Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:09:28

Otsikko: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:09:28
Voisiko joku osaavampi tarkistaa alla olevat laskelmat. Että onko niissä järjen hiventäkään vai täysin puuta ja heinää. Kiitos. Että onko niissä laskettu edes osapuilleen oikein että mitä se tarkoittaisi jos AB-alueen tuki 2013 olisi 0 euroa ja C-alueella jatkuisivat nykyisen suuruiset eläinyksikkötuet. Vaikka tuotannosta irrotettuna mutta jos siellä on nyt sikala niin sehän saa edelleen saman tuen? Mutta että onko jossakin pilkkuvirhe tai jotain? Perustiedot oikein?

Eläinyksikkötuki C1 ilmeisesti 210 euroa vuonna 2008 ja eläinyksikkö 13 lihasikaa. Jos vuodessa tuotetaan 1.300 lihasikaa niin siitä tulee tukea noin 100*210 euroa = 21.000 euro. Tuo 1.300 lihasikaa lienee noin 100.000 kiloa lihaa, eikös? Ja tuosta kun äkkiseltään laskee niin se on sitten noin 21 senttiä per lihakilo. Kenen mielestä 21 senttiä per lihakilo on merkityksetön kun perushinta on 1.37.

Jos otetaan vaikka yksinkertaisen matematiikan vuoksi että kaksi kiloa ohraa per lisäkasvukilo. On aika hyvä rehuhyötysuhde mutta esimerkin vuoksi. Tarkoittaisi että lihasikalassa menee ohraa noin 150 kiloa per eläin. Ja jos tuo ohra nyt täällä etelässä on noin 130 euroa tonni niin tuo 150 kiloa kustantaisi noin 20 euroa ja se laskettuna lihakilolle on noin 30 senttiä per lihakilo. Nyt äkkiseltään tästä laskettuna tuo tuki 20 senttiä per lihakilo tarkoittaisi että ohra saisi maksaa noin 220 euroa tonni niin se kompensoisi tuon eron noin suurinpiirtein.

Jos otetaan vaikka tuollainen teurastamojen mielestä tällä hetkellä sopiva yksikkö 1.500 lihasikaa. Kertaa kolme satsia kertaa 75 kiloa niin se tekee vuodessa 1500*3*75 = 337.500 kiloa lihaa ja jos tukea tulee 20 senttiä per lihakilo niin se on 67.500 euroa tukieroa samankokoisilla yksiköillä. Esimerkiksi viljaa tuollaisella yksiköllä menee luokkaa 1.000.000 (2*1500*365) kiloa eli kustannus 100 euron tonnihinnalla 100.000 euroa. Rehuviljakustannuksesta pitäisi saada pois lähes 70% että oltaisiin samalla viivalla.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: gonemies - 14.01.09 - klo:09:53
>>>Rehuviljakustannuksesta pitäisi saada pois lähes 70% että oltaisiin samalla viivalla

Helppo homma.Tila tarvitsee vain rapiat 200 ha peltoa.Omilta pelloilta saatu viljahan ei maksa mitään kuten muutamat palstallakin viihtyvistä talouskuruista laskeskelee.

Ja eikun tulosta tekemään.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:09:57
>>>Rehuviljakustannuksesta pitäisi saada pois lähes 70% että oltaisiin samalla viivalla

Helppo homma.Tila tarvitsee vain rapiat 200 ha peltoa.Omilta pelloilta saatu viljahan ei maksa mitään kuten muutamat palstallakin viihtyvistä talouskuruista laskeskelee.

Ja eikun tulosta tekemään.

Hyvä satotaso sulla, onnittelen! Itse on uskalla laskea kuin 4.000 keskiarvolla, taannoisen kuivan kesän keskiarvoksi minun savipelloillani tuli alle 3.000 / ha. Että vähintään 250 pitäisi laskea?

Mutta nuo laskelmat muuten, menikö suurinpiirtein oikein? Että tuossa on se syy minkä takia Huittisten kokousta ollaan pitämässä ja luvut ovat tuota suuruusluokkaa?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: maatyolainen - 14.01.09 - klo:10:23
Voisiko joku osaavampi tarkistaa alla olevat laskelmat. Että onko niissä järjen hiventäkään vai täysin puuta ja heinää. Kiitos. Että onko niissä laskettu edes osapuilleen oikein että mitä se tarkoittaisi jos AB-alueen tuki 2013 olisi 0 euroa ja C-alueella jatkuisivat nykyisen suuruiset eläinyksikkötuet. Vaikka tuotannosta irrotettuna mutta jos siellä on nyt sikala niin sehän saa edelleen saman tuen? Mutta että onko jossakin pilkkuvirhe tai jotain? Perustiedot oikein?

Eläinyksikkötuki C1 ilmeisesti 210 euroa vuonna 2008 ja eläinyksikkö 13 lihasikaa. Jos vuodessa tuotetaan 1.300 lihasikaa niin siitä tulee tukea noin 100*210 euroa = 21.000 euro. Tuo 1.300 lihasikaa lienee noin 100.000 kiloa lihaa, eikös? Ja tuosta kun äkkiseltään laskee niin se on sitten noin 21 senttiä per lihakilo. Kenen mielestä 21 senttiä per lihakilo on merkityksetön kun perushinta on 1.37.

Jos otetaan vaikka yksinkertaisen matematiikan vuoksi että kaksi kiloa ohraa per lisäkasvukilo. On aika hyvä rehuhyötysuhde mutta esimerkin vuoksi. Tarkoittaisi että lihasikalassa menee ohraa noin 150 kiloa per eläin. Ja jos tuo ohra nyt täällä etelässä on noin 130 euroa tonni niin tuo 150 kiloa kustantaisi noin 20 euroa ja se laskettuna lihakilolle on noin 30 senttiä per lihakilo. Nyt äkkiseltään tästä laskettuna tuo tuki 20 senttiä per lihakilo tarkoittaisi että ohra saisi maksaa noin 220 euroa tonni niin se kompensoisi tuon eron noin suurinpiirtein.

Jos otetaan vaikka tuollainen teurastamojen mielestä tällä hetkellä sopiva yksikkö 1.500 lihasikaa. Kertaa kolme satsia kertaa 75 kiloa niin se tekee vuodessa 1500*3*75 = 337.500 kiloa lihaa ja jos tukea tulee 20 senttiä per lihakilo niin se on 67.500 euroa tukieroa samankokoisilla yksiköillä. Esimerkiksi viljaa tuollaisella yksiköllä menee luokkaa 1.000.000 (2*1500*365) kiloa eli kustannus 100 euron tonnihinnalla 100.000 euroa. Rehuviljakustannuksesta pitäisi saada pois lähes 70% että oltaisiin samalla viivalla.

Hyvä alku vertailulle, mutta:
Eihän kyse ole ole tilanteesta jossa AB on nolla ja C:lle ei tulisi muutoksia.
Paljonko 141  ;n peltoon siirretyt/siirtyvät eläintuet tekee kilohintaa?
Siis kaikki pellon kautta tulevat ,ympin lisäosat mukaanlukien , sama pinta-ala.         Mikä oli tukiero (kaikki tekijät mukana) edellisen 141 aikana ?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:10:39
Hyvä alku vertailulle, mutta:
Eihän kyse ole ole tilanteesta jossa AB on nolla ja C:lle ei tulisi muutoksia.
Paljonko 141  ;n peltoon siirretyt/siirtyvät eläintuet tekee kilohintaa?
Siis kaikki pellon kautta tulevat ,ympin lisäosat mukaanlukien , sama pinta-ala.         Mikä oli tukiero (kaikki tekijät mukana) edellisen 141 aikana ?

Nuo laskelmat on tehty ihan vain sille sikalalle, ilman peltotukia. Ja tosiaan tällä tiedolla 141 eli AB on nolla euroa 2013 ja jos olen oikein ymmärtänyt niin kukaan ei ole halukas C-alueen eläintukien tasosta yhtään tinkimään, ainoa muutos on että irrotetaan tuotannosta = uudet yksiköt tuettomia.

Peltoon ei voi siirtää eläintukia siten että tulos olisi oikeudenmukainen? Jos 500 lihasikaa ja 50 hehtaaria tai 300 lihasikaa ja 200 hehtaaria. Jos tulee joku 10 euroa per ha kaikille jotain siirrettyä eläintukea niin siitähän hauska tilanne tulee... Ja toistaiseksi on vasta jotain kaavailuja joille tarvittaneen EUn suostumus ja sen saaminen? Vähän noin niinkuin tyhjän päällä olemista?

Pellon tukiero on ilmeisesti ollut B/C siten että B on saanut noin 15 euroa (10-20) euroa korkeampaa peltotukea kuin C1. Mutta kun pinta-alat voivat vaihdella rajusti kuten tuossa yllä.

