Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kusti65 - 16.10.15 - klo:23:37
-
5 siipistä paluuauraa tekisi mieli kun nykyinen sarka-aura on 5-siipinen. Veturi on Case MXM155 (NH TM155). Tuohan vie sarka-auraa miten vaan, mutta kuinkas on 5-siipisen paluuauran kanssa, kulkeeko?
Millä traktorilla vedätte ja mitä auraa?
Auran merkeissäkin on kai aikamoisia eroja.
Viekö Case 5-siipistä vai onko parempi tyytyä 4-siipiseen?
-
meille tuli viissiipiset. naapuri vetäny TM135 ja mun on tarkotus vetää TSA 135.
-
Mä oon vähän haaveillut 5-siipisestä sarka-aurasta , meniskö se mitenkään Mf 5470 konehella. Valtralla en kynnä vaikka vois olla paree, mutta ei sovi kätehen. Ajattelis että 5: s sarka olis kevyempi käytös kuin 4:s paluu, mutta jos jollakin kokemusta, niin kehiin. Anteeksi kun häirittin aloittajaa ... :o
-
En kyllä tajua miksi tollanen case ei vois vetää 5 siipistä paluuauraa tai massikka sarka-auraa.
Jos vaan keula pysyy maassa niin 100hv traktorikin riittää.
Tietty tähän tulee make kertomaan kuinka tarvitaan 100hv/siipi ::)
-
kyllähän tuo varsa(t183) jollakilailla 4-siipistä kääntökuhnia hinaa perässään... :D
saa nähä millon taas pakat antautuu... :'(
-
meille tuli viissiipiset. naapuri vetäny TM135 ja mun on tarkotus vetää TSA 135.
Mites muovisiipi on toiminut näillä keleillä? Oletan, että Hes:sää on ollut ohjelmassa hehtaari jos toinenkin...
Maat niin kuivia kuin olla ja saattaa. Jotkut päisteet melko mahdottomassa kunnossa saada minkäänlaista viilua aikaiseksi...
-
5 siipistä paluuauraa tekisi mieli kun nykyinen sarka-aura on 5-siipinen. Veturi on Case MXM155 (NH TM155). Tuohan vie sarka-auraa miten vaan, mutta kuinkas on 5-siipisen paluuauran kanssa, kulkeeko?
Millä traktorilla vedätte ja mitä auraa?
Auran merkeissäkin on kai aikamoisia eroja.
Viekö Case 5-siipistä vai onko parempi tyytyä 4-siipiseen?
Mä kynnin ennen mxm 140 casella.Kakskertaa syksys nostolaitteista jotain petti.Useimmiten nostovarren alapään tappi poikki.
Nokkapainoja oli n1000kg.
Vältit oli Agrolux hrwt muovisiivillä.Nykyään tuo 6920 autopoweri vie samoja välttejä ilman pienintäkään ongelmaa ja 400kg nokkapuntteja.
-
En kyllä tajua miksi tollanen case ei vois vetää 5 siipistä paluuauraa tai massikka sarka-auraa.
Jos vaan keula pysyy maassa niin 100hv traktorikin riittää.
Tietty tähän tulee make kertomaan kuinka tarvitaan 100hv/siipi ::)
150hv minimi 5-siivelle.. +200hv niin menee kevyemmin piukoistakin savista läpi..
-
Kyllä te ootte hauskaa porukkaa. Mää oon kyntäny aikoinaan 4siipisellä sarka-auralla veturina 65-heppanen takaveto. Nyt on 5-siipinen sarka-aura eikä se maxxumin menohaluja yhtään hidasta edes 18" säädöllä. Edes savella. Laittakaa ne aurat säätöihin herran tähen.
-
Täällä 5siipistä paluuauraa vedetty 6620 JD:llä johon tehty keulapainotelineen jatkopala+700kg rautaa, Fendt 818 joko 75 kuikka tai etunostolaitteessa 450kg painona sekä New Holland T6080 jossa 450kg etupainoja. Kaikki on tehon puolesta vetänyt viittä siipeä oikein hyvin.
-
miksi muuten pitää olla paluuaurat? eikös siipiä lisäämällä niin esim. puolihinattavat sarka-aurat kulkee jopa 100 heppasella kivasti ja jälkeä syntty kerralla riittävästi.. nyt 65-90 fiudella 3 siipisiä öveja kiskoo ja kuhan sais net 5 siipiset kotio ni nyyn perään... jaksaa nääs kait nostaa net kun fiude ei oikein...
-
Vähän yli 80 hv takapotkulla kulkee 5 sii..sarka hinattava yllättävän hyvin. Jos muovisiivet vielä laittas.
-
Tänä vuonna kynnin asiakkaalle semmosia vanhoja järvenpohjapeltoja, kerroksittain jotan rapamaata ja väliin savea. Ojamaat päällä. 3 siipinen A-sarjan valtran perässä tuntui välillä jo olevan liikaa. 3.3 tonnia nostava nostolaite ei saanut auroja keplottelematta aina maasta ylös-
-
miksi muuten pitää olla paluuaurat? eikös siipiä lisäämällä niin esim. puolihinattavat sarka-aurat kulkee jopa 100 heppasella kivasti ja jälkeä syntty kerralla riittävästi.. nyt 65-90 fiudella 3 siipisiä öveja kiskoo ja kuhan sais net 5 siipiset kotio ni nyyn perään... jaksaa nääs kait nostaa net kun fiude ei oikein...
Kokeile niin tiedät.
Ja ei kai se vetoteho yleensä rajoita aurojen kokoa, vaan nostoteho.
-
miksi muuten pitää olla paluuaurat? eikös siipiä lisäämällä niin esim. puolihinattavat sarka-aurat kulkee jopa 100 heppasella kivasti ja jälkeä syntty kerralla riittävästi.. nyt 65-90 fiudella 3 siipisiä öveja kiskoo ja kuhan sais net 5 siipiset kotio ni nyyn perään... jaksaa nääs kait nostaa net kun fiude ei oikein...
Eikai tuohon voi muuta vastata kuin että miks ihmeessä sarka-aurat....?
Nimensä mukaiset, sarkapelloille tarkoitettu ja niissä todellakin toimivat. Mutta isommilla lohkoilla, joissa leveyttä satoja metrejä, tulee aloituksia ja lopetuksia ihan liikaa ts. turhaa työtä. Eikä siinä aloitus tai lopetuskohdassa kasva samoin kuin muualla, vaikka ei sadolla olisikaan jollekin merkitystä, kuivauskuluilla on vihreiden jyvien paahtamisessa.
