein maksetaan koko maahan.
Lisäksi passiivinen tuki hömppäheinineen ja luomuineen estää tehokkaasti tilarakenteen kehittämisen. Eihän hullukaan vuokraa, saati myy peltojaan, jos tekemättä juuri mitään saa 500 euroa hehtaarilta. Ainakin pellon hinta säilyy korkeana ja se osaltaan heikentää kannattavuutta.
Taitaa kuitenkin aktiivinen ja kilokohtainen tuki olla se ainoa toimiva vaihtoehto.
Mitähän tapahtuisi, jos nurmituet sitoisi elukkamäärään, esimerkiksi tukea hehtaarille/ ey ja viljoille ym. loisi jonkinlaisen kilopohjaisen tuen. Luomun voisi kokonaan unohtaa, meinaan ProLuomu vähintään kerran viikossa kehuu, miten suuri kysyntä luomutuotteilla on.
Hömppähän tässä kärsisi, mutta eihän aina kaikki voi voittaa....
-
On siinä asiaakin seassa. On totta, että luonnonhaittakorvauksen alkuperäinen tehtävä oli tukea epäsuotuisen alueen maataloutta. LFA ei siis ole Laiskan Farmarin Avustus, vaan Less Favoured area. Ei siis ole suunnattu eteläsuomalaisille ja näinhän olikin eun alkuvuosina. Nyt sitä väärin perustein maksetaan koko maahan.
Lisäksi passiivinen tuki hömppäheinineen ja luomuineen estää tehokkaasti tilarakenteen kehittämisen. Eihän hullukaan vuokraa, saati myy peltojaan, jos tekemättä juuri mitään saa 500 euroa hehtaarilta. Ainakin pellon hinta säilyy korkeana ja se osaltaan heikentää kannattavuutta.
Taitaa kuitenkin aktiivinen ja kilokohtainen tuki olla se ainoa toimiva vaihtoehto.
Mitähän tapahtuisi, jos nurmituet sitoisi elukkamäärään, esimerkiksi tukea hehtaarille/ ey ja viljoille ym. loisi jonkinlaisen kilopohjaisen tuen. Luomun voisi kokonaan unohtaa, meinaan ProLuomu vähintään kerran viikossa kehuu, miten suuri kysyntä luomutuotteilla on.
Hömppähän tässä kärsisi, mutta eihän aina kaikki voi voittaa....
https://puutarha-sanomat.fi/arkistot/16845
Toisaalla maksetaan 3 kertaa kovempia vuokria kuin toisaalla. Tilastossa ei näy nämä hömppä pellot mitkä korjataan tuotanto sopimuksilla.
-
Kuinka paljon nämä tyhjäntoimittajat ja nollatutkimusten tekijät syö
verovaroja. Ptt tutkimusjohtajineen vois olla ensimmäisenä Viroon
myytävien listalla. Tai, jos eivät huoli ilmaiseksikaan, niin sitten voisi
lopettaa jo tänään. Notta kööllä
-
Maataloustuista on käyty viime viikot kiivasta julkista keskustelua.
Onkohan ne lukenu Agronettia ?
-
Eu:n matalouspolitiikasta kuuluu semmoista ettei uusi systeemi olisikaan käytössä 2020 eteenpäin, vaan vasta 2023 jälkeen. Mistäs rahat 3 vuodeksi repäistään?
-
Eu:n matalouspolitiikasta kuuluu semmoista ettei uusi systeemi olisikaan käytössä 2020 eteenpäin, vaan vasta 2023 jälkeen. Mistäs rahat 3 vuodeksi repäistään?
Ne ottaa Eemelin idean käyttöönsä, kaikilta tuet pois kolmeksi vuodeksi niin nähdään kenen kantti kestää..
-
Eu:n matalouspolitiikasta kuuluu semmoista ettei uusi systeemi olisikaan käytössä 2020 eteenpäin, vaan vasta 2023 jälkeen. Mistäs rahat 3 vuodeksi repäistään?
Ne ottaa Eemelin idean käyttöönsä, kaikilta tuet pois kolmeksi vuodeksi niin närhdään kenen kantti kestää..
Onneksi taitaa velat olla silloin maksettu.