Mutta oikeilla jäljillä olet, kokonaistukitaso ratkaisee. Mutta kun sellaisen tuen laatiminen joka kohtelisi sekä alueita että erilaisia tiloja (pinta-ala / eläinmäärä) oikeudenmukaisesti on todella vaikeaa.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Pohjanpoika - 14.01.09 - klo:11:20
AB- alueen kotieläintila saa 30 euroa ha 141- sopimuksen mukaan.
Ympäristötuessa 2 lisätoimenpidettä enemmän AB- alueella.
Lisäksi pitää huomioida satotaso ero alueiden keskiarvosta.
Siinä olet oikeassa täysin oikeudenmukaista tukipolitiikasta ei saa.
Juhannuksen tienoissa sopivan voimakas ukkoskuuro vaikuttaa enemmän kuin
tukiero, senkin saattaa sattua naapurin ei omille pelloille. Eikä ole tasapuolinen.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: PG - 14.01.09 - klo:11:37
 "Kertaa kolme satsia kertaa 75 kiloa "

Aika pieninä sinä siat myyt, eikös ihanteellisin myyntipaino pyöri jossakin 83-85 kg  haarukassa käsittääkseni  (siis teuraspainosta kyse) ?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:11:38
AB- alueen kotieläintila saa 30 euroa ha 141- sopimuksen mukaan.
Ympäristötuessa 2 lisätoimenpidettä enemmän AB- alueella.
Lisäksi pitää huomioida satotaso ero alueiden keskiarvosta.
Siinä olet oikeassa täysin oikeudenmukaista tukipolitiikasta ei saa.
Juhannuksen tienoissa sopivan voimakas ukkoskuuro vaikuttaa enemmän kuin
tukiero, senkin saattaa sattua naapurin ei omille pelloille. Eikä ole tasapuolinen.

Niin? Otetaan aika realistinen esimerkki, 50 ha tila, 500 lihasikapaikkaa? Lihaa myyntiin 500*3*75=112.500 kg ja jos eläintuista eroa tulisi AB/C välille tuon abaut noin 0.2 niin tuo olisi 22.500 euroa. Joka kuulostaa nykytuelta suurinpiirtein? Eikös?

Eikös se tule siitäkin että 500*3 = 1500 myyntiin / 13 = 115 eläinyksikköä ja yksikkötuki noin 210 euroa eli tuosta tulisi 24.230 euroa noin. Eli samaa suuruusluokkaa, kyllä nuo laskelmat valitettavasti suurinpiirtein oikein taitavat olla?

Kun tasausta yritetään pellon kautta niin tuosta 50*30 ja vaikka 50*50 euroa niin saadaan vasta 2.500 euroa. Eli pellon kautta tasausta jäi vajaaksi 20.000 euroa? Tuosta jos loppukin yritettäisiin tasata niin 20.000 / 50 ha = 420 euroa / hehtaari. Ja jos nyt kokonaistukitaso abaut 550 /ha? Niin prosenteissa aika iso korotus tarvittaisiin? Rohkenen epäillä.

Tässä vain tuohon Huittisten kokoukseen valmistaudun. Valitettavasti luulenpa että tämäntyyppisiä ja AB-alueen kannalta synkempiäkin laskelmia siellä saatetaan pyörittää? Onko kokoukseen muita rakentavia ehdotuksia kuin että "haistakaa AB-tuottajat paska, C-alueen tuista ei ole tarpeen nipistää yhtään!". Surullinenhan tämä tilanne on...

Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:11:47
"Kertaa kolme satsia kertaa 75 kiloa "

Aika pieninä sinä siat myyt, eikös ihanteellisin myyntipaino pyöri jossakin 83-85 kg  haarukassa käsittääkseni  (siis teuraspainosta kyse) ?

Oikeassa olet, tuo 75 on otettu vaan sen takia että sillä saa pyöreitä lukuja aikaiseksi. Suuruusluokka lienee tärkein? Jos tuosta edellisestä viestistä otetaan nuo tuet eli 24.230 euroa ja sitten jaetaan lihakiloilla eli 3*500*84 eli 126.000 kiloa. Niin siitä tulee tukea 0,19 senttiä? Eikös? Eli suuruusluokka tukierolle edelleen se noin 20 senttiä, eikös?

Minähän en tässä yritä laskea tarkkoja laskelmia, siihen löytyy asiantuntemusta muilta henkilöiltä paljon paljon enemmän kuin minulta joka en tiedä juuri muista kuin oman tilan tuista. Tai no, tuo ei ole ihan totta mutta... Mutta yritän tässä vain haarukoida että puhutaanko merkittävästä asiasta vai täysin merkityksettömästä asiasta josta etelän vetelät ja laiskat viljelijät ihan turhasta ovat nostaneet metelin ja Huittisiin kokouksenkin masinoineet.

Minun mielestäni puhutaan merkittävästä asiasta ja AB-alueen tilojen kilpailukyvyn kannalta jopa kohtalonomaisesta asiasta. Millainen mielikuva teille muille näistä luvuista tulee?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: ENTER - 14.01.09 - klo:11:59
elikkä jo c aluveelta leikattaan

palijoko tullee ab aluveelle lissää ???

tästäkö on kysymys ???
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: SomeBody77 - 14.01.09 - klo:12:00
AB- alueen kotieläintila saa 30 euroa ha 141- sopimuksen mukaan.
Ympäristötuessa 2 lisätoimenpidettä enemmän AB- alueella.
Lisäksi pitää huomioida satotaso ero alueiden keskiarvosta.
Siinä olet oikeassa täysin oikeudenmukaista tukipolitiikasta ei saa.
Juhannuksen tienoissa sopivan voimakas ukkoskuuro vaikuttaa enemmän kuin
tukiero, senkin saattaa sattua naapurin ei omille pelloille. Eikä ole tasapuolinen.
141 loppuu. Tuo ymppi osuus totta. Satotasoissa c1-alueella, eikä osin c2, ei ole suuria eroja verrattuna ab-alue. Kaikista aluiesta löytyy hyviä ja huonoja alueita. C2-alueelta oli vanha KM-satokisan ennätys.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:12:09
elikkä jo c aluveelta leikattaan

palijoko tullee ab aluveelle lissää ???

tästäkö on kysymys ???

Valitettavasti AB-alueelle ei tule yhtään lisää. Ja tosiasia on että niinhän päin sen olisi pitänyt mennä. Mutta kun 141 meni pieleen niin AB-alueelle tuskin saadaan sellaista tukea että tukiero olisi sellainen että AB-alueen tilat olisivat kilpailukykyisiä. Siltä vähän nuo numerot näyttävät ja suurissa yksiköissä joilla on niukasti peltoa ero on käsittääkseni vielä merkittävästi suurempi kuin mitä näissä esimerkeissä.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:12:09
AB- alueen kotieläintila saa 30 euroa ha 141- sopimuksen mukaan.
Ympäristötuessa 2 lisätoimenpidettä enemmän AB- alueella.
Lisäksi pitää huomioida satotaso ero alueiden keskiarvosta.
Siinä olet oikeassa täysin oikeudenmukaista tukipolitiikasta ei saa.
Juhannuksen tienoissa sopivan voimakas ukkoskuuro vaikuttaa enemmän kuin
tukiero, senkin saattaa sattua naapurin ei omille pelloille. Eikä ole tasapuolinen.
141 loppuu. Tuo ymppi osuus totta. Satotasoissa c1-alueella, eikä osin c2, ei ole suuria eroja verrattuna ab-alue. Kaikista aluiesta löytyy hyviä ja huonoja alueita. C2-alueelta oli vanha KM-satokisan ennätys.

Entä nuo luvut? Ovatko ne sinustakin suuruusluokaltaan oikein?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: emo-heikki - 14.01.09 - klo:12:15
elikkä jo c aluveelta leikattaan

palijoko tullee ab aluveelle lissää ???

tästäkö on kysymys ???

Valitettavasti AB-alueelle ei tule yhtään lisää. Ja tosiasia on että niinhän päin sen olisi pitänyt mennä. Mutta kun 141 meni pieleen niin AB-alueelle tuskin saadaan sellaista tukea että tukiero olisi sellainen että AB-alueen tilat olisivat kilpailukykyisiä. Siltä vähän nuo numerot näyttävät ja suurissa yksiköissä joilla on niukasti peltoa ero on käsittääkseni vielä merkittävästi suurempi kuin mitä näissä esimerkeissä.

Jooo, tässä on vaan sellainen itseluotu harha, että maataloudessa tilat ei kilpaile keskenään, kyse on vaan siitä, pystyykö tila tuottamaan lihaa siihen hintaan mikä markkinoilla maksetaan ???
Kaikki liha kyllä ostetaan tukialueesta riippumatta, jos sitä tuottaa teurastamon määrittelemään hintaan.

Tämä tuotantokyky on täysin tilakohtainen juttu ja mikään ratkaisu ei sinänsä poista sitä tosiasiaa, että aina osa tiloista kaikilla tuotantolueilla on kannattamattamia, tai vaikka tuet poistuisikin, niin valtaosa AB alueen tiloista on silti täysin kannattavia, ne vaan tienaa vähempi kuin parhaat C-alueen tilat, mutta on silti kannattavia.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:12:18
elikkä jo c aluveelta leikattaan

palijoko tullee ab aluveelle lissää ???

tästäkö on kysymys ???

Valitettavasti AB-alueelle ei tule yhtään lisää. Ja tosiasia on että niinhän päin sen olisi pitänyt mennä. Mutta kun 141 meni pieleen niin AB-alueelle tuskin saadaan sellaista tukea että tukiero olisi sellainen että AB-alueen tilat olisivat kilpailukykyisiä. Siltä vähän nuo numerot näyttävät ja suurissa yksiköissä joilla on niukasti peltoa ero on käsittääkseni vielä merkittävästi suurempi kuin mitä näissä esimerkeissä.

Jooo, tässä on vaan sellainen itseluotu harha, että maataloudessa tilat ei kilpaile keskenään, kyse on vaan siitä, pystyykö tila tuottamaan lihaa siihen hintaan mikä markkinoilla maksetaan ???
Kaikki liha kyllä ostetaan tukialueesta riippumatta, jos sitä tuottaa teurastamon määrittelemään hintaan.

Tämä tuotantokyky on täysin tilakohtainen juttu ja mikään ratkaisu ei sinänsä poista sitä tosiasiaa, että aina osa tiloista kaikilla tuotantolueilla on kannattamattamia, tai vaikka tuet poistuisikin, niin valtaosa AB alueen tiloista on silti täysin kannattavia, ne vaan tienaa vähempi kuin parhaat C-alueen tilat, mutta on silti kannattavia.

Tämä on täysin totta. Nyt kyse onkin siitä onko tuo pohjaratkaisu sellainen että tilojen kilpailuasetelma vääristyy liikaa jo lähdössä? Vaikka tuo esimerkkini jossa rehukustannuksista täytyisi pystyä säästämään se 70.000 euroa. Niin melkoinen fakiiri saa olla että saa kannattavuuden edes lähelle?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Talojussi - 14.01.09 - klo:12:28
elikkä jo c aluveelta leikattaan

palijoko tullee ab aluveelle lissää ???

tästäkö on kysymys ???

Valitettavasti AB-alueelle ei tule yhtään lisää. Ja tosiasia on että niinhän päin sen olisi pitänyt mennä. Mutta kun 141 meni pieleen niin AB-alueelle tuskin saadaan sellaista tukea että tukiero olisi sellainen että AB-alueen tilat olisivat kilpailukykyisiä. Siltä vähän nuo numerot näyttävät ja suurissa yksiköissä joilla on niukasti peltoa ero on käsittääkseni vielä merkittävästi suurempi kuin mitä näissä esimerkeissä.

Jooo, tässä on vaan sellainen itseluotu harha, että maataloudessa tilat ei kilpaile keskenään, kyse on vaan siitä, pystyykö tila tuottamaan lihaa siihen hintaan mikä markkinoilla maksetaan ???
Kaikki liha kyllä ostetaan tukialueesta riippumatta, jos sitä tuottaa teurastamon määrittelemään hintaan.

Tämä tuotantokyky on täysin tilakohtainen juttu ja mikään ratkaisu ei sinänsä poista sitä tosiasiaa, että aina osa tiloista kaikilla tuotantolueilla on kannattamattamia, tai vaikka tuet poistuisikin, niin valtaosa AB alueen tiloista on silti täysin kannattavia, ne vaan tienaa vähempi kuin parhaat C-alueen tilat, mutta on silti kannattavia.

Tämä on täysin totta. Nyt kyse onkin siitä onko tuo pohjaratkaisu sellainen että tilojen kilpailuasetelma vääristyy liikaa jo lähdössä? Vaikka tuo esimerkkini jossa rehukustannuksista täytyisi pystyä säästämään se 70.000 euroa. Niin melkoinen fakiiri saa olla että saa kannattavuuden edes lähelle?


Ei pidä  unohtaa laskelmia tehdessä, että MTK/kepu neuvotteli yksi EU-liittymissopimuksen ja jätti Etelä-Suomen heitteille ("tulevaisuuden optioitten" varaan, niinkuin eräs pohjalaaanen MTK-veteraani asian ilmaisi).

Etelä-Suomen vaatimukset C-alueen tukien leikkamisesta ovat siten oikeutettuja ja tarpeellinen tasapainon saavuttamiseksi.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:12:28
Jooo, tässä on vaan sellainen itseluotu harha, että maataloudessa tilat ei kilpaile keskenään, kyse on vaan siitä, pystyykö tila tuottamaan lihaa siihen hintaan mikä markkinoilla maksetaan ???
Kaikki liha kyllä ostetaan tukialueesta riippumatta, jos sitä tuottaa teurastamon määrittelemään hintaan.

Tätä pitäisi miettiä itse asiassa vähän tarkemminkin? Silloin kun teurastamon hinta on riittävän hyvä, pärjää helpostikin. Mutta kyllähän sitten kun hinta on alhainen ja kustannukset nousee niin tilat sillä tavalla kilpailee kyllä ihan varmasti keskenään että kuka pystyy järjestämään tuotannon niin että alhaisellakin hinnalla vielä voidaan kannattavasti tuottaa. Joka ei pysty, joutuu lopettamaan. Eli kyllä pitkässä juoksussa tilat ihan varmasti kilpailee keskenään. Sama pätee maitopuolellakin, kyllä AB-alueen huonommilla tuilla oleva tila kilpailee C-alueen tilan kanssa. Jos AB-alueen tila ei saa tuotantoaan aikaiseksi merkittävästi halvemmalla kuin C-alueen vastaava suurempia tukia saava tila niin AB-alueen tila joutuu lopettamaan tuotannon. Jollaista ilmiötä taitaa olla näkyvissäkin? Että kyllä itse asiassa tilat kilpailevat keskenään. Eikös kuitenkin?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:12:33
Ei pidä  unohtaa laskelmia tehdessä, että MTK/kepu neuvotteli yksi EU-liittymissopimuksen ja jätti Etelä-Suomen heitteille ("tulevaisuuden optioitten" varaan, niinkuin eräs pohjalaaanen MTK-veteraani asian ilmaisi).

Etelä-Suomen vaatimukset C-alueen tukien leikkamisesta ovat siten oikeutettuja ja tarpeellinen tasapainon saavuttamiseksi.

Minua ei taaskaan kiinnosta pätkääkään vaikka neuvottelija olisi ollut Bill Clinton perussuomalaisista. Minua kiinnostaa vain tämänhetkinen tilanne ja miten tästä eteenpäin. Jos haluat olla avuksi niin ole ystävällinen ja tarkista noita laskelmia tai vielä parempaa yritä osoittaa että ne ovat väärässä. Kiitos.

Mitä taas tuohon että oikeutettuja jne. Niin eiväthän ne vaatimukset oikeutettuja ole. Ei ole oikein miten sen joku sanoi "polttaa naapurin sauna kun oma paloi". Mutta AB-alueen tuottajat ovat itse aika lailla syyttömiä tilanteeseen, varmasti sekä MTKn, poliitikkojen että EUn suuntaan on tehty kaikki mitä on pystytty tekemään. Ja joku ratkaisu täytyy löytyä tai AB-alueen tuotanto ainakin minun nyt pyörittelemieni lukujen (joiden oikeellisuutta kukaan ei edelleenkään ole pystynyt kiistämään?) perusteella on aika isoissa vaikeuksissa.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Talojussi - 14.01.09 - klo:12:39
Ei pidä  unohtaa laskelmia tehdessä, että MTK/kepu neuvotteli yksi EU-liittymissopimuksen ja jätti Etelä-Suomen heitteille ("tulevaisuuden optioitten" varaan, niinkuin eräs pohjalaaanen MTK-veteraani asian ilmaisi).

Etelä-Suomen vaatimukset C-alueen tukien leikkamisesta ovat siten oikeutettuja ja tarpeellinen tasapainon saavuttamiseksi.

Minua ei taaskaan kiinnosta pätkääkään vaikka neuvottelija olisi ollut Bill Clinton perussuomalaisista. Minua kiinnostaa vain tämänhetkinen tilanne ja miten tästä eteenpäin. Jos haluat olla avuksi niin ole ystävällinen ja tarkista noita laskelmia tai vielä parempaa yritä osoittaa että ne ovat väärässä. Kiitos.

Mitä taas tuohon että oikeutettuja jne. Niin eiväthän ne vaatimukset oikeutettuja ole. Ei ole oikein miten sen joku sanoi "polttaa naapurin sauna kun oma paloi". Mutta AB-alueen tuottajat ovat itse aika lailla syyttömiä tilanteeseen, varmasti sekä MTKn, poliitikkojen että EUn suuntaan on tehty kaikki mitä on pystytty tekemään. Ja joku ratkaisu täytyy löytyä tai AB-alueen tuotanto ainakin minun nyt pyörittelemieni lukujen (joiden oikeellisuutta kukaan ei edelleenkään ole pystynyt kiistämään?) perusteella on aika isoissa vaikeuksissa.



...mutta ei oteta paineita: kunhan- EU:ssa toteutetaan tukien irroittaminen tuotannosta ei tj kylvä jyvääkään enää. Siitä se riemu repeää.

Aikansa voi käyttää paremminkin kuin tuottaa viljaa, vaikkapa v...malla Agrossa
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: emo-heikki - 14.01.09 - klo:13:28
Jooo, tässä on vaan sellainen itseluotu harha, että maataloudessa tilat ei kilpaile keskenään, kyse on vaan siitä, pystyykö tila tuottamaan lihaa siihen hintaan mikä markkinoilla maksetaan ???
Kaikki liha kyllä ostetaan tukialueesta riippumatta, jos sitä tuottaa teurastamon määrittelemään hintaan.

Tätä pitäisi miettiä itse asiassa vähän tarkemminkin? Silloin kun teurastamon hinta on riittävän hyvä, pärjää helpostikin. Mutta kyllähän sitten kun hinta on alhainen ja kustannukset nousee niin tilat sillä tavalla kilpailee kyllä ihan varmasti keskenään että kuka pystyy järjestämään tuotannon niin että alhaisellakin hinnalla vielä voidaan kannattavasti tuottaa. Joka ei pysty, joutuu lopettamaan. Eli kyllä pitkässä juoksussa tilat ihan varmasti kilpailee keskenään. Sama pätee maitopuolellakin, kyllä AB-alueen huonommilla tuilla oleva tila kilpailee C-alueen tilan kanssa. Jos AB-alueen tila ei saa tuotantoaan aikaiseksi merkittävästi halvemmalla kuin C-alueen vastaava suurempia tukia saava tila niin AB-alueen tila joutuu lopettamaan tuotannon. Jollaista ilmiötä taitaa olla näkyvissäkin? Että kyllä itse asiassa tilat kilpailevat keskenään. Eikös kuitenkin?

Jooo, mutta todellisessa yritysten välisessä kilpailutilanteessa, halvin tarjous voittaa, eli se voittaa joka on laskenut yleensä väärin, tai unohtanut jonkun oleellisen kuluerän laskelmista.
Tästä yleensä seuraa, että voittaja tekee tappioita, joskus jopa eniten ...

USA:ssa ja Kanadassa on tälläinen tarjousten mukaan myynti, eli käydään jonkinsortin huutokauppa, se suosii isoja tuottajia, koska niillä on isoja myyntieriä millä esim. teurastamot varmistaa raaka-aineiden saannin, pikkutilojen erät poljetaan sitten alemmaksi ja ne ovat tavallaan laskunmaksajia ...

Suomessahan hinnat on varsin vakaat ja tavaran saa aina kaupaksi, ei se jää jussille käsiin koskaan, tietääkseni ...

Eli kilpailu käydään ostotoiminnassa, kulujen tarkalla seurannalla tila tekee tuloksen.
Jossei sitten sorru maksamaan ylisuuria vuokria tai ota liikaa velkaa.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:13:34
USA:ssa ja Kanadassa on tälläinen tarjousten mukaan myynti, eli käydään jonkinsortin huutokauppa, se suosii isoja tuottajia, koska niillä on isoja myyntieriä millä esim. teurastamot varmistaa raaka-aineiden saannin, pikkutilojen erät poljetaan sitten alemmaksi ja ne ovat tavallaan laskunmaksajia ...

Niin? Sama systeemihän täällä meilläkin on vain ilman tuota huutokauppaa? Huutokauppa käydään tavallaan siinä vaiheessa kun tehdään sopimus mille teurastamolle toimitat. Tosin tiedän erään tilan joka kauan sitten kun siasta oli pulaa kilpailutti jokaisen erän mikä sikalasta lähti. Ette arvaa paljonko teki tiliä verrattuna tilohin jotka joutuivat myymään sillä mitä tarjottiin kun sopimus kerran oli.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:14:37
Edelleen odottelen että josko joku osoittaisi minun laskeneen väärin? Farmitin puolella kun oltiin sitä mieltä näistä laskelmista että "etelän vuosikausia jatkunut röyhkeä lobbaaminen on jo tuottanut pysyvää vahinkoa c-alueen tiloille". Mutta josko joku nyt osoittaisi että nuo laskelmat ovat väärin ja sieltä ja syvältä erästä suurta ajattelijaa lainatakseni. Jos joku huomaa minun laskeneen oikein niin senkin saa kertoa tietysti. Kiitos.

P.S. Pistäkääs google hakuun "mtk hornborg" ja viimeisen vuorokauden ajalta ja vilkaiskaas Kauppalehden sivuja?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: +200 - 14.01.09 - klo:15:02
Olet laskenu väärin.Kukaan ei osaa sanoa mitään tukitasoja vuodelle 2013.Ne voi muuttua viiskertaavi.unkautta ympäri viidesvuodes.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:15:08
Olet laskenu väärin.Kukaan ei osaa sanoa mitään tukitasoja vuodelle 2013.Ne voi muuttua viiskertaavi.unkautta ympäri viidesvuodes.

Tämä on valitettavan totta... Mutta todennäköistä on että jos AB-alueella ei nyt pidetä meteliä niin sikapuolella tukieroksi muodostunee tuo edellä oleva?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 14.01.09 - klo:15:14
Edelleen odottelen että josko joku osoittaisi minun laskeneen väärin? Farmitin puolella kun oltiin sitä mieltä näistä laskelmista että "etelän vuosikausia jatkunut röyhkeä lobbaaminen on jo tuottanut pysyvää vahinkoa c-alueen tiloille". Mutta josko joku nyt osoittaisi että nuo laskelmat ovat väärin ja sieltä ja syvältä erästä suurta ajattelijaa lainatakseni. Jos joku huomaa minun laskeneen oikein niin senkin saa kertoa tietysti. Kiitos.

P.S. Pistäkääs google hakuun "mtk hornborg" ja viimeisen vuorokauden ajalta ja vilkaiskaas Kauppalehden sivuja?

Ei laskelmissa varmaankaan suurempia heittoja ole. Periaate on käsittääkseni oikein ja jos euromäärissä on pientä klappia puoleen tai toiseen niin se ei kokonaisuutta kaada.

Olen kuullut parinkin A- alueen sika- ja karjatilallisen noituvan tuota asiaa. Toinen jopa uhkasi siirtää tuotantonsa jonnekin hevon pertteliin paremman tuen takia. Tuossa takavuosina käyttivät Pohjanmaalta mullikoita jossain Tunturi-Lapissa parin viikon ajan kasvamassa jolloin saivat sieltäkin korkeammat tuet (tarkkaa systeemiä en tiedä, mutta näin tehtiin).

USA:ssa ja Kanadassa on tälläinen tarjousten mukaan myynti, eli käydään jonkinsortin huutokauppa, se suosii isoja tuottajia, koska niillä on isoja myyntieriä millä esim. teurastamot varmistaa raaka-aineiden saannin, pikkutilojen erät poljetaan sitten alemmaksi ja ne ovat tavallaan laskunmaksajia ...

Niin? Sama systeemihän täällä meilläkin on vain ilman tuota huutokauppaa? Huutokauppa käydään tavallaan siinä vaiheessa kun tehdään sopimus mille teurastamolle toimitat. Tosin tiedän erään tilan joka kauan sitten kun siasta oli pulaa kilpailutti jokaisen erän mikä sikalasta lähti. Ette arvaa paljonko teki tiliä verrattuna tilohin jotka joutuivat myymään sillä mitä tarjottiin kun sopimus kerran oli.


Pienet ja tehottomat tuottajat kärsivät nyt jo systeemissä. Teurastamo sorsii pieniä: hinnoittelussa mm. tehokkuuslisät, ison erän lisät, nettilisät yms. Lisäksi on huomioitava se, että pienessä yksikössä ei yleensä saada niin hyviä päiväkasvuja kuin isoissa johtuen monista olosuhdeteknisistä syistä. Rehuyksikön hintaa on samoin vaikea puristaa niin alas kuin isoissa laitoksissa.

Sitten on vielä tuo poisvienti: teuraita saatetaan joutua pitämään kauemmin kun kuljetus ei jostain syystä juuri nyt ehdi, toisaalta voidaan hukataan kasvua kun kaikki pitää lastata samaan autoon kerralla.

Veikkaus on, että tuotanto tulee vähitellen keskittymään suuriin yksiköihin lähelle jalostuslaitoksia. Losolla tästä on vähän ongelmaa kun siantappolaitos sijaitsee Forssassa ja sinne on pitkä matka C-alueelta. 
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:15:32
Ei laskelmissa varmaankaan suurempia heittoja ole. Periaate on käsittääkseni oikein ja jos euromäärissä on pientä klappia puoleen tai toiseen niin se ei kokonaisuutta kaada.

tuotantonsa jonnekin hevon pertteliin paremman tuen takia.
 
Veikkaus on, että tuotanto tulee vähitellen keskittymään suuriin yksiköihin lähelle jalostuslaitoksia. Losolla tästä on vähän ongelmaa kun siantappolaitos sijaitsee Forssassa ja sinne on pitkä matka C-alueelta. 

Kiitoksia. Tosiaan ei ole tarkoituskaan olla tarkka mutta suuruusluokka jos se on kohdallaan ja periaate ok niin se riittää tällä erää minulle. Kiitos.

Eikös Pertteli ole 1-tien varressa jossakin? B-aluetta?

Itsekin veikkaan että noin tulee sikapuolella ainakin tapahtumaan, pienet kaukana olevat yksiköt häviävät ja tuotanto keskittyy kohtuullisen etäisyyden päähän teurastamoista suuriin yksiköihin. Tässähän se juuri onkin kun mielestäni C-alue siitä Atrian teurastamon ympäriltä on olosuhteiltaan ja satotasoltaan jne täysin B-aluetta vastaavaa. Ja jos sinne jää tuet mutta Forssan teurastamon ympäristöstä ne häviävät. Niin sekä tilojen että teurastamojen välinen kilpailutilanne muuttuu olennaisesti. Ja kyllä olen minäkin kuullut muutaman sanasen tuosta kilpailuasetelmasta. Ja jotenkin kummasti minulle on tullut sellainen käsitys että tuo Huittisten kokouskin on koolla juuri siksi.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: maatyolainen - 14.01.09 - klo:15:35
Edelleen odottelen että josko joku osoittaisi minun laskeneen väärin? Farmitin puolella kun oltiin sitä mieltä näistä laskelmista että "etelän vuosikausia jatkunut röyhkeä lobbaaminen on jo tuottanut pysyvää vahinkoa c-alueen tiloille". Mutta josko joku nyt osoittaisi että nuo laskelmat ovat väärin ja sieltä ja syvältä erästä suurta ajattelijaa lainatakseni. Jos joku huomaa minun laskeneen oikein niin senkin saa kertoa tietysti. Kiitos.

P.S. Pistäkääs google hakuun "mtk hornborg" ja viimeisen vuorokauden ajalta ja vilkaiskaas Kauppalehden sivuja?


Oikein tai väärin ,näillä mennään.
Kansalliset 09 on siis auki. Mitä on tehtävissä?
Haen siis miljoonia ja kriteereitä niiden jakamiseksi.
Niin ,että persselikin ne hyväksyy.
Pelkkä pohjoisen tuen leikkaus ei tuota lisäarvoa minnekkään.
Leikitäämpä hieman: Kyllä persselissä nauru raikaa kun ensin kaikenmaailmanlaskelmin ja neuvotteluin perusteltiin kuinka tarpeellinen ja hyvä 142 on.
Sitten Suomi ilmoittaakin ,että ei me nyt oikeesti sitä tarvitakkaan!
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:15:40
Arvelen että Pelto-Jussi on AB-alueelta. Eikö löydy ketään Pohjanmaan sikatuottajia kommentoimaan noita laskelmia? Tai yleensä C-alueen tuottajia, pystyttekö osoittamaan että laskelmat ovat pielessä?

Tietysti kuten joku jo totesi että välttämättä 2013 tuista ei tiedä yhtään mitään ja se on valitettavasti totta. Mutta aina kun tehdään päätöksiä tuotannon investoinneista, jatkamisesta, harkitaan ottaisiko rakennekorvauksen jne jne niin johonkin olettamuksiin tulevasta ne perustuvat. Ja tällä hetkellä ainoa tiedossa oleva olettamus on että AB-alueella sikatuki=0 euroa 2013 ja C-alueella sikatuki on nykyisen suuruinen tukia. Uudet yksiköt molemmilla alueilla jäävät ilman tukia ja koska tuki on AB-alueella asteittain laskeva niin tukimenetykset ovat mittavat jo 2009-2012.

Mutta löytyykö C-alueen tuottajia jotka voivat osoittaa että nuo laskelmat ovat väärin? Ihan tuota kokoustakin varten jos sinne nyt menen että en sitten ihan täysin nolaa itseäni jos menen tyhmyyksissäni jotakin sanomaankin. Todennäköisesti kyllä pidän suuni kiinni mutta hyvä tietää vähän missä mennään?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:15:41
Niin ,että persselikin ne hyväksyy.
Pelkkä pohjoisen tuen leikkaus ei tuota lisäarvoa minnekkään.
Leikitäämpä hieman: Kyllä persselissä nauru raikaa kun ensin kaikenmaailmanlaskelmin ja neuvotteluin perusteltiin kuinka tarpeellinen ja hyvä 142 on.
Sitten Suomi ilmoittaakin ,että ei me nyt oikeesti sitä tarvitakkaan!

Joo. Ei hyvä. Mutta kyllä se 141-tukikin tarpeeseen olisi ollut edelleen... Tämän(kin) takia uskon että tässä tulee sikapuolelle vaikeat ajat. C-alueen tukia ei monestakaan syystä voi leikata ja toisaalta AB-alueelle ei saada sioille uusia tukia ja pellon kautta ei voida tai jos voidaan niin pellosta tuilee sen verran kysyntää että tuki pääomittuu pellon hintaan ja 12.000 muuttuu 24.000 tasoksi ja sitä rataa. Jos vaan keksis mitä muuta niin se rakennemuutoskorvaus kyllä houkuttaisi. Mutta sen verran työvuosia vielä että tarttis saada sijoitettua johonkin tuottavaan joka jatkossa tuottaisi tuloa. Loppuu aika varhaiseen jos tuloksi suoraan nostaa.

Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: SKN - 14.01.09 - klo:16:07


Joo. Ei hyvä. Mutta kyllä se 141-tukikin tarpeeseen olisi ollut edelleen... Tämän(kin) takia uskon että tässä tulee sikapuolelle vaikeat ajat.
Tohon et muuten usko itsekään ::)
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Timppa - 14.01.09 - klo:16:08
 AB-alueelle ei saada sioille uusia tukia ja pellon kautta ei voida tai jos voidaan niin pellosta tuilee sen verran kysyntää että tuki pääomittuu pellon hintaan ja 12.000 muuttuu 24.000 tasoksi ja sitä rataa.

***Sika- ja broilermies sen ihan itte pääomittaa.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 14.01.09 - klo:16:08
Niin ,että persselikin ne hyväksyy.
Pelkkä pohjoisen tuen leikkaus ei tuota lisäarvoa minnekkään.
Leikitäämpä hieman: Kyllä persselissä nauru raikaa kun ensin kaikenmaailmanlaskelmin ja neuvotteluin perusteltiin kuinka tarpeellinen ja hyvä 142 on.
Sitten Suomi ilmoittaakin ,että ei me nyt oikeesti sitä tarvitakkaan!

Joo. Ei hyvä. Mutta kyllä se 141-tukikin tarpeeseen olisi ollut edelleen... Tämän(kin) takia uskon että tässä tulee sikapuolelle vaikeat ajat. C-alueen tukia ei monestakaan syystä voi leikata ja toisaalta AB-alueelle ei saada sioille uusia tukia ja pellon kautta ei voida tai jos voidaan niin pellosta tuilee sen verran kysyntää että tuki pääomittuu pellon hintaan ja 12.000 muuttuu 24.000 tasoksi ja sitä rataa. Jos vaan keksis mitä muuta niin se rakennemuutoskorvaus kyllä houkuttaisi. Mutta sen verran työvuosia vielä että tarttis saada sijoitettua johonkin tuottavaan joka jatkossa tuottaisi tuloa. Loppuu aika varhaiseen jos tuloksi suoraan nostaa.



Eikös nykyinen kotieläintuki AB-alueella perustu historiaan (v. 2007)? Uusia alueita ei tuen piiriin siten pitäisi tulla. Koskee myös vuokrausta. Siten hinnan nousun pitäisi tasaantua jos se perustuu tukien maksimointiin. Tämän käsityksen saa oikaista jos se on väärä.

Myös ympäristöpuoli on kiihdyttänyt maan hinnan nousua - tarvitaan lannanlevitysalaa, jota tähän asti ei ole saatu muuten kuin ostamalla tai vuokraamalla.

Lannoitteiden hinnan nousu on pistänyt myös paskalle vauhtia, joten tällä hetkellä taitaa olla se tilanne ettei lannanlevitysalasta tule pulaa vaikka olisi minkämoinen kombinaatti tahansa.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Talojussi - 14.01.09 - klo:16:09
Edelleen odottelen että josko joku osoittaisi minun laskeneen väärin? Farmitin puolella kun oltiin sitä mieltä näistä laskelmista että "etelän vuosikausia jatkunut röyhkeä lobbaaminen on jo tuottanut pysyvää vahinkoa c-alueen tiloille". Mutta josko joku nyt osoittaisi että nuo laskelmat ovat väärin ja sieltä ja syvältä erästä suurta ajattelijaa lainatakseni. Jos joku huomaa minun laskeneen oikein niin senkin saa kertoa tietysti. Kiitos.

P.S. Pistäkääs google hakuun "mtk hornborg" ja viimeisen vuorokauden ajalta ja vilkaiskaas Kauppalehden sivuja?

Ei Mikke ollut protestilistalla ??? ???

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/01/17872&sort=false
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:16:12
AB-alueelle ei saada sioille uusia tukia ja pellon kautta ei voida tai jos voidaan niin pellosta tuilee sen verran kysyntää että tuki pääomittuu pellon hintaan ja 12.000 muuttuu 24.000 tasoksi ja sitä rataa.

***Sika- ja broilermies sen ihan itte pääomittaa.

Jos tuet sidotaan peltoon jollakin ihme siirrolla niin kannattavuus on siitä kiinni paljonko on peltoa eli sitä on pakko olla niin pellosta tulee väistämättä niukkuushyödyke jossa kysyntää on huomattavan paljon enemmän kuin tarjontaa. Hinta nousee väkisin.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: SKN - 14.01.09 - klo:16:13
AB-alueelle ei saada sioille uusia tukia ja pellon kautta ei voida tai jos voidaan niin pellosta tuilee sen verran kysyntää että tuki pääomittuu pellon hintaan ja 12.000 muuttuu 24.000 tasoksi ja sitä rataa.

***Sika- ja broilermies sen ihan itte pääomittaa.

Jos tuet sidotaan peltoon jollakin ihme siirrolla niin kannattavuus on siitä kiinni paljonko on peltoa eli sitä on pakko olla niin pellosta tulee väistämättä niukkuushyödyke jossa kysyntää on huomattavan paljon enemmän kuin tarjontaa. Hinta nousee väkisin.
Milläs sitä sit ostaa jos ei kannata?  ???
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:16:17


Joo. Ei hyvä. Mutta kyllä se 141-tukikin tarpeeseen olisi ollut edelleen... Tämän(kin) takia uskon että tässä tulee sikapuolelle vaikeat ajat.
Tohon et muuten usko itsekään ::)

Ai niin, unohdin että sinun mielestäsi töpseleillä menee helvetin hyvin... Ja jatkossa todennäköisesti vielä paremmin? Minä sanoisin että siellä on ollut pitemmän aikaa menossa henkiinjäämiskamppailu. Kaikki laskevat ja teurastamo vielä ohjaa siihen suuntaan että on investoitava suuriin eurokokoisiin yksiköihin jos yleensä ottaen haluaa roikkua hommassa mukana. Kannattavuus sitten on kokonaan toinen juttu että mikä se on ja paljonko viivan alle jää. Toisilla jotka sattuivat investoimaan sopivaan aikaan voi mennä tosi hyvinkin. Mutta jos investoinnin ajoitus oli huonompi niin kannattavuus saattaa olla tosi heikko. Eräskin ilmoitti kun joskus taannoin oli lehdessä uutisia että isännät varaavat pankeista aikaa ja käyvät pankeissa sopimassa lainan lykkäyksistä. Että miten on, onko ollut tarvetta. Niin kuulemma joitakin ihan kutsutaan pankissa käymään ja pyydetään ilmoittautumaan kerran viikossa että tiedetään että on vielä hengissä...
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:16:20
AB-alueelle ei saada sioille uusia tukia ja pellon kautta ei voida tai jos voidaan niin pellosta tuilee sen verran kysyntää että tuki pääomittuu pellon hintaan ja 12.000 muuttuu 24.000 tasoksi ja sitä rataa.

***Sika- ja broilermies sen ihan itte pääomittaa.

Jos tuet sidotaan peltoon jollakin ihme siirrolla niin kannattavuus on siitä kiinni paljonko on peltoa eli sitä on pakko olla niin pellosta tulee väistämättä niukkuushyödyke jossa kysyntää on huomattavan paljon enemmän kuin tarjontaa. Hinta nousee väkisin.
Milläs sitä sit ostaa jos ei kannata?  ???

Haluat tahallasi ymmärtää väärin mutta ei se mitään. Tietysti tuotannon on oltava kannattavaa pitkällä aikavälillä. Mutta jos kannattavuus on suoraan riippuvainen pellon määrästä että pellon kanssa tuotanto kannattaa mutta ilman peltoa sitten taas ei. Niin väkisin pellon hinta nousee kun sitä on saatava. Ja mitä taas muuten tulee. Niin en minäkään hirveän "hyvällä" muutamaa isompaa broileri- ja sikatilaa katso kun menee vähän överiksi mielestäni mutta se ei estä minua ajattelemasta kokonaistilannetta ja omaani ja suomasta heillekin onnistumista jos ovat siihen satsanneet ja aika ison riskin samalla ottaneet.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: emo-heikki - 14.01.09 - klo:16:57


Joo. Ei hyvä. Mutta kyllä se 141-tukikin tarpeeseen olisi ollut edelleen... Tämän(kin) takia uskon että tässä tulee sikapuolelle vaikeat ajat.
Tohon et muuten usko itsekään ::)

Tämä "vaikeet ajat" on päätelmä yhden vuoden perusteella, eikä varmasti ole pysyvä tilanne.
Sianlihan hintahan tavallaan romahti ylituotannontakia, joka syntyi Venäjän markkinoiden sulkeuduttua, mutta tämän jälkeen on jokaisessa EU maassa sopeutettu tuotanto kulutusta vastaavaksi, joten hinta kyllä korjautuu.

Esim. Maaseudun tulevaisuudessa oli juttu tänään, jossa sanottiin että Tanskan maatilat on nyt tuottaneet kaksi vuotta tappiota, joten tuotantoa on kyllä sielläkin sopeutettu aika rajusti, elinkeinon elvyttämiseksi.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Timppa - 14.01.09 - klo:17:14
AB-alueelle ei saada sioille uusia tukia ja pellon kautta ei voida tai jos voidaan niin pellosta tuilee sen verran kysyntää että tuki pääomittuu pellon hintaan ja 12.000 muuttuu 24.000 tasoksi ja sitä rataa.

***Sika- ja broilermies sen ihan itte pääomittaa.

Jos tuet sidotaan peltoon jollakin ihme siirrolla niin kannattavuus on siitä kiinni paljonko on peltoa eli sitä on pakko olla niin pellosta tulee väistämättä niukkuushyödyke jossa kysyntää on huomattavan paljon enemmän kuin tarjontaa. Hinta nousee väkisin.

***Siitä on siis tulossa ylimääräinen hehtaarituki.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: emo-heikki - 14.01.09 - klo:17:19
AB-alueelle ei saada sioille uusia tukia ja pellon kautta ei voida tai jos voidaan niin pellosta tuilee sen verran kysyntää että tuki pääomittuu pellon hintaan ja 12.000 muuttuu 24.000 tasoksi ja sitä rataa.

***Sika- ja broilermies sen ihan itte pääomittaa.

Jos tuet sidotaan peltoon jollakin ihme siirrolla niin kannattavuus on siitä kiinni paljonko on peltoa eli sitä on pakko olla niin pellosta tulee väistämättä niukkuushyödyke jossa kysyntää on huomattavan paljon enemmän kuin tarjontaa. Hinta nousee väkisin.

***Siitä on siis tulossa ylimääräinen hehtaarituki.

Niin, eihän sen tarvitse olle uusi tuki, nostetaan C-alueen tilatuki samalle tasolle kuin se on etelässäkin, eiköhän se kompensoi jonkinverran menetyksiä eläinyksikkötuissa.
Ja samalla saadaan laaja maidontuottajien rintama tukemaan uudistusta "yhteisen edun" ja "järjestön yhtenäisyyden" nimissä ....
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:17:26
Tämä "vaikeet ajat" on päätelmä yhden vuoden perusteella, eikä varmasti ole pysyvä tilanne.
Sianlihan hintahan tavallaan romahti ylituotannontakia, joka syntyi Venäjän markkinoiden sulkeuduttua, mutta tämän jälkeen on jokaisessa EU maassa sopeutettu tuotanto kulutusta vastaavaksi, joten hinta kyllä korjautuu.

Esim. Maaseudun tulevaisuudessa oli juttu tänään, jossa sanottiin että Tanskan maatilat on nyt tuottaneet kaksi vuotta tappiota, joten tuotantoa on kyllä sielläkin sopeutettu aika rajusti, elinkeinon elvyttämiseksi.

Sikasykli on yksi vanhimpia tunnettuja taloustieteen käsitteitä ja se on hyvin tiedossa että mennään ylös ja alas. Syklin pohja on tällä kertaa yllättävän pitkä ja kun nyt iski tämä lama niin voi muodostua vielä pitemmäksi. Suurissa veloissa olevia tiloja voi kaatua. Mutta oli sykliä tai ei niin jos tuossa on tuo tukialueraja niin AB-alueen sikatuotannolla koittaa vaikeat ajat mitä oli alunperinkin tarkoitus kirjoittaa ja jos olisinkin niin olisi ehkä tullut vähemmän v..tuilua. Ehkä?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:19:27
Pyynnöistä ja kehotuksista huolimatta edelleenkään kukaan C-alueen edustaja ei ole pystynyt osoittamaan sikatalouden summittaisia tukialuevertailujani ja kannattavuuslaskelmiani vääriksi? Siis ovatko ne kuitenkin oikein, toivoin että eivät olisi. Koska jos laskelmani ovat oikein ja tuo toteutuu niin AB-alueen ja C-alueen sikatalouden kannattavuusero tulee olemaan niin suuri että sillä voi olla vain yksi seuraus. Onkohan se Huittisten kokous sittenkin aiheellinen, pitäisiköhän sinne mennä kuitenkin?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Talojussi - 14.01.09 - klo:19:31
Pyynnöistä ja kehotuksista huolimatta edelleenkään kukaan C-alueen edustaja ei ole pystynyt osoittamaan sikatalouden summittaisia tukialuevertailujani ja kannattavuuslaskelmiani vääriksi? Siis ovatko ne kuitenkin oikein, toivoin että eivät olisi. Koska jos laskelmani ovat oikein ja tuo toteutuu niin AB-alueen ja C-alueen sikatalouden kannattavuusero tulee olemaan niin suuri että sillä voi olla vain yksi seuraus. Onkohan se Huittisten kokous sittenkin aiheellinen, pitäisiköhän sinne mennä kuitenkin?


Lue: Närpeskeput
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Adam Smith - 14.01.09 - klo:19:48
Pyynnöistä ja kehotuksista huolimatta edelleenkään kukaan C-alueen edustaja ei ole pystynyt osoittamaan sikatalouden summittaisia tukialuevertailujani ja kannattavuuslaskelmiani vääriksi? Siis ovatko ne kuitenkin oikein, toivoin että eivät olisi. Koska jos laskelmani ovat oikein ja tuo toteutuu niin AB-alueen ja C-alueen sikatalouden kannattavuusero tulee olemaan niin suuri että sillä voi olla vain yksi seuraus. Onkohan se Huittisten kokous sittenkin aiheellinen, pitäisiköhän sinne mennä kuitenkin?


Luulisin, että oikein ovat. C-alueelta kyllä ollaan, mutta kuten sanottua, aivan pihalla töpselituotannosta ja -tuista.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: PG - 14.01.09 - klo:19:57
Pyynnöistä ja kehotuksista huolimatta edelleenkään kukaan C-alueen edustaja ei ole pystynyt osoittamaan sikatalouden summittaisia tukialuevertailujani ja kannattavuuslaskelmiani vääriksi? Siis ovatko ne kuitenkin oikein, toivoin että eivät olisi. Koska jos laskelmani ovat oikein ja tuo toteutuu niin AB-alueen ja C-alueen sikatalouden kannattavuusero tulee olemaan niin suuri että sillä voi olla vain yksi seuraus. Onkohan se Huittisten kokous sittenkin aiheellinen, pitäisiköhän sinne mennä kuitenkin?


Mitä loppujen lopuksi tulee tapahtumaan sianlihantuotannossa?,  no arvaillaan.... tuet menee, niin kuin alunperinkin on "suunniteltu" eli C-alueelta ei  leikata, mutta siellä ei siis uustuotantokaan saa  lisää tukia, AB-alueella tuet vähenee ja loppuvat 2013 jälkeen, sitten vain kaikkein isoimmat, ja jo 90-luvulla investoineet voivat joten kuten pärjätä ja jatkaa vuoden 2013 jälkeenkin, jos niillä on riittävästi peltoalaa, ehkä tulee  LFA-tuen kansalliseen lisäosaan  kotieläintilolle  korotus muutamalla kympillä kovan  neuvotteluväännön jälkeen. Vähitellen sianlihantuotanto siis ab-alueella kuihtuu, siinä voi mennä samalla HK-LSO:kin nurin, Atria ostaa siitä parhaiten kannattavat osat... jotain tällaista... :o
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Talojussi - 14.01.09 - klo:20:00
Pyynnöistä ja kehotuksista huolimatta edelleenkään kukaan C-alueen edustaja ei ole pystynyt osoittamaan sikatalouden summittaisia tukialuevertailujani ja kannattavuuslaskelmiani vääriksi? Siis ovatko ne kuitenkin oikein, toivoin että eivät olisi. Koska jos laskelmani ovat oikein ja tuo toteutuu niin AB-alueen ja C-alueen sikatalouden kannattavuusero tulee olemaan niin suuri että sillä voi olla vain yksi seuraus. Onkohan se Huittisten kokous sittenkin aiheellinen, pitäisiköhän sinne mennä kuitenkin?


Mitä loppujen lopuksi tulee tapahtumaan sianlihantuotannossa?,  no arvaillaan.... tuet menee, niin kuin alunperinkin on "suunniteltu" eli C-alueelta ei  leikata, mutta siellä ei siis uustuotantokaan saa  lisää tukia, AB-alueella tuet vähenee ja loppuvat 2013 jälkeen, sitten vain kaikkein isoimmat, ja jo 90-luvulla investoineet voivat joten kuten pärjätä ja jatkaa vuoden 2013 jälkeenkin, jos niillä on riittävästi peltoalaa, ehkä tulee  LFA-tuen kansalliseen lisäosaan  kotieläintilolle  korotus muutamalla kympillä kovan  neuvotteluväännön jälkeen. Vähitellen sianlihantuotanto siis ab-alueella kuihtuu, siinä voi mennä samalla HK-LSO:kin nurin, Atria ostaa siitä parhaiten kannattavat osat... jotain tällaista... :o


Naudanlihan tuotantohan on jo keskitetty tuotantolinjalle Pohjanmaa-Kittilä-Pohjanmaa.... ja kannattavuuden takaamiseksi helvetinmoiset kansalliset tuet
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:20:27
Mitä loppujen lopuksi tulee tapahtumaan sianlihantuotannossa?,  no arvaillaan.... tuet menee, niin kuin alunperinkin on "suunniteltu" eli C-alueelta ei  leikata, mutta siellä ei siis uustuotantokaan saa  lisää tukia, AB-alueella tuet vähenee ja loppuvat 2013 jälkeen, sitten vain kaikkein isoimmat, ja jo 90-luvulla investoineet voivat joten kuten pärjätä ja jatkaa vuoden 2013 jälkeenkin, jos niillä on riittävästi peltoalaa, ehkä tulee  LFA-tuen kansalliseen lisäosaan  kotieläintilolle  korotus muutamalla kympillä kovan  neuvotteluväännön jälkeen. Vähitellen sianlihantuotanto siis ab-alueella kuihtuu, siinä voi mennä samalla HK-LSO:kin nurin, Atria ostaa siitä parhaiten kannattavat osat... jotain tällaista... :o

Valitettavasti uskon että tämä on todennäköinen vaihtoehto jos tuet menevät noin että AB-alue nollataan 2013 mennessä. Käytännössä pellon kautta on mahdoton järkevästi kokonaan kompensoida. Jäljelle jäävät investoinsitna kuolettaneet mutta entäs sitten kun jotain pitää uusia? Mutta valitettavasti tuo on aika pitkälle myös minun näkemykseni. Valitettavasti.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Timppa - 14.01.09 - klo:20:29
Käytännössä pellon kautta on mahdoton järkevästi kokonaan kompensoida.

***Pian koittaa kulta-ajat pellon omistajalle a-b alueella! 1000€/ha vuokraa pelloista. Jopa enemmänkin. Ihanaa kompensaatiota!
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:20:32
Käytännössä pellon kautta on mahdoton järkevästi kokonaan kompensoida.

***Pian koittaa kulta-ajat pellon omistajalle a-b alueella! 1000€/ha vuokraa pelloista. Jopa enemmänkin. Ihanaa kompensaatiota!

Just näinhän siinä kävisi...
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: emo-heikki - 14.01.09 - klo:20:42
Käytännössä pellon kautta on mahdoton järkevästi kokonaan kompensoida.

***Pian koittaa kulta-ajat pellon omistajalle a-b alueella! 1000€/ha vuokraa pelloista. Jopa enemmänkin. Ihanaa kompensaatiota!

Just näinhän siinä kävisi...

Tämä raju investointitukien kautta kompensoiminen etelässä, johtaa kyllä siihen, että jako kahteen tässä maassa syvenee entisestään.
Eli etelässä tiloista, niin sika kuin muillakin puolilla, kehitys johtaa siihen, että tiloista tulee hyvin suuria, kartanotyyppisiä toimijoita, jossa pyörii töissä palkattu työvoima.
Pohjoisessa, jossa korkeat tuet sidotaan tukikattoon eläinyksiköissä, tilat jää pieniksi perheviljelmiksi, joissa hommat pyörii omalla työvoimalla ja päätuotantosuunta on karjatalous, liha tai maito.

Eli kartanoiden etelä ja pienviljelijöiden pohjoinen ja itäsuomi kehittyy ihan omiin suuntiinsa, välissä suurtalonpoikien Pohjanmaa, joka hyödyntää molempia etuja ...
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: ENTER - 14.01.09 - klo:21:41
Pyynnöistä ja kehotuksista huolimatta edelleenkään kukaan C-alueen edustaja ei ole pystynyt osoittamaan sikatalouden summittaisia tukialuevertailujani ja kannattavuuslaskelmiani vääriksi? Siis ovatko ne kuitenkin oikein, toivoin että eivät olisi. Koska jos laskelmani ovat oikein ja tuo toteutuu niin AB-alueen ja C-alueen sikatalouden kannattavuusero tulee olemaan niin suuri että sillä voi olla vain yksi seuraus. Onkohan se Huittisten kokous sittenkin aiheellinen, pitäisiköhän sinne mennä kuitenkin?


Oon c aluveelta mutta en perehtyny sikahommiin joulukinkkuva enempää,

joten en viitti ruveta kaevelemmaan.

Karijahommissaki ihan tarpeeksi.
Koettakkaa ensisijasesti saaha itelle lissää, ei toesilta pois.

Huonuva vilijelyn  kannattavvuutta ab aluveella huono perustella, kun kahtoo sen aluveen peltojen hintoja.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 14.01.09 - klo:22:06
Huonuva vilijelyn  kannattavvuutta ab aluveella huono perustella, kun kahtoo sen aluveen peltojen hintoja.

Kopioin tähän vastaukseksi tuon toisen ketjun jutun. Kun ajattelet vähän asiaa niin huomaat kyllä mikä on homman juju? Eli tässä:

Valitettavasti pellon tuottoarvo ja ostohinnat Etelä-Suomessa ovat eläneet ihan omaan elämäänsä. Ostohinnalla ja tuottoarvolla ei ole mitään todellista yhteyttä eli siitä et voi mitään päätellä. Suurin syy on se että on paniikki päällä kaikilla. Jos tilaa ei saada laajenettua eurokelpoiseksi niin tila kuolee ja menetetään. Tästä syystä kaikki jotka itse tai jatkaja haluavat tilan jatkavan ostavat kaikki läheltä tarjolle  tulevat pellot hintaan mihin tahansa. Sama ilmiö on käsittääkseni C-alueella kotieläinintensiivisillä alueilla?

