Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Elias N - 29.11.15 - klo:22:02
-
Alla uutinen lyhentämättömänä (MT 25.11.2015), josta ei löydy mainintaa Maaseudun nettisivuilta! Asia on ilmeisen arka, mutta täysin looginen tässä tilanteessa.
Siemennyslama voi
ennustaa maitotilojen lakkautusaaltoa
Nautojen siemennysten väheneminen saattaa ennakoida ensi kesän korvalle maitotilojen luopumisaaltoa, Valion alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen arvioi. Tarkempien ennusteiden teko on hänen mielestään kuitenkin ennenaikaista.
Siemennyspalveluihin erikoistunut osuuskunta Faba käy parhaillaan yt-neuvotteluja. Syynä on töiden väheneminen.
Kun siemennysten määrä normaalisti on vähentynyt 5–7 prosentin vuosivauhtia, syys–lokakuussa vähennys oli Faban mukaan 20 prosenttia.
Ilmiö on havaittu Valiollakin, Nousiainen kertoo.
”Siemennysmääriä seurataan meillä tarkkaan kuukausittain.”
Koko vuoden siemennysmäärien ennakoidaan laskevan viime vuodesta kymmenisen prosenttia.
”Kymmenen prosentin lasku lehmämäärässä olisi hurja”, Nousiainen toteaa. ”Suomessa on 280 000 lehmää, joten se merkitsisi kymmeniä tuhansia eläimiä, jos lasku toteutuisi sellaisenaan.”
Näin suoraviivaiseen ennusteluun hän ei lähde.
Talous- ja
jaksamisongelmia
Syyt tilanteeseen ovat Nousiaisen mielestä selvät: Venäjän viennin loppuminen, Kiinan hidastunut talouskasvu ja EU:n maitokiintiöiden vapautuminen huhtikuussa.
Näistä tekijöistä johtuva ylitarjonta veti hinnat laskuun. Lisänä tulivat vielä tukikausien ja maksatusaikataulujen muutokset.
”Kaikki nämä tuntuvat tilatasolla ja vaikuttavat yrittäjien päätöksiin”, Nousiainen sanoo.
Hänen mukaansa tiloilta tulee viestiä, että taloudelliset ja jaksamispaineet ovat kovat.
Toki myös positiivisia viestejä tulee, hän muistuttaa. ”Ei voi sanoa, että kaikki on huonosti.”
Jos lehmämäärä lähtee laskuun, lopettajien kärjessä lienevät pienet tilat.
”Lopettavat ovat yleensä pienempää kaliiperia, tiloja, joilla ei ole pitkään aikaan investoitu eikä ole tiedossa uutta yrittäjää.”
Notkahtavatko
pitkät suorat?
Valion tuotantotilastoissa kuusi viime vuotta ovat olleet hyvin tasaisia. Tilojen määrä on vähentynyt suoraviivaisesti.
Maitomäärä taas on piirtänyt lähes vaakasuoraa viivaa, jos kausivaihtelu jätetään laskuista.
”Viime vuosina lehmämäärä ei ole juurikaan muuttunut, ja keskituotoksen nousu on korvannut eläinmäärän laskun”, Nousiainen kertoo.
Tänä vuonna Suomessa tuotetaan lähes kaksi prosenttia enemmän maitoa kuin viime vuonna.
Monessa Euroopan maassa kasvu on selvästi nopeampaa, useita prosentteja.
”Euroopasta tulleet viestit kertovat, että kasvu jatkuu myös ensi vuoden aikana, vaikkei ehkä niin voimakkaana kuin tämän vuoden aikana.”
-
Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...
-
Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...
Suurimmassa osassa Suomea ei oo rehupulaa. ;)
-
Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...
Suurimmassa osassa Suomea ei oo rehupulaa. ;)
meinasin kans viisastella, jotta navetta on aivan väärässä paikassa, jos rehupula iskee.
-
Taitaa kuitenkin vähennys osua niihin tilojen huonoimpiin lehmiin, liharotusiemennyksiin ja pienten tilojen pienituottoisempiin karjoihin, että kokonaistuotanto litroissa ei kauheasti supistu. Teuraslehmäralli kuitenkin pitää naudan tuottajahinnat alhaalla vielä useita vuosia :(
-
mitäköhän kyseisiin tilastoihin vaikuttaa Semex ja Alta. Samoiten voi toimilupaisuus vaikuttaa hieman siementäjien työnkuvaan. Toki annosmääristä pystyy jotain laskemaan jos laskee vaikka 7000 kiloa/ annos/vuosi.
-
Ei Suomessa ole mitään hätää. Jos maitomäärät tipahtavat kovinkin huomattavasti, saadaan Ruotsita kyllä näppärästi puuttuvat maidot tilalle. :-X
-
Siemennys määrissä laskua, mutta onko lihasonni siemennyksissä nousua?
-
Todnäk monien tekijöiden summa. Jos Faballa on siemennysten määrä pudonnut 5-7% vuodessa, ei lehmien/mullien määrä ole kuitenkaan varmaan sitä tahtia pudonnut. Eli Semex ja Alta ottaneet osansa, omatoimisiemennys ja sitten vähän venäjän vientiä ja Kiinaa mukaan. Heikoimmista lehmistä varmaankin jätetään siementämättä jne. Tuskin vaikuttaa isosti maitomääriin, toki jotain voi tehdä. Spekuloida voi vaikka kuinka.
-
Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...
Syöjistä on pulaa. Tuossa on parissa hautajaisreissuissa tullut ajeltua pitkin poikin maata. Paikoin on pientareet paalia täynnä. Tänä kesänä paalattuja ja muoveista sekä muodosta pääteltynä jo muutaman suven nähneitä. Samalla lohkolla.
Jaetaanko jossakin ilmaista muovia ja oma työ ei maksa mitään?
-
Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...
näillä selekosillahan se on pana rehupula, rehuvuosi paikon huonompi kun 1987. Keski- ja etelä-Suomessa tavaraa pilivin pimmein, mutta se rahti maksaa enmpi ku rehut. Nyt on hyvä sauma lopettaa ja saapi hyvin jäävät rehut myytyö. Yks tällä kylällä lopettaa osin tuon takia
-
Todnäk monien tekijöiden summa. Jos Faballa on siemennysten määrä pudonnut 5-7% vuodessa, ei lehmien/mullien määrä ole kuitenkaan varmaan sitä tahtia pudonnut. Eli Semex ja Alta ottaneet osansa, omatoimisiemennys ja sitten vähän venäjän vientiä ja Kiinaa mukaan. Heikoimmista lehmistä varmaankin jätetään siementämättä jne. Tuskin vaikuttaa isosti maitomääriin, toki jotain voi tehdä. Spekuloida voi vaikka kuinka.
Jostain muistelin lukeneeni, että myös omatoimisiemennyksissä olisi samansuuruinen lasku kuin Faballa. Ehkä viime kesän poikkeuksellisessa säässä kasvaneet rehut aiheuttavat sen, että lehmät eivät näytä kiimojaan ajoissa. Silloin tuskin siemennetäänkään.
-
Se että jotkin pienet/pienehköt maitotilat (alle 40 lehmää) tekevät oikeat ratkaisut (eli lopettavat/vaihtavat tuotantosuuntaa) ei mielestäni ole mikään kauhean negatiivinen käänne kenellekään. Ehkä niille jotka ihan kamalasti tykkäävät navetoinnista, mutta he taitavat jatkaa sitten kuitenkin vaikka tulosta ei tulisikaan.
HYÖTYJÄT:
Yhteiskunnan kannalta pienten tilojen litrat ovat kalleimpia, varsinkin lomitusten ja muiden tilakohtaisten tukisysteemeiden kautta.
Meijerin kannalta tilanne on sama, logistiikka on hankalampaa ja kalliimpaa suhteessa litroihin, tuottajapalveluita käytetään yleensä enemmän suhteessa litroihin.
Tila itse tuskin tekee pienellä eläinmäärällä työmäärää vastaavaa lisäystä tulokseen edes silloin kuin hinnat ovat tosi korkealla. Eli tila kokonaisuutena voi kyllä kannattaa (esim. paljon velattomia peltoja suhteessa eläinmäärään), mutta se luultavasti kannattaisi yhtä hyvin tai paremmin ilman lypsyeläimiä.
HÄVÄJÄT
Pro Agria ryhmä. Tiesittekö että samaan ryhmään kuuluu niin Pro Agria, Faba, kuin Valion alkutuotantokin? Tämä ryhmä on entistä vahvemmin profiloitumassa vain lypsykarjatilojen palvelijaksi, joten asiakasmääärän lasku tietty laskee painoarvoa.
https://www.proagria.fi/tietoa-proagriasta/ryhma
Tästä syystä Pro Agria ei käytännössä koskaan kehota ketään arvioimaan tilansa tulevaisuutta jonkin muun kuin maidon näkövinkkelistä. Siellä ei kohta ole kuin maito- ja nurmialan osaamista ja tosiaalta se haluaa pitää eniten maksavista asiakkaista kiinni kynsin hampain.
Tässä kohtaa olisi tarvetta jonkun muun tahon konsultaatiolle, jollekin joka osaisi yhdessä tilan väen kanssa käydä läpi realistisia vaihtoehtoja sille, miten maidon osuus tilan tuloksen muodostuksessa voitaisiin korvata kokonaan tai jopa ylittää samalla tai pienemmällä työmäärällä kuin ennen on tuotettu maitoa.
Se voi olla että maidosta tulee 30 lehmän tilallekin oikeasti vain 10-15000 euroa enemmän tulosta kuin tilan pelloista tulisi jo ilman lehmiä (liikevaihdon suuri lasku hämää herkästi). Sen verran sivutuloja on aika helppo saada pienemmällä työmäärällä lähes mitä tahansa tekemällä. Suosikkini olisi se että huoltaisi kohtuu hintaan muiden (varsinkin kotieläintilojen) maatalouskoneita talvella. Kannattavaa itselle ja naapureille. Kalustokin on monella jo huoltoihin olemassa, ja esim. 500 tuntia 30€ veloituksella tekisi jo 15000€.
Mitä tulee maitomäriin, en usko suuriin laskuihin tai laskuun ollenkaan vaikka lehmät vähän vähentyisivätkin. Tuotokset ovat hyvässä nousussa, eikö Bäckkärin asiakastiloillakin ole ollut aika komeita lukuja tänä syksynä? Ja vaikka sitä laskua 100 miljoonaa litraa tulisikin, niin se tekisi vain 100 miljoonaa litraa vähemmän persnetolla myytyä maitojauhetta ja teollisuusvoita Valiolle. Positiivinen vaikutus tuottajahintoihin.