-
Eu:n matalouspolitiikasta kuuluu semmoista ettei uusi systeemi olisikaan käytössä 2020 eteenpäin, vaan vasta 2023 jälkeen. Mistäs rahat 3 vuodeksi repäistään?
Helppoa. Otetaan mallia pohjoisen kotieläintuotannon jaosta. Vuonna 2014, 01.07-31.12 välisenä aikana tukea ei maksettu lanttiakaan sonneille ja kukaan ei huomannut mitään. Kaikkien vähiten mtk.
-
Eu:n matalouspolitiikasta kuuluu semmoista ettei uusi systeemi olisikaan käytössä 2020 eteenpäin, vaan vasta 2023 jälkeen. Mistäs rahat 3 vuodeksi repäistään?
Helppoa. Otetaan mallia pohjoisen kotieläintuotannon jaosta. Vuonna 2014, 01.07-31.12 välisenä aikana tukea ei maksettu lanttiakaan sonneille ja kukaan ei huomannut mitään. Kaikkien vähiten mtk.
Siirrettiin vaan eteenpäin ja maksettiin korkua
-
Missä on Suomessa/EU,ssa kohtuullisen kokoisia maatiloja jotka elättää viljelijän ilman tukieuroja? Suomessa ainakin tiloja lopettaa hyvää vauhtia, notta malttakaa odottaa. Vanhemmasta päästä ukkoja kuolee ja toiset lopettaa. Toisaalta ottakaa vstaa lailliset tuet ilma jatkuvaa morkkaamista. Ja jos yöunet menee tukien nostammisesta, niin älkää ottako niitä vastaan.
-
Missä on Suomessa/EU,ssa kohtuullisen kokoisia maatiloja jotka elättää viljelijän ilman tukieuroja? Suomessa ainakin tiloja lopettaa hyvää vauhtia, notta malttakaa odottaa. Vanhemmasta päästä ukkoja kuolee ja toiset lopettaa. Toisaalta ottakaa vstaa lailliset tuet ilma jatkuvaa morkkaamista. Ja jos yöunet menee tukien nostammisesta, niin älkää ottako niitä vastaan.
Jos tulee tukiloista van vihaaseksi, niin ei kannata hakia. Täs vielä muutama päivä aikaa miettiä.
-
Eu:n matalouspolitiikasta kuuluu semmoista ettei uusi systeemi olisikaan käytössä 2020 eteenpäin, vaan vasta 2023 jälkeen. Mistäs rahat 3 vuodeksi repäistään?
Helppoa. Otetaan mallia pohjoisen kotieläintuotannon jaosta. Vuonna 2014, 01.07-31.12 välisenä aikana tukea ei maksettu lanttiakaan sonneille ja kukaan ei huomannut mitään. Kaikkien vähiten mtk.
No onhan meillä 141 ja 142 artikla. Vai oliko?
-
miusta ihmettä tuo kriisin huuto! jos on just laittanna ja sit viedäänki yhessä yössä puolet niin kait sitä nyt saa mutta ei tuo ainakaan miuta hetkauttannu millään tavoin .. paitti että parsipaikat tuli vaan nyt täyteen... aiemmin pärjäs vajaallakin..
-
miusta ihmettä tuo kriisin huuto! jos on just laittanna ja sit viedäänki yhessä yössä puolet niin kait sitä nyt saa mutta ei tuo ainakaan miuta hetkauttannu millään tavoin .. paitti että parsipaikat tuli vaan nyt täyteen... aiemmin pärjäs vajaallakin..
No onhan meillä 141 ja 142 artiklat.
-
Ne jotka harrastavat maataloutta, voivat panostaa viljelyyn ihan erilaisella taktiikalla, kuin kokopäiväviljelijä.
Kaikki harrastajat eivät kuitenkaan näin toimi, vaan ottavat helpot tuet vastaan. Suotakoon se heille, koska heillä on siihen oikeus.
Suomessa jos mennään paljon yli 200 hehtaarin tilakoolla, niin aika ei millään riitä panostamaan eri peltolohkoilla. Varsinkin jos lohkokoko on pieni. Siinä vaiheessa kun joutuu palkkaamaan työvoimaa, normi viljatila alkaa olla pulassa. Jostain on tingittävä ja usein se kohdistuu juuri peltoon.
Vuokramaita ryöstöviljellään ja omiin ei ehditä keskittymään.