Ja sitten monella alueella kuten itsellänikin tonttimaan odotusarvo määrää pellon hintaa. Kukaan myy lähellekään tuottoarvoa jos on mahdollista että 10 vuoden päästä tähän rakennetaan kauppakeskus?

Mutta että huono peruste kannattavuuden arvioinnille tuo pellon hinta sanoisin.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Make - 14.01.09 - klo:22:51
Kiistan aihe on kotieläintuet eivätkä peltotuet.
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 15.01.09 - klo:00:36
http://www.lalli.fi/lalpahaku.asp?fmita=uutinen2&kohde=2480

En nyt löytänyt sitä haastattelua jossa em. yrittäjä tokaisi jotenkin: "Suomalaiset lihatalot ostelevat kaiken maailman nakkikioskeja ympäri itämerta tuottajilta kähvelletyillä tukirahoilla". Yrityksen puutteesta tuota miestä ei voi syyttää.

Lihanautapuolella tuet jatkuvat entisen kaltaisina ilman tiedossa olevaa päättymispäivää. Kuitenkin omalla kohdalla sonnin tukipotti on laskenut 550 eurosta 330:een. Peltopuolelle on tullut lisää aika tavalla: CAP-tukea ei saanut, tilatukea saa (osa sonnipalkkioista lisäosiksi) LFA ja ymp. lisäosat tulivat, tosinosin kasvinviljelyn kansallisen tuen kustannuksella.

Naudanlihassa ja maidossa tukitasojen erot ovat sikana-puolen kymmenien sijaan satoja prosentteja. Ruohon tuotanto ei hyödy lämpösummasta kun savet kuivuu ja sulavuuden vuoksi joudutaan tekemään kolmekin korjuuta kustannuksineen. Nautatiloja on lopettanut paljon joko sovinnolla tai voudin ohjauksessa.

Laskin erään erinomaisia tuotantotuloksia saavuttaneen, tehokkaasti tuotantopanoksia käyttävän C2 alueen tilan tiedoista(veropörssi/maatalouslehdet) vertailun.

Jos tuo (silloin) 200 lihanaudan, 100000 maitokilon ja 140 peltohehtaarin tila olisi tällä meidän B1 alueella, olisi tilan verotettava tulo ollut tukierojen vuoksi 37000 euron sijaan 1800 euroa. Jos perhe elää puolella verotetusta vuotensa, voi toisella puolella tehdä ylimääräistä lainan lyhennystä kun täällä pitäisi ruokarahatkin hommata vaikka kännykkävippinä. Lähetin laskelman ko tilalle ja teurastamon edustajalle tarkistettavaksi, eikä sen kummempaa palautetta tullut kuin tässäkään ketjussa.


Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 15.01.09 - klo:08:44
kaiken maailman nakkikioskeja ympäri itämerta tuottajilta kähvelletyillä tukirahoilla". Yrityksen puutteesta
 
Naudanlihassa ja maidossa tukitasojen erot ovat sikana-puolen kymmenien sijaan satoja prosentteja. Ruohon tuotanto ei hyödy lämpösummasta kun savet kuivuu ja sulavuuden vuoksi

alueella, olisi tilan verotettava tulo ollut tukierojen vuoksi 37000 euron sijaan 1800 euroa. Jos perhe elää

Juu, muistan tuon lehtijutun hyvin. Sattuneesta syystä. En nyt itsekään sitä löytänyt.

Itsekin kuivuvia savikoita viljelijänä tiedän hyvin mitä tarkoitat. Nurmista ei omakohtaista kokemusta vaan näköhavaintoja mutta kyllä joskus kun ei auta vaikka pellon reunalla itkisi kun sopivaan aikaan sattuva pari päiivää liian pitkä kuivuusjakso jättää ohrasadon alle kolmen tonnin että heilahtaa. Että se niistä edullisista etelän luonnonoloista...

Jos tosiaan nautapuolella ero on noin paljon isompi niin kyllä ihmetellä täytyy. Ja jos nämä minun laskelmani suurinpiirtein pitävät paikkansa. Sikapuolellahan tuo näkyy vaan sillä aika äkkiä kun jos on iso yksikkökoko niin se kerroin ja liikevaihto on niin suuri että ero näkyy aika hätäseen. Jos tuotanto esimerkiksi menee tappion puolelle viljan hinnan nousun takia niin iso yksikkö tuottaa myös paljon tappiota lyhyellä aikaa. Mutta jos tukiero on tämä niin pitkällä tähtäimellä se johtaa kaiken kotieläintuotannon siirtymiseen C-alueelle? Vaikka tekisit mitä ja vaikka olisi miten hyvät luonnonolot niin tuon tukieron umpeen kurominen lienee lähes mahdotonta?
Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: Talojussi - 15.01.09 - klo:08:54
kaiken maailman nakkikioskeja ympäri itämerta tuottajilta kähvelletyillä tukirahoilla". Yrityksen puutteesta
 
Naudanlihassa ja maidossa tukitasojen erot ovat sikana-puolen kymmenien sijaan satoja prosentteja. Ruohon tuotanto ei hyödy lämpösummasta kun savet kuivuu ja sulavuuden vuoksi

alueella, olisi tilan verotettava tulo ollut tukierojen vuoksi 37000 euron sijaan 1800 euroa. Jos perhe elää

Juu, muistan tuon lehtijutun hyvin. Sattuneesta syystä. En nyt itsekään sitä löytänyt.

Itsekin kuivuvia savikoita viljelijänä tiedän hyvin mitä tarkoitat. Nurmista ei omakohtaista kokemusta vaan näköhavaintoja mutta kyllä joskus kun ei auta vaikka pellon reunalla itkisi kun sopivaan aikaan sattuva pari päiivää liian pitkä kuivuusjakso jättää ohrasadon alle kolmen tonnin että heilahtaa. Että se niistä edullisista etelän luonnonoloista...

Jos tosiaan nautapuolella ero on noin paljon isompi niin kyllä ihmetellä täytyy. Ja jos nämä minun laskelmani suurinpiirtein pitävät paikkansa. Sikapuolellahan tuo näkyy vaan sillä aika äkkiä kun jos on iso yksikkökoko niin se kerroin ja liikevaihto on niin suuri että ero näkyy aika hätäseen. Jos tuotanto esimerkiksi menee tappion puolelle viljan hinnan nousun takia niin iso yksikkö tuottaa myös paljon tappiota lyhyellä aikaa. Mutta jos tukiero on tämä niin pitkällä tähtäimellä se johtaa kaiken kotieläintuotannon siirtymiseen C-alueelle?

Se on ollut MTK:n ja kepulaisten C-tuottajien tavoite koko EU-jäsenyyden ajan, siksi he ovat pyrkineet kaikin tavoin ajamaan AB-alueen tukia alas

Vaikka tekisit mitä ja vaikka olisi miten hyvät luonnonolot niin tuon tukieron umpeen kurominen lienee lähes mahdotonta?

Otsikko: Vs: Laskelmien tarkistuksia?
Kirjoitti: emo-heikki - 15.01.09 - klo:10:14
kaiken maailman nakkikioskeja ympäri itämerta tuottajilta kähvelletyillä tukirahoilla". Yrityksen puutteesta
 
Naudanlihassa ja maidossa tukitasojen erot ovat sikana-puolen kymmenien sijaan satoja prosentteja. Ruohon tuotanto ei hyödy lämpösummasta kun savet kuivuu ja sulavuuden vuoksi

alueella, olisi tilan verotettava tulo ollut tukierojen vuoksi 37000 euron sijaan 1800 euroa. Jos perhe elää

Juu, muistan tuon lehtijutun hyvin. Sattuneesta syystä. En nyt itsekään sitä löytänyt.

Itsekin kuivuvia savikoita viljelijänä tiedän hyvin mitä tarkoitat. Nurmista ei omakohtaista kokemusta vaan näköhavaintoja mutta kyllä joskus kun ei auta vaikka pellon reunalla itkisi kun sopivaan aikaan sattuva pari päiivää liian pitkä kuivuusjakso jättää ohrasadon alle kolmen tonnin että heilahtaa. Että se niistä edullisista etelän luonnonoloista...

Jos tosiaan nautapuolella ero on noin paljon isompi niin kyllä ihmetellä täytyy. Ja jos nämä minun laskelmani suurinpiirtein pitävät paikkansa. Sikapuolellahan tuo näkyy vaan sillä aika äkkiä kun jos on iso yksikkökoko niin se kerroin ja liikevaihto on niin suuri että ero näkyy aika hätäseen. Jos tuotanto esimerkiksi menee tappion puolelle viljan hinnan nousun takia niin iso yksikkö tuottaa myös paljon tappiota lyhyellä aikaa. Mutta jos tukiero on tämä niin pitkällä tähtäimellä se johtaa kaiken kotieläintuotannon siirtymiseen C-alueelle? Vaikka tekisit mitä ja vaikka olisi miten hyvät luonnonolot niin tuon tukieron umpeen kurominen lienee lähes mahdotonta?


Onhan noita nautatiloja, pitkin etelää, vaikka vähentynyt on niiden määrä, sen myönnän.