Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ja101 - 15.09.16 - klo:07:44
-
Onkos tästä ollut viimeaikoina juttua? Kyselin tuossa hiukan glyfojen hintoja ja mitä erilaisia on saatavilla.
Seuraavia perusglyfoja (360) tarjottiin bronco, rodeo, ranger, glypper.
Sitten muita vahvempia jne. Roundup Ace, Flex, Bio ja Max sekä Envision.
Mitä olette käyttäneet? Onko eroja perusglyfojen välillä? Entä näistä kalliimmista saako niistä rahalle vastinetta?
-
Onko toi "ACE" niin nopee kuin luvataan?
-
Itte käyttäny 360.Olen jostain saanu käsityksen että nuo väkevät tappais maanpäällisen osan niin nopeasti,ettei se menisi juuriin kunnolla.Mutta todennäköisesti olen väärässä :-\
-
Onko toi "ACE" niin nopee kuin luvataan?
Viikon päästä voi kyntää? Uskokoon ken haluaa. Perus-rodeota tuli valittua. ;D
-
Onko toi "ACE" niin nopee kuin luvataan?
Viikon päästä voi kyntää? Uskokoon ken haluaa. Perus-rodeota tuli valittua. ;D
Joo, näin hyvää luvataan.
Ruiskutuksen jälkeen pelto on muokattavissa:
6 tuntia yksivuotisten rikkojen torjunnassa
2 päivää juolavehnän torjunnassa
5 päivää monivuotisten rikkojen torjunnassa
-
Tärkeää on myös milloin ruiskuttaa. Jos näin syksyllä tehoa haluaa, niin aamuviideltä töihin, yleensä tuuli lähes nollassa ja kova kaste, se kyllä erustää tehoa, aine ei heti kuivu lehdeltä, ehtii kunnolla imeytyä. Joskus minulla oli samalla pellolla puoliksi vedetty aikasin aamulla, toinen puoli iltapäivällä, kyllä siinä eron huomasi tehossa. Lopetin kuminamaata, aamurruiskutuksen kuminat ruskettuivat, iltapäivän pysyivät huomattavasti vihreämpinä.
-
Tärkeää on myös milloin ruiskuttaa. Jos näin syksyllä tehoa haluaa, niin aamuviideltä töihin, yleensä tuuli lähes nollassa ja kova kaste, se kyllä erustää tehoa, aine ei heti kuivu lehdeltä, ehtii kunnolla imeytyä. Joskus minulla oli samalla pellolla puoliksi vedetty aikasin aamulla, toinen puoli iltapäivällä, kyllä siinä eron huomasi tehossa. Lopetin kuminamaata, aamurruiskutuksen kuminat ruskettuivat, iltapäivän pysyivät huomattavasti vihreämpinä.
Mä taas olen pyrkinyt välttämään kovalla kasteella ruiskutusta. Toki hätäiselle se ikinä ole kokonaan kerinnyt kuivumaan. Tänä syksynä K-maataloudesta Roundup powermax ( tai jotain). Ruskistumis aika todella nopea verrattuna entiseen max:iin. En tiedä onko aineilla eroa vai pelkästään olosuhteilla ? 155 euroa 10kg:n pussi eli 5-(6,66)ha:n annos. Kyllähän mun ruiskutuksilla olis aikaa ruskistua kevääseen, mutta noilla nyt mennään niin kauan kun saa :(
-
Kaste ja sade eivät toimi samalla tavalla. Kun alkaa sataa, niin vesi alkaa vieriä pois lehdiltä, kaste taas pysyy siinä lehden pinnalla. Ehkä kasteella kannattaa ajaa mahdollisimman pienellä vesimäärälä/ha, sitä vettä kun on siellä kasvin pinnalla jo valmiina.
-
Kaste ja sade eivät toimi samalla tavalla. Kun alkaa sataa, niin vesi alkaa vieriä pois lehdiltä, kaste taas pysyy siinä lehden pinnalla. Ehkä kasteella kannattaa ajaa mahdollisimman pienellä vesimäärälä/ha, sitä vettä kun on siellä kasvin pinnalla jo valmiina.
Mun mielipide on että ne kastepisarat solahtaa maahan kun niihin ruiskutetaan lisää nestettä!
-
Kaste ja sade eivät toimi samalla tavalla. Kun alkaa sataa, niin vesi alkaa vieriä pois lehdiltä, kaste taas pysyy siinä lehden pinnalla. Ehkä kasteella kannattaa ajaa mahdollisimman pienellä vesimäärälä/ha, sitä vettä kun on siellä kasvin pinnalla jo valmiina.
Mun mielipide on että ne kastepisarat solahtaa maahan kun niihin ruiskutetaan lisää nestettä!
Etenkin jos käytetään kiinnikettä mikä toimii kuin pesuaine, eli poistaa pintajännituyksen.
-
Kaste ja sade eivät toimi samalla tavalla. Kun alkaa sataa, niin vesi alkaa vieriä pois lehdiltä, kaste taas pysyy siinä lehden pinnalla. Ehkä kasteella kannattaa ajaa mahdollisimman pienellä vesimäärälä/ha, sitä vettä kun on siellä kasvin pinnalla jo valmiina.
Mun mielipide on että ne kastepisarat solahtaa maahan kun niihin ruiskutetaan lisää nestettä!
Tuo kasteeseen ruiskuttaminen just päinvastoin ku pitäisi toimia :p
Glyfolla liusväkevyys tärkeää, ja kasteella seos laimenee olemattomiin. On tullut ruiskutettua kosteaakin kasvustoa, muuten jää glyfot ajamatta mutta optimi nimenomaan kuivaan kasvustoon iltapäivällä. Tuo ohjehan oli just päinvastoin kuin kaikki suositukset :D
Muut ruiskukset sitten aamusta ja kasteenkin aikaan, toki näissäkin paljon poikkeuksia, mm. tietyt tautiaineet polttaa lehdet, mikäli märkä kasvusto jne.
-
Minulla vaan tuo aamu Vs. iltapäiväruiskutus näkyi oikein silmällä pellon päästä katsoen, siis iltapäivällä ruiskutettu oli aikojen päästä huomattavasti vihreämpi. Ja siis tarkoitus oli lopettaa kumina, siihen iltapäiväruiskutuksen teho oli huonompi. Onko sitten merkitystä liuoksen väkevyydellä vai sillä paljonko todellisuudessa sitä tehoainetta imeytyy kasviin? Iltapäivällä, kun etenkin kun aurinko paistaa, osa aineesta haihtuu taivaan tuuliin ennen imeytymistään.
-
Minulla vaan tuo aamu Vs. iltapäiväruiskutus näkyi oikein silmällä pellon päästä katsoen, siis iltapäivällä ruiskutettu oli aikojen päästä huomattavasti vihreämpi. Ja siis tarkoitus oli lopettaa kumina, siihen iltapäiväruiskutuksen teho oli huonompi. Onko sitten merkitystä liuoksen väkevyydellä vai sillä paljonko todellisuudessa sitä tehoainetta imeytyy kasviin? Iltapäivällä, kun etenkin kun aurinko paistaa, osa aineesta haihtuu taivaan tuuliin ennen imeytymistään.
Onko aine ollut samaa ? Ajattelis että esim tuolla powermaxilla sateen kestokin on tunti, niin kait se poudalla nyt ainakin toimii . Ja toimiihan se ... pitääkin käydä joskus kiertämäs ne lohkot joita ajoin puolilta päivin. Iltapäivän lohko näkyy tuvan lasista.
-
Tuo värinvaihtuminen ja maanpäällisen kasvuston kuoleminen on ihan sama.Tavoitteena on kuitenkin tappaa juuri.
-
Tuo värinvaihtuminen ja maanpäällisen kasvuston kuoleminen on ihan sama.Tavoitteena on kuitenkin tappaa juuri.
En epäile etteikö juurikin ole kuollut :)
-
Itte käyttäny 360.Olen jostain saanu käsityksen että nuo väkevät tappais maanpäällisen osan niin nopeasti,ettei se menisi juuriin kunnolla.Mutta todennäköisesti olen väärässä :-\
Joo. Todennäköisesti olet väärässä :-\
-
Itte käyttäny 360.Olen jostain saanu käsityksen että nuo väkevät tappais maanpäällisen osan niin nopeasti,ettei se menisi juuriin kunnolla.Mutta todennäköisesti olen väärässä :-\
Olet väärässä. Noista väkevistä ja laimeammista voi tehdä - ja on tarkoituskin tehdä - ihan yhtä väkevää tai laihaa ruiskutusseosta. Käytät siis 450:stä vähemmän kuin 360:stä. Kasvi ei tiedä mitään, kumpi siihen iski.
-
Onko toi "ACE" niin nopee kuin luvataan?
Viikon päästä voi kyntää? Uskokoon ken haluaa. Perus-rodeota tuli valittua. ;D
Joo, näin hyvää luvataan.
Ruiskutuksen jälkeen pelto on muokattavissa:
6 tuntia yksivuotisten rikkojen torjunnassa
2 päivää juolavehnän torjunnassa
5 päivää monivuotisten rikkojen torjunnassa
Tarkasti kun lukee, niin huomaa siellä käyttöohjeessa sanottavan, että hyvissä olosuhteissa. Vaan oletko varma, mitkä kasvin mielestä olivat hyvät ja mitkä huonot olosuhteet. Vaan ovat nuo varmaan vähän nopeampia kuin halvat perusaineet useimmissa olosuhteissa. Onko sänkiruiskutuksessa sitten paljon väliä... usein ei.
-
Itte käyttäny 360.Olen jostain saanu käsityksen että nuo väkevät tappais maanpäällisen osan niin nopeasti,ettei se menisi juuriin kunnolla.Mutta todennäköisesti olen väärässä :-\
Olet väärässä. Noista väkevistä ja laimeammista voi tehdä - ja on tarkoituskin tehdä - ihan yhtä väkevää tai laihaa ruiskutusseosta. Käytät siis 450:stä vähemmän kuin 360:stä. Kasvi ei tiedä mitään, kumpi siihen iski.
Eli 360 kannattaa käyttää,koska se on hehtaarihinnaltaan halvempaa samalla väkevyydellä.
-
Itte käyttäny 360.Olen jostain saanu käsityksen että nuo väkevät tappais maanpäällisen osan niin nopeasti,ettei se menisi juuriin kunnolla.Mutta todennäköisesti olen väärässä :-\
Olet väärässä. Noista väkevistä ja laimeammista voi tehdä - ja on tarkoituskin tehdä - ihan yhtä väkevää tai laihaa ruiskutusseosta. Käytät siis 450:stä vähemmän kuin 360:stä. Kasvi ei tiedä mitään, kumpi siihen iski.
Eli 360 kannattaa käyttää,koska se on hehtaarihinnaltaan halvempaa samalla väkevyydellä.
En tiedä tämän päivän hintaa envisionille, mutta ei sen pitäisi edelleenkään olla suhteessa kalliimpaa kuin 80€ litkujen.
-
Itte käyttäny 360.Olen jostain saanu käsityksen että nuo väkevät tappais maanpäällisen osan niin nopeasti,ettei se menisi juuriin kunnolla.Mutta todennäköisesti olen väärässä :-\
Olet väärässä. Noista väkevistä ja laimeammista voi tehdä - ja on tarkoituskin tehdä - ihan yhtä väkevää tai laihaa ruiskutusseosta. Käytät siis 450:stä vähemmän kuin 360:stä. Kasvi ei tiedä mitään, kumpi siihen iski.
Mutta jos kyse onkin potensoinnista. Eli laimennetaan vaikka viisi kertaa 1/100:een osaan, ja kiinassakin kuolee metsät, kun täällä jussi laittaa potensoitua glyfosaattivettä peltoon.
-SS-
-
Mitä itse sain myyjiltä irti niin sellaisia selityksiä kuulin, että esim. Ace olisi nopeammin vaikuttava. Itsellä tästä on keväältä kokemus osa ajettu perusglyfolla ja osa acella. Suorakylvö parin päivän kuluttua niin ace pelto oli puhtaampi. Tosin sitten kun oli eräs lohko jossa juolaa enemmän niin ei minimiannos (2,5l acea) ollut tehonnut riittävästi.
Broncoa mainostettiin, että sisältäisi enemmän kalisuolaa kuin nämä muut perusglyfot. Kalliimmat aineet ovat kuulemma uudempaa tekniikkaa ja teho pitäisi olla parempi. Roundup Flexin pitäisi kuulemma olla sellainen, että kulkeutuu juurin paremmin eli ei tapa maanpäällistä osaa liian nopeasti, minkä kuulemma perusglyfot tekee.
Hinnaltaan perusglyfot samoissa. Kallimmat ovat sitten puolitoistakertaisia hinnaltaan per hehtaari perusgyloihin nähden. Taidan päätyä tuohon Broncoon, jos se vaikka olisi sitten hieman parempaa...
-
Mitä itse sain myyjiltä irti niin sellaisia selityksiä kuulin, että esim. Ace olisi nopeammin vaikuttava. Itsellä tästä on keväältä kokemus osa ajettu perusglyfolla ja osa acella. Suorakylvö parin päivän kuluttua niin ace pelto oli puhtaampi. Tosin sitten kun oli eräs lohko jossa juolaa enemmän niin ei minimiannos (2,5l acea) ollut tehonnut riittävästi.
Broncoa mainostettiin, että sisältäisi enemmän kalisuolaa kuin nämä muut perusglyfot. Kalliimmat aineet ovat kuulemma uudempaa tekniikkaa ja teho pitäisi olla parempi. Roundup Flexin pitäisi kuulemma olla sellainen, että kulkeutuu juurin paremmin eli ei tapa maanpäällistä osaa liian nopeasti, minkä kuulemma perusglyfot tekee.
Hinnaltaan perusglyfot samoissa. Kallimmat ovat sitten puolitoistakertaisia hinnaltaan per hehtaari perusgyloihin nähden. Taidan päätyä tuohon Broncoon, jos se vaikka olisi sitten hieman parempaa...
Pitäisikö perusglyfosaatilla käyttää ns. jaettua ruiskutusta, puoli annosta viikon välein, ettei maanpäällinen osa kuole liian äkkiä ::)
-
Perus Rodeolla. 690€/200l.
-
Mitä itse sain myyjiltä irti niin sellaisia selityksiä kuulin, että esim. Ace olisi nopeammin vaikuttava. Itsellä tästä on keväältä kokemus osa ajettu perusglyfolla ja osa acella. Suorakylvö parin päivän kuluttua niin ace pelto oli puhtaampi. Tosin sitten kun oli eräs lohko jossa juolaa enemmän niin ei minimiannos (2,5l acea) ollut tehonnut riittävästi.
Broncoa mainostettiin, että sisältäisi enemmän kalisuolaa kuin nämä muut perusglyfot. Kalliimmat aineet ovat kuulemma uudempaa tekniikkaa ja teho pitäisi olla parempi. Roundup Flexin pitäisi kuulemma olla sellainen, että kulkeutuu juurin paremmin eli ei tapa maanpäällistä osaa liian nopeasti, minkä kuulemma perusglyfot tekee.
Hinnaltaan perusglyfot samoissa. Kallimmat ovat sitten puolitoistakertaisia hinnaltaan per hehtaari perusgyloihin nähden. Taidan päätyä tuohon Broncoon, jos se vaikka olisi sitten hieman parempaa...
Pitäisikö perusglyfosaatilla käyttää ns. jaettua ruiskutusta, puoli annosta viikon välein, ettei maanpäällinen osa kuole liian äkkiä ::)
ehdottomasti, puolikkaita annoksia viikon välein ja keväällä. Ai mitkä mikrobit, mikä resistenssi?
-
Perus Rodeolla. 690€/200l.
Mistä hommasit? Kauhean vaikea saada tarjouksia 200l tynnyreistä, tuputtavat väkisin 20 ja 15l astioita. Katteet varmaan paremmat.
-
Mitäs mieltä olette tästä, tai onko kokeillu kukaan: heti puinnin jälkeen kevytmuokkaus lautasäkeelllä tai kultivaattorilla, vaikka olis juolavehnääkin pellossa, ja siitä 2-4 viikon päästä ruiskutus muokatulle maalle, tehoaisko hyvin?
-
Mitäs mieltä olette tästä, tai onko kokeillu kukaan: heti puinnin jälkeen kevytmuokkaus lautasäkeelllä tai kultivaattorilla, vaikka olis juolavehnääkin pellossa, ja siitä 2-4 viikon päästä ruiskutus muokatulle maalle, tehoaisko hyvin?
Tottakai, ensin kannattaa kyntää ja sitten muokata, sit vasta ruiskutus.
-
Minulla vaan tuo aamu Vs. iltapäiväruiskutus näkyi oikein silmällä pellon päästä katsoen, siis iltapäivällä ruiskutettu oli aikojen päästä huomattavasti vihreämpi. Ja siis tarkoitus oli lopettaa kumina, siihen iltapäiväruiskutuksen teho oli huonompi. Onko sitten merkitystä liuoksen väkevyydellä vai sillä paljonko todellisuudessa sitä tehoainetta imeytyy kasviin? Iltapäivällä, kun etenkin kun aurinko paistaa, osa aineesta haihtuu taivaan tuuliin ennen imeytymistään.
Niin, VESI haihtuu, mutta ei kai glyfosaatti? Eikös se oo jonkinlaista suolaa? Mistä lähtien suolat on haihtunu ilmaan? Nyt on aamuviideltä kasvusto kuurassa, joten odotan ainkin klo kymmeneen kun kasvusto jo vähän kuivunut.
Täällä jotku ruiskuttaa myöhään illallakin.. Mun mielestä täysin hukkaan heitettyä hommaa syksyllä kun kaste vie aineet mennessään.
-
Mitäs mieltä olette tästä, tai onko kokeillu kukaan: heti puinnin jälkeen kevytmuokkaus lautasäkeelllä tai kultivaattorilla, vaikka olis juolavehnääkin pellossa, ja siitä 2-4 viikon päästä ruiskutus muokatulle maalle, tehoaisko hyvin?
Olet koetoiminnan ytimessä. Olen vuosia miettinyt tätä samaa asiaa, mutten ikinä ole saanut aikaiseksi kokeilla. Tekisin sen just noin, että heti puinnin jälkeen kevyt lautasmuokkaus ja sitten odottelisin vihreää. Siihen ruiskutus ja syksyn keleistä kiinni, muokkaisinko lisää vai antaisinko olla siinä. Jollain tapaa uskon siihen, että maan pöyhintä ympärillä kiihdyttää juolavehnän kasvua. Ruotsissa ne olivat tehneet tutkimuksia, että lautasmuokkaus heti puinnin jälkeen ja rikkojen itämisen jälkeen kyntö, hävittää ongelmallisia rikkakasveja tehokkaasti. Jos olisi luomussa, niin kokeilisin tätä välittömästi.
-
Mitäs mieltä olette tästä, tai onko kokeillu kukaan: heti puinnin jälkeen kevytmuokkaus lautasäkeelllä tai kultivaattorilla, vaikka olis juolavehnääkin pellossa, ja siitä 2-4 viikon päästä ruiskutus muokatulle maalle, tehoaisko hyvin?
Olet koetoiminnan ytimessä. Olen vuosia miettinyt tätä samaa asiaa, mutten ikinä ole saanut aikaiseksi kokeilla. Tekisin sen just noin, että heti puinnin jälkeen kevyt lautasmuokkaus ja sitten odottelisin vihreää. Siihen ruiskutus ja syksyn keleistä kiinni, muokkaisinko lisää vai antaisinko olla siinä. Jollain tapaa uskon siihen, että maan pöyhintä ympärillä kiihdyttää juolavehnän kasvua. Ruotsissa ne olivat tehneet tutkimuksia, että lautasmuokkaus heti puinnin jälkeen ja rikkojen itämisen jälkeen kyntö, hävittää ongelmallisia rikkakasveja tehokkaasti. Jos olisi luomussa, niin kokeilisin tätä välittömästi.
Juu juu. Olihan se sänkimuokkaus kovinkin suosiossa maaseudun tieteessä vielä 50-60-luvulla. Äestettiin meilläkin niikö pikakesantoa puinnin jälkeen, muistelen kun alkoi märkää pitää, niin lapiorulla oli vaan savipötkönä, tai lautasäes savirullana, vaikka oli kaapimet. Sitten kynnöstä ei tullut lopulta mitään, kun oli velliä koko muokkauskerros.
-SS-
-
Mitäs mieltä olette tästä, tai onko kokeillu kukaan: heti puinnin jälkeen kevytmuokkaus lautasäkeelllä tai kultivaattorilla, vaikka olis juolavehnääkin pellossa, ja siitä 2-4 viikon päästä ruiskutus muokatulle maalle, tehoaisko hyvin?
Olet koetoiminnan ytimessä. Olen vuosia miettinyt tätä samaa asiaa, mutten ikinä ole saanut aikaiseksi kokeilla. Tekisin sen just noin, että heti puinnin jälkeen kevyt lautasmuokkaus ja sitten odottelisin vihreää. Siihen ruiskutus ja syksyn keleistä kiinni, muokkaisinko lisää vai antaisinko olla siinä. Jollain tapaa uskon siihen, että maan pöyhintä ympärillä kiihdyttää juolavehnän kasvua. Ruotsissa ne olivat tehneet tutkimuksia, että lautasmuokkaus heti puinnin jälkeen ja rikkojen itämisen jälkeen kyntö, hävittää ongelmallisia rikkakasveja tehokkaasti. Jos olisi luomussa, niin kokeilisin tätä välittömästi.
Silloin kun vielä oli luomua niin juurikin tuota heti puimurin perästä lautasella pöyhimistä tuli harrastettua. Ja kyllä sai villiintymään kaiken maailman kaqiheinät aikamoiseen kasvuun. Muutamaan kertaan tuli pelto pideltyä lautasella ja sitten perään kyntö, siitä en sit tiedä kuinka se juolikasta vähensi mutta valvatit ja ohdakkeet ainakin sai kyytiä. Ja lähtihän se rukiin olkikin ihan erilailla pehmenemään kun möyhensi pariin kertaa, helpompaa kyntääkin tuon jälkeen!
Eli ei tuo heti puinnin jälkeinen hyvin hyvin kevyt maan pöyhäseminen välttämättä huono juttu ole. Vaatii toki aikaisen kasvilajin että juola lähtee vielä kasvamaan reippaasti kun oletettavasti on vielä lämmintä.
-
Mitäs mieltä olette tästä, tai onko kokeillu kukaan: heti puinnin jälkeen kevytmuokkaus lautasäkeelllä tai kultivaattorilla, vaikka olis juolavehnääkin pellossa, ja siitä 2-4 viikon päästä ruiskutus muokatulle maalle, tehoaisko hyvin?
Olet koetoiminnan ytimessä. Olen vuosia miettinyt tätä samaa asiaa, mutten ikinä ole saanut aikaiseksi kokeilla. Tekisin sen just noin, että heti puinnin jälkeen kevyt lautasmuokkaus ja sitten odottelisin vihreää. Siihen ruiskutus ja syksyn keleistä kiinni, muokkaisinko lisää vai antaisinko olla siinä. Jollain tapaa uskon siihen, että maan pöyhintä ympärillä kiihdyttää juolavehnän kasvua. Ruotsissa ne olivat tehneet tutkimuksia, että lautasmuokkaus heti puinnin jälkeen ja rikkojen itämisen jälkeen kyntö, hävittää ongelmallisia rikkakasveja tehokkaasti. Jos olisi luomussa, niin kokeilisin tätä välittömästi.
Juu juu. Olihan se sänkimuokkaus kovinkin suosiossa maaseudun tieteessä vielä 50-60-luvulla. Äestettiin meilläkin niikö pikakesantoa puinnin jälkeen, muistelen kun alkoi märkää pitää, niin lapiorulla oli vaan savipötkönä, tai lautasäes savirullana, vaikka oli kaapimet. Sitten kynnöstä ei tullut lopulta mitään, kun oli velliä koko muokkauskerros.
-SS-
Tässäkin on se perusprobleemi, kun pitäisi tietää kelit etukäteen.
-
Minulla vaan tuo aamu Vs. iltapäiväruiskutus näkyi oikein silmällä pellon päästä katsoen, siis iltapäivällä ruiskutettu oli aikojen päästä huomattavasti vihreämpi. Ja siis tarkoitus oli lopettaa kumina, siihen iltapäiväruiskutuksen teho oli huonompi. Onko sitten merkitystä liuoksen väkevyydellä vai sillä paljonko todellisuudessa sitä tehoainetta imeytyy kasviin? Iltapäivällä, kun etenkin kun aurinko paistaa, osa aineesta haihtuu taivaan tuuliin ennen imeytymistään.
Niin, VESI haihtuu, mutta ei kai glyfosaatti? Eikös se oo jonkinlaista suolaa? Mistä lähtien suolat on haihtunu ilmaan? Nyt on aamuviideltä kasvusto kuurassa, joten odotan ainkin klo kymmeneen kun kasvusto jo vähän kuivunut.
Täällä jotku ruiskuttaa myöhään illallakin.. Mun mielestä täysin hukkaan heitettyä hommaa syksyllä kun kaste vie aineet mennessään.
Joskus aikoinaan kun Ewoksen miehet edusti RoundUppia oli ohjeena ruiskuttaa haihtuvaan kasteeseen. Nouseva kaste alle kuuteen tuntiin on vähän sama vaikutus kuin sateella, eli ainakin noilla vanhoilla aineilla pitäisi ruiskutus lopettaa alkuiltapäivästä.
-
Onkos tästä ollut viimeaikoina juttua? Kyselin tuossa hiukan glyfojen hintoja ja mitä erilaisia on saatavilla.
Seuraavia perusglyfoja (360) tarjottiin bronco, rodeo, ranger, glypper.
Sitten muita vahvempia jne. Roundup Ace, Flex, Bio ja Max sekä Envision.
Mitä olette käyttäneet? Onko eroja perusglyfojen välillä? Entä näistä kalliimmista saako niistä rahalle vastinetta?
Parina vuonna käyttäny Gallup Hi-Aktivia, mielestäni kohtuuhintainen aine 450:seksi ja tehonnut hyvin juolaan.
-
Onko toi "ACE" niin nopee kuin luvataan?
ON
-
Onko toi "ACE" niin nopee kuin luvataan?
ON
Ei oo, viikko sitten ruiskutettu ACE, ja juolikset edelleen vihreinä, ei kannata kaikkia mainoslauseita ottaa niin kirjaimellisesti.
Muuten, perusglyfoja (360 g/l) käyttäessä olen tehnyt havainnon, että 4 litraa ilman kiinnitettä toimii tehokkaammin ja vaikutus näkyy nopeammin kuin 3 litralla kiinnitteen kanssa, kiinnitteen kanssa teho heikompi, ja tehoaa myös hitaammin.
-
Onko toi "ACE" niin nopee kuin luvataan?
ON
Ei oo, viikko sitten ruiskutettu ACE, ja juolikset edelleen vihreinä, ei kannata kaikkia mainoslauseita ottaa niin kirjaimellisesti.
Muuten, perusglyfoja (360 g/l) käyttäessä olen tehnyt havainnon, että 4 litraa ilman kiinnitettä toimii tehokkaammin ja vaikutus näkyy nopeammin kuin 3 litralla kiinnitteen kanssa, kiinnitteen kanssa teho heikompi, ja tehoaa myös hitaammin.
Itse olen käyttänyt sen 4 litraa kiinnitteen kanssa. Kiinnite on niin halpaa, että turha sitä on säästellä.
-
Tukes:
Kiellettävät glyfosaattivalmisteet:
Barclay Gallup (rek.nro 2920)
Clinic 360 SL (rek.nro 1822)
Glyfokem 360 (rek.nro 2011)
Glyfokem 360 I (rek.no. 3127)
Glyfonova 360 SL (rek.nro 1712)
Glyphogan 480 SL (rek.nro 2950)
Keeper Spray (rek.nro 2995)
Keeper Tiiviste (rek.no. 2996)
Rambo 360 (rek.nro 1917)
Ranger (rek.nro 2856)
Rodeo (rek.nro 1911)
Roundup (rek.nro 1403)
Roundup Max (rek.nro 1910)
-
Tukes:
Kiellettävät glyfosaattivalmisteet:
Barclay Gallup (rek.nro 2920)
Clinic 360 SL (rek.nro 1822)
Glyfokem 360 (rek.nro 2011)
Glyfokem 360 I (rek.no. 3127)
Glyfonova 360 SL (rek.nro 1712)
Glyphogan 480 SL (rek.nro 2950)
Keeper Spray (rek.nro 2995)
Keeper Tiiviste (rek.no. 2996)
Rambo 360 (rek.nro 1917)
Ranger (rek.nro 2856)
Rodeo (rek.nro 1911)
Roundup (rek.nro 1403)
Roundup Max (rek.nro 1910)
Eipä noista useimpia enää ole myynnisä ollut.
-
Miul ainakin on Glyfokemiä... tosin ostinkohan jo viimevuonna...
...mitäs tuo kielto meinasi, myyntiä? Käyttöä alkaen? Voi olla että kaikki menee tämän syksyn aikana mutta periaatteessa vähän voi jäädäkin.
-
Ens vuosi vielä aikaa käyttää pois varastot. POEA:a sisältävät glyfot poistetaan nyt loputkin.
-
Miul ainakin on Glyfokemiä... tosin ostinkohan jo viimevuonna...
...mitäs tuo kielto meinasi, myyntiä? Käyttöä alkaen? Voi olla että kaikki menee tämän syksyn aikana mutta periaatteessa vähän voi jäädäkin.
Samaa mullakin. Ei mee tänä vuonna kaikki, viime vuonna ostettu.
-
Kuitissa luki Roundup Max mutta pussissa Roundup Powermax taidan korjata kynällä vai säästänkö tyhjän pussin :)
-
Miksi käyttää Glyvoja kun pärjää ilmankin esim. viljelykierolla johon kuuluu rypsi joka viides vuosi ,loppuu
juolaat ja hukkakaurat. Itsellekin tuli 2008 vuonna 30 hehtaaria hukkakauran saastuttamia peltoja ,joihin
saastunta oli tullut -70 ja -80 luvulla ja joita edellinen isäntä oli tunnollisesti koittanut kitkeä siinä onnistumatta.
Nyt tänä kesänä ,kun joka lohkolla on kahdesti ollut rypsi ,niin en enään löytänyt yhtäkään hukkakauraa.
-
mihin tuo rypsi joka tulee noilta pelloilta? sopiiko rehuksi sellaisenaan lypsylehmille? ite en kyllä lopeta nurmia kuin 6-7 vuotta vanhoina kun ei ole tarvetta suurille viljamäärille... normaalisatovuosina!
-
Jep, kahdessa vuodessa hukkakaurasta eroon... kannattaa pyrkiä jo viljelytoimineen ennätysten kirjaan ja varata ensikesäksi hukkakaurattomuus tarkistus. Ja Oksa se jatkaa oman latunsa tallaamista. Hatunnoston arvoinen linjavalinta.
-
Rangerissa oli XL perässä... Ei muuta eroa. Vai saako pelattua lisäaikaa kun vaihtaa vähän tuotteen nimeä?
-
mihin tuo rypsi joka tulee noilta pelloilta? sopiiko rehuksi sellaisenaan lypsylehmille? ite en kyllä lopeta nurmia kuin 6-7 vuotta vanhoina kun ei ole tarvetta suurille viljamäärille... normaalisatovuosina!
Sulla on vissiin pysyvän nurmen-statuksen omaavia lohkoja jonkun verran??
-
mihin tuo rypsi joka tulee noilta pelloilta? sopiiko rehuksi sellaisenaan lypsylehmille? ite en kyllä lopeta nurmia kuin 6-7 vuotta vanhoina kun ei ole tarvetta suurille viljamäärille... normaalisatovuosina!
Milähän myrkyllä rypsistä saa juolavehnän ja hukkiksen pois? Mekaanisesti vaatii jonkun verran viitseliäisyyttä ja muokausta.
-
Milähän myrkyllä rypsistä saa juolavehnän ja hukkiksen pois? Mekaanisesti vaatii jonkun verran viitseliäisyyttä ja muokausta.
Agil. Hukkisen suhteen on vaan se, ettei se kyllä yhdessä vuodessa lähde kokonaan pois, ja rypsiä ei pidä laittaa peräkkäisinä vuosina. Hyväksi havaittu on säilörehunurmi (ei korjuuvelvoitetta, huom.) pari vuotta, niitto ainakin 2 kertaa kesässä ja perään rypsi ja siihen tuo Agil. Seuraavana vuonna vaikkapa ohra, niin on helppo tarkastella onnistumista.
-
Milähän myrkyllä rypsistä saa juolavehnän ja hukkiksen pois? Mekaanisesti vaatii jonkun verran viitseliäisyyttä ja muokausta.
Agil. Hukkisen suhteen on vaan se, ettei se kyllä yhdessä vuodessa lähde kokonaan pois, ja rypsiä ei pidä laittaa peräkkäisinä vuosina. Hyväksi havaittu on säilörehunurmi (ei korjuuvelvoitetta, huom.) pari vuotta, niitto ainakin 2 kertaa kesässä ja perään rypsi ja siihen tuo Agil. Seuraavana vuonna vaikkapa ohra, niin on helppo tarkastella onnistumista.
On niitä muitakin noin puolen kymmentä eri valmistetta ,on clamoxsi joka tehoaa lähes kaikkiin rikkoihin ,
sitten on näitä valikoivia joitten teho on lähinnä heinämäisiin ja hukkakauraan.
Hukkakauralle tehosta voi sanoa sen ,että kaikki itäneet kuolee ja niitä rypsipellossa itää enempi ,kun
maa on pitkään avoin rypsin hitaan alkukehityksen takia ,kun taasen viljalla varjostus alkaa aikaisemmin ja
torjuntakin näin ollen vaativampi ja harvoin päästään 100% tehoon.
-
Clamox ei vaan ymmärtääkseni käy ihan joka rypsilajikkeelle. Muuten kai ihan hyvää tavaraa...
-
Miksi käyttää Glyvoja kun pärjää ilmankin esim. viljelykierolla johon kuuluu rypsi joka viides vuosi ,loppuu
juolaat ja hukkakaurat. Itsellekin tuli 2008 vuonna 30 hehtaaria hukkakauran saastuttamia peltoja ,joihin
saastunta oli tullut -70 ja -80 luvulla ja joita edellinen isäntä oli tunnollisesti koittanut kitkeä siinä onnistumatta.
Nyt tänä kesänä ,kun joka lohkolla on kahdesti ollut rypsi ,niin en enään löytänyt yhtäkään hukkakauraa.
Timotei, timotei, timotei, rypsi, ohra(sv), timotei, timotei, timotei, timotei... Ja kun timo on siementä (ei niittoja) niin tällä kierrolla on juolalla muutamassa vuosikymmenessä aika hyvin aikaa pesiytyä peltoon... En mie ihan joka vuosi harrasta, mutta nyt ainakin, ehkä ensivuonnakin, eiköhän se parissa vuodessa aika hyvin kuole, sitten voi taasen pitää taukoa, siementä siellä on paljon, en tiedä kauanko juolan siemen pysyy itävänä, vaikka pääasiassa juuresta leviääkin, niin kait se joskus siemenestäkin kasvaa... (P.S. pidän kyllä timotein siemenviljelystäkin tauon nyt, heiniä on niin prkleesti koko alalla...)
-
Jotenkin sitä on alkanut kyllästymään tähän suorakylvön mukanaan tuomaan jokasyksyiseen glyfosaattiruiskutusralliin. Ennenvanhaan, kun käytännössä kaikki viljamaat syksyllä kynnettiin, riitti keväisin viljoille usemmilla lohkoilla pelkkä MCPA, joillakin piti käyttää trio-valmistetta, ongelmarikat ja kasvitaudit pysyi siis kynnöllä kurissa.
-
Kyllä sitä juolavehnää oli ennenkin vähintään riittävästi, kun oli laitumia yms. heinämaata. Sellaisen pellon kynnön selvittäminen oli ihan mielenkiintoista, kun oli vielä keväällä ajettu paskaa päälle. Äkeellä kerättiin isoja kasoja juolanjuurikkoa. Ihmeesti ne kuitenkin tuli selvitettyä, kun aikansa äesteli ja laahavannaskone toimi aivan hyvin, vaikka sitä pidetään mahdottomana pahnaisissa olosuhteissa.
Noihin glyfon tehoihin ei löydy mitään logiikkaa. Nyt meni 360 se 3l+0,5l kiinnite. Oli muutama litra viime syksyn ACEa jäljellä ja ajoin senkin pois. Acella käsitelty kellastui ehkä aavistuksen aikaisemmin. Ekan viikon jälkeen ei vielä näkynyt mitään muutosta kasvustoon. Tokan viikon loppupuolella sänkimaista hävisi juola näkyvistä, heinämaat melko keltaisia. Kyllä se sen 3 viikkoa vaatii minimissään toimiakseen. Eniten ratkaisee ruiskutusolosuhteet ja säätyyppi yleensä, kuinka virtaukset kasvissa toimii. Nyt näyttäisi olevan hyvä syksy ruiskutuksille. Paras teho vuosiin oli se menneen kesän, kesäkuun alussa sänkikesannolle vedetty 3l+ kiinnite, siihen vielä se kuivuus päälle, niin parissa viikossa veti kaiken aivan ruskeaksi.
-
Miksi käyttää Glyvoja kun pärjää ilmankin esim. viljelykierolla johon kuuluu rypsi joka viides vuosi ,loppuu
juolaat ja hukkakaurat. Itsellekin tuli 2008 vuonna 30 hehtaaria hukkakauran saastuttamia peltoja ,joihin
saastunta oli tullut -70 ja -80 luvulla ja joita edellinen isäntä oli tunnollisesti koittanut kitkeä siinä onnistumatta.
Nyt tänä kesänä ,kun joka lohkolla on kahdesti ollut rypsi ,niin en enään löytänyt yhtäkään hukkakauraa.
Timotei, timotei, timotei, rypsi, ohra(sv), timotei, timotei, timotei, timotei... Ja kun timo on siementä (ei niittoja) niin tällä kierrolla on juolalla muutamassa vuosikymmenessä aika hyvin aikaa pesiytyä peltoon... En mie ihan joka vuosi harrasta, mutta nyt ainakin, ehkä ensivuonnakin, eiköhän se parissa vuodessa aika hyvin kuole, sitten voi taasen pitää taukoa, siementä siellä on paljon, en tiedä kauanko juolan siemen pysyy itävänä, vaikka pääasiassa juuresta leviääkin, niin kait se joskus siemenestäkin kasvaa... (P.S. pidän kyllä timotein siemenviljelystäkin tauon nyt, heiniä on niin prkleesti koko alalla...)
Timotei on ohrapellossa rikkaruoho, kesäkuun lopulla oli ohralle turhan märkää niin heinäset kiri ohi. Kerääjäkasvi kerää puolet jyväsadosta.
-
Miksi käyttää Glyvoja kun pärjää ilmankin esim. viljelykierolla johon kuuluu rypsi joka viides vuosi ,loppuu
juolaat ja hukkakaurat. Itsellekin tuli 2008 vuonna 30 hehtaaria hukkakauran saastuttamia peltoja ,joihin
saastunta oli tullut -70 ja -80 luvulla ja joita edellinen isäntä oli tunnollisesti koittanut kitkeä siinä onnistumatta.
Nyt tänä kesänä ,kun joka lohkolla on kahdesti ollut rypsi ,niin en enään löytänyt yhtäkään hukkakauraa.
Timotei, timotei, timotei, rypsi, ohra(sv), timotei, timotei, timotei, timotei... Ja kun timo on siementä (ei niittoja) niin tällä kierrolla on juolalla muutamassa vuosikymmenessä aika hyvin aikaa pesiytyä peltoon... En mie ihan joka vuosi harrasta, mutta nyt ainakin, ehkä ensivuonnakin, eiköhän se parissa vuodessa aika hyvin kuole, sitten voi taasen pitää taukoa, siementä siellä on paljon, en tiedä kauanko juolan siemen pysyy itävänä, vaikka pääasiassa juuresta leviääkin, niin kait se joskus siemenestäkin kasvaa... (P.S. pidän kyllä timotein siemenviljelystäkin tauon nyt, heiniä on niin prkleesti koko alalla...)
Timotei on ohrapellossa rikkaruoho, kesäkuun lopulla oli ohralle turhan märkää niin heinäset kiri ohi. Kerääjäkasvi kerää puolet jyväsadosta.
Eli tänävuonna ohraa olisi tullut 12-tonnia/hehtaari, viimevuonna 14-tonnia. No ompa nuokin kaikki pois ylituotannosta.
-
Milähän myrkyllä rypsistä saa juolavehnän ja hukkiksen pois? Mekaanisesti vaatii jonkun verran viitseliäisyyttä ja muokausta.
Agil. Hukkisen suhteen on vaan se, ettei se kyllä yhdessä vuodessa lähde kokonaan pois, ja rypsiä ei pidä laittaa peräkkäisinä vuosina. Hyväksi havaittu on säilörehunurmi (ei korjuuvelvoitetta, huom.) pari vuotta, niitto ainakin 2 kertaa kesässä ja perään rypsi ja siihen tuo Agil. Seuraavana vuonna vaikkapa ohra, niin on helppo tarkastella onnistumista.
Vehnään kun vetää monitorin syksyn glyfon jälkeen, niin saa kyllä parhaiman tuloksen.
-
Miksi käyttää Glyvoja kun pärjää ilmankin esim. viljelykierolla johon kuuluu rypsi joka viides vuosi ,loppuu
juolaat ja hukkakaurat. Itsellekin tuli 2008 vuonna 30 hehtaaria hukkakauran saastuttamia peltoja ,joihin
saastunta oli tullut -70 ja -80 luvulla ja joita edellinen isäntä oli tunnollisesti koittanut kitkeä siinä onnistumatta.
Nyt tänä kesänä ,kun joka lohkolla on kahdesti ollut rypsi ,niin en enään löytänyt yhtäkään hukkakauraa.
Timotei, timotei, timotei, rypsi, ohra(sv), timotei, timotei, timotei, timotei... Ja kun timo on siementä (ei niittoja) niin tällä kierrolla on juolalla muutamassa vuosikymmenessä aika hyvin aikaa pesiytyä peltoon... En mie ihan joka vuosi harrasta, mutta nyt ainakin, ehkä ensivuonnakin, eiköhän se parissa vuodessa aika hyvin kuole, sitten voi taasen pitää taukoa, siementä siellä on paljon, en tiedä kauanko juolan siemen pysyy itävänä, vaikka pääasiassa juuresta leviääkin, niin kait se joskus siemenestäkin kasvaa... (P.S. pidän kyllä timotein siemenviljelystäkin tauon nyt, heiniä on niin prkleesti koko alalla...)
Timotei on ohrapellossa rikkaruoho, kesäkuun lopulla oli ohralle turhan märkää niin heinäset kiri ohi. Kerääjäkasvi kerää puolet jyväsadosta.
Eli tänävuonna ohraa olisi tullut 12-tonnia/hehtaari, viimevuonna 14-tonnia. No ompa nuokin kaikki pois ylituotannosta.
Elikkä sinun kuus+tn ohrat on vihreitä(heinästä) puintiaikaan?
-
Miksi käyttää Glyvoja kun pärjää ilmankin esim. viljelykierolla johon kuuluu rypsi joka viides vuosi ,loppuu
juolaat ja hukkakaurat. Itsellekin tuli 2008 vuonna 30 hehtaaria hukkakauran saastuttamia peltoja ,joihin
saastunta oli tullut -70 ja -80 luvulla ja joita edellinen isäntä oli tunnollisesti koittanut kitkeä siinä onnistumatta.
Nyt tänä kesänä ,kun joka lohkolla on kahdesti ollut rypsi ,niin en enään löytänyt yhtäkään hukkakauraa.
Timotei, timotei, timotei, rypsi, ohra(sv), timotei, timotei, timotei, timotei... Ja kun timo on siementä (ei niittoja) niin tällä kierrolla on juolalla muutamassa vuosikymmenessä aika hyvin aikaa pesiytyä peltoon... En mie ihan joka vuosi harrasta, mutta nyt ainakin, ehkä ensivuonnakin, eiköhän se parissa vuodessa aika hyvin kuole, sitten voi taasen pitää taukoa, siementä siellä on paljon, en tiedä kauanko juolan siemen pysyy itävänä, vaikka pääasiassa juuresta leviääkin, niin kait se joskus siemenestäkin kasvaa... (P.S. pidän kyllä timotein siemenviljelystäkin tauon nyt, heiniä on niin prkleesti koko alalla...)
Timotei on ohrapellossa rikkaruoho, kesäkuun lopulla oli ohralle turhan märkää niin heinäset kiri ohi. Kerääjäkasvi kerää puolet jyväsadosta.
Eli tänävuonna ohraa olisi tullut 12-tonnia/hehtaari, viimevuonna 14-tonnia. No ompa nuokin kaikki pois ylituotannosta.
Elikkä sinun kuus+tn ohrat on vihreitä(heinästä) puintiaikaan?
Ei ohrat, vaan pellot ja vasta puintien jälkeen.