-
Kova on paniikki, kun kepun kannatus on romahtanut 17 prosenttiin ja 100 v MTK-juhliin ei löydy osallistujia.
-
Ne jotka harrastavat maataloutta, voivat panostaa viljelyyn ihan erilaisella taktiikalla, kuin kokopäiväviljelijä.
Kaikki harrastajat eivät kuitenkaan näin toimi, vaan ottavat helpot tuet vastaan. Suotakoon se heille, koska heillä on siihen oikeus.
Suomessa jos mennään paljon yli 200 hehtaarin tilakoolla, niin aika ei millään riitä panostamaan eri peltolohkoilla. Varsinkin jos lohkokoko on pieni. Siinä vaiheessa kun joutuu palkkaamaan työvoimaa, normi viljatila alkaa olla pulassa. Jostain on tingittävä ja usein se kohdistuu juuri peltoon.
Vuokramaita ryöstöviljellään ja omiin ei ehditä keskittymään.
200 ha riittää mainiosti päätoimisuuteen, jos ei ehdi päätoimisena viljellä kunnollisesti jokaista 200:aa hehtaaria, niin se on silkkaa ammattitaidottomuutta, sellainen isäntä on nysväri eikä viljelijä. Ja mitä tulee toimeentuloon, niin 200 ha antaa toimeentulon jopa koko perheelle, ellei nyt sitten mahdollisista vuokrapelloista maksa ihan järjettömiä vuokria, jos ei anna, se on taaskin silkkaa ammattitaidottomuutta, tai sitten perhe elää yli varojensa.
Ps. Viljelijöiden keskuudessa tuntuu olevan tabu tämä ammattitaitokysymys, raaka tosiasia kuitenkin on, että viljelijöiden keskuudessa ammattitaito vaihtelee, jos tilanpito ei kannata, niin useimmiten kyse ei ole ulkoisista asioista, kuten liian pienistä tuista tai alhaisista tuottajahinnoista, vaan ennen kaikkia muita syitä HEIKOSTA AMMATTITAIDOSTA, ei suutarikaan pärjää, jos ei osaa kenkiä korjata.
-
Ne jotka harrastavat maataloutta, voivat panostaa viljelyyn ihan erilaisella taktiikalla, kuin kokopäiväviljelijä.
Kaikki harrastajat eivät kuitenkaan näin toimi, vaan ottavat helpot tuet vastaan. Suotakoon se heille, koska heillä on siihen oikeus.
Suomessa jos mennään paljon yli 200 hehtaarin tilakoolla, niin aika ei millään riitä panostamaan eri peltolohkoilla. Varsinkin jos lohkokoko on pieni. Siinä vaiheessa kun joutuu palkkaamaan työvoimaa, normi viljatila alkaa olla pulassa. Jostain on tingittävä ja usein se kohdistuu juuri peltoon.
Vuokramaita ryöstöviljellään ja omiin ei ehditä keskittymään.
200 ha riittää mainiosti päätoimisuuteen, jos ei ehdi päätoimisena viljellä kunnollisesti jokaista 200:aa hehtaaria, niin se on silkkaa ammattitaidottomuutta, sellainen isäntä on nysväri eikä viljelijä. Ja mitä tulee toimeentuloon, niin 200 ha antaa toimeentulon jopa koko perheelle, ellei nyt sitten mahdollisista vuokrapelloista maksa ihan järjettömiä vuokria, jos ei anna, se on taaskin silkkaa ammattitaidottomuutta, tai sitten perhe elää yli varojensa.
Ihan oikein valittu nimimerkki.
"200 ha antaa toimeentulon jopa koko perheelle,.... jos ei anna,....sitten perhe elää yli varojensa" Päivän mietelause. Totta joka sana.
-
Ne jotka harrastavat maataloutta, voivat panostaa viljelyyn ihan erilaisella taktiikalla, kuin kokopäiväviljelijä.
Kaikki harrastajat eivät kuitenkaan näin toimi, vaan ottavat helpot tuet vastaan. Suotakoon se heille, koska heillä on siihen oikeus.
Suomessa jos mennään paljon yli 200 hehtaarin tilakoolla, niin aika ei millään riitä panostamaan eri peltolohkoilla. Varsinkin jos lohkokoko on pieni. Siinä vaiheessa kun joutuu palkkaamaan työvoimaa, normi viljatila alkaa olla pulassa. Jostain on tingittävä ja usein se kohdistuu juuri peltoon.