EDIT: Yksi hyvä sivutulo nuoremmalle lehmien pois pistäjälle voi olla toiminimilomittajuus. Siis jos lehmiä tykkää katsella mutta ei jatkuvasti. Jo esim. neljän täydellä lomaoikeudella olevan henkilön lomittamisesta (esim. 100 pvä x 6 tuntia tekisi 600 tuntia ja esim. 18000€ laskutusta) tulisi menojen jälkeen yhtä paljon tuloja kuin omasta navetasta.
-
Ja taas törmäämme totuuteen, ettei joka isännästä lomittajaksi, eikä joka lomittajasta isännäksi...toivottavasti kaikki ei noita lomitusyrityksiä perusta.. ::)
-
Ja taas törmäämme totuuteen, ettei joka isännästä lomittajaksi, eikä joka lomittajasta isännäksi...toivottavasti kaikki ei noita lomitusyrityksiä perusta.. ::)
En tarkoittanut että olisi ollenkaan kaikille hyvä vaihtoehto, mutta kuitenkin voi olla aika monille. Ne jotka mieluummin nykertävät koneiden kanssa, tekevät sitten sitä. Ja ne jotka mieluummin lähtevät raivurin kanssa metsään (omaan tai miksei vaikka jonkun muun), tekevät sitten sitä. Vaihtoehtoja on paljon jos on aikaa. Ja sitähän on niillä jotka lehmistä luopuvat. ;)
-
Ja taas törmäämme totuuteen, ettei joka isännästä lomittajaksi, eikä joka lomittajasta isännäksi...toivottavasti kaikki ei noita lomitusyrityksiä perusta.. ::)
En tarkoittanut että olisi ollenkaan kaikille hyvä vaihtoehto, mutta kuitenkin voi olla aika monille. Ne jotka mieluummin nykertävät koneiden kanssa, tekevät sitten sitä. Ja ne jotka mieluummin lähtevät raivurin kanssa metsään (omaan tai miksei vaikka jonkun muun), tekevät sitten sitä. Vaihtoehtoja on paljon jos on aikaa. Ja sitähän on niillä jotka lehmistä luopuvat. ;)
Just näin miksi tapella kantturoidenkanssa kun saaman rahan tai jopa enempi saa paljon vähemmällä työllä.
Tämä nyt ei tietysti koske kaikkia mutta ainakin allekirjoittaneen omistaman tilan tyyppisiä toimijoita.
-
Ja taas törmäämme totuuteen, ettei joka isännästä lomittajaksi, eikä joka lomittajasta isännäksi...toivottavasti kaikki ei noita lomitusyrityksiä perusta.. ::)
Siinä voi ensimmäistä kertaa palkkatyötä opetteleva isäntä ollakin ihmeissään kun ekan kerran elämässään pitää tehdä niin kuin muut haluaa ja määrää, ei niin kuin itse haluaa...
On näitä nähty ja koettu.. Elukat ruokittiinkin väärin, lypsykone oli väärä, sontatykkikin ihan turha... ja paras oli, kun lehmätkin olivat vääriä....Tilan olisi pitänyt muuttua "lomittajan" ehdoilla ja tyyliseksi, ei toisinpäin.. ;D
-
Ja taas törmäämme totuuteen, ettei joka isännästä lomittajaksi, eikä joka lomittajasta isännäksi...toivottavasti kaikki ei noita lomitusyrityksiä perusta.. ::)
Siinä voi ensimmäistä kertaa palkkatyötä opetteleva isäntä ollakin ihmeissään kun ekan kerran elämässään pitää tehdä niin kuin muut haluaa ja määrää, ei niin kuin itse haluaa...
On näitä nähty ja koettu.. Elukat ruokittiinkin väärin, lypsykone oli väärä, sontatykkikin ihan turha... ja paras oli, kun lehmätkin olivat vääriä....Tilan olisi pitänyt muuttua "lomittajan" ehdoilla ja tyyliseksi, ei toisinpäin.. ;D
Tosiaan lähtisin tällaisessa tapauksessa siitä että lehmät pois pistänyt isäntä/emäntä kävisi lähiseudun tiloilla keskustelemassa asioista ensin, kävisi kerran pari lypsylläkin ehkä, ja jos kemiat kohtaa niin sitten hoitaisi tarvittavat paperityöt alkaakseen omaan piikkin lomittaa. Se jos omalta tilalta lähtee lomatoimiston heiteltäväksi paiksta toiseen, ei varmaan sopisi kovin monelle.
-
Antin puheissa on hyvä pointti. Kaikista ei tietenkään ole tekemään yhteistyötä toisen kanssa. Monella tilalla lehmät olisi hävitetty jo kauan aikaa sitten, jos ei olisi emäntä hoitamassa niitä. Tämän tyyppisillä tiloilla isäntä vaan saattaa olla niin laiska, ettei työnteko onnistu palkkatyönä tai Y-tunnuksella muille tekemällä. Niin kauan kun maidosta jotakin saa ja akka jaksaa lypsää ja navettaan ei tarttee panostaa, niin lehmät pysyy. Päätösvalta ja omistus jos/kun on isännällä.
Yksi seminologi sanoi tässä pari aamua sitten, että pienet (alle 20) tilat on jo lopettaneet, että nyt on sitten 20-40 lehmän tilojen vuoro.
-
Todnäk monien tekijöiden summa. Jos Faballa on siemennysten määrä pudonnut 5-7% vuodessa, ei lehmien/mullien määrä ole kuitenkaan varmaan sitä tahtia pudonnut. Eli Semex ja Alta ottaneet osansa, omatoimisiemennys ja sitten vähän venäjän vientiä ja Kiinaa mukaan. Heikoimmista lehmistä varmaankin jätetään siementämättä jne. Tuskin vaikuttaa isosti maitomääriin, toki jotain voi tehdä. Spekuloida voi vaikka kuinka.
Jostain muistelin lukeneeni, että myös omatoimisiemennyksissä olisi samansuuruinen lasku kuin Faballa. Ehkä viime kesän poikkeuksellisessa säässä kasvaneet rehut aiheuttavat sen, että lehmät eivät näytä kiimojaan ajoissa. Silloin tuskin siemennetäänkään.
Juuri näin, siemennyksissä oli otettu mukaan myös toimilupalaiset, eli uutinen kattoi valtakunnan tilanteen. Ammu rekisteröi siemennyksen (koodi 1), sama koodi toimilupalaisella ja faban siementäjällä, paitsi HH;n siemennyspalvelulla on ammussa eri koodi. Ne siemennykset ovat niin vähäisiä ettei niiden muutokset heilauta.
Lehtijutussa oli alun perin niin että normaalisti syksyisin siemennyksiin tulee 5-7 % vähennys, mutta lokakuuhuun mennessä vähennystä oli ollut jo 20%, eli mikä on jo hälyttävän iso muutos.
Me ollaan ainakin siemennelty tänä syksynä tosi reippaasti, hyvin harva jäänyt tarkoituksella siementämättä. Nyt on kaikki siemennysikään kasvatetut hiehot siemennetty ja myös tiinehtynyt mikä on mielestäni hyvä tulos. Joka vuosi ei ole ollut näin.
Se huono rehuvuosi juttu ei jokapuolella Suomea toteutunut niin voimakkaasti. Täällä Etelä-Suomessa laittaisin tämän rehuvuoden melko lailla normaaliksi rehuvuodeksi. Hyviä ykkössatoja saatiin, kakkossadot ovat olleet syötössä haastavia kun ovat liian kuivia eivätkä maita. Ja onhan ennenkin ollut todella surkeita rehuvuosia, eikä ne ole niin voimakkaasti siemennyksiin vaikuttanut.
-
Ja tuohon tilojen lopettamisasiaan; ehkä se on kuitenkin kunkin oma asia jatkaako pienen tai keskikokoisen karjan kanssa vai ei. Ja mielestäni 30-40 lehmää ei ole "pieni" tila vaan se on keskikokoa.
Itse olen miettinyt näin että on jopa taloudellisempaa jatkaa mahdollisimman pitkään kun mahdollista esim. 30-40 lehmän navetassa mikäli systeemit on kunnossa. Siksi koska sellaisessa yksikössä luultavasti investoinnista/peruskorjauksesta on jo aikaa joten seinissä ei ole enää kiinni isoa rahaa, lisäksi työmenetelmät on aika hyvin jo mietítty ja tosiaan saa keskittyä rutiinien pyörittämiseen ja luultavasti jää vähän vapaa-aikaakin. Todennäköisesti velkaa on vähän tai enintään kohtuullisesti.
Jos toinen vaihtoehto on vasta laajentanut niin taloutta syö ne uudet seinät. Jos taas lopetetaan niin uuden toimialan aloittaminen ei välttämättä olekaan rahasampo ja siinä voi olla sitten toisella tavalla kiinni. Jos maitotila on aikasemmin työllistänyt kaksi ja tuonut elannon koko perheelle niin maidontuotannon loppumisen jälkeen emäntä heitetään huonoille työmarkkinoille jossa työllistymisestä ei ole varmuutta. Itse näen että tällä hetkellä jos vaan vähänkin on voimia ja tahtoa ja navetan että lypsyjärjestelmän kunto on hyvä niin kannattaa jatkaa, siis keskikokoisen tilan.
Tällä hetkellä jos muutama tuhat alkaa vääntää muille aktiivitiloille suunnattuja konepajapalveluita ym. niin en tiedä onko siellä oikeasti sitten töitä kaikille.
Ja vaikka esim. alle 30 tai alle 20 lehmää ei ole järkevää niin miksi kaikki on oltava aina niin järkevää? Mielestäni ei ole oikein järkevää maksaa 1 robotin pihatosta 1,3 miljoonaa ja viime vuonna tuon hintalapun navetoita tupsahti jokuinen. Se mikä on järkevää, on aika tilakohtainen asia. Antti-x ei voi kaikkien puolesta sitäkään tietää.
-
Antilla nyt vaan on oma lehmä ojassa vms:n tyyliin.
Tuskinpa 50v kohtuukuntoisen ja helppohoitoisen 20-40 lehmän navetan tilallisella kannattaa lopettaa.
Tällä seudulla kyllä noi vanhat parsinavetat kuulostaa alkavan tyhjenemään ja rehupula on iso kannustin.
E: Ja muujussi voisi sitten kertoa että miksi pohjolan maito on parhaiten kannattavia valiolaisia osuuskuntia vaikka onkin juuri näistä utsjoen maitojen keräilystä vastuussa. Keräilykustannus kestää myös vertailun muihin osuuskuntiin kohtalaisesti.
-
Ja tuohon tilojen lopettamisasiaan; ehkä se on kuitenkin kunkin oma asia jatkaako pienen tai keskikokoisen karjan kanssa vai ei. Ja mielestäni 30-40 lehmää ei ole "pieni" tila vaan se on keskikokoa.