Kuinka paljon pitää olla kerralla kynnettävää, että tarvii viissiipisiä? Joko neloset tai hinattavat isommat, nuo viissiipiset tai isommat nostolaiteaurat vaatii vetokoneelta suht paljon, ja kuskilta malttia ja taitoa. Pienehkö veturi ja hätäinen kuski, takuuvarmaa remonttia.
Nimimerkillä nelisiipisillä ja viissiipisiä tekis mieli, mutta taidan hypätä yli sitten joskus ja ostaa lisäksi käytetyt hinattavat 6 siipiset. Jos koskaan on varaa :P
-
Mä oon vähän haaveillut 5-siipisestä sarka-aurasta , meniskö se mitenkään Mf 5470 konehella. Valtralla en kynnä vaikka vois olla paree, mutta ei sovi kätehen. Ajattelis että 5: s sarka olis kevyempi käytös kuin 4:s paluu, mutta jos jollakin kokemusta, niin kehiin. Anteeksi kun häirittin aloittajaa ... :o
Jos ei ole kuormainta keulassa, niin saattaa paino loppua keulalta. Ei nimittäin ole tässä talossa ihan heti ollut 150 hevosvoimasta neliveto traktoria mikä vm peltolana perässä tarvittaessa keulii.
-
Kait 5 siipiset paluuaurat menee jos sarka-auratkin menee. Maalajeista,pinnanmuodoista ja kosteusolosuhteista toi kulkeminen on kiinni. Kuitenkin todelliset ongelmat tulee nostettaessa jolloin sitä painoa tarvitaan paljon eteen ja sitten rupee nostolaite ja raktorin rungon pultit olemaan kireenä. Taitaa meinaan kiekoleikkureilla ja laukaisulaitteilla olla oikeasti huomattava paino siellä koneen takana ja viellä tosi kaukana.
-
5-siipiset kvernet meni kevyesti 903 valumötillä silloin kun tätä museoviraston hyväksymää toimintaa harrastin. Viilun leveyden säädollä oli peruuttaessa hyvä ohjata auroja. Toki traktorin pieni hyde tuotto hankaloitti tätä ja pienillä kuvioilla vaati myös vahvoja niskalihaksia. Edit: Kyseessä toki puolihinattava sarka-aura
-
5 siipistä paluuauraa tekisi mieli kun nykyinen sarka-aura on 5-siipinen. Veturi on Case MXM155 (NH TM155). Tuohan vie sarka-auraa miten vaan, mutta kuinkas on 5-siipisen paluuauran kanssa, kulkeeko?
Millä traktorilla vedätte ja mitä auraa?
Auran merkeissäkin on kai aikamoisia eroja.
Viekö Case 5-siipistä vai onko parempi tyytyä 4-siipiseen?
SKN voi vastata, millä kannattaa vetää kolmisipistä sarka-auraa ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
Massikka kyllä vetäis 5-siipistä noilla moreenimailla 16" leveydellä ilman ongelmaa, mutta nostaa se ei kyllä jaksais. Ihan tarpeeksi hirvittää jo nuo 4-siipisetkin.
Savimailla 4-siivessä on sitten taas ihan tarpeeksi 100 hevosvoimalle.
-
5-siipistä (muovisiivet) kvernen puolihinattavaa vedän jd 6620:lla.. etunostimessa lisäpainona joko takalana tai kauhallinen maata.. Savon hieta ja turvemailla meni kevyesti 8-10 km/h.. Mut nyt näillä Kymen savilla (kyynel&huokaus) 5 km on jo hyvä vauhti..
-
Kyllä te ootte hauskaa porukkaa. Mää oon kyntäny aikoinaan 4siipisellä sarka-auralla veturina 65-heppanen takaveto. Nyt on 5-siipinen sarka-aura eikä se maxxumin menohaluja yhtään hidasta edes 18" säädöllä. Edes savella. Laittakaa ne aurat säätöihin herran tähen.
Ei oo kyllä savea jos 18" pystyy kyntämään.. Tulee kauhiaa jälkeä..
-
Kyllä te ootte hauskaa porukkaa. Mää oon kyntäny aikoinaan 4siipisellä sarka-auralla veturina 65-heppanen takaveto. Nyt on 5-siipinen sarka-aura eikä se maxxumin menohaluja yhtään hidasta edes 18" säädöllä. Edes savella. Laittakaa ne aurat säätöihin herran tähen.
Ei oo kyllä savea jos 18" pystyy kyntämään.. Tulee kauhiaa jälkeä..
Moommalan savea.... ::)
-
Yks isäntä tuumas, jotta t-sarjan nostolaiteratkaisut on vähän alimitoitettu ja remonttia tulee, siis viissiipisten kans.
-
Yks isäntä tuumas, jotta t-sarjan nostolaiteratkaisut on vähän alimitoitettu ja remonttia tulee, siis viissiipisten kans.
5-siipisen kääntöauran nosto...kyllä mato vinkasee... ??? 10 000 kiloo painoa kahdella akselilla... huh...
-
Samanlaisella traktorilla kulkee vaossa sarka- ja paluuaura, ongelmana on vain tuo paino, suattaapi traktori keulia, kun nostaa viisisiipisen paluuauran ylös sieltä vaosta. Se etu paluuauran painosta on, että siirtää myös painoa enemmän vetotraktorilla, siis pyörä pitää paremmin :). Itse vetelin 3 siipistä paluuauraa 90 dinhevosvoimaisella 4 tonnia painavalla traktorilla, joten 30 DINhv/siipi lienee aika lähellä totuutta, siis viisisiipinen vaatii 150 DINhv. Itse en kyllä käyttäsi 5- siipisiä nostolaiteauroja, mieluummin jo puolihinattavat, säästää nostolaitetta ja aurat kulkevat hieman kevyemmällä tarktorilla.
-
Yks isäntä tuumas, jotta t-sarjan nostolaiteratkaisut on vähän alimitoitettu ja remonttia tulee, siis viissiipisten kans.
5-siipisen kääntöauran nosto...kyllä mato vinkasee... ??? 10 000 kiloo painoa kahdella akselilla... huh...
Ohan tossa mun paska yhistelmässäkin painoo rapiat 20 tonnia. Tosin akseleita on 4 kappaletta.
-
Puolihinattavasta aurasta tulee mukavasti painoa tarktorille, ja automaattinen syvyydensäätö toimii loistavasti.
-
Samanlaisella traktorilla kulkee vaossa sarka- ja paluuaura
Tämä ei kyllä ihan joka tapauksessa pidä paikkansa. Paluuaura suuremmalla painolla pitää työsyvyyden kovemmassakin maassa (eritoten kuivalla kelillä) ja tällöin saa kyllä alitehoisen veturin herkemmin hyytymään. Kukkamullassa tietty tulee sama määrä siipiä samalla vetoteholla.