Vuokramaita ryöstöviljellään ja omiin ei ehditä keskittymään.
200 ha riittää mainiosti päätoimisuuteen, jos ei ehdi päätoimisena viljellä kunnollisesti jokaista 200:aa hehtaaria, niin se on silkkaa ammattitaidottomuutta, sellainen isäntä on nysväri eikä viljelijä. Ja mitä tulee toimeentuloon, niin 200 ha antaa toimeentulon jopa koko perheelle, ellei nyt sitten mahdollisista vuokrapelloista maksa ihan järjettömiä vuokria, jos ei anna, se on taaskin silkkaa ammattitaidottomuutta, tai sitten perhe elää yli varojensa.
Ihan oikein valittu nimimerkki.
Tais kalikka kalahtaa, ilmeisesti säkin olet semmonen itkijä, että kaikki ongelmat on aina muiden syytä.
-
Kuule omat mokat on omia.
Ja niistä myös vastataan itse. Sinua en mielestäni ole syyttänyt ongelmista en omista enkä muiden.
Mutta kovin kuvaavan nimimerkin olet osannut valita.
-
Maataloustukien uudistaminen voidaan aloittaa siitä että sivutoimisilta tuet pois. Jos maatalouden säännöllisiä ulkopuolisia tuloja, oli ne sitten palkka- tai yritystuloja, on yli kymppitonni vuodessa, niin kaikki maataloustuet pois tälläisiltä.
-
Maataloustukien uudistaminen voidaan aloittaa siitä että sivutoimisilta tuet pois. Jos maatalouden säännöllisiä ulkopuolisia tuloja, oli ne sitten palkka- tai yritystuloja, on yli kymppitonni vuodessa, niin kaikki maataloustuet pois tälläisiltä.
"Ps. Viljelijöiden keskuudessa tuntuu olevan tabu tämä ammattitaitokysymys, raaka tosiasia kuitenkin on, että viljelijöiden keskuudessa ammattitaito vaihtelee, jos tilanpito ei kannata, niin useimmiten kyse ei ole ulkoisista asioista, kuten liian pienistä tuista tai alhaisista tuottajahinnoista, vaan ennen kaikkia muita syitä HEIKOSTA AMMATTITAIDOSTA, ei suutarikaan pärjää, jos ei osaa kenkiä korjata.
Sää nyt aika nopeesti kelkkas käänsit.
Vai olekkos suutari ?
-
Maataloustukien uudistaminen voidaan aloittaa siitä että sivutoimisilta tuet pois. Jos maatalouden säännöllisiä ulkopuolisia tuloja, oli ne sitten palkka- tai yritystuloja, on yli kymppitonni vuodessa, niin kaikki maataloustuet pois tälläisiltä.
"Ps. Viljelijöiden keskuudessa tuntuu olevan tabu tämä ammattitaitokysymys, raaka tosiasia kuitenkin on, että viljelijöiden keskuudessa ammattitaito vaihtelee, jos tilanpito ei kannata, niin useimmiten kyse ei ole ulkoisista asioista, kuten liian pienistä tuista tai alhaisista tuottajahinnoista, vaan ennen kaikkia muita syitä HEIKOSTA AMMATTITAIDOSTA, ei suutarikaan pärjää, jos ei osaa kenkiä korjata.
Sää nyt aika nopeesti kelkkas käänsit.
Vai olekkos suutari ?
Niinpä, pohjoisen tissinnyplääjä huutaa kriisi, kriisi, vaikka unionin parhaimmat etuisuudet, paras hinta.
Vaati muita korvaamaan milloin mistäkin johtuvaa, vaikka kyse pelkästä ammattinsa harjoittamisen taidosta.
Mutta kun sukupolvia opittu, jotta kaikki on aina jonkun muun syytä, jonkun muun maksettava.
Elämä pyörii vain oman navan ympäri eikä ymmärretä, jotta on paljon muita ammattiryhmiä jotka ilman lomia, ilman muiden kantamaa vastuuta.
-
Ne jotka harrastavat maataloutta, voivat panostaa viljelyyn ihan erilaisella taktiikalla, kuin kokopäiväviljelijä.
Kaikki harrastajat eivät kuitenkaan näin toimi, vaan ottavat helpot tuet vastaan. Suotakoon se heille, koska heillä on siihen oikeus.
Suomessa jos mennään paljon yli 200 hehtaarin tilakoolla, niin aika ei millään riitä panostamaan eri peltolohkoilla. Varsinkin jos lohkokoko on pieni. Siinä vaiheessa kun joutuu palkkaamaan työvoimaa, normi viljatila alkaa olla pulassa. Jostain on tingittävä ja usein se kohdistuu juuri peltoon.
Vuokramaita ryöstöviljellään ja omiin ei ehditä keskittymään.
200 ha riittää mainiosti päätoimisuuteen, jos ei ehdi päätoimisena viljellä kunnollisesti jokaista 200:aa hehtaaria, niin se on silkkaa ammattitaidottomuutta, sellainen isäntä on nysväri eikä viljelijä. Ja mitä tulee toimeentuloon, niin 200 ha antaa toimeentulon jopa koko perheelle, ellei nyt sitten mahdollisista vuokrapelloista maksa ihan järjettömiä vuokria, jos ei anna, se on taaskin silkkaa ammattitaidottomuutta, tai sitten perhe elää yli varojensa.
Ps. Viljelijöiden keskuudessa tuntuu olevan tabu tämä ammattitaitokysymys, raaka tosiasia kuitenkin on, että viljelijöiden keskuudessa ammattitaito vaihtelee, jos tilanpito ei kannata, niin useimmiten kyse ei ole ulkoisista asioista, kuten liian pienistä tuista tai alhaisista tuottajahinnoista, vaan ennen kaikkia muita syitä HEIKOSTA AMMATTITAIDOSTA, ei suutarikaan pärjää, jos ei osaa kenkiä korjata.
Niin tuo pinta-alavertaus oli vain suuntaa antava. Jos on yksi kahdensadan peruslohko, niin tilanne on eri, jos olisi 200 kpl hehtaarin peruslohkoja.
Jossain vaiheessa pinta-alasta riippuen, tilanne muuttuu sellaiseksi, että pitää palkata ulkopuolinen työntekijä ja silloin konsepti romahtaa.
Pienellä tilalla isännälle on aikaa vaikka laskea matojen lukumääriä. Näin viljelty pinta-ala on tehokkaassa käytössä. Paljon tehokkaammassa, kuin sellaisella viljelijällä, joka ei ehdi muuta kuin ajaa ympäri maailmaa peltojensa perässä. Ja näin myös tuki on tehokkaammassa käytössä.
Ja sivutoimisena näkee ehkä maailman erilaisena, kuin sontaluukusta tuijottajalla.
Ja sivutoimisuus on helposti kierrettävissä, joten tuo tuet pois sivutoimisilta on absurdi ajatus. Ei se ole mahdollista. Eikä voikaan olla.
-
Maataloustukien uudistaminen voidaan aloittaa siitä että sivutoimisilta tuet pois. Jos maatalouden säännöllisiä ulkopuolisia tuloja, oli ne sitten palkka- tai yritystuloja, on yli kymppitonni vuodessa, niin kaikki maataloustuet pois tälläisiltä.
"Ps. Viljelijöiden keskuudessa tuntuu olevan tabu tämä ammattitaitokysymys, raaka tosiasia kuitenkin on, että viljelijöiden keskuudessa ammattitaito vaihtelee, jos tilanpito ei kannata, niin useimmiten kyse ei ole ulkoisista asioista, kuten liian pienistä tuista tai alhaisista tuottajahinnoista, vaan ennen kaikkia muita syitä HEIKOSTA AMMATTITAIDOSTA, ei suutarikaan pärjää, jos ei osaa kenkiä korjata.
Sää nyt aika nopeesti kelkkas käänsit.
Vai olekkos suutari ?
Niinpä, pohjoisen tissinnyplääjä huutaa kriisi, kriisi, vaikka unionin parhaimmat etuisuudet, paras hinta.
Vaati muita korvaamaan milloin mistäkin johtuvaa, vaikka kyse pelkästä ammattinsa harjoittamisen taidosta.
Mutta kun sukupolvia opittu, jotta kaikki on aina jonkun muun syytä, jonkun muun maksettava.
Elämä pyörii vain oman navan ympäri eikä ymmärretä, jotta on paljon muita ammattiryhmiä jotka ilman lomia, ilman muiden kantamaa vastuuta.
Vaan ei tarvi. Meillä on sinut ja sinä hoidat tuon meidän lobbaamisen paljon paremmin kuin me ikinä osattaisiin. Kiitos Eemeli..
-
Maataloustukien uudistaminen voidaan aloittaa siitä että sivutoimisilta tuet pois. Jos maatalouden säännöllisiä ulkopuolisia tuloja, oli ne sitten palkka- tai yritystuloja, on yli kymppitonni vuodessa, niin kaikki maataloustuet pois tälläisiltä.
Eli maataloustuki olisi sosiaalitukea vielä enemmän kuin nyt pohjoisen lisätuet ovat. Todella järkevä ajatus. Vielä kielto lisääntyä muiden kuin sukulaisten kanssa, niin alkaisi olla homma pulkassa.
-
Maataloustukien uudistaminen voidaan aloittaa siitä että sivutoimisilta tuet pois. Jos maatalouden säännöllisiä ulkopuolisia tuloja, oli ne sitten palkka- tai yritystuloja, on yli kymppitonni vuodessa, niin kaikki maataloustuet pois tälläisiltä.
Samalla vapautuisi työpaikkoja niille työttömille, jotka töitä kaipaavat. Muttamutta sittenhän heppatytön
johtajaisukki jäis ilman tukia.
-
Maataloustukien uudistaminen voidaan aloittaa siitä että sivutoimisilta tuet pois. Jos maatalouden säännöllisiä ulkopuolisia tuloja, oli ne sitten palkka- tai yritystuloja, on yli kymppitonni vuodessa, niin kaikki maataloustuet pois tälläisiltä.
"Ps. Viljelijöiden keskuudessa tuntuu olevan tabu tämä ammattitaitokysymys, raaka tosiasia kuitenkin on, että viljelijöiden keskuudessa ammattitaito vaihtelee, jos tilanpito ei kannata, niin useimmiten kyse ei ole ulkoisista asioista, kuten liian pienistä tuista tai alhaisista tuottajahinnoista, vaan ennen kaikkia muita syitä HEIKOSTA AMMATTITAIDOSTA, ei suutarikaan pärjää, jos ei osaa kenkiä korjata.
Sää nyt aika nopeesti kelkkas käänsit.
Vai olekkos suutari ?
Niinpä, pohjoisen tissinnyplääjä huutaa kriisi, kriisi, vaikka unionin parhaimmat etuisuudet, paras hinta.
Vaati muita korvaamaan milloin mistäkin johtuvaa, vaikka kyse pelkästä ammattinsa harjoittamisen taidosta.
Mutta kun sukupolvia opittu, jotta kaikki on aina jonkun muun syytä, jonkun muun maksettava.
Elämä pyörii vain oman navan ympäri eikä ymmärretä, jotta on paljon muita ammattiryhmiä jotka ilman lomia, ilman muiden kantamaa vastuuta.
Vaan ei tarvi. Meillä on sinut ja sinä hoidat tuon meidän lobbaamisen paljon paremmin kuin me ikinä osattaisiin. Kiitos Eemeli..
Eemeli parka ei ole vielä sitä tajunnut,muiden asioista huolehtiminen jättää omat asiat rempalleen.Tissinkoittajat kiittää.Kepukin kiittää.MTK kiittää.
-
Eu:n matalouspolitiikasta kuuluu semmoista ettei uusi systeemi olisikaan käytössä 2020 eteenpäin, vaan vasta 2023 jälkeen. Mistäs rahat 3 vuodeksi repäistään?
No kunhan nyt täällä Suomessa ainakin saataisiin maksettua tämäkin ohjelmakausi ympin osalta viisaiten päätösten takia.Kenkää typerille päättäjille.Ainakin vuoden siirtyy seuraava ohjelmakausi,toivottavasti ei ainakaan enempää enään viherrytetä,muuttuu kohta itsekkin vihreäksi väriltään.
-
ja kun kattoo ulos ikkunasta niin noilla lämmöillä ei niiiin hirveesti ole tuo viherrys edenny... melkein päinvastoin..