Itse olen miettinyt näin että on jopa taloudellisempaa jatkaa mahdollisimman pitkään kun mahdollista esim. 30-40 lehmän navetassa mikäli systeemit on kunnossa. Siksi koska sellaisessa yksikössä luultavasti investoinnista/peruskorjauksesta on jo aikaa joten seinissä ei ole enää kiinni isoa rahaa, lisäksi työmenetelmät on aika hyvin jo mietítty ja tosiaan saa keskittyä rutiinien pyörittämiseen ja luultavasti jää vähän vapaa-aikaakin. Todennäköisesti velkaa on vähän tai enintään kohtuullisesti.
Jos toinen vaihtoehto on vasta laajentanut niin taloutta syö ne uudet seinät. Jos taas lopetetaan niin uuden toimialan aloittaminen ei välttämättä olekaan rahasampo ja siinä voi olla sitten toisella tavalla kiinni. Jos maitotila on aikasemmin työllistänyt kaksi ja tuonut elannon koko perheelle niin maidontuotannon loppumisen jälkeen emäntä heitetään huonoille työmarkkinoille jossa työllistymisestä ei ole varmuutta. Itse näen että tällä hetkellä jos vaan vähänkin on voimia ja tahtoa ja navetan että lypsyjärjestelmän kunto on hyvä niin kannattaa jatkaa, siis keskikokoisen tilan.
Tällä hetkellä jos muutama tuhat alkaa vääntää muille aktiivitiloille suunnattuja konepajapalveluita ym. niin en tiedä onko siellä oikeasti sitten töitä kaikille.
Ja vaikka esim. alle 30 tai alle 20 lehmää ei ole järkevää niin miksi kaikki on oltava aina niin järkevää? Mielestäni ei ole oikein järkevää maksaa 1 robotin pihatosta 1,3 miljoonaa ja viime vuonna tuon hintalapun navetoita tupsahti jokuinen. Se mikä on järkevää, on aika tilakohtainen asia. Antti-x ei voi kaikkien puolesta sitäkään tietää.
Se kannattaa laskea mikä kannattaa eikä mennä sillä mutulla että koska maidosta tulee liikevaihtoa niin tietysti siitä saa myös itselleen sen palkan. Ja jo pidemmän viestini alussa sanoin että ne jotka tykkäävät niin tekevät kuitenkin sen enempää laskematta että mikä kannattaa.
Vielä vähemmän kannatta toki rakentaa uusi ylihintainen navetta, siitä olen ihan samaa mieltä.
Enkä minä ole sanomassa kellekään mitä tehdä, ei tarvitse minulle kiukutella ja omia valintoja puolustella. Minä vain ehdotan että ne joista tuntuu siltä että navetassa ei aina tai edes lähes aina ole kivaa, laskevat vähän että onko siellä edes rahan takia järkevää viihtyä. BTW, Nyt kun tiedän mikä potentiaali uudessa pihatossa on nostaa tuotosta ja keskipoikimakertaa ja omaa ja eläinten viihtyvyyttä muutenkin, vanhassa huonossa parisnavetassa lypsäminen harmittaisi siltäkin kannalta että vaikka olisi hyvä karja ja panostaisi muuten hommaan minkä pystyy, niin silti se joka tekee eläintä kohden pienempia (ainakin työmäärässä mitattuna) panostuksia uudessa navetassa, pääsee luultavasti paljon parempiin tuloksiin. Eli vaikka en nyt tällä tiedolla ja tässä maailmantilanteessa rakentaisi uutta navettaa, niin en kyllä todellakaan jatkaisi myöskään parsinavettalypsyä jos se parsinavetta ei sattuisi olemaan aika iso ja tosi hyvä ja ergonominen.
Suomessa on kyllä työttömyyttä, mutta samaan aikaan en tunne yhtään viljatilallista (tai sellaisen vaimoa) jolla olisi liian vähän järkevää tekemistä ja olisi töiden puutetta valittanut. Ne jotka saavat maatilayritystä pyöritettyä, löytävät kyllä töitä muualtakin sen minkä tarvitsevat. Yrittämistä tai palkkatyötä.
Saa olla eri mieltä. :)
Tuskinpa 50v kohtuukuntoisen ja helppohoitoisen 20-40 lehmän navetan tilallisella kannattaa lopettaa.
Luultavasti ei ainakaan jos litratukia tulee edelleen vähintään 15 senttiä. Jos taas on vain lypsylehmäpalkkio tulossa ehkä joskus, tilanne voi olla eri.
(http://www.kantrilehti.fi/image/policy:1.75187:1420829097/1-75187.jpg?f=default&w=466&$p$f$w=48f48a6)
Ja alla olevaan viestiin vastauksena että kyllä se tuli mieleen, alle 10 sentin tukialueilla on varmasti keskimäärin helpompi löytää korvaavaa tekemistä kun ehkä jopa on naapureita joiden kanssa kehitellä erilaisia yhteistyökuvioita/työnjakoa. :)
-
Ootko ajatellut että siellä yli 15 sentin tukialueella muita töitä ei ole samaan tyyliin tarjolla kuin kurjalla lehmäpalkkioalueella?
Kyläseppiä ja halontekijöitä ym. on joka kylä täynnä.
Jokainen toki itse päättää miten tekee ja mitä tekee. Meiltä ei ole lehmät lähdössä, mutta niitä onkin pari kappaletta yli 40 :P
-
Mun kannattas laittaa lemmut autoon, vuokrata kaikki pellot 100ha* 200€/ha ja tehdä jotain mukavaa pientä sivupisnestä.
Se ei välttämättä oo enää kaukana ettenkö näin kohta jo tekiskin, vähän vielä velkoja vähemmäksi, mene ja tiedä.
-
Mun kannattas laittaa lemmut autoon, vuokrata kaikki pellot 100ha* 200€/ha ja tehdä jotain mukavaa pientä sivupisnestä.
Se ei välttämättä oo enää kaukana ettenkö näin kohta jo tekiskin, vähän vielä velkoja vähemmäksi, mene ja tiedä.
Olis mielenkiintoista tietää mikä sulla liikevaihto ja paljonko vuokramaata ton oman lisäksi?
Pelkästään heinät silppuamalla ilman karjaa lohkeaa jo se 50-70 ke.
-
Mun kannattas laittaa lemmut autoon, vuokrata kaikki pellot 100ha* 200€/ha ja tehdä jotain mukavaa pientä sivupisnestä.
Se ei välttämättä oo enää kaukana ettenkö näin kohta jo tekiskin, vähän vielä velkoja vähemmäksi, mene ja tiedä.
Olis mielenkiintoista tietää mikä sulla liikevaihto ja paljonko vuokramaata ton oman lisäksi?
Pelkästään heinät silppuamalla ilman karjaa lohkeaa jo se 50-70 ke.
Jos ajatellaan luomun myyntivelvoitetta niin kuittaisiko kasvinviljelytilalla homman se että myy hiukan luomuheinää (jonka urakoitsija paalaa) jos sattuu olemaan parin vuoden välein kelejä ? Tietty jos haluaa välttää pysyviä nurmiä niin pitää vähän uudistella 5 vuoden välein ja sitten voi suojaviljaa myydä (ehkä vaikka pystyyn) siinä samalla.
-
Se että jotkin pienet/pienehköt maitotilat (alle 40 lehmää) tekevät oikeat ratkaisut (eli lopettavat/vaihtavat tuotantosuuntaa) ei mielestäni ole mikään kauhean negatiivinen käänne kenellekään. Ehkä niille jotka ihan kamalasti tykkäävät navetoinnista, mutta he taitavat jatkaa sitten kuitenkin vaikka tulosta ei tulisikaan.
HYÖTYJÄT:
Yhteiskunnan kannalta pienten tilojen litrat ovat kalleimpia, varsinkin lomitusten ja muiden tilakohtaisten tukisysteemeiden kautta.
Meijerin kannalta tilanne on sama, logistiikka on hankalampaa ja kalliimpaa suhteessa litroihin, tuottajapalveluita käytetään yleensä enemmän suhteessa litroihin.
Tila itse tuskin tekee pienellä eläinmäärällä työmäärää vastaavaa lisäystä tulokseen edes silloin kuin hinnat ovat tosi korkealla. Eli tila kokonaisuutena voi kyllä kannattaa (esim. paljon velattomia peltoja suhteessa eläinmäärään), mutta se luultavasti kannattaisi yhtä hyvin tai paremmin ilman lypsyeläimiä.
HÄVÄJÄT
Pro Agria ryhmä. Tiesittekö että samaan ryhmään kuuluu niin Pro Agria, Faba, kuin Valion alkutuotantokin? Tämä ryhmä on entistä vahvemmin profiloitumassa vain lypsykarjatilojen palvelijaksi, joten asiakasmääärän lasku tietty laskee painoarvoa.
https://www.proagria.fi/tietoa-proagriasta/ryhma
Tästä syystä Pro Agria ei käytännössä koskaan kehota ketään arvioimaan tilansa tulevaisuutta jonkin muun kuin maidon näkövinkkelistä. Siellä ei kohta ole kuin maito- ja nurmialan osaamista ja tosiaalta se haluaa pitää eniten maksavista asiakkaista kiinni kynsin hampain.
Tässä kohtaa olisi tarvetta jonkun muun tahon konsultaatiolle, jollekin joka osaisi yhdessä tilan väen kanssa käydä läpi realistisia vaihtoehtoja sille, miten maidon osuus tilan tuloksen muodostuksessa voitaisiin korvata kokonaan tai jopa ylittää samalla tai pienemmällä työmäärällä kuin ennen on tuotettu maitoa.
Se voi olla että maidosta tulee 30 lehmän tilallekin oikeasti vain 10-15000 euroa enemmän tulosta kuin tilan pelloista tulisi jo ilman lehmiä (liikevaihdon suuri lasku hämää herkästi). Sen verran sivutuloja on aika helppo saada pienemmällä työmäärällä lähes mitä tahansa tekemällä. Suosikkini olisi se että huoltaisi kohtuu hintaan muiden (varsinkin kotieläintilojen) maatalouskoneita talvella. Kannattavaa itselle ja naapureille. Kalustokin on monella jo huoltoihin olemassa, ja esim. 500 tuntia 30€ veloituksella tekisi jo 15000€.
Mitä tulee maitomäriin, en usko suuriin laskuihin tai laskuun ollenkaan vaikka lehmät vähän vähentyisivätkin. Tuotokset ovat hyvässä nousussa, eikö Bäckkärin asiakastiloillakin ole ollut aika komeita lukuja tänä syksynä? Ja vaikka sitä laskua 100 miljoonaa litraa tulisikin, niin se tekisi vain 100 miljoonaa litraa vähemmän persnetolla myytyä maitojauhetta ja teollisuusvoita Valiolle. Positiivinen vaikutus tuottajahintoihin.