-
5 siipistä paluuauraa tekisi mieli kun nykyinen sarka-aura on 5-siipinen. Veturi on Case MXM155 (NH TM155). Tuohan vie sarka-auraa miten vaan, mutta kuinkas on 5-siipisen paluuauran kanssa, kulkeeko?
Millä traktorilla vedätte ja mitä auraa?
Auran merkeissäkin on kai aikamoisia eroja.
Viekö Case 5-siipistä vai onko parempi tyytyä 4-siipiseen?
SKN voi vastata, millä kannattaa vetää kolmisipistä sarka-auraa ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Mää oon aatellu sillai et muokkausten aikaan yhdessä on kolmesiipiset sarkikset, yhdessä neljäsiipiset sarkikset ja yhdessä kolmesiipiset paluut. Ajaa millä haluu tai vaikka kaikilla jos kuskeja riittää. ;D
Nyt on liipasimella hankmon vetoon takavetomajori... :-X
-
Paluuaurat on niille jotka ei osaa kyntää.
Itse en kyllä laihosta löydä aloitusten ja lopetusten kohtaa.
Gps on huippupeli muuten kynnössäkin. Ei turhia kiiloja
Päisteet tinttaantuu ihan tarpeeksi ilman ylipainavia aurojakin.
Kyntösaavutuksessa ei ole käytännössä mitään eroa sarka vs. Paluuauroilla, jos lohkot ovat edes siedettävän mallisia.
Lisäbonuksena 3terästen kääntyvien hinnalla saa 6 teräset sarka-aurat.
miksi muuten pitää olla paluuaurat? eikös siipiä lisäämällä niin esim. puolihinattavat sarka-aurat kulkee jopa 100 heppasella kivasti ja jälkeä syntty kerralla riittävästi.. nyt 65-90 fiudella 3 siipisiä öveja kiskoo ja kuhan sais net 5 siipiset kotio ni nyyn perään... jaksaa nääs kait nostaa net kun fiude ei oikein...
Eikai tuohon voi muuta vastata kuin että miks ihmeessä sarka-aurat....?
Nimensä mukaiset, sarkapelloille tarkoitettu ja niissä todellakin toimivat. Mutta isommilla lohkoilla, joissa leveyttä satoja metrejä, tulee aloituksia ja lopetuksia ihan liikaa ts. turhaa työtä. Eikä siinä aloitus tai lopetuskohdassa kasva samoin kuin muualla, vaikka ei sadolla olisikaan jollekin merkitystä, kuivauskuluilla on vihreiden jyvien paahtamisessa.
Kuinka paljon pitää olla kerralla kynnettävää, että tarvii viissiipisiä? Joko neloset tai hinattavat isommat, nuo viissiipiset tai isommat nostolaiteaurat vaatii vetokoneelta suht paljon, ja kuskilta malttia ja taitoa. Pienehkö veturi ja hätäinen kuski, takuuvarmaa remonttia.
Nimimerkillä nelisiipisillä ja viissiipisiä tekis mieli, mutta taidan hypätä yli sitten joskus ja ostaa lisäksi käytetyt hinattavat 6 siipiset. Jos koskaan on varaa :P
-
Oiskohan jollain kokemusta etuauroista, sillä sais keulalle painoa ja 4 siipisiä paluuauroja en haluu isontaa, mutta siipiä vois olla silti pari lisää... Etuauroja olisi suht edullisesti liikkeellä...
-
Paluuaurat on niille jotka ei osaa kyntää.
Itse en kyllä laihosta löydä aloitusten ja lopetusten kohtaa.
Gps on huippupeli muuten kynnössäkin. Ei turhia kiiloja
Päisteet tinttaantuu ihan tarpeeksi ilman ylipainavia aurojakin.
Kyntösaavutuksessa ei ole käytännössä mitään eroa sarka vs. Paluuauroilla, jos lohkot ovat edes siedettävän mallisia.
Lisäbonuksena 3terästen kääntyvien hinnalla saa 6 teräset sarka-aurat.
miksi muuten pitää olla paluuaurat? eikös siipiä lisäämällä niin esim. puolihinattavat sarka-aurat kulkee jopa 100 heppasella kivasti ja jälkeä syntty kerralla riittävästi.. nyt 65-90 fiudella 3 siipisiä öveja kiskoo ja kuhan sais net 5 siipiset kotio ni nyyn perään... jaksaa nääs kait nostaa net kun fiude ei oikein...
Eikai tuohon voi muuta vastata kuin että miks ihmeessä sarka-aurat....?
Nimensä mukaiset, sarkapelloille tarkoitettu ja niissä todellakin toimivat. Mutta isommilla lohkoilla, joissa leveyttä satoja metrejä, tulee aloituksia ja lopetuksia ihan liikaa ts. turhaa työtä. Eikä siinä aloitus tai lopetuskohdassa kasva samoin kuin muualla, vaikka ei sadolla olisikaan jollekin merkitystä, kuivauskuluilla on vihreiden jyvien paahtamisessa.
Kuinka paljon pitää olla kerralla kynnettävää, että tarvii viissiipisiä? Joko neloset tai hinattavat isommat, nuo viissiipiset tai isommat nostolaiteaurat vaatii vetokoneelta suht paljon, ja kuskilta malttia ja taitoa. Pienehkö veturi ja hätäinen kuski, takuuvarmaa remonttia.
Nimimerkillä nelisiipisillä ja viissiipisiä tekis mieli, mutta taidan hypätä yli sitten joskus ja ostaa lisäksi käytetyt hinattavat 6 siipiset. Jos koskaan on varaa :P
Eli pieniä. Mietis lohkoa joka on vaikka 500m leveä, teet monta aloitusta, lopetusta ja silti suurimman ajan ajat aurat ilmassa :o
-
5-siipsiä kvernejä on tullut vedettyä ja nostettua 13 syksyä ja sitä ennen neljää, meno-paluuna siis. Traktorina pari tuhatta hehtaaria kyntänyt Tm 165 nyykkäri, 740 kg painoa keulalla. Lisäksi yksi kaveri kyntää noilla auroilla veturina N valtra, olikohan 160 hv tai jotain sinne päin, mutta kuormain keulalla ja toinen kaveri onkohan 6530 jd kuormainkeulalla. Just tänään hieroin yhen asiakkaan lohkon pötkälleen, jossa maalaji vaihteli multamaasta jäykkään hiesuun ja olisinpa halunnut nähdä, kuinka joku 903 olisi siitä suoriutunut. Tai sitten kun aletaan kivuta näitä yli 15% rinteitä ylös, joille ei lantaakaan saa levittää. Aika paljon siis riippuu pellon ominaisuuksista, millainen vetokone tarvitaan.
