Tässäpä c-alueen tuottajan näkemys aiheeseen.
Sikataloutta on vaivannut kustannuskriisi öljyn, lannoitteiden rehun, palkkojen ja koko yleisen kustannustason nousun myötä lihanhinnan pysyessä alhaisena. Eteläsuomessa kustannuskriisi on päässyt puraisemaan pahimmin, koska menot suhteessa myyntituloihin ovat MTT:n taloustohtorin mukaan varsinkin koneissa, palkoissa ja rehuissa ratkaisevasti korkeammat kuin c- alueella jossa tukihistorian vuoksi joudutaan tuottamaan velkaisemmissa ja huonopaa tilityshintaa saavissa pienemmissä yksiköissä ja siten toimimaan selkeästi alhaisemmalla kustannustasolla ja jopa pyrkimään kasvattamaan tuotantoa tulotason turvaamiseksi. Huittisen yhteisparkaisun voimalla saatiin mtkn valtuuskunta kokoontumaan ylimääräiseen kokoukseen sillä seurauksella että valtuuskunta löi ylimääräisessä kokouksessaan välittömästi lukkoon esityksen nauta- ja maitotuista, eli jatketaan samaa rataa. Sikatuissa pallo heitettiin ministeriölle, "antakaa jotain". Nyt etelän isäntiä uhkaa seuraavina neljänä vuotena joidenkin promillien lovi liikevaihtoon ja viidentenä vuotena samansuuruinen alenema. Alenema olisi kuitattavissa kaksikin kertaa käyttämällä c-alueen koneistusta, c-alueen omantyön osutta ja c-alueen ratkaisuja muissakin kustannuksissa. Nämäkin faktat käyvät ilmi kirjanpitotilojen tuloksista. Nyt kuitenkin hienostelun makuun päässeet etelän isännät haluavat pitää kiinni invetointitukihistorian turvin saavutetuista eduista ja haluavat lisäksi tasata eläintuet koko suomessa.
Mistä investointiedusta? MTK junttasi heti alkuunsa pois EU:n AB-alueelle määräämät korotetut investointituet, mitkä olivat kompensaatio C-alueen korkeille tulotuille
Puhemiehenään joku vaalirahaa kasaava pelle villeitälä he esittävät että tuotanto-olosuhteet olisivat samat koko maassa, vaikka heti tukirajan pohjoispuolella tuotanto-olosuhteet romahtavat tilarakenteen muuttuessa. Ja pohjoiseen ja itään mennessä olosuhteet aiheuttavat lisäkustannusta jyrkemmin kuin nautaeläimille joiden tuki pohjoisessa taas nousee todella jyrkästi, kuten se sioillakin teki ennen tuotantotukiin tehtyjä solidaarisuusleikkaksia.
Seinien sisällä tapahtuva toiminta ei ole yhtään kalliimpaa C-alueella verrattuna AB-alueeseen, rehukustannukset ovat samat
Nyt julkisuudessa esitellään huittisten parkaisussa suoritettuja laskelmia kannattavuuden tasapuolistamiseksi 2013 jälkeen. Näiden laskelmien perusteella pohjoinen eläintuki sikojen osalta olisi lakkautettava. Mielestäni laskelmat ovat turhia ja sekä etelä että pohjoisen tuottajien tulotason ja kannattavuuden turvaamiseksi olisi katsottava molempien alueiden koko tuotanto-olosuhteiden vaikutusta jolloin tukiaisista johtuvat tilarakenne-erot ja muutkin olosuhde-erot (satakunnan kivikot) tulisivat huomioitua. Jos päättäjät ottavat vakavasti huittisten parkaisussa esiin tempaistut esitykset tukien tasaamisesta se johtaa siantuotannon loppumiseen tukirajan pohjoispuolella,
C-alue on määrätietoisesti ajanut AB-alueen tuotantoa alas, kuten MTK:n Oulun kokouksessakin: "ajakaa taksia"
koska kiristämistä kustannusrakenteessa ei ole ab alueen tapaan.
mitkä tulotuet? Sikatukinen tasohan solidaarisuusleikattin nopiaan. Korkeat investointituethan sikaloihin ja kuivureihin olivat etelässä.
Jäi teorian asteelle, koska MTK junttasi ne pois heti alkuunsa
Täällää hieman eri ehdoin ja hakukiellossa..
mites onko kalliimpaa pitää porsaita 20 asteen lämpötilassa ilmanvaihto päällänsä, helsingissä tai jyväskylässä ja miten tuo kustannus on esim emolehmilla vastaavissa olosuhteissa?
Ei kai sikalanpitäjien tartte juurikaan lannoitetta ostaa, kun sitä saa lietealtaasta. Rehuviljan hinta kävi korkealla juu, mutta tippui jo alle tuotantokustannusten. Soijasta ei voi puhua rehuyksikön hinnannostajana, kun se on kuitenkin marginaalinen raaka-aine. Seinän sisäisissä olosuhteissa ei ole eroa ab vs c1... Miksi siis pitää c1-alueella maksaa 20c/kg parempaa hintaa kuin ab:llä? Missä on kustannuskriisi? Itse itsellenni vastaten... Kummallakaan päätuotanto alueella ei voida puhua kustannuskriisistä, tukierojen repeämisestä kyllä!mennellä kustannuskriisilläkin sittä huittisen joukkoparhduksen ärhäkkyyttä perusteltiin. Mutta tuo mainitsemasi 20c/kg... tällä hetkellä 3c/kg ja viljatuet huomioiden ero 0 ja sitten ne eemelin (joka nyt istuu puussa) esiin nostamat suotuisat ilmasto-olosuhteet. Tällä hetkellä voidaan puhua tulo- ja kannattavuuseron repeämästä etelän hyväksi sikataloudessa.
Ei kai sikalanpitäjien tartte juurikaan lannoitetta ostaa, kun sitä saa lietealtaasta. Rehuviljan hinta kävi korkealla juu, mutta tippui jo alle tuotantokustannusten. Soijasta ei voi puhua rehuyksikön hinnannostajana, kun se on kuitenkin marginaalinen raaka-aine. Seinän sisäisissä olosuhteissa ei ole eroa ab vs c1... Miksi siis pitää c1-alueella maksaa 20c/kg parempaa hintaa kuin ab:llä? Missä on kustannuskriisi? Itse itsellenni vastaten... Kummallakaan päätuotanto alueella ei voida puhua kustannuskriisistä, tukierojen repeämisestä kyllä!
Tällä hetkellä kyllä - viiden vuoden päästä 20c/kg, jos mtk lähtee leikkaamaan 50% 142:sta verrattuna 141:teen. Jos ei se ei leikkaa (kuten toivon) niin, sitten tulotukiero repeää entisestään. Tuon 3c/kg voisi vielä elää. Sen voisi perustella jotenkin, mutta 20c/kg ei.Ei kai sikalanpitäjien tartte juurikaan lannoitetta ostaa, kun sitä saa lietealtaasta. Rehuviljan hinta kävi korkealla juu, mutta tippui jo alle tuotantokustannusten. Soijasta ei voi puhua rehuyksikön hinnannostajana, kun se on kuitenkin marginaalinen raaka-aine. Seinän sisäisissä olosuhteissa ei ole eroa ab vs c1... Miksi siis pitää c1-alueella maksaa 20c/kg parempaa hintaa kuin ab:llä? Missä on kustannuskriisi? Itse itsellenni vastaten... Kummallakaan päätuotanto alueella ei voida puhua kustannuskriisistä, tukierojen repeämisestä kyllä!mennellä kustannuskriisilläkin sittä huittisen joukkoparhduksen ärhäkkyyttä perusteltiin. Mutta tuo mainitsemasi 20c/kg... tällä hetkellä 3c/kg ja viljatuet huomioiden ero 0 ja sitten ne eemelin (joka nyt istuu puussa) esiin nostamat suotuisat ilmasto-olosuhteet. Tällä hetkellä voidaan puhua tulo- ja kannattavuuseron repeämästä etelän hyväksi sikataloudessa.
Kiitos. Eilen meinasi mennä hermo, mutta ylläpito onnistui poistamaan pari viestiä... ;D En vaan ymmärrä, mikä siinä on muutamalle nimimerkille niin vaikea ymmärtää, että päätuotantoaluiden tuki ei voi poiketa merkittävästi, muuten tuki valuu teurastamon tueksi, jolloin tuotteen hinta pysyy alhaalla. Tässä tapauksessa voittaja on Atria.Ei kai sikalanpitäjien tartte juurikaan lannoitetta ostaa, kun sitä saa lietealtaasta. Rehuviljan hinta kävi korkealla juu, mutta tippui jo alle tuotantokustannusten. Soijasta ei voi puhua rehuyksikön hinnannostajana, kun se on kuitenkin marginaalinen raaka-aine. Seinän sisäisissä olosuhteissa ei ole eroa ab vs c1... Miksi siis pitää c1-alueella maksaa 20c/kg parempaa hintaa kuin ab:llä? Missä on kustannuskriisi? Itse itsellenni vastaten... Kummallakaan päätuotanto alueella ei voida puhua kustannuskriisistä, tukierojen repeämisestä kyllä!
Juuri noin, harvinaisen kiihkoton mielipide, mitään sikakriisiä ei maassa ole, sianlihasta on reipas ylituotanto, ja tekee ihan hyvää alalle, jos osa tuottajista lopettaa, ehkä lihafirmat ei siitä tykkää, koska niille on hyvä asia, että lihaa varastoidaan sikaloissa nahan alla, niin kuin tällä hetkellä tapahtuu, ja on todella niin, että useimmilla sikatiloilla on vuosien lannanlevittämisen seurauksena niin korkeat fosforitasot pelloilla, että pelkkä salpietari riittää lietelannan täydennysravinteeksi, lannoitekulut ovat siis pienet nousseista lannoitteiden hinnpista huolimatta, ja kun ilmastokin lämpenee, niin sikaloiden lämmityskulut laskevat, säästöjä siis syntyy silläkin kohtaa.
On tietysti totta että tuolla raukoilla rajoilla, idässä ja kaukana pohjoisessa tuotantokustannukset esimerkiki korkeampien rahtikulujen
muodossa ovat korkeammat, mutta esim. jossain Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ,ja Lapissa sianlihantuotanto on erittäin marginaalisessa asemassa muutenkin, joten siellä sopiikin olla selkeästi korkeammat tuet kuin etelämpänä ja lännempänä.
eipäs kun sinipuna solidaarisuusleikkas tuki, jonka jlkeen komissio määräsi investointituet koko maahaan ja sittenhän sikatuet ovatkin olleet hakukiellossa. Moni kuivuri etelässä on pystyttey pelkällä investointituella..mitkä tulotuet? Sikatukinen tasohan solidaarisuusleikattin nopiaan. Korkeat investointituethan sikaloihin ja kuivureihin olivat etelässä.
Jäi teorian asteelle, koska MTK junttasi ne pois heti alkuunsa
Täällää hieman eri ehdoin ja hakukiellossa..
mites onko kalliimpaa pitää porsaita 20 asteen lämpötilassa ilmanvaihto päällänsä, helsingissä tai jyväskylässä ja miten tuo kustannus on esim emolehmilla vastaavissa olosuhteissa?
yksi c alueiden määritelmä on asukastiheys ja kun se on riittävän alhainen niin katsotaan että maataloutta on tuettava voimakkaammin asutuksen ja alueen elinvoiman säilyttämiseksi. Nyt vain nautatilat pohjoisessa nauttivat tuosta edusta, sikatuille kaavaillaan tasatukea jolloin tulo- kannattavuus ero etelän ja pohjoisen sikatiloilla räjähtäisiKiitos. Eilen meinasi mennä hermo, mutta ylläpito onnistui poistamaan pari viestiä... ;D En vaan ymmärrä, mikä siinä on muutamalle nimimerkille niin vaikea ymmärtää, että päätuotantoaluiden tuki ei voi poiketa merkittävästi, muuten tuki valuu teurastamon tueksi, jolloin tuotteen hinta pysyy alhaalla. Tässä tapauksessa voittaja on Atria.Ei kai sikalanpitäjien tartte juurikaan lannoitetta ostaa, kun sitä saa lietealtaasta. Rehuviljan hinta kävi korkealla juu, mutta tippui jo alle tuotantokustannusten. Soijasta ei voi puhua rehuyksikön hinnannostajana, kun se on kuitenkin marginaalinen raaka-aine. Seinän sisäisissä olosuhteissa ei ole eroa ab vs c1... Miksi siis pitää c1-alueella maksaa 20c/kg parempaa hintaa kuin ab:llä? Missä on kustannuskriisi? Itse itsellenni vastaten... Kummallakaan päätuotanto alueella ei voida puhua kustannuskriisistä, tukierojen repeämisestä kyllä!
Juuri noin, harvinaisen kiihkoton mielipide, mitään sikakriisiä ei maassa ole, sianlihasta on reipas ylituotanto, ja tekee ihan hyvää alalle, jos osa tuottajista lopettaa, ehkä lihafirmat ei siitä tykkää, koska niille on hyvä asia, että lihaa varastoidaan sikaloissa nahan alla, niin kuin tällä hetkellä tapahtuu, ja on todella niin, että useimmilla sikatiloilla on vuosien lannanlevittämisen seurauksena niin korkeat fosforitasot pelloilla, että pelkkä salpietari riittää lietelannan täydennysravinteeksi, lannoitekulut ovat siis pienet nousseista lannoitteiden hinnpista huolimatta, ja kun ilmastokin lämpenee, niin sikaloiden lämmityskulut laskevat, säästöjä siis syntyy silläkin kohtaa.
On tietysti totta että tuolla raukoilla rajoilla, idässä ja kaukana pohjoisessa tuotantokustannukset esimerkiki korkeampien rahtikulujen
muodossa ovat korkeammat, mutta esim. jossain Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ,ja Lapissa sianlihantuotanto on erittäin marginaalisessa asemassa muutenkin, joten siellä sopiikin olla selkeästi korkeammat tuet kuin etelämpänä ja lännempänä.
Kun työni puolesta ajelen ympäri maata, niin huomaa että uusia kuivureita on eniten tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana pohojanmaalle, melkeimpä kuin sieniä sateella. Tällä aukeella millä itse viljelen on noin kymmenen vilja tai sika tai roileritilaa. Uusin kuivuri vuodelta 1987... INVESTOINTITUKI EI KORVAA JATKUVAA TUOTANTOON SIDOTTUA TUKEA!eipäs kun sinipuna solidaarisuusleikkas tuki, jonka jlkeen komissio määräsi investointituet koko maahaan ja sittenhän sikatuet ovatkin olleet hakukiellossa. Moni kuivuri etelässä on pystyttey pelkällä investointituella..mitkä tulotuet? Sikatukinen tasohan solidaarisuusleikattin nopiaan. Korkeat investointituethan sikaloihin ja kuivureihin olivat etelässä.
Jäi teorian asteelle, koska MTK junttasi ne pois heti alkuunsa
Täällää hieman eri ehdoin ja hakukiellossa..
mites onko kalliimpaa pitää porsaita 20 asteen lämpötilassa ilmanvaihto päällänsä, helsingissä tai jyväskylässä ja miten tuo kustannus on esim emolehmilla vastaavissa olosuhteissa?
ainakin se on KOKONAAN korvannut monta kuivuria yms ab alueelle, ja jos toisella aluella on kuivureita tai sikaloita saanut ilman ja toisella vaikkapa 30% alennettuun hintaan tai täyteen hintaan, niin se näkyy alueen tilojen omavaraisuusasteessa ja edelleen yksikkökoossa ja siten edelleen kannattavuudessa ja maksuvalmiudessa kuten voimme kirjanpitotilojen tuloksista nähdä: ab alueella 100% enemän koneisiin pienemmälle peltoalalle, 10000% enemän henkilöstön palkkaamiseen vaikka töitä tehdään itse kolmannes vähemmän, suurempi yksikkökoko> parempi tilityshinta tarrvikkeisiin 100% enemän vaikka myyntejä 50% enemän jne jne jne...Kun työni puolesta ajelen ympäri maata, niin huomaa että uusia kuivureita on eniten tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana pohojanmaalle, melkeimpä kuin sieniä sateella. Tällä aukeella millä itse viljelen on noin kymmenen vilja tai sika tai roileritilaa. Uusin kuivuri vuodelta 1987... INVESTOINTITUKI EI KORVAA JATKUVAA TUOTANTOON SIDOTTUA TUKEA!eipäs kun sinipuna solidaarisuusleikkas tuki, jonka jlkeen komissio määräsi investointituet koko maahaan ja sittenhän sikatuet ovatkin olleet hakukiellossa. Moni kuivuri etelässä on pystyttey pelkällä investointituella..mitkä tulotuet? Sikatukinen tasohan solidaarisuusleikattin nopiaan. Korkeat investointituethan sikaloihin ja kuivureihin olivat etelässä.
Jäi teorian asteelle, koska MTK junttasi ne pois heti alkuunsa
Täällää hieman eri ehdoin ja hakukiellossa..
mites onko kalliimpaa pitää porsaita 20 asteen lämpötilassa ilmanvaihto päällänsä, helsingissä tai jyväskylässä ja miten tuo kustannus on esim emolehmilla vastaavissa olosuhteissa?
sikatilallisen pahin kriisi on mitä tehdä kaikella sillä rahalla joka pankkiholveista pursuu ulos 8)
sikatilallisen pahin kriisi on mitä tehdä kaikella sillä rahalla joka pankkiholveista pursuu ulos 8)Kerrankin! Kerrankin apilas puhuu ASIAA!!! Samaa mieltä! ;D
ainakin se on KOKONAAN korvannut monta kuivuria yms ab alueelle, ja jos toisella aluella on kuivureita tai sikaloita saanut ilman ja toisella vaikkapa 30% alennettuun hintaan tai täyteen hintaan, niin se näkyy alueen tilojen omavaraisuusasteessa ja edelleen yksikkökoossa ja siten edelleen kannattavuudessa ja maksuvalmiudessa kuten voimme kirjanpitotilojen tuloksista nähdä: ab alueella 100% enemän koneisiin pienemmälle peltoalalle, 10000% enemän henkilöstön palkkaamiseen vaikka töitä tehdään itse kolmannes vähemmän, suurempi yksikkökoko> parempi tilityshinta tarrvikkeisiin 100% enemän vaikka myyntejä 50% enemän jne jne jne...Kun työni puolesta ajelen ympäri maata, niin huomaa että uusia kuivureita on eniten tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana pohojanmaalle, melkeimpä kuin sieniä sateella. Tällä aukeella millä itse viljelen on noin kymmenen vilja tai sika tai roileritilaa. Uusin kuivuri vuodelta 1987... INVESTOINTITUKI EI KORVAA JATKUVAA TUOTANTOON SIDOTTUA TUKEA!eipäs kun sinipuna solidaarisuusleikkas tuki, jonka jlkeen komissio määräsi investointituet koko maahaan ja sittenhän sikatuet ovatkin olleet hakukiellossa. Moni kuivuri etelässä on pystyttey pelkällä investointituella..mitkä tulotuet? Sikatukinen tasohan solidaarisuusleikattin nopiaan. Korkeat investointituethan sikaloihin ja kuivureihin olivat etelässä.
Jäi teorian asteelle, koska MTK junttasi ne pois heti alkuunsa
Täällää hieman eri ehdoin ja hakukiellossa..
mites onko kalliimpaa pitää porsaita 20 asteen lämpötilassa ilmanvaihto päällänsä, helsingissä tai jyväskylässä ja miten tuo kustannus on esim emolehmilla vastaavissa olosuhteissa?
Nämä tuloihin ja maksuvalmiuteen olennaisesti vaikuttavat tuotannolliset olosuhde-erot on huomioitava tukitarkastelussa. Etelän tilat säilyttävät ansiotta saavuttamansa etunsa vaikka 141 loppuu ja 142 jatkuu tuotantoon sidottuna.
eipä ole c-alueen siantuottajilla hurraamista edunvalvonnalleen (kuten ei ab nauta/maidollakaan). Nyt tiedossa oleva ratkaisu tulee edelleen kasvattamaan kannttavuus- ja tuloerokuilua etelän sianlihantuttajien hyväksi. Ilmeisesti kun valehdellaan riittävän isoon ääneen ja isolla porukalla niin heikoimmat näköjään uskoo mitä vain
no mulle riittää virkavelvollisuuden alaisena julkaistavaksi tuotettu aineisto, jos väität muuta niin huomaa että syytät samalla jotakuta jopa virkarikoksestaainakin se on KOKONAAN korvannut monta kuivuria yms ab alueelle, ja jos toisella aluella on kuivureita tai sikaloita saanut ilman ja toisella vaikkapa 30% alennettuun hintaan tai täyteen hintaan, niin se näkyy alueen tilojen omavaraisuusasteessa ja edelleen yksikkökoossa ja siten edelleen kannattavuudessa ja maksuvalmiudessa kuten voimme kirjanpitotilojen tuloksista nähdä: ab alueella 100% enemän koneisiin pienemmälle peltoalalle, 10000% enemän henkilöstön palkkaamiseen vaikka töitä tehdään itse kolmannes vähemmän, suurempi yksikkökoko> parempi tilityshinta tarrvikkeisiin 100% enemän vaikka myyntejä 50% enemän jne jne jne...Kun työni puolesta ajelen ympäri maata, niin huomaa että uusia kuivureita on eniten tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana pohojanmaalle, melkeimpä kuin sieniä sateella. Tällä aukeella millä itse viljelen on noin kymmenen vilja tai sika tai roileritilaa. Uusin kuivuri vuodelta 1987... INVESTOINTITUKI EI KORVAA JATKUVAA TUOTANTOON SIDOTTUA TUKEA!eipäs kun sinipuna solidaarisuusleikkas tuki, jonka jlkeen komissio määräsi investointituet koko maahaan ja sittenhän sikatuet ovatkin olleet hakukiellossa. Moni kuivuri etelässä on pystyttey pelkällä investointituella..mitkä tulotuet? Sikatukinen tasohan solidaarisuusleikattin nopiaan. Korkeat investointituethan sikaloihin ja kuivureihin olivat etelässä.
Jäi teorian asteelle, koska MTK junttasi ne pois heti alkuunsa
Täällää hieman eri ehdoin ja hakukiellossa..
mites onko kalliimpaa pitää porsaita 20 asteen lämpötilassa ilmanvaihto päällänsä, helsingissä tai jyväskylässä ja miten tuo kustannus on esim emolehmilla vastaavissa olosuhteissa?
Nämä tuloihin ja maksuvalmiuteen olennaisesti vaikuttavat tuotannolliset olosuhde-erot on huomioitava tukitarkastelussa. Etelän tilat säilyttävät ansiotta saavuttamansa etunsa vaikka 141 loppuu ja 142 jatkuu tuotantoon sidottuna.
Sovitaas että tällä kertaa sinä soitat sinne mtt:lle? Ja kysyt että "Voiko tästä kirjanpitoaineistosta tehdä sellaisen johtopäätöksen että ab-alueen sikatilalliset ovat laiskoja, eivät viitsi tehdä tarpeeksi työtä vaan velttouttaan palkkaavat työvoimaa että ei vaan itse tarvis sikalassa käydä ja sen lisäksi vielä tuhlaavat älyttömästi sekä turhiin tuotantopanoksiin kuten täysrehuihin että varsinkin ylimitoitettuihin peltoviljelykoneisiin kun pitää jonnekin ne hirvittävät investointituet saada sijoitettua?". Kun olet tuohon kysymykseen saanut vastauksen että miten on, voiko tuon kaiken nähdä tuosta muutaman tilan aineistosta ihan varmaksi ja yksiselitteiseksi niin voinet ilmoittaa tänne tuloksen sekä mtt:stä sen henkilön nimen joka kanssasi päätyi samaan johtopäätökseen. Kiitos.
Tämän apilas-nimimerkin hyväksi on sanottava että hän on ainakin tasapuolinen.
***Mihis asiaan tuolla seikalla on hiukkaakaan merkitystä?
no mulle riittää virkavelvollisuuden alaisena julkaistavaksi tuotettu aineisto, jos väität muuta niin huomaa että syytät samalla jotakuta jopa virkarikoksestaainakin se on KOKONAAN korvannut monta kuivuria yms ab alueelle, ja jos toisella aluella on kuivureita tai sikaloita saanut ilman ja toisella vaikkapa 30% alennettuun hintaan tai täyteen hintaan, niin se näkyy alueen tilojen omavaraisuusasteessa ja edelleen yksikkökoossa ja siten edelleen kannattavuudessa ja maksuvalmiudessa kuten voimme kirjanpitotilojen tuloksista nähdä: ab alueella 100% enemän koneisiin pienemmälle peltoalalle, 10000% enemän henkilöstön palkkaamiseen vaikka töitä tehdään itse kolmannes vähemmän, suurempi yksikkökoko> parempi tilityshinta tarrvikkeisiin 100% enemän vaikka myyntejä 50% enemän jne jne jne...Kun työni puolesta ajelen ympäri maata, niin huomaa että uusia kuivureita on eniten tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana pohojanmaalle, melkeimpä kuin sieniä sateella. Tällä aukeella millä itse viljelen on noin kymmenen vilja tai sika tai roileritilaa. Uusin kuivuri vuodelta 1987... INVESTOINTITUKI EI KORVAA JATKUVAA TUOTANTOON SIDOTTUA TUKEA!eipäs kun sinipuna solidaarisuusleikkas tuki, jonka jlkeen komissio määräsi investointituet koko maahaan ja sittenhän sikatuet ovatkin olleet hakukiellossa. Moni kuivuri etelässä on pystyttey pelkällä investointituella..mitkä tulotuet? Sikatukinen tasohan solidaarisuusleikattin nopiaan. Korkeat investointituethan sikaloihin ja kuivureihin olivat etelässä.
Jäi teorian asteelle, koska MTK junttasi ne pois heti alkuunsa
Täällää hieman eri ehdoin ja hakukiellossa..
mites onko kalliimpaa pitää porsaita 20 asteen lämpötilassa ilmanvaihto päällänsä, helsingissä tai jyväskylässä ja miten tuo kustannus on esim emolehmilla vastaavissa olosuhteissa?
Nämä tuloihin ja maksuvalmiuteen olennaisesti vaikuttavat tuotannolliset olosuhde-erot on huomioitava tukitarkastelussa. Etelän tilat säilyttävät ansiotta saavuttamansa etunsa vaikka 141 loppuu ja 142 jatkuu tuotantoon sidottuna.
Sovitaas että tällä kertaa sinä soitat sinne mtt:lle? Ja kysyt että "Voiko tästä kirjanpitoaineistosta tehdä sellaisen johtopäätöksen että ab-alueen sikatilalliset ovat laiskoja, eivät viitsi tehdä tarpeeksi työtä vaan velttouttaan palkkaavat työvoimaa että ei vaan itse tarvis sikalassa käydä ja sen lisäksi vielä tuhlaavat älyttömästi sekä turhiin tuotantopanoksiin kuten täysrehuihin että varsinkin ylimitoitettuihin peltoviljelykoneisiin kun pitää jonnekin ne hirvittävät investointituet saada sijoitettua?". Kun olet tuohon kysymykseen saanut vastauksen että miten on, voiko tuon kaiken nähdä tuosta muutaman tilan aineistosta ihan varmaksi ja yksiselitteiseksi niin voinet ilmoittaa tänne tuloksen sekä mtt:stä sen henkilön nimen joka kanssasi päätyi samaan johtopäätökseen. Kiitos.
Kiitos. Eilen meinasi mennä hermo, mutta ylläpito onnistui poistamaan pari viestiä... ;D En vaan ymmärrä, mikä siinä on muutamalle nimimerkille niin vaikea ymmärtää, että päätuotantoaluiden tuki ei voi poiketa merkittävästi, muuten tuki valuu teurastamon tueksi, jolloin tuotteen hinta pysyy alhaalla. Tässä tapauksessa voittaja on Atria.
Ei kai sikalanpitäjien tartte juurikaan lannoitetta ostaa, kun sitä saa lietealtaasta. Rehuviljan hinta kävi korkealla juu, mutta tippui jo alle tuotantokustannusten. Soijasta ei voi puhua rehuyksikön hinnannostajana, kun se on kuitenkin marginaalinen raaka-aine. Seinän sisäisissä olosuhteissa ei ole eroa ab vs c1... Miksi siis pitää c1-alueella maksaa 20c/kg parempaa hintaa kuin ab:llä? Missä on kustannuskriisi? Itse itsellenni vastaten... Kummallakaan päätuotanto alueella ei voida puhua kustannuskriisistä, tukierojen repeämisestä kyllä!
muutkin olosuhde-erot (satakunnan kivikot) tulisivat huomioitua.
Tämän apilas-nimimerkin hyväksi on sanottava että hän on ainakin tasapuolinen.
***Mihis asiaan tuolla seikalla on hiukkaakaan merkitystä?
Ei mihinkään. Pitäisikö olla?
muutkin olosuhde-erot (satakunnan kivikot) tulisivat huomioitua.
Kuinka hyvin tunnet B-aluetta noin kokonaisuutena? Itsekin tiedän millaisia Satakunnan pohjoisosan pellot ovat mutta Paalinpyörittäjä voinee tarkentaa jos on epäselvyyttä. Sen sijaan Huittinen - Pori välillä on savikoita, hyviä vaikkakin usein kuivuudesta kärsiviä peltoja kakkostien molemmin puolin. Kakkostiestä kun mennään meren suuntaan niin maisemat taas muuttuvat ja Pori-Kankaanpää pohjoispuoli on oma lukunsa tai voisiko sanoa että Pori - Mouhijärvi - Tampere -linjan pohjoispuoli.
sikatilallisen pahin kriisi on mitä tehdä kaikella sillä rahalla joka pankkiholveista pursuu ulos 8)Kerrankin! Kerrankin apilas puhuu ASIAA!!! Samaa mieltä! ;D
Tämän apilas-nimimerkin hyväksi on sanottava että hän on ainakin tasapuolinen. Hän halveksii yhtä lailla etelän jauholakkeja ja pohjoisen jauholakkeja, etelän sikatuottajia ja pohjoisen sikatuottajia ja etelän ja pohjoisen broilerituottajia ja vielä etelän veteliä kartano maidontuottajia.VÄÄRIN TÄMÄ
Hyvin tasapuolisesti. Joskus tuntuu että hän halveksii myös emolehmätiloja tukialueesta riippumatta. Joskus mutta hyvin harvoin tulee tunne että hän halveksii myös kaikkien C-alueen maidontuottajien tekemiä virheellisiä investointi yms päätöksiä.
TÄMÄ OIKEIN
Paitsi tietysti omiaan.TÄMÄ VÄÄRIN 8)
Mutta kaiken kaikkiaan hatunnoston arvoisesti erittäin tasapuolisesti ja rakentavasti ja kannustavasti suhtautuu yleensä ottaen kaikkiin maataloustuottajiin. ;D
Joskus oikein ei tiedä miten päin sitä ihailultaan olisi. TÄMÄ KOSKEE PELKÄSTÄÄN KIRJOITUKSIA (oli ne sitten hauskoja/raivostuttavia toisten mielestä tai ei :o
täytyy sanua että lähes kaiken kattava analyysi ;D voin sanoa että olen myös omia toimiani kohtaan tasapuolinen siinä menee jakojauhon analyysi pieleen täysin 8)
erot työtunneissa, henkilöstön palkoissa, tarvikkeissa ja koneissa ovat selkeät, sitä et voi kiistää millään valeemävaletilasto tai sattuma mantralla. Termit laiskuus velttous yms ovat tietenkin provoamista jolla on haettu että joku selväjärkinen etelästä itse toteaisi selkeän, kannattavuuteen ja tulotasoon olennaisesti vaikuttavan, tuotannollisen olosuhde-eron joka on muodostunut tukirajalle etelän hyväksi. "Laiskuus" tai pikemminkin inhimillinen työmäärä ilmenis varmasti c-alueenkin tiloilla jos olosuhteet olisivat samat, kuten pellevilleitälä on kirjallisesti valehdellut.no mulle riittää virkavelvollisuuden alaisena julkaistavaksi tuotettu aineisto, jos väität muuta niin huomaa että syytät samalla jotakuta jopa virkarikoksestaainakin se on KOKONAAN korvannut monta kuivuria yms ab alueelle, ja jos toisella aluella on kuivureita tai sikaloita saanut ilman ja toisella vaikkapa 30% alennettuun hintaan tai täyteen hintaan, niin se näkyy alueen tilojen omavaraisuusasteessa ja edelleen yksikkökoossa ja siten edelleen kannattavuudessa ja maksuvalmiudessa kuten voimme kirjanpitotilojen tuloksista nähdä: ab alueella 100% enemän koneisiin pienemmälle peltoalalle, 10000% enemän henkilöstön palkkaamiseen vaikka töitä tehdään itse kolmannes vähemmän, suurempi yksikkökoko> parempi tilityshinta tarrvikkeisiin 100% enemän vaikka myyntejä 50% enemän jne jne jne...Kun työni puolesta ajelen ympäri maata, niin huomaa että uusia kuivureita on eniten tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana pohojanmaalle, melkeimpä kuin sieniä sateella. Tällä aukeella millä itse viljelen on noin kymmenen vilja tai sika tai roileritilaa. Uusin kuivuri vuodelta 1987... INVESTOINTITUKI EI KORVAA JATKUVAA TUOTANTOON SIDOTTUA TUKEA!eipäs kun sinipuna solidaarisuusleikkas tuki, jonka jlkeen komissio määräsi investointituet koko maahaan ja sittenhän sikatuet ovatkin olleet hakukiellossa. Moni kuivuri etelässä on pystyttey pelkällä investointituella..mitkä tulotuet? Sikatukinen tasohan solidaarisuusleikattin nopiaan. Korkeat investointituethan sikaloihin ja kuivureihin olivat etelässä.
Jäi teorian asteelle, koska MTK junttasi ne pois heti alkuunsa
Täällää hieman eri ehdoin ja hakukiellossa..
mites onko kalliimpaa pitää porsaita 20 asteen lämpötilassa ilmanvaihto päällänsä, helsingissä tai jyväskylässä ja miten tuo kustannus on esim emolehmilla vastaavissa olosuhteissa?
Nämä tuloihin ja maksuvalmiuteen olennaisesti vaikuttavat tuotannolliset olosuhde-erot on huomioitava tukitarkastelussa. Etelän tilat säilyttävät ansiotta saavuttamansa etunsa vaikka 141 loppuu ja 142 jatkuu tuotantoon sidottuna.
Sovitaas että tällä kertaa sinä soitat sinne mtt:lle? Ja kysyt että "Voiko tästä kirjanpitoaineistosta tehdä sellaisen johtopäätöksen että ab-alueen sikatilalliset ovat laiskoja, eivät viitsi tehdä tarpeeksi työtä vaan velttouttaan palkkaavat työvoimaa että ei vaan itse tarvis sikalassa käydä ja sen lisäksi vielä tuhlaavat älyttömästi sekä turhiin tuotantopanoksiin kuten täysrehuihin että varsinkin ylimitoitettuihin peltoviljelykoneisiin kun pitää jonnekin ne hirvittävät investointituet saada sijoitettua?". Kun olet tuohon kysymykseen saanut vastauksen että miten on, voiko tuon kaiken nähdä tuosta muutaman tilan aineistosta ihan varmaksi ja yksiselitteiseksi niin voinet ilmoittaa tänne tuloksen sekä mtt:stä sen henkilön nimen joka kanssasi päätyi samaan johtopäätökseen. Kiitos.
Ensinnäkään minä en ole vetänyt siitä aineistosta mitään muuta johtopäätöstä kuin sen että tiloja on kovasti vähän. Ja esittänyt epäilykseni että miten merkitsevitä tehtävät vertailut voivat olla. Mutta on kaksi eri asiaa. Ne luvut. Ja sinun niistä ihan itse vetämäsi johtopäätökset. Jos saat jonkun mtt:n tutkijan tekemään sanallisesti samat johtopäätökset noista luvuista niin hyvä on. Minä itse en uskaltaisi pelkästään noiden muutaman tilan lukujen perusteella tehdä minkäänlaista johtopäätöstä AB-alueen sikatilojen isäntien laiskuudesta tai ahkeruudesta kuten sinä teet.
Pohjanmaalla näkee paljon uusia kotieläinrakennuksia ja kuivureita. Jostain se vaan johtuu. Hassu homma.
Kyllä sitä rahaa täytyy tulla muualtakin kuin investointituista, sillä sehän menee suoraan kaupalle.
en lainkaan, satakunnan kivikot nousivat esille jossakin keskustelussa etelän tuotantoa haittaavana olosuhteena ja tukiperusteena, kuten myös etelän tuuli, ilmankosteus, sade, pureva pakkanen, vale-emävale-tilasto, sattuma jne jne , että näillä mennäänmuutkin olosuhde-erot (satakunnan kivikot) tulisivat huomioitua.
Kuinka hyvin tunnet B-aluetta noin kokonaisuutena? Itsekin tiedän millaisia Satakunnan pohjoisosan pellot ovat mutta Paalinpyörittäjä voinee tarkentaa jos on epäselvyyttä. Sen sijaan Huittinen - Pori välillä on savikoita, hyviä vaikkakin usein kuivuudesta kärsiviä peltoja kakkostien molemmin puolin. Kakkostiestä kun mennään meren suuntaan niin maisemat taas muuttuvat ja Pori-Kankaanpää pohjoispuoli on oma lukunsa tai voisiko sanoa että Pori - Mouhijärvi - Tampere -linjan pohjoispuoli.
Ja C-alueella siirretään työntekijän työtunnit viljelijän tekemiin työtunteihin... :Pen lainkaan, satakunnan kivikot nousivat esille jossakin keskustelussa etelän tuotantoa haittaavana olosuhteena ja tukiperusteena, kuten myös etelän tuuli, ilmankosteus, sade, pureva pakkanen, vale-emävale-tilasto, sattuma jne jne , että näillä mennäänmuutkin olosuhde-erot (satakunnan kivikot) tulisivat huomioitua.
Kuinka hyvin tunnet B-aluetta noin kokonaisuutena? Itsekin tiedän millaisia Satakunnan pohjoisosan pellot ovat mutta Paalinpyörittäjä voinee tarkentaa jos on epäselvyyttä. Sen sijaan Huittinen - Pori välillä on savikoita, hyviä vaikkakin usein kuivuudesta kärsiviä peltoja kakkostien molemmin puolin. Kakkostiestä kun mennään meren suuntaan niin maisemat taas muuttuvat ja Pori-Kankaanpää pohjoispuoli on oma lukunsa tai voisiko sanoa että Pori - Mouhijärvi - Tampere -linjan pohjoispuoli.
joo ja ne työläisraukat ei saa edes palkkaa....Ja C-alueella siirretään työntekijän työtunnit viljelijän tekemiin työtunteihin... :Pen lainkaan, satakunnan kivikot nousivat esille jossakin keskustelussa etelän tuotantoa haittaavana olosuhteena ja tukiperusteena, kuten myös etelän tuuli, ilmankosteus, sade, pureva pakkanen, vale-emävale-tilasto, sattuma jne jne , että näillä mennäänmuutkin olosuhde-erot (satakunnan kivikot) tulisivat huomioitua.
Kuinka hyvin tunnet B-aluetta noin kokonaisuutena? Itsekin tiedän millaisia Satakunnan pohjoisosan pellot ovat mutta Paalinpyörittäjä voinee tarkentaa jos on epäselvyyttä. Sen sijaan Huittinen - Pori välillä on savikoita, hyviä vaikkakin usein kuivuudesta kärsiviä peltoja kakkostien molemmin puolin. Kakkostiestä kun mennään meren suuntaan niin maisemat taas muuttuvat ja Pori-Kankaanpää pohjoispuoli on oma lukunsa tai voisiko sanoa että Pori - Mouhijärvi - Tampere -linjan pohjoispuoli.
Pohjanmaalla näkee paljon uusia kotieläinrakennuksia ja kuivureita.
>>>Johtuisko siitä kun siellä nevalla näkee niin kauas. Toista se on muinaissuomen tammilehdoissa ja kartanoiden kujilla, siellä silimä pökkää...
Jostain se vaan johtuu. Hassu homma.