EDIT: Yksi hyvä sivutulo nuoremmalle lehmien pois pistäjälle voi olla toiminimilomittajuus. Siis jos lehmiä tykkää katsella mutta ei jatkuvasti. Jo esim. neljän täydellä lomaoikeudella olevan henkilön lomittamisesta (esim. 100 pvä x 6 tuntia tekisi 600 tuntia ja esim. 18000€ laskutusta) tulisi menojen jälkeen yhtä paljon tuloja kuin omasta navetasta.
Totuus on vaan siinä että alle 50 hehtaarin tilalle se 30-50 lehmää on kaikinpuolin tuottavinta jos on edes vähääkään lehmäihminen jos siis ylisuuret velat ei rasita. Sitten kun ruvetaan repimään elantonsa oman työn myymisessä tai jossain erikoistuotannossa niin aivan erilainen osaaminen astuu kehiin ja siihen harva navetoija on kyvykäs.
TYämä vuosi on hyvä esimerkkii siitä eli lehmiä pitämällä saavuttaa jonkinnäköisen toimeentulon kun ei laita mitään rahaa mihinkään ylimääräiseen, mutta mikä olisi se työ minkä tänä vuonna olisi saanut myytyä viljelijöille kun lähes kaikki oli varattomina.
-
Mun kannattas laittaa lemmut autoon, vuokrata kaikki pellot 100ha* 200€/ha ja tehdä jotain mukavaa pientä sivupisnestä.
Se ei välttämättä oo enää kaukana ettenkö näin kohta jo tekiskin, vähän vielä velkoja vähemmäksi, mene ja tiedä.
Olis mielenkiintoista tietää mikä sulla liikevaihto ja paljonko vuokramaata ton oman lisäksi?
Pelkästään heinät silppuamalla ilman karjaa lohkeaa jo se 50-70 ke.
Jos ajatellaan luomun myyntivelvoitetta niin kuittaisiko kasvinviljelytilalla homman se että myy hiukan luomuheinää (jonka urakoitsija paalaa) jos sattuu olemaan parin vuoden välein kelejä ? Tietty jos haluaa välttää pysyviä nurmiä niin pitää vähän uudistella 5 vuoden välein ja sitten voi suojaviljaa myydä (ehkä vaikka pystyyn) siinä samalla.
Jos oikein helpolla haluaa päästä niin luomu ei ole vaihtoehto. Ilman eläimiä pitää olla myyntikasveja 30% alasta ja nurmi ei ole myyntikasvi. Homman voi tietty kiertää sopimuksella luomukotieläintilan kanssa. Nurmillakin luomussa korjuuvaatimus toisin kuin tavanomaisessa, mutta vain joka kolmas vuosi.
-
Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...
Jaa, täälläpäin on pula rehuntarvitsijoista, lähiympäristössä satoja hehtaareja rankkoja luomuapilikkoja joudutaan murskaamaan maahan..
Tosin, helpommallahan se sonta tulee niin maahan myllättyä kuin että sen prosessois lehmien kautta..
-
Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...
Jaa, täälläpäin on pula rehuntarvitsijoista, lähiympäristössä satoja hehtaareja rankkoja luomuapilikkoja joudutaan murskaamaan maahan..
Tosin, helpommallahan se sonta tulee niin maahan myllättyä kuin että sen prosessois lehmien kautta..
Lannoittamaton nurmi ei välttämäti ole kauhean hyvä lypsävä vaikka ilmaiseksi saisi. Luomutuet kun jää puuttumaan.
-
Rehupula voi olla yksi syy. Sitäkin paikoin on...
Jaa, täälläpäin on pula rehuntarvitsijoista, lähiympäristössä satoja hehtaareja rankkoja luomuapilikkoja joudutaan murskaamaan maahan..
Tosin, helpommallahan se sonta tulee niin maahan myllättyä kuin että sen prosessois lehmien kautta..
Lannoittamaton nurmi ei välttämäti ole kauhean hyvä lypsävä vaikka ilmaiseksi saisi. Luomutuet kun jää puuttumaan.
Lopettas vaan mahollisimman moni, rakennekehitys rullaa ja maailma pelastuu 8)
-
Ja tuohon tilojen lopettamisasiaan; ehkä se on kuitenkin kunkin oma asia jatkaako pienen tai keskikokoisen karjan kanssa vai ei. Ja mielestäni 30-40 lehmää ei ole "pieni" tila vaan se on keskikokoa.
Itse olen miettinyt näin että on jopa taloudellisempaa jatkaa mahdollisimman pitkään kun mahdollista esim. 30-40 lehmän navetassa mikäli systeemit on kunnossa. Siksi koska sellaisessa yksikössä luultavasti investoinnista/peruskorjauksesta on jo aikaa joten seinissä ei ole enää kiinni isoa rahaa, lisäksi työmenetelmät on aika hyvin jo mietítty ja tosiaan saa keskittyä rutiinien pyörittämiseen ja luultavasti jää vähän vapaa-aikaakin. Todennäköisesti velkaa on vähän tai enintään kohtuullisesti.
Jos toinen vaihtoehto on vasta laajentanut niin taloutta syö ne uudet seinät. Jos taas lopetetaan niin uuden toimialan aloittaminen ei välttämättä olekaan rahasampo ja siinä voi olla sitten toisella tavalla kiinni. Jos maitotila on aikasemmin työllistänyt kaksi ja tuonut elannon koko perheelle niin maidontuotannon loppumisen jälkeen emäntä heitetään huonoille työmarkkinoille jossa työllistymisestä ei ole varmuutta. Itse näen että tällä hetkellä jos vaan vähänkin on voimia ja tahtoa ja navetan että lypsyjärjestelmän kunto on hyvä niin kannattaa jatkaa, siis keskikokoisen tilan.
Tällä hetkellä jos muutama tuhat alkaa vääntää muille aktiivitiloille suunnattuja konepajapalveluita ym. niin en tiedä onko siellä oikeasti sitten töitä kaikille.
Ja vaikka esim. alle 30 tai alle 20 lehmää ei ole järkevää niin miksi kaikki on oltava aina niin järkevää? Mielestäni ei ole oikein järkevää maksaa 1 robotin pihatosta 1,3 miljoonaa ja viime vuonna tuon hintalapun navetoita tupsahti jokuinen. Se mikä on järkevää, on aika tilakohtainen asia. Antti-x ei voi kaikkien puolesta sitäkään tietää.
En kyllä mitenkään jaksa uskoa että kenelläkään on navettaa, jonka töistä ikänsä palkkatyötä tehnyt kokisi jäävän vapaa-aikaa. Ehkä silloin mikäli kaiken suorittavan työn tekevät palkolliset, mutta niitä ei Suomessa montaa ole. Ei sen vanhan navetan toimintatavat sen parempia ole, vaan pitäjät turtuneet työmäärään. Mikäs siinä jos pää ja paikat kestää eikä lapsiakaan enää pahemmin ole nurkissa huomiota vaatimassa. Mutta tosiaan samoille tuntipalkoille pääsee normaaleilla työajoilla melko matalapalkkaisillakin aloilla, johon sitten bonuksena tulot peltojen vuokrasta tai myyntihinnan sijoittamisesta.
-
Ja tuohon tilojen lopettamisasiaan; ehkä se on kuitenkin kunkin oma asia jatkaako pienen tai keskikokoisen karjan kanssa vai ei. Ja mielestäni 30-40 lehmää ei ole "pieni" tila vaan se on keskikokoa.
Itse olen miettinyt näin että on jopa taloudellisempaa jatkaa mahdollisimman pitkään kun mahdollista esim. 30-40 lehmän navetassa mikäli systeemit on kunnossa. Siksi koska sellaisessa yksikössä luultavasti investoinnista/peruskorjauksesta on jo aikaa joten seinissä ei ole enää kiinni isoa rahaa, lisäksi työmenetelmät on aika hyvin jo mietítty ja tosiaan saa keskittyä rutiinien pyörittämiseen ja luultavasti jää vähän vapaa-aikaakin. Todennäköisesti velkaa on vähän tai enintään kohtuullisesti.
Jos toinen vaihtoehto on vasta laajentanut niin taloutta syö ne uudet seinät. Jos taas lopetetaan niin uuden toimialan aloittaminen ei välttämättä olekaan rahasampo ja siinä voi olla sitten toisella tavalla kiinni. Jos maitotila on aikasemmin työllistänyt kaksi ja tuonut elannon koko perheelle niin maidontuotannon loppumisen jälkeen emäntä heitetään huonoille työmarkkinoille jossa työllistymisestä ei ole varmuutta. Itse näen että tällä hetkellä jos vaan vähänkin on voimia ja tahtoa ja navetan että lypsyjärjestelmän kunto on hyvä niin kannattaa jatkaa, siis keskikokoisen tilan.
Tällä hetkellä jos muutama tuhat alkaa vääntää muille aktiivitiloille suunnattuja konepajapalveluita ym. niin en tiedä onko siellä oikeasti sitten töitä kaikille.
Ja vaikka esim. alle 30 tai alle 20 lehmää ei ole järkevää niin miksi kaikki on oltava aina niin järkevää? Mielestäni ei ole oikein järkevää maksaa 1 robotin pihatosta 1,3 miljoonaa ja viime vuonna tuon hintalapun navetoita tupsahti jokuinen. Se mikä on järkevää, on aika tilakohtainen asia. Antti-x ei voi kaikkien puolesta sitäkään tietää.
En kyllä mitenkään jaksa uskoa että kenelläkään on navettaa, jonka töistä ikänsä palkkatyötä tehnyt kokisi jäävän vapaa-aikaa. Ehkä silloin mikäli kaiken suorittavan työn tekevät palkolliset, mutta niitä ei Suomessa montaa ole. Ei sen vanhan navetan toimintatavat sen parempia ole, vaan pitäjät turtuneet työmäärään. Mikäs siinä jos pää ja paikat kestää eikä lapsiakaan enää pahemmin ole nurkissa huomiota vaatimassa. Mutta tosiaan samoille tuntipalkoille pääsee normaaleilla työajoilla melko matalapalkkaisillakin aloilla, johon sitten bonuksena tulot peltojen vuokrasta tai myyntihinnan sijoittamisesta.
Melko monelle maanviljeliälle löytyy hommia muualta kun ovat tunnetusti tottuneet tekemään ja eivät ole ihan pahimpia liiton miehiä. Palkkatasokin alkaa olla että alle 15€/tunti hommia ei taida kohta olla jos ei nyt ihan siivojaksi duunari kaupunkiin lähde kaupungille työllistämistuella.
Tuo 1,2 miljoonaa ja 1 robo on siinä mielenkiintoinen että laskennalisesti sitä ei voi perustella jos enestään lehmiä on se 30-40, mutta jos lehmia on hikiseen se 20 ja nuorkarja, niin sehän jo melkein nelinkertaistaa eläinmäärän. Sittenhän toinen on se mitä ei voida mitata rahalla. Työmukavuus, enemmän vapaa aikaa ynm. asioita mitä ei voi rahalla mitata.
-
Mun kannattas laittaa lemmut autoon, vuokrata kaikki pellot 100ha* 200€/ha ja tehdä jotain mukavaa pientä sivupisnestä.
Se ei välttämättä oo enää kaukana ettenkö näin kohta jo tekiskin, vähän vielä velkoja vähemmäksi, mene ja tiedä.
Olis mielenkiintoista tietää mikä sulla liikevaihto ja paljonko vuokramaata ton oman lisäksi?
Pelkästään heinät silppuamalla ilman karjaa lohkeaa jo se 50-70 ke.
Jos ajatellaan luomun myyntivelvoitetta niin kuittaisiko kasvinviljelytilalla homman se että myy hiukan luomuheinää (jonka urakoitsija paalaa) jos sattuu olemaan parin vuoden välein kelejä ? Tietty jos haluaa välttää pysyviä nurmiä niin pitää vähän uudistella 5 vuoden välein ja sitten voi suojaviljaa myydä (ehkä vaikka pystyyn) siinä samalla.
Jos oikein helpolla haluaa päästä niin luomu ei ole vaihtoehto. Ilman eläimiä pitää olla myyntikasveja 30% alasta ja nurmi ei ole myyntikasvi. Homman voi tietty kiertää sopimuksella luomukotieläintilan kanssa. Nurmillakin luomussa korjuuvaatimus toisin kuin tavanomaisessa, mutta vain joka kolmas vuosi.
Käytännössä viiden vuoden kierto: Apilanurmi, apilanurmi, apilanurmi, syysvilja/syysrypsi, kevätvilja+ns.
Mutta tuohon jos ottaa sen 0,35 eläinyksikköä emolehmiä syömään noi apilat niin hehtaarin katetuotto nousee melko lailla. ::) Toki eläin on aina eläin ja niiden kanssa oot sitten naimisissa pyhää arkea... :-X
-
Mun kannattas laittaa lemmut autoon, vuokrata kaikki pellot 100ha* 200€/ha ja tehdä jotain mukavaa pientä sivupisnestä.
Se ei välttämättä oo enää kaukana ettenkö näin kohta jo tekiskin, vähän vielä velkoja vähemmäksi, mene ja tiedä.
Olis mielenkiintoista tietää mikä sulla liikevaihto ja paljonko vuokramaata ton oman lisäksi?
Pelkästään heinät silppuamalla ilman karjaa lohkeaa jo se 50-70 ke.
Jos ajatellaan luomun myyntivelvoitetta niin kuittaisiko kasvinviljelytilalla homman se että myy hiukan luomuheinää (jonka urakoitsija paalaa) jos sattuu olemaan parin vuoden välein kelejä ? Tietty jos haluaa välttää pysyviä nurmiä niin pitää vähän uudistella 5 vuoden välein ja sitten voi suojaviljaa myydä (ehkä vaikka pystyyn) siinä samalla.
Jos oikein helpolla haluaa päästä niin luomu ei ole vaihtoehto. Ilman eläimiä pitää olla myyntikasveja 30% alasta ja nurmi ei ole myyntikasvi. Homman voi tietty kiertää sopimuksella luomukotieläintilan kanssa. Nurmillakin luomussa korjuuvaatimus toisin kuin tavanomaisessa, mutta vain joka kolmas vuosi.
Käytännössä viiden vuoden kierto: Apilanurmi, apilanurmi, apilanurmi, syysvilja/syysrypsi, kevätvilja+ns.
Mutta tuohon jos ottaa sen 0,35 eläinyksikköä emolehmiä syömään noi apilat niin hehtaarin katetuotto nousee melko lailla. ::) Toki eläin on aina eläin ja niiden kanssa oot sitten naimisissa pyhää arkea... :-X
Yksi apilanurmi välistä pois että täyttyy 30% ehto myyntikasveista. Apilanurmi, apilanurmi, syysvilja/syysrypsi, kevätvilja+ns. Tao sitten kuuden vuoden kierto ja viljojen/öljykasvien väliin herne aluskasvinaan apila. Tuo herne aluskavilla täyttää silloin lataavien kasvien ehdon.
-
Ja tuohon tilojen lopettamisasiaan; ehkä se on kuitenkin kunkin oma asia jatkaako pienen tai keskikokoisen karjan kanssa vai ei. Ja mielestäni 30-40 lehmää ei ole "pieni" tila vaan se on keskikokoa.
Itse olen miettinyt näin että on jopa taloudellisempaa jatkaa mahdollisimman pitkään kun mahdollista esim. 30-40 lehmän navetassa mikäli systeemit on kunnossa. Siksi koska sellaisessa yksikössä luultavasti investoinnista/peruskorjauksesta on jo aikaa joten seinissä ei ole enää kiinni isoa rahaa, lisäksi työmenetelmät on aika hyvin jo mietítty ja tosiaan saa keskittyä rutiinien pyörittämiseen ja luultavasti jää vähän vapaa-aikaakin. Todennäköisesti velkaa on vähän tai enintään kohtuullisesti.
Jos toinen vaihtoehto on vasta laajentanut niin taloutta syö ne uudet seinät. Jos taas lopetetaan niin uuden toimialan aloittaminen ei välttämättä olekaan rahasampo ja siinä voi olla sitten toisella tavalla kiinni. Jos maitotila on aikasemmin työllistänyt kaksi ja tuonut elannon koko perheelle niin maidontuotannon loppumisen jälkeen emäntä heitetään huonoille työmarkkinoille jossa työllistymisestä ei ole varmuutta. Itse näen että tällä hetkellä jos vaan vähänkin on voimia ja tahtoa ja navetan että lypsyjärjestelmän kunto on hyvä niin kannattaa jatkaa, siis keskikokoisen tilan.
Tällä hetkellä jos muutama tuhat alkaa vääntää muille aktiivitiloille suunnattuja konepajapalveluita ym. niin en tiedä onko siellä oikeasti sitten töitä kaikille.
Ja vaikka esim. alle 30 tai alle 20 lehmää ei ole järkevää niin miksi kaikki on oltava aina niin järkevää? Mielestäni ei ole oikein järkevää maksaa 1 robotin pihatosta 1,3 miljoonaa ja viime vuonna tuon hintalapun navetoita tupsahti jokuinen. Se mikä on järkevää, on aika tilakohtainen asia. Antti-x ei voi kaikkien puolesta sitäkään tietää.
En kyllä mitenkään jaksa uskoa että kenelläkään on navettaa, jonka töistä ikänsä palkkatyötä tehnyt kokisi jäävän vapaa-aikaa. Ehkä silloin mikäli kaiken suorittavan työn tekevät palkolliset, mutta niitä ei Suomessa montaa ole. Ei sen vanhan navetan toimintatavat sen parempia ole, vaan pitäjät turtuneet työmäärään. Mikäs siinä jos pää ja paikat kestää eikä lapsiakaan enää pahemmin ole nurkissa huomiota vaatimassa. Mutta tosiaan samoille tuntipalkoille pääsee normaaleilla työajoilla melko matalapalkkaisillakin aloilla, johon sitten bonuksena tulot peltojen vuokrasta tai myyntihinnan sijoittamisesta.
*No joo jos sitä heittäytyisi työttömäksi työnhakijaksi niin kyllä näiden hommien jälkeen on rima korkealla, meillä on sellainen navetta joka ei ole paha, mutta pidemmän päälle siitä voi tulla paha työmaa. Työajat on joustavat ja pystyy ottamaan omaa lomaa keskellä päivää ja työmäärä on muutenkin kohtuullinen. Nyt ollaan sitä ymppilupaa hakemassa, mutta robottinavetta tehdään JOS löytyy sellainen ratkaisu ja urakoitsija joka tekee navetan alle 0,8m€. On aika kova vaade, mutta siihen taivuttava. Mielestäni Suomessa on vaan viime vuodet totuttauduttu siihen että navetta maksaa liikaa, mutta se on saatava loppumaan. Muissa Euroopan maissa on jo pitkään rakennettu edullisesti. Meidän on ennen pitkää seurattava perässä.
-
JOS löytyy sellainen ratkaisu ja urakoitsija joka tekee navetan alle 0,8m€. On aika kova vaade, mutta siihen taivuttava. Mielestäni Suomessa on vaan viime vuodet totuttauduttu siihen että navetta maksaa liikaa, mutta se on saatava loppumaan. Muissa Euroopan maissa on jo pitkään rakennettu edullisesti. Meidän on ennen pitkää seurattava perässä.
Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.
-
JOS löytyy sellainen ratkaisu ja urakoitsija joka tekee navetan alle 0,8m€. On aika kova vaade, mutta siihen taivuttava. Mielestäni Suomessa on vaan viime vuodet totuttauduttu siihen että navetta maksaa liikaa, mutta se on saatava loppumaan. Muissa Euroopan maissa on jo pitkään rakennettu edullisesti. Meidän on ennen pitkää seurattava perässä.
Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.
Millillä noita tehdään
-
JOS löytyy sellainen ratkaisu ja urakoitsija joka tekee navetan alle 0,8m€. On aika kova vaade, mutta siihen taivuttava. Mielestäni Suomessa on vaan viime vuodet totuttauduttu siihen että navetta maksaa liikaa, mutta se on saatava loppumaan. Muissa Euroopan maissa on jo pitkään rakennettu edullisesti. Meidän on ennen pitkää seurattava perässä.
Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.
Millillä noita tehdään
Millillä alv0 saa kahden robon (uudet a4) 3+3 pelti-villa-pelti liimapuupalkkihässäkän kumilietealtailla ja laakasiiloilla. Isännän pitää tehdä paljon itse tuohon ja kaverina on silloin pari osaavaa kylän miestä.
-
Riippuu mitä siihen lasketaan ja mitä rakennetaan. Pelkkä navetta ilman nuorkarja tiloja ynm. Niin voi päästä tuohon 0,8 miljoonaan. Sitten jos tehdään rehustamot, pihat, siilot, säiliöt, nuorkarjatilat ja ynm. Niin ei kaksi miljoonaa robon koko luokassa tahdo riittää.
-
JOS löytyy sellainen ratkaisu ja urakoitsija joka tekee navetan alle 0,8m€. On aika kova vaade, mutta siihen taivuttava. Mielestäni Suomessa on vaan viime vuodet totuttauduttu siihen että navetta maksaa liikaa, mutta se on saatava loppumaan. Muissa Euroopan maissa on jo pitkään rakennettu edullisesti. Meidän on ennen pitkää seurattava perässä.
Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.
Millillä noita tehdään
Millillä alv0 saa kahden robon (uudet a4) 3+3 pelti-villa-pelti liimapuupalkkihässäkän kumilietealtailla ja laakasiiloilla. Isännän pitää tehdä paljon itse tuohon ja kaverina on silloin pari osaavaa kylän miestä.
+ ettei väkisin pystytä sitä lääväänsä tilan pahimpaan prunninevaan
-
Monella tilalla lehmät olisi hävitetty jo kauan aikaa sitten, jos ei olisi emäntä hoitamassa niitä. Tämän tyyppisillä tiloilla isäntä vaan saattaa olla niin laiska, ettei työnteko onnistu palkkatyönä tai Y-tunnuksella muille tekemällä. Niin kauan kun maidosta jotakin saa ja akka jaksaa lypsää ja navettaan ei tarttee panostaa, niin lehmät pysyy. Päätösvalta ja omistus jos/kun on isännällä.
Melko monelle maanviljeliälle löytyy hommia muualta kun ovat tunnetusti tottuneet tekemään ja eivät ole ihan pahimpia liiton miehiä. Palkkatasokin alkaa olla että alle 15€/tunti hommia ei taida kohta olla jos ei nyt ihan siivojaksi duunari kaupunkiin lähde kaupungille työllistämistuella.
Koittakaa nyt jo päättää? Laiska vai ahkera? Mutta täytyy sanoa että esimerkiksi oma yritykseni jossa vaaditaan kommukointitaitoja ja sitä että tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa ja on asiakaspalveluhenkinen niin ihan ensimmäisenä ei tule mieleen että maatilan isäntää töihin hakemalla hakisin, Saattaisinpa harkita toisenkin kerran varsinkin jos olisi ensimmäinen palkkatyöpaikka että kannattaako palkata.
-
Monella tilalla lehmät olisi hävitetty jo kauan aikaa sitten, jos ei olisi emäntä hoitamassa niitä. Tämän tyyppisillä tiloilla isäntä vaan saattaa olla niin laiska, ettei työnteko onnistu palkkatyönä tai Y-tunnuksella muille tekemällä. Niin kauan kun maidosta jotakin saa ja akka jaksaa lypsää ja navettaan ei tarttee panostaa, niin lehmät pysyy. Päätösvalta ja omistus jos/kun on isännällä.
Melko monelle maanviljeliälle löytyy hommia muualta kun ovat tunnetusti tottuneet tekemään ja eivät ole ihan pahimpia liiton miehiä. Palkkatasokin alkaa olla että alle 15€/tunti hommia ei taida kohta olla jos ei nyt ihan siivojaksi duunari kaupunkiin lähde kaupungille työllistämistuella.
Koittakaa nyt jo päättää? Laiska vai ahkera? Mutta täytyy sanoa että esimerkiksi oma yritykseni jossa vaaditaan kommukointitaitoja ja sitä että tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa ja on asiakaspalveluhenkinen niin ihan ensimmäisenä ei tule mieleen että maatilan isäntää töihin hakemalla hakisin, Saattaisinpa harkita toisenkin kerran varsinkin jos olisi ensimmäinen palkkatyöpaikka että kannattaako palkata.
Mää voisin tulla sulle duuniin koska olen tunnetusti erittäin asiakasystävällinen ja miellyttävä :o :o ;D :)
-
Mun kannattas laittaa lemmut autoon, vuokrata kaikki pellot 100ha* 200€/ha ja tehdä jotain mukavaa pientä sivupisnestä.
Se ei välttämättä oo enää kaukana ettenkö näin kohta jo tekiskin, vähän vielä velkoja vähemmäksi, mene ja tiedä.
Olis mielenkiintoista tietää mikä sulla liikevaihto ja paljonko vuokramaata ton oman lisäksi?
Pelkästään heinät silppuamalla ilman karjaa lohkeaa jo se 50-70 ke.
Jos ajatellaan luomun myyntivelvoitetta niin kuittaisiko kasvinviljelytilalla homman se että myy hiukan luomuheinää (jonka urakoitsija paalaa) jos sattuu olemaan parin vuoden välein kelejä ? Tietty jos haluaa välttää pysyviä nurmiä niin pitää vähän uudistella 5 vuoden välein ja sitten voi suojaviljaa myydä (ehkä vaikka pystyyn) siinä samalla.
Jos oikein helpolla haluaa päästä niin luomu ei ole vaihtoehto. Ilman eläimiä pitää olla myyntikasveja 30% alasta ja nurmi ei ole myyntikasvi. Homman voi tietty kiertää sopimuksella luomukotieläintilan kanssa. Nurmillakin luomussa korjuuvaatimus toisin kuin tavanomaisessa, mutta vain joka kolmas vuosi.
Käytännössä viiden vuoden kierto: Apilanurmi, apilanurmi, apilanurmi, syysvilja/syysrypsi, kevätvilja+ns.
Mutta tuohon jos ottaa sen 0,35 eläinyksikköä emolehmiä syömään noi apilat niin hehtaarin katetuotto nousee melko lailla. ::) Toki eläin on aina eläin ja niiden kanssa oot sitten naimisissa pyhää arkea... :-X
Yksi apilanurmi välistä pois että täyttyy 30% ehto myyntikasveista. Apilanurmi, apilanurmi, syysvilja/syysrypsi, kevätvilja+ns. Tao sitten kuuden vuoden kierto ja viljojen/öljykasvien väliin herne aluskasvinaan apila. Tuo herne aluskavilla täyttää silloin lataavien kasvien ehdon.
Tuota.. viiden vuoden kierrossa kaksi myyntiviljavuotta tekee 40%
-
JOS löytyy sellainen ratkaisu ja urakoitsija joka tekee navetan alle 0,8m€. On aika kova vaade, mutta siihen taivuttava. Mielestäni Suomessa on vaan viime vuodet totuttauduttu siihen että navetta maksaa liikaa, mutta se on saatava loppumaan. Muissa Euroopan maissa on jo pitkään rakennettu edullisesti. Meidän on ennen pitkää seurattava perässä.
Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.
Ehkä vähän yleistystäkin, vaikka tottakin että suhteessa 2 robon navetta on halvempi - se on tiedossa mutta ei tällä hetkellä ole vaihtoehto. Sellaista levitysalaa ei ole ja niin iso yksikkö ja eläinmäärä hirvittää. Ja vaikka se teoriassa onnistuisikin niin minä en siitä päätä.
Meillä on yksi luonnos missä suunnittelijan mukaan päästäisiin alhaisiin kustannuksiin kunhan löytyisi vaan urakoitsija joka sen tekisi. Ja pankki on antanut tietynlaisen epävirallisen ehdon että toteutuva kustannus olisi mahdollisimman lähellä ely-keskuksen kustannusarvioita ja 1 robon luokassa se on ollut 650-800t €. Eli haaste on kova ja koko projekti missä on siis pihat, nuorkarjatilat ja uusi lämpökeskus niin enint. 1m€ kokonaiskustannuksena. Se on pakko selvittää että paljonko näissä on ilmaa, jos se hinta on edelleen korkea niin sitten vaihtoehtoisesti lykätään projektia niin kauas että sen 2 robon levitysala on mahdollista. Mutta periaate on että 1 robon navetasta ei milliä makseta ja siinä on tiukasti pysyttävä. Tai sitten ei rakenneta ollenkaan.
-
2 robookin on mun mielestä aika vähän kun nykypäivänä uutta rakennetaan :-\
Kai nyt jonku 3 rivisen verhoseinä visiirihässäkän alle millillä saa. Ja robon kyllä liisaisin.
-
JOS löytyy sellainen ratkaisu ja urakoitsija joka tekee navetan alle 0,8m€. On aika kova vaade, mutta siihen taivuttava. Mielestäni Suomessa on vaan viime vuodet totuttauduttu siihen että navetta maksaa liikaa, mutta se on saatava loppumaan. Muissa Euroopan maissa on jo pitkään rakennettu edullisesti. Meidän on ennen pitkää seurattava perässä.
Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.
Ehkä vähän yleistystäkin, vaikka tottakin että suhteessa 2 robon navetta on halvempi - se on tiedossa mutta ei tällä hetkellä ole vaihtoehto. Sellaista levitysalaa ei ole ja niin iso yksikkö ja eläinmäärä hirvittää. Ja vaikka se teoriassa onnistuisikin niin minä en siitä päätä.
Meillä on yksi luonnos missä suunnittelijan mukaan päästäisiin alhaisiin kustannuksiin kunhan löytyisi vaan urakoitsija joka sen tekisi. Ja pankki on antanut tietynlaisen epävirallisen ehdon että toteutuva kustannus olisi mahdollisimman lähellä ely-keskuksen kustannusarvioita ja 1 robon luokassa se on ollut 650-800t €. Eli haaste on kova ja koko projekti missä on siis pihat, nuorkarjatilat ja uusi lämpökeskus niin enint. 1m€ kokonaiskustannuksena. Se on pakko selvittää että paljonko näissä on ilmaa, jos se hinta on edelleen korkea niin sitten vaihtoehtoisesti lykätään projektia niin kauas että sen 2 robon levitysala on mahdollista. Mutta periaate on että 1 robon navetasta ei milliä makseta ja siinä on tiukasti pysyttävä. Tai sitten ei rakenneta ollenkaan.
Hyvä periaate!
Nyt remonttivaiheeseen tulevat noin 15 vuotta vanhat 60 lehmän navetat maksoi tehdessä pyöreän pari miljoonaa. Eli 300-350 000€. Miten tulot on nousseet, että saman putiikin voi tehdä samalla maksuaikataululla miljoonan maksavana. Ihmettelee hän. Tuo 15 vuoden maksuaika navetalle on muuten liikaa, kai sitä puskuria pitäisi olla ennen remppaa... :-X
-
Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.
[/quote]
Ehkä vähän yleistystäkin, vaikka tottakin että suhteessa 2 robon navetta on halvempi - se on tiedossa mutta ei tällä hetkellä ole vaihtoehto. Sellaista levitysalaa ei ole ja niin iso yksikkö ja eläinmäärä hirvittää. Ja vaikka se teoriassa onnistuisikin niin minä en siitä päätä.
Meillä on yksi luonnos missä suunnittelijan mukaan päästäisiin alhaisiin kustannuksiin kunhan löytyisi vaan urakoitsija joka sen tekisi. Ja pankki on antanut tietynlaisen epävirallisen ehdon että toteutuva kustannus olisi mahdollisimman lähellä ely-keskuksen kustannusarvioita ja 1 robon luokassa se on ollut 650-800t €. Eli haaste on kova ja koko projekti missä on siis pihat, nuorkarjatilat ja uusi lämpökeskus niin enint. 1m€ kokonaiskustannuksena. Se on pakko selvittää että paljonko näissä on ilmaa, jos se hinta on edelleen korkea niin sitten vaihtoehtoisesti lykätään projektia niin kauas että sen 2 robon levitysala on mahdollista. Mutta periaate on että 1 robon navetasta ei milliä makseta ja siinä on tiukasti pysyttävä. Tai sitten ei rakenneta ollenkaan.
[/quote]
Kyllä sen halavallakin voi tehdä mutta pitkäikäinen ja monelta kohtaa tingitty käyttömukavuudesta
ja toimivuudesta lykkää navettamiehelle paskan maun suuhun. Pikkusen laadukkaamin ja paremmin
tehtynä tietty kalliimpi mut paskaa ei kannata tehdä :P
-
Rusinalle pisteet tervepäisyydestä tuon investoinnin harkinnan, tavoitehinnan ja rakentamattomuuden (mikäli tavoitteeseen ei päästä) suhteen. Tälleen kun olisi useampi tuumaillut ja tehnyt tässä viime vuosina, niin mitään maitokriisiä ei olisikaan, pieni niiaus vaan.
-
JOS löytyy sellainen ratkaisu ja urakoitsija joka tekee navetan alle 0,8m€. On aika kova vaade, mutta siihen taivuttava. Mielestäni Suomessa on vaan viime vuodet totuttauduttu siihen että navetta maksaa liikaa, mutta se on saatava loppumaan. Muissa Euroopan maissa on jo pitkään rakennettu edullisesti. Meidän on ennen pitkää seurattava perässä.
Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.
Ehkä vähän yleistystäkin, vaikka tottakin että suhteessa 2 robon navetta on halvempi - se on tiedossa mutta ei tällä hetkellä ole vaihtoehto. Sellaista levitysalaa ei ole ja niin iso yksikkö ja eläinmäärä hirvittää. Ja vaikka se teoriassa onnistuisikin niin minä en siitä päätä.
Meillä on yksi luonnos missä suunnittelijan mukaan päästäisiin alhaisiin kustannuksiin kunhan löytyisi vaan urakoitsija joka sen tekisi. Ja pankki on antanut tietynlaisen epävirallisen ehdon että toteutuva kustannus olisi mahdollisimman lähellä ely-keskuksen kustannusarvioita ja 1 robon luokassa se on ollut 650-800t €. Eli haaste on kova ja koko projekti missä on siis pihat, nuorkarjatilat ja uusi lämpökeskus niin enint. 1m€ kokonaiskustannuksena. Se on pakko selvittää että paljonko näissä on ilmaa, jos se hinta on edelleen korkea niin sitten vaihtoehtoisesti lykätään projektia niin kauas että sen 2 robon levitysala on mahdollista. Mutta periaate on että 1 robon navetasta ei milliä makseta ja siinä on tiukasti pysyttävä. Tai sitten ei rakenneta ollenkaan.
Rakentamisesta en tiedä miten paljon ilmaa hinnoissa voi olla, kun samat firmat voi tehdä vaikka teollisuushalleja tai lähettää miehet takaisin Viroon kun navettoja ei riitä.
Mutta navettakoneissa tuntuu olevan paljon enemmän neuvotteluvaraa kuin viime vuonna. Alkaa tavaraa kerääntyä nurkkiin ja myyntibonukset kadota horisonttiin. DeLavalin asentajakaan ei tiennyt yhtään alueellaan tulossa olevaa uusasennusta, kun viime vuonna piti käyttää aliurakoitsijoita ja silti oli kuukausien jono. Kotimaan markkinoille keskittyvillä firmoilla voisin kuvitella olevan vielä hiljaisempaa.
-
Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.
Ehkä vähän yleistystäkin, vaikka tottakin että suhteessa 2 robon navetta on halvempi - se on tiedossa mutta ei tällä hetkellä ole vaihtoehto. Sellaista levitysalaa ei ole ja niin iso yksikkö ja eläinmäärä hirvittää. Ja vaikka se teoriassa onnistuisikin niin minä en siitä päätä.
Meillä on yksi luonnos missä suunnittelijan mukaan päästäisiin alhaisiin kustannuksiin kunhan löytyisi vaan urakoitsija joka sen tekisi. Ja pankki on antanut tietynlaisen epävirallisen ehdon että toteutuva kustannus olisi mahdollisimman lähellä ely-keskuksen kustannusarvioita ja 1 robon luokassa se on ollut 650-800t €. Eli haaste on kova ja koko projekti missä on siis pihat, nuorkarjatilat ja uusi lämpökeskus niin enint. 1m€ kokonaiskustannuksena. Se on pakko selvittää että paljonko näissä on ilmaa, jos se hinta on edelleen korkea niin sitten vaihtoehtoisesti lykätään projektia niin kauas että sen 2 robon levitysala on mahdollista. Mutta periaate on että 1 robon navetasta ei milliä makseta ja siinä on tiukasti pysyttävä. Tai sitten ei rakenneta ollenkaan.
[/quote]
Kyllä sen halavallakin voi tehdä mutta pitkäikäinen ja monelta kohtaa tingitty käyttömukavuudesta
ja toimivuudesta lykkää navettamiehelle paskan maun suuhun. Pikkusen laadukkaamin ja paremmin
tehtynä tietty kalliimpi mut paskaa ei kannata tehdä :P
[/quote]
Saattaane Jukkakamit kyläillä ja paskaa altaat paukka vaikka siihen oiski 1,2 millii rahaa hukattuna ;)
-
Monella tilalla lehmät olisi hävitetty jo kauan aikaa sitten, jos ei olisi emäntä hoitamassa niitä. Tämän tyyppisillä tiloilla isäntä vaan saattaa olla niin laiska, ettei työnteko onnistu palkkatyönä tai Y-tunnuksella muille tekemällä. Niin kauan kun maidosta jotakin saa ja akka jaksaa lypsää ja navettaan ei tarttee panostaa, niin lehmät pysyy. Päätösvalta ja omistus jos/kun on isännällä.
Melko monelle maanviljeliälle löytyy hommia muualta kun ovat tunnetusti tottuneet tekemään ja eivät ole ihan pahimpia liiton miehiä. Palkkatasokin alkaa olla että alle 15€/tunti hommia ei taida kohta olla jos ei nyt ihan siivojaksi duunari kaupunkiin lähde kaupungille työllistämistuella.
Koittakaa nyt jo päättää? Laiska vai ahkera? Mutta täytyy sanoa että esimerkiksi oma yritykseni jossa vaaditaan kommukointitaitoja ja sitä että tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa ja on asiakaspalveluhenkinen niin ihan ensimmäisenä ei tule mieleen että maatilan isäntää töihin hakemalla hakisin, Saattaisinpa harkita toisenkin kerran varsinkin jos olisi ensimmäinen palkkatyöpaikka että kannattaako palkata.
Mää voisin tulla sulle duuniin koska olen tunnetusti erittäin asiakasystävällinen ja miellyttävä :o :o ;D :)
Mää voisin tulla sulle assistentiks, oppisopimuksella.
Olis viimisen päälle kehverätä palvelua..... ;D
-
Selvästi on investointituet tehneet tehtävänsä, viidentoista vuoden aikana lehmäpaikan hinta on pyöreästi kolmin kertaistunut. Rakentaminen on kallistunut keskimäärin 2,5 % vuosivauhdilla. Mitoitukset enemmän neliöitä/eläin lisää tietysti kustannuksia, mutta kulujen nousu ei silläkään selity. Tavaran toimittajat käyttää samaa logiikkaa hinnoittelussa kuin isännät lisämaa kaupoissa, naapurin navetta maksoi 10000/lehmäpaikka, niin kyllä mekin sellainen tehdään ja vielä pareen...kun ei siellä oo ees sitä ja sitä automatiikkaa... niin 12000 voi helposti mennä ja seuraava kyläläinen pistää taas paremmaksi.
Kysykää mitä maksaa teollisuushallit m2? Lämmin teollisuushalli on helppo muokata navetaksi, seinää pois muutama sata neliötä ja katon harjasta sama homma... hinta vaan tippuu...seiniin verhot ja kattoon harja ilmanvaihto. Aikapaljon näkee sitä että rakennustarvikkeista lasku on käyny useamman kädessä ennen kuin se on lopullisella maksajalla ja kun jokainen lyö siihen oman katteensa, niin siitä sitä hintaa tulee. Parsikalusteet ja muutaman portin ostaa sekä hakee romikselta putkea, jonkin moisen kuorman, niin sillä saa jo melkolailla kalustettua navetan. Robsan voi ottaa leasingillä ja käytettyjä apevaunuja on maakunnat piukassa.
Moni miettii että ei ole aikaa rakentaa täytyy keskittyä siihen mitä osaa eli luomaan paskaa parsinavetassa 2,5 eur/h. Huuhtelee parhaa lehmät ja alkiot pakkaseen. Lehmävasikoita riittävästi kasvamaan ladon nurkkaan ja lehmät korkialaitaseen. Hiehon kasvatuksessa ei kovin paljoa aikaa mene ja kaikki pellot nurmelle ja urakoitsija korjaamaan ne. Tilan väki rakennukselle, maansiirrot, rakennustarvikkeiden nostelua, työmaan siivous, tarvikkeiden kuljetus, sähkökaapeleiden laittaminen kiskoille, kalusteiden pulttaaminen, maalaaminen yms. näistä hommista tienaa kymmenkertaisen tuntipalkan verrattuna siihen navetointiin.
-
Monella tilalla lehmät olisi hävitetty jo kauan aikaa sitten, jos ei olisi emäntä hoitamassa niitä. Tämän tyyppisillä tiloilla isäntä vaan saattaa olla niin laiska, ettei työnteko onnistu palkkatyönä tai Y-tunnuksella muille tekemällä. Niin kauan kun maidosta jotakin saa ja akka jaksaa lypsää ja navettaan ei tarttee panostaa, niin lehmät pysyy. Päätösvalta ja omistus jos/kun on isännällä.
Melko monelle maanviljeliälle löytyy hommia muualta kun ovat tunnetusti tottuneet tekemään ja eivät ole ihan pahimpia liiton miehiä. Palkkatasokin alkaa olla että alle 15€/tunti hommia ei taida kohta olla jos ei nyt ihan siivojaksi duunari kaupunkiin lähde kaupungille työllistämistuella.
Koittakaa nyt jo päättää? Laiska vai ahkera? Mutta täytyy sanoa että esimerkiksi oma yritykseni jossa vaaditaan kommukointitaitoja ja sitä että tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa ja on asiakaspalveluhenkinen niin ihan ensimmäisenä ei tule mieleen että maatilan isäntää töihin hakemalla hakisin, Saattaisinpa harkita toisenkin kerran varsinkin jos olisi ensimmäinen palkkatyöpaikka että kannattaako palkata.
Mää voisin tulla sulle duuniin koska olen tunnetusti erittäin asiakasystävällinen ja miellyttävä :o :o ;D :)
Mää voisin tulla sulle assistentiks, oppisopimuksella.
Olis viimisen päälle kehverätä palvelua..... ;D
Mua just kysyttiin yhteen duuniin, sää voisit ottaa sit Suomen Tampereelta etelään niin minä palvelisin tundran :o
-
Saattaane Jukkakamit kyläillä ja paskaa altaat paukka vaikka siihen oiski 1,2 millii rahaa hukattuna ;)
Säästettiin ettei laitettu kierrätyspumppua ja Acontank vaijeriilla kirrattua tankkia, säästämiselle löytyy hintalappu :P
-
Selvästi on investointituet tehneet tehtävänsä, viidentoista vuoden aikana lehmäpaikan hinta on pyöreästi kolmin kertaistunut. Rakentaminen on kallistunut keskimäärin 2,5 % vuosivauhdilla. Mitoitukset enemmän neliöitä/eläin lisää tietysti kustannuksia, mutta kulujen nousu ei silläkään selity. Tavaran toimittajat käyttää samaa logiikkaa hinnoittelussa kuin isännät lisämaa kaupoissa, naapurin navetta maksoi 10000/lehmäpaikka, niin kyllä mekin sellainen tehdään ja vielä pareen...kun ei siellä oo ees sitä ja sitä automatiikkaa... niin 12000 voi helposti mennä ja seuraava kyläläinen pistää taas paremmaksi.
Kysykää mitä maksaa teollisuushallit m2? Lämmin teollisuushalli on helppo muokata navetaksi, seinää pois muutama sata neliötä ja katon harjasta sama homma... hinta vaan tippuu...seiniin verhot ja kattoon harja ilmanvaihto. Aikapaljon näkee sitä että rakennustarvikkeista lasku on käyny useamman kädessä ennen kuin se on lopullisella maksajalla ja kun jokainen lyö siihen oman katteensa, niin siitä sitä hintaa tulee. Parsikalusteet ja muutaman portin ostaa sekä hakee romikselta putkea, jonkin moisen kuorman, niin sillä saa jo melkolailla kalustettua navetan. Robsan voi ottaa leasingillä ja käytettyjä apevaunuja on maakunnat piukassa.
Moni miettii että ei ole aikaa rakentaa täytyy keskittyä siihen mitä osaa eli luomaan paskaa parsinavetassa 2,5 eur/h. Huuhtelee parhaa lehmät ja alkiot pakkaseen. Lehmävasikoita riittävästi kasvamaan ladon nurkkaan ja lehmät korkialaitaseen. Hiehon kasvatuksessa ei kovin paljoa aikaa mene ja kaikki pellot nurmelle ja urakoitsija korjaamaan ne. Tilan väki rakennukselle, maansiirrot, rakennustarvikkeiden nostelua, työmaan siivous, tarvikkeiden kuljetus, sähkökaapeleiden laittaminen kiskoille, kalusteiden pulttaaminen, maalaaminen yms. näistä hommista tienaa kymmenkertaisen tuntipalkan verrattuna siihen navetointiin.
Meille esiteltiin sellaisia lukuja että 15 000 € olisi realistinen lehmäpaikanhinta! Onhan tämä nyt älytöntä, tämä ala on muutenkin liian pääomavaltainen ja sitä pääomavaltaisuutta lisätään vaan tietoisesti investoimalla seiniin.
Kuinka yksinkertainen eläinsuoja riittäisi E-Suomessa? Kylmäpihatto jonka sivussa on lypsyasema on jo monessa päin kokeiltu ja huonoksi todettu. Lannanpoisto on ongelma kun kokkareet jäätyy yön aikana. Viileä parsipihatto robotilla on vähätöisin, mutta kustannuksiltaan korkein. Rohkeimmat ovat tehneet kuivikepohjaisia lypsylehmille, mutta monet kokee sen työlääksi. Ja onko niissäkään säästö merkittävä?
-
Selvästi on investointituet tehneet tehtävänsä, viidentoista vuoden aikana lehmäpaikan hinta on pyöreästi kolmin kertaistunut. Rakentaminen on kallistunut keskimäärin 2,5 % vuosivauhdilla. Mitoitukset enemmän neliöitä/eläin lisää tietysti kustannuksia, mutta kulujen nousu ei silläkään selity. Tavaran toimittajat käyttää samaa logiikkaa hinnoittelussa kuin isännät lisämaa kaupoissa, naapurin navetta maksoi 10000/lehmäpaikka, niin kyllä mekin sellainen tehdään ja vielä pareen...kun ei siellä oo ees sitä ja sitä automatiikkaa... niin 12000 voi helposti mennä ja seuraava kyläläinen pistää taas paremmaksi.
Kysykää mitä maksaa teollisuushallit m2? Lämmin teollisuushalli on helppo muokata navetaksi, seinää pois muutama sata neliötä ja katon harjasta sama homma... hinta vaan tippuu...seiniin verhot ja kattoon harja ilmanvaihto. Aikapaljon näkee sitä että rakennustarvikkeista lasku on käyny useamman kädessä ennen kuin se on lopullisella maksajalla ja kun jokainen lyö siihen oman katteensa, niin siitä sitä hintaa tulee. Parsikalusteet ja muutaman portin ostaa sekä hakee romikselta putkea, jonkin moisen kuorman, niin sillä saa jo melkolailla kalustettua navetan. Robsan voi ottaa leasingillä ja käytettyjä apevaunuja on maakunnat piukassa.
Moni miettii että ei ole aikaa rakentaa täytyy keskittyä siihen mitä osaa eli luomaan paskaa parsinavetassa 2,5 eur/h. Huuhtelee parhaa lehmät ja alkiot pakkaseen. Lehmävasikoita riittävästi kasvamaan ladon nurkkaan ja lehmät korkialaitaseen. Hiehon kasvatuksessa ei kovin paljoa aikaa mene ja kaikki pellot nurmelle ja urakoitsija korjaamaan ne. Tilan väki rakennukselle, maansiirrot, rakennustarvikkeiden nostelua, työmaan siivous, tarvikkeiden kuljetus, sähkökaapeleiden laittaminen kiskoille, kalusteiden pulttaaminen, maalaaminen yms. näistä hommista tienaa kymmenkertaisen tuntipalkan verrattuna siihen navetointiin.
Meille esiteltiin sellaisia lukuja että 15 000 € olisi realistinen lehmäpaikanhinta! Onhan tämä nyt älytöntä, tämä ala on muutenkin liian pääomavaltainen ja sitä pääomavaltaisuutta lisätään vaan tietoisesti investoimalla seiniin.
Kuinka yksinkertainen eläinsuoja riittäisi E-Suomessa? Kylmäpihatto jonka sivussa on lypsyasema on jo monessa päin kokeiltu ja huonoksi todettu. Lannanpoisto on ongelma kun kokkareet jäätyy yön aikana. Viileä parsipihatto robotilla on vähätöisin, mutta kustannuksiltaan korkein. Rohkeimmat ovat tehneet kuivikepohjaisia lypsylehmille, mutta monet kokee sen työlääksi. Ja onko niissäkään säästö merkittävä?
Rakentamisesta tiedä hölkäsenpöläystä, mutta monestikko noita pakkasjaksoja on, että lanta oikeasti jäätyy lattiaan kiinni??? Meitin navetta on Pohjois-Pohjanmaalla ja lehmillä kylmäpihatto.. Viisi vuotta sitten oli kahden viikon jakso, että oli lanta lattiassa kiinni, muina talvina korkeintaan kolmen päivän pätkiä..elikkäs, meillä ei tulevaisuudessakaan tehdä lämmintä pihattoa naudoille.. Ei edes tämän takia. ::)
-
Olisikko etelä-suomessa noin joka kolmas vuosi viikon ajan?
-
Kun lukee juttuja navettaa rakentaneista, tuntuu että järjestään mainitaan maansiirtotöiden vieneen reilusti enemmän rahaa kuin oli suunniteltu. Eikä ne tunnu aina olevan lehmäpaikkojen laskennassa kiinni, siis kun ei kuulu rakennusfirman urakkaan vaan tila hoitanut itse ensin. Aika paljon tuntuisi olevan mahdollisuuksia siis vähentää kustannuksia jos joustaa navetan sijainnista, tutkii maaperän etukäteen ja selvittää realistisen arvion maanrakennuksen kustannuksesta.
Paras paikka navetalle kai vieläkin 5m graniittikallion pinnan alapuolelle. Sitten ei lietekuilutkaan tunnu niin kalliilta kun niiden paikkojen verran on myynyt sepeliä.
-
Kun lukee juttuja navettaa rakentaneista, tuntuu että järjestään mainitaan maansiirtotöiden vieneen reilusti enemmän rahaa kuin oli suunniteltu. Eikä ne tunnu aina olevan lehmäpaikkojen laskennassa kiinni, siis kun ei kuulu rakennusfirman urakkaan vaan tila hoitanut itse ensin. Aika paljon tuntuisi olevan mahdollisuuksia siis vähentää kustannuksia jos joustaa navetan sijainnista, tutkii maaperän etukäteen ja selvittää realistisen arvion maanrakennuksen kustannuksesta.
Paras paikka navetalle kai vieläkin 5m graniittikallion pinnan alapuolelle. Sitten ei lietekuilutkaan tunnu niin kalliilta kun niiden paikkojen verran on myynyt sepeliä.
Täälläpäin se navetta olisi tuolloin aika syvällä... :P :-X
-
Tuossa rakennuspaikan valinnassakin tulee miettiä sitä ojalankin neuvoa että miettiä vähän tulevaisuuteenkin.
5km päähän kaikesta peruskalliion pultattu navetta kun tulee elinkaarensa aikana paljon kalliimmaksi kuin keskelle omia peltoja rakennettu navetta.
-
Paras paikka navetalle kai vieläkin 5m graniittikallion pinnan alapuolelle. Sitten ei lietekuilutkaan tunnu niin kalliilta kun niiden paikkojen verran on myynyt sepeliä.
Meinaatko, että on sitten atomisuoja siinä samalla?