Muistelen, että aika tarkkaan 8 t on em. TM:llä taka-akselipaino aurat ilmassa (punnittu tulos), mutta en muista oliko silloin vielä leikkurit paikallaan vaiko ei.
Tämä on 17 syksy, kun kynnän paluuauroilla ja ei todellakaan ole ikävä sarka-auroja. Eikä ole asiakkaillakaan. Pellot alkavat olla paljon tasaisempia ja muutenkin on vähempi tasailua keväisin nurmea perustettaessa. Osasin omasta mielestäni kyntää myös sarka-auroilla, mutta aika paljon parempi kyntäjä olen nykyisin. Molemmilla auratyypeillä saa hyvää ja huonoa kynnöstä, vaativat erilaisen tekniikan. Paluuauran moniin hyviin puoliin lasken myös sen, että voi aina aloittaa kaltevan pellon yläreunasta (mikäli pellon pituussuunta sen sallii) ja kääntää viilut ylämäkeen, jolloin maat pysyvät paremmin mäenpäällä. Sarka-auralla joutuisin peruuttelemaan, jos samaan pyrkisin.
-
tuolla kuhnin master 110 kääntö-auralla tulee kyllä aika hyvää jäläkeä,ku osaa ees suurinpiirtein läpsästä sen perään.. ::)
-
Vit tu miten idioottia porukkaa, mietitään jotain auroja, jossain toisesa ketjussa mietitään, millä jaksais vetää jotain 6-7 metristä äestä, löpöä palaa ja maat tiivistyy, kun raskasta rautaa hinataan vielä raskaammalla raudalla, siirtyisitte pöljät suorakylvöön, niin tulis valmista kerralla, eikä maat tiivistyisi konerallista.
Mieletöntä touhua tuo maan muokkaaminen raskaalla raudalla.
-
ja rikkaa ei löyvy sitten yhtään mistään.. :-*
-
Paluuaurat on niille jotka ei osaa kyntää.
Itse en kyllä laihosta löydä aloitusten ja lopetusten kohtaa.
Gps on huippupeli muuten kynnössäkin. Ei turhia kiiloja
Päisteet tinttaantuu ihan tarpeeksi ilman ylipainavia aurojakin.
Kyntösaavutuksessa ei ole käytännössä mitään eroa sarka vs. Paluuauroilla, jos lohkot ovat edes siedettävän mallisia.
Lisäbonuksena 3terästen kääntyvien hinnalla saa 6 teräset sarka-aurat.
miksi muuten pitää olla paluuaurat? eikös siipiä lisäämällä niin esim. puolihinattavat sarka-aurat kulkee jopa 100 heppasella kivasti ja jälkeä syntty kerralla riittävästi.. nyt 65-90 fiudella 3 siipisiä öveja kiskoo ja kuhan sais net 5 siipiset kotio ni nyyn perään... jaksaa nääs kait nostaa net kun fiude ei oikein...
Eikai tuohon voi muuta vastata kuin että miks ihmeessä sarka-aurat....?
Nimensä mukaiset, sarkapelloille tarkoitettu ja niissä todellakin toimivat. Mutta isommilla lohkoilla, joissa leveyttä satoja metrejä, tulee aloituksia ja lopetuksia ihan liikaa ts. turhaa työtä. Eikä siinä aloitus tai lopetuskohdassa kasva samoin kuin muualla, vaikka ei sadolla olisikaan jollekin merkitystä, kuivauskuluilla on vihreiden jyvien paahtamisessa.
Kuinka paljon pitää olla kerralla kynnettävää, että tarvii viissiipisiä? Joko neloset tai hinattavat isommat, nuo viissiipiset tai isommat nostolaiteaurat vaatii vetokoneelta suht paljon, ja kuskilta malttia ja taitoa. Pienehkö veturi ja hätäinen kuski, takuuvarmaa remonttia.
Nimimerkillä nelisiipisillä ja viissiipisiä tekis mieli, mutta taidan hypätä yli sitten joskus ja ostaa lisäksi käytetyt hinattavat 6 siipiset. Jos koskaan on varaa :P
Täälläpäin on siis kyntötaito hävinnyt jo 1980-luvulla 😇
-
5-siipiset kvernet meni kevyesti 903 valumötillä silloin kun tätä museoviraston hyväksymää toimintaa harrastin. Viilun leveyden säädollä oli peruuttaessa hyvä ohjata auroja. Toki traktorin pieni hyde tuotto hankaloitti tätä ja pienillä kuvioilla vaati myös vahvoja niskalihaksia. Edit: Kyseessä toki puolihinattava sarka-aura
olisiko niin, että kun lohkokoko muuttuu sellaiseksi, että viivisiipiset menopaluut ovat kiinnostavia, voisi samantien siirtyä puolihinattaviin? Jättää ne 3-4 -siipiset pikkulohkoille ja ylimääräiseen päisteajoon?
-
5-siipiset kvernet meni kevyesti 903 valumötillä silloin kun tätä museoviraston hyväksymää toimintaa harrastin. Viilun leveyden säädollä oli peruuttaessa hyvä ohjata auroja. Toki traktorin pieni hyde tuotto hankaloitti tätä ja pienillä kuvioilla vaati myös vahvoja niskalihaksia. Edit: Kyseessä toki puolihinattava sarka-aura
olisiko niin, että kun lohkokoko muuttuu sellaiseksi, että viivisiipiset menopaluut ovat kiinnostavia, voisi samantien siirtyä puolihinattaviin? Jättää ne 3-4 -siipiset pikkulohkoille ja ylimääräiseen päisteajoon?
nimenomaan
-
Vit tu miten idioottia porukkaa, mietitään jotain auroja, jossain toisesa ketjussa mietitään, millä jaksais vetää jotain 6-7 metristä äestä, löpöä palaa ja maat tiivistyy, kun raskasta rautaa hinataan vielä raskaammalla raudalla, siirtyisitte pöljät suorakylvöön, niin tulis valmista kerralla, eikä maat tiivistyisi konerallista.
Mieletöntä touhua tuo maan muokkaaminen raskaalla raudalla.
Just eilen kääntelin pellon joka on muokattu viimeksi v90. Rupes tulee semmosia ruohoja joka ei glyfo kurittanu. Toisekseen ne maat muuttui tiivimäksi, salaojat on loistannu kaikki nää vuodet. Oli kyllä tosi tiukkaa kyntää, viilu jäi pystyyn ja repis isoa paloja kun ei ollu mitään kyntöanturaa. Nyt kun on kuivaa vois mennö hankmolla vielä tasoitta. Se pelto oli viherkesanto jotain 20v, on kalkittu ja VOK josta ohraa ei viihdy. Aurat överum cvh? 4 xl siivin siis puolihinattavat ja 100 hv
https://www.youtube.com/watch?v=odTN1yVDz-w
-
Vanhemmat saittilaset saattavat muistaa David Brown mainoksen jostain 60-70 luvulta, kun 990:n perässä oli 6-siipiset sarka-aurat, oli koneessa tehoa about 60 hv. Taisi olla pelto enemmän kukkamultaa ;D
-
muistan kyllä 990 DB kyntynäytökset, mutta en ollut paikanpäällä. kyllä se oli aika monenlaisesta selvinnyt. Mitä Zetor 8045 tarkoitti kyntötaidon katoamisella?
-
muistan kyllä 990 DB kyntynäytökset, mutta en ollut paikanpäällä. kyllä se oli aika monenlaisesta selvinnyt. Mitä Zetor 8045 tarkoitti kyntötaidon katoamisella?
Osaamattomilla on kuulemma kääntö-aurat ja ei täällä muita olekkaan aktiivitiloilla 😆
-
https://www.youtube.com/watch?v=L1gILwwfeJk
-
https://www.youtube.com/watch?v=L1gILwwfeJk
Taitavat sentään olla tuumaluvultaan aika pieniä nuo aurat. 6-siipinen ei ylety juurikaan enempää takapyörän ulkopuolelle kuin joku 4x16.
-
oisko 12 tuumasella.
-
https://www.youtube.com/watch?v=L1gILwwfeJk
Taitavat sentään olla tuumaluvultaan aika pieniä nuo aurat. 6-siipinen ei ylety juurikaan enempää takapyörän ulkopuolelle kuin joku 4x16.
Olis nyt kunnon saveen koittanut 😇 Semmoseen että viiminen viilukin kaatuu välillä takaisin..
-
Vit tu miten idioottia porukkaa, mietitään jotain auroja, jossain toisesa ketjussa mietitään, millä jaksais vetää jotain 6-7 metristä äestä, löpöä palaa ja maat tiivistyy, kun raskasta rautaa hinataan vielä raskaammalla raudalla, siirtyisitte pöljät suorakylvöön, niin tulis valmista kerralla, eikä maat tiivistyisi konerallista.
Mieletöntä touhua tuo maan muokkaaminen raskaalla raudalla.
Just eilen kääntelin pellon joka on muokattu viimeksi v90. Rupes tulee semmosia ruohoja joka ei glyfo kurittanu. Toisekseen ne maat muuttui tiivimäksi, salaojat on loistannu kaikki nää vuodet. Oli kyllä tosi tiukkaa kyntää, viilu jäi pystyyn ja repis isoa paloja kun ei ollu mitään kyntöanturaa. Nyt kun on kuivaa vois mennö hankmolla vielä tasoitta. Se pelto oli viherkesanto jotain 20v, on kalkittu ja VOK josta ohraa ei viihdy. Aurat överum cvh? 4 xl siivin siis puolihinattavat ja 100 hv
https://www.youtube.com/watch?v=odTN1yVDz-w
Viime syksynä kyntelin lohkoa (savi) joka on jatkuvassa viljanviljelyssä suorakylvetty viimeiset 10v, vaatimattomalla satotasolla..
Kyllä oli stanan tiukkaa kyntää ja isoa klönttiä vaan aura käänsi.. Minkäänlaista matoa tms elämää ei maassa juurikaan ollut.
Tänä kesänä ko lohkolla kasvoi viistonari kvehnä..Nyt sitten kynnin lohkon toista kertaa niin paljon nätimmin ja helpommin maa kääntyi.
Aikaisempina vuosina pellolla oli ollut myös lammikoita kovien sateiden jälkeen.. Tänä kesänä lammikoita ei ollut..
-
Joskus mennyt ruiskuttamaan suorakylvöpeltoa, mielessään laskenut käytettävää nopeutta ja pettynyt rankemman jälkeen!!
-
Tässä kylällä 6 siipiset hinattavat aurat, suurin traktori talossa 6400 vallu... Aiemmin vetivät noita takapotkulla 505 vallulla. Oli toki jonkinverran kiristetty motori ko. vehkeessä, mutta silti. 14 tuumaa taitaa olla normikyntöleveys, tekee 84 tuumaa ts. vähän enemmän kuin 4 siipeä 20 tuumalla. Väitän että nuo kuussiipiset tulee keveämmin kuin neljä siipeä 20 tuumalla?
Kerran oon puolihinattavilla auroilla kyntänyt, mukavat pelit mutta vaatii enemmän kuin 5 siipeä, on sitten paluuaurat tai sarkasellaiset. Kummallakin menee hinattavuuden hyöty vähän hukkaan, nelisiipiset menee nostolaitteissa ja ovat näppärämmät.
-
Siiven malli hydreineissä on aika hyvä kulkemaan ja muovisiivet keventää. Kokonais työleveys ja kyntösyvyys vaikuttaa vetovastukseen eikä ainoastaan siipiluku. Puolihinattavissa tulee yllättävän paljon painoo nostovasille/takapyörille.
-
Vanhemmat saittilaset saattavat muistaa David Brown mainoksen jostain 60-70 luvulta, kun 990:n perässä oli 6-siipiset sarka-aurat, oli koneessa tehoa about 60 hv. Taisi olla pelto enemmän kukkamultaa ;D
990 oli 58 SAE hevosia, myöhemmässä valkoisessa Implematic hydrauliikalla olevassa ilmoitettiin 55 hv DIN.
-
tossa vaan kattelin ohiajaessain yhtäkin peltoa jossa ventillä hitonmoislla auroila ajettui niiiiin moneen suuntaan ja lohkoon moinen lapuu että.... ja reunat oli kyllä niin räänityn näkösiä että ite en kyllä ilkiäis sellaista tien varteen jättää näytille... tuo palluuaurojen saakelinmoinen paino on vaan se mitä ute ainakin kartan ja kun kerran lohkot sen verta pienehköjä että muutalla alotuksella, ( kun sen on opetellu aikoinaan) saa pellon ihan kevyesti muokattavaan kuntoon niin nostolaiteauroilla vaan kälätän edelleen... net 5 siipiset olis vaan ollu mallia 4+1! josta yks olis jääny varaosiks... mutta mäni toisille.
-
Kuinka tiheään teette aloituksia sarka-auroilla?
Yhden 5ha lohkon kynnin yhdellä aloituksella, lohko n.250m kanttiinsa(ei suorakaide). Olisihan siihen toisenkin voinut tehdä, mutta seuraavat 5 vuotta taas nurmella, niin vältin vesivaot kokonaan.
-
Kuinka tiheään teette aloituksia sarka-auroilla?
Yhden 5ha lohkon kynnin yhdellä aloituksella, lohko n.250m kanttiinsa(ei suorakaide). Olisihan siihen toisenkin voinut tehdä, mutta seuraavat 5 vuotta taas nurmella, niin vältin vesivaot kokonaan.
Keskeltä tai sivuista. Eli yks vako keskelle tai sit reunoihin.
Ai nii, mut sithän ei osaa kyntää jos vesivako tekee kiusaa.... ;D
Vitsi vitsi, sen vaon saa tukittua...
-
Puolihinattavasta aurasta tulee mukavasti painoa tarktorille, ja automaattinen syvyydensäätö toimii loistavasti.
Ääni täältäkin puolihinattavalle, vaikka sellaista ei itsellä olekaan. Harjoitttelutilalla oli aikoinaan nelisiipiset puolihinattavat menopaluuaurat. Niitä vedettiin 605 valmetilla, ihan oikeassa savessa meni jopa helposti. 705 kolmesiipisillä kääntöauroilla oli ihan hukassa. Puolihinattavissa on se etu, että niitä on melkein mahdotonta säätää väärin. Se ei koukkaa liian syvältä, eikä työntövarsi panttaa sitä väärään suuntaan isommassakaan notkossa.
Nostolaiteauratkin saa parhaiten toimimaan, kun ottaa työntövarren kokonaan pois, paitsi päisteessä. Voisi olla aika jännää jos työntövarsi korvattaisiin kettingillä, tai hydraulisylinterillä, joka laitettaisiin uivaan asentoon kyntäessä, ja nostettaessa lyhyeksi. Tukipyöräkään ei silloin niin helposti koskettaisi maata käännön aikana. Soikea reikä on ok, mutta usein sen liikevara vaan ei riitä.
8550 valmet + etukuormaaja + 1,5 kuutiota savea kauhassa (ilman saveakin pärjää). Aurat 4+1 +yksi jankkuripiikki 20 cm kyntösyvyyden alla.
-
Kuinka tiheään teette aloituksia sarka-auroilla?
Yhden 5ha lohkon kynnin yhdellä aloituksella, lohko n.250m kanttiinsa(ei suorakaide). Olisihan siihen toisenkin voinut tehdä, mutta seuraavat 5 vuotta taas nurmella, niin vältin vesivaot kokonaan.
Keskeltä tai sivuista. Eli yks vako keskelle tai sit reunoihin.
Ai nii, mut sithän ei osaa kyntää jos vesivako tekee kiusaa.... ;D
Vitsi vitsi, sen vaon saa tukittua...
Jos pellot olis pyöreitä, vois kyntää niin että keskelle tulee napa tai nänni ;D
-
Kuinka tiheään teette aloituksia sarka-auroilla?
Yhden 5ha lohkon kynnin yhdellä aloituksella, lohko n.250m kanttiinsa(ei suorakaide). Olisihan siihen toisenkin voinut tehdä, mutta seuraavat 5 vuotta taas nurmella, niin vältin vesivaot kokonaan.
Keskeltä tai sivuista. Eli yks vako keskelle tai sit reunoihin.
Ai nii, mut sithän ei osaa kyntää jos vesivako tekee kiusaa.... ;D
Vitsi vitsi, sen vaon saa tukittua...
Jos pellot olis pyöreitä, vois kyntää niin että keskelle tulee napa tai nänni ;D
Sama juttu jos höylää oltermannista reunoista siivut, mitä jää keskelle....? ;D
-
Kuinka tiheään teette aloituksia sarka-auroilla?
Yhden 5ha lohkon kynnin yhdellä aloituksella, lohko n.250m kanttiinsa(ei suorakaide). Olisihan siihen toisenkin voinut tehdä, mutta seuraavat 5 vuotta taas nurmella, niin vältin vesivaot kokonaan.
Keskeltä tai sivuista. Eli yks vako keskelle tai sit reunoihin.
Ai nii, mut sithän ei osaa kyntää jos vesivako tekee kiusaa.... ;D
Vitsi vitsi, sen vaon saa tukittua...
Jos pellot olis pyöreitä, vois kyntää niin että keskelle tulee napa tai nänni ;D
Sama juttu jos höylää oltermannista reunoista siivut, mitä jää keskelle....? ;D
Selkäranka
-
Just eilen kääntelin pellon joka on muokattu viimeksi v90. Rupes tulee semmosia ruohoja joka ei glyfo kurittanu. Toisekseen ne maat muuttui tiivimäksi, salaojat on loistannu kaikki nää vuodet. Oli kyllä tosi tiukkaa kyntää, viilu jäi pystyyn ja repis isoa paloja kun ei ollu mitään kyntöanturaa. Nyt kun on kuivaa vois mennö hankmolla vielä tasoitta. Se pelto oli viherkesanto jotain 20v, on kalkittu ja VOK josta ohraa ei viihdy. Aurat överum cvh? 4 xl siivin siis puolihinattavat ja 100 hv
https://www.youtube.com/watch?v=odTN1yVDz-w
Tommonen volvo onki traktori eikä mikään öljylinko. Puoletkaan tän palstan kirjottajista ei pystys kyntämään tuolla edes hehtaaria. Ehkä kaks jos naapuri ei näe.
-
Naapuri on vedelly välillä kevyempiä maita 5 siipisiä 6850 Valtralla.
-
Eipä ole harmikseni ollut mahdollista saada koekäyttöön omille pelloille puolihinattavia ja ostamiseenkaan ei rahat riitä, kun aurat joutuvat maksamaan itsensä kyntämisellä, kun ei ole toiselta momentilta otettavissa. Ei taida oikein näillä pelloilla saada niin paljoa hehtaareita vuodessa, että olisi taloudellisesti perusteltavissa nykyistä kalliimpien aurojen osto, koska en usko, että maksava asiakas haluaisi maksaa enempää puolihinattavalla kynnetystä. Tietysti tiivistysvaikutus erityisesti päisteessä olisi pienempi, joten sillä voisi vähän perustella. Mutta vastaavasti, jos luisto kasvaa verrattuna nostolaiteauraan, niin se kumoaa saavutetun hyödyn.
-
Eipä ole harmikseni ollut mahdollista saada koekäyttöön omille pelloille puolihinattavia ja ostamiseenkaan ei rahat riitä, kun aurat joutuvat maksamaan itsensä kyntämisellä, kun ei ole toiselta momentilta otettavissa. Ei taida oikein näillä pelloilla saada niin paljoa hehtaareita vuodessa, että olisi taloudellisesti perusteltavissa nykyistä kalliimpien aurojen osto, koska en usko, että maksava asiakas haluaisi maksaa enempää puolihinattavalla kynnetystä. Tietysti tiivistysvaikutus erityisesti päisteessä olisi pienempi, joten sillä voisi vähän perustella. Mutta vastaavasti, jos luisto kasvaa verrattuna nostolaiteauraan, niin se kumoaa saavutetun hyödyn.
Luistosta ei musta mitään ongelmaa tule. Itse vedän vanhoja paluu-puolihinattavia koneella joka ei nostolaiteversioita nostaisi. Paremmin se vetää noita puolilaahattavia kuin vastaavan siipimäärän nostolaitemallin sarka-auraa. Puolihinattava on itsessään niin paljon painavampi että se traktorille tuleva osuus riittää kyllä järkevissä oloissa. Se niissä on että ne ei väistele, eli jos kevyt aura alkaa tinkiä työsyvyydestä tiukan paikan kohdalla niin nuo eivät sitä tee.
Pitkiä nuo ovat siinä mielessä että jos on kovin kumpuilevia maastoja niin joutuu etupään syvyyttä korjailemaan tilanteen mukaan.
Uudet ovat kyllä aivan järjettömän hintaisia, ainakin näin persaukiselle :-/
-
Puolihinattavat menee takapotkulla hyvin just panonsa vuoksi, ja ainakin syvyydensäätö/painonsiirto toimii hyvin just etupään syvyydensäädössä. En maksais, enkä maksanut yhtään lisähintaa käytetyistä 5 siipisistä sarka-puolihinattavista.
-
Mahtaako tommonen 5 siipinen ilmajähdytteinen kuitenkin pikkusen koitella trakvaattorin nostolaitetta ja taka aksilaa. Puhumattakaan ihan pienestä maan tiivistys vaikutuksesta ;D Mulla on ainakin semmosia lettoja nuo pellot. Että 4siipisen sarka kvernen kanssa välillä tuntuu että traktori vaan painuu kun niitä yrittää nostaa. Ei sillä moiset kyllä kulkee vaikka tolla 702sella. Jos siinä vaan olis semmonen nostolaite mikä ne jaksais nostaa puhumattakaan kestämisestä. Mut aiheeseen väittäisin että tolla Deuzilla menis hyvin tommoset 5siipist kääntö aurat. Vielä senkin jälkeen kun sitä nostolaitteen nosto korkeutta on rukattu. Mutta hirmu paino on sitte kyllä takapyörillä päisteessä ???
-
On yksi innovaaatio ollut puolihinattavien aurojen kanssa, että pistetään veto tukipyörään. Helposti se onnistuu, hydaulimoottori tukipyörän napaan ja letkut siitä traktorin liitännöihin. Tuolla systeemillä voi auralukua kokemusten mukaan lisätä yhdellä. :)
-
On yksi innovaaatio ollut puolihinattavien aurojen kanssa, että pistetään veto tukipyörään. Helposti se onnistuu, hydaulimoottori tukipyörän napaan ja letkut siitä traktorin liitännöihin. Tuolla systeemillä voi auralukua kokemusten mukaan lisätä yhdellä. :)
Auttaa varmaankin pyörää myös nousemaan liukkaasta vaosta jossain pellonkulmassa.
-
Tuollaisia vedetään velalla, ja se on ihan sama minkä väristä se velka on
-
Hinattavia (sarka)auroja löytyy ainakin tuosta länsinaapurin puolelta sisäänajettuna ihan kohtuuhinnalla.
-
Tuollaisia vedetään velalla, ja se on ihan sama minkä väristä se velka on
;D ;D
-
Mahtaako tommonen 5 siipinen ilmajähdytteinen kuitenkin pikkusen koitella trakvaattorin nostolaitetta ja taka aksilaa. Puhumattakaan ihan pienestä maan tiivistys vaikutuksesta ;D Mulla on ainakin semmosia lettoja nuo pellot. Että 4siipisen sarka kvernen kanssa välillä tuntuu että traktori vaan painuu kun niitä yrittää nostaa. Ei sillä moiset kyllä kulkee vaikka tolla 702sella. Jos siinä vaan olis semmonen nostolaite mikä ne jaksais nostaa puhumattakaan kestämisestä. Mut aiheeseen väittäisin että tolla Deuzilla menis hyvin tommoset 5siipist kääntö aurat. Vielä senkin jälkeen kun sitä nostolaitteen nosto korkeutta on rukattu. Mutta hirmu paino on sitte kyllä takapyörillä päisteessä ???
Deutsi nostaa hyvin 6-siipiset kvernen on-land aurat.. T202 valtralla oli ongelmia niiden kanssa..
-
Mahtaako tommonen 5 siipinen ilmajähdytteinen kuitenkin pikkusen koitella trakvaattorin nostolaitetta ja taka aksilaa. Puhumattakaan ihan pienestä maan tiivistys vaikutuksesta ;D Mulla on ainakin semmosia lettoja nuo pellot. Että 4siipisen sarka kvernen kanssa välillä tuntuu että traktori vaan painuu kun niitä yrittää nostaa. Ei sillä moiset kyllä kulkee vaikka tolla 702sella. Jos siinä vaan olis semmonen nostolaite mikä ne jaksais nostaa puhumattakaan kestämisestä. Mut aiheeseen väittäisin että tolla Deuzilla menis hyvin tommoset 5siipist kääntö aurat. Vielä senkin jälkeen kun sitä nostolaitteen nosto korkeutta on rukattu. Mutta hirmu paino on sitte kyllä takapyörillä päisteessä ???
Deutsi nostaa hyvin 6-siipiset kvernen on-land aurat.. T202 valtralla oli ongelmia niiden kanssa..
Joo vaikuttaa se nostolaite sillain melko väkevältä. ps yksi kipan takalanan varsi tunsi tuon tuskana raudoissaan :-[
-
Onhan niitä 7-siipisiäkin nostolaiteauroja niin eikai ne 5-siipiset vielä kovin nostolaitteen tappovehkeitä voi olla :P
-
Onhan niitä 7-siipisiäkin nostolaiteauroja niin eikai ne 5-siipiset vielä kovin nostolaitteen tappovehkeitä voi olla :P
Joop riippuu kait nostolaitteesta ja sen kunnosta.
-
Onhan niitä 7-siipisiäkin nostolaiteauroja niin eikai ne 5-siipiset vielä kovin nostolaitteen tappovehkeitä voi olla :P
Naapuripellolla kyntelee 3+6 yhdistelmä, keskellä Valtu...
-
Vedetään "velkavivulla"... ;D
-
Vedetään "velkavivulla"... ;D
Noo... ;) taitaa olla minulla ja sinulla samanlainen "ongelma" : vanhoja koneita käytetään vielä viime hetkilläkin ennen kuin eläkkeelle jäädään.. Olen huomannut että ne jotka eivät investoi koneeseen, ei niillä ole käteistä rahaa koskaan sen enempää kuin niilläkään, jotka kohtuudella koneita vaihtavat. Erona vaan se että ne jotka velkaa koneiden vuoksi tekevät, ne myös kyllä joskus saavat koneensa maksettua. Lopputulos: investoijaisännällä ja investoimattomalla isännällä ei vaikkapa 10 vuoden päästä ole kummallakaan rahaa pankissa, mutta investoijalla on sentään maksetut, hyvät koneet.
Osta koneita velaksi, se on vähän niin kuin pakkosäästämistä. sama kuin tupakoimattomilla: koskaan en ole polttanut, mutta ei sitä säästynyttä rahhaa oo missään. jonnekin ne vaan rahat häipyy... ::)
-
Vedetään "velkavivulla"... ;D
Noo... ;) taitaa olla minulla ja sinulla samanlainen "ongelma" : vanhoja koneita käytetään vielä viime hetkilläkin ennen kuin eläkkeelle jäädään.. Olen huomannut että ne jotka eivät investoi koneeseen, ei niillä ole käteistä rahaa koskaan sen enempää kuin niilläkään, jotka kohtuudella koneita vaihtavat. Erona vaan se että ne jotka velkaa koneiden vuoksi tekevät, ne myös kyllä joskus saavat koneensa maksettua. Lopputulos: investoijaisännällä ja investoimattomalla isännällä ei vaikkapa 10 vuoden päästä ole kummallakaan rahaa pankissa, mutta investoijalla on sentään maksetut, hyvät koneet.
Osta koneita velaksi, se on vähän niin kuin pakkosäästämistä. sama kuin tupakoimattomilla: koskaan en ole polttanut, mutta ei sitä säästynyttä rahhaa oo missään. jonnekin ne vaan rahat häipyy... ::)
Se on sitten taas oma häpeä jos vanhoilla prutkuilla rallaaminen tyhjentää tilin... ;D
-
Vedetään "velkavivulla"... ;D
Noo... ;) taitaa olla minulla ja sinulla samanlainen "ongelma" : vanhoja koneita käytetään vielä viime hetkilläkin ennen kuin eläkkeelle jäädään.. Olen huomannut että ne jotka eivät investoi koneeseen, ei niillä ole käteistä rahaa koskaan sen enempää kuin niilläkään, jotka kohtuudella koneita vaihtavat. Erona vaan se että ne jotka velkaa koneiden vuoksi tekevät, ne myös kyllä joskus saavat koneensa maksettua. Lopputulos: investoijaisännällä ja investoimattomalla isännällä ei vaikkapa 10 vuoden päästä ole kummallakaan rahaa pankissa, mutta investoijalla on sentään maksetut, hyvät koneet.
Osta koneita velaksi, se on vähän niin kuin pakkosäästämistä. sama kuin tupakoimattomilla: koskaan en ole polttanut, mutta ei sitä säästynyttä rahhaa oo missään. jonnekin ne vaan rahat häipyy... ::)
Se on sitten taas oma häpeä jos vanhoilla prutkuilla rallaaminen tyhjentää tilin... ;D
Jos sulle jää pankkitilille rahaa, niin se on hyvä saavutus. Kyllä se ylimääräinen ainakin perheellisellä kuluu -vois jopa sanoa että pitääkin kulua, jos lapsistaan välittää :D- perheen ja sen harrastusten ylläpitoon.
-
Vedetään "velkavivulla"... ;D
Noo... ;) taitaa olla minulla ja sinulla samanlainen "ongelma" : vanhoja koneita käytetään vielä viime hetkilläkin ennen kuin eläkkeelle jäädään.. Olen huomannut että ne jotka eivät investoi koneeseen, ei niillä ole käteistä rahaa koskaan sen enempää kuin niilläkään, jotka kohtuudella koneita vaihtavat. Erona vaan se että ne jotka velkaa koneiden vuoksi tekevät, ne myös kyllä joskus saavat koneensa maksettua. Lopputulos: investoijaisännällä ja investoimattomalla isännällä ei vaikkapa 10 vuoden päästä ole kummallakaan rahaa pankissa, mutta investoijalla on sentään maksetut, hyvät koneet.
Osta koneita velaksi, se on vähän niin kuin pakkosäästämistä. sama kuin tupakoimattomilla: koskaan en ole polttanut, mutta ei sitä säästynyttä rahhaa oo missään. jonnekin ne vaan rahat häipyy... ::)
Ihanko meinaatte että 5-siipiseen kääntöauraan ja johonki vanhaan -20 sarjan autopoweriin pitää ottaa velkaa :o :o :o :o :o
-
Vedetään "velkavivulla"... ;D
Noo... ;) taitaa olla minulla ja sinulla samanlainen "ongelma" : vanhoja koneita käytetään vielä viime hetkilläkin ennen kuin eläkkeelle jäädään.. Olen huomannut että ne jotka eivät investoi koneeseen, ei niillä ole käteistä rahaa koskaan sen enempää kuin niilläkään, jotka kohtuudella koneita vaihtavat. Erona vaan se että ne jotka velkaa koneiden vuoksi tekevät, ne myös kyllä joskus saavat koneensa maksettua. Lopputulos: investoijaisännällä ja investoimattomalla isännällä ei vaikkapa 10 vuoden päästä ole kummallakaan rahaa pankissa, mutta investoijalla on sentään maksetut, hyvät koneet.
Osta koneita velaksi, se on vähän niin kuin pakkosäästämistä. sama kuin tupakoimattomilla: koskaan en ole polttanut, mutta ei sitä säästynyttä rahhaa oo missään. jonnekin ne vaan rahat häipyy... ::)
Ihanko meinaatte että 5-siipiseen kääntöauraan ja johonki vanhaan -20 sarjan autopoweriin pitää ottaa velkaa :o :o :o :o :o
Mulla on ainaki kauheesti velkaa kun käytössä on 10-siipee ja vetureissa hevosia liki 400. :-[
-
Vedetään "velkavivulla"... ;D
Noo... ;) taitaa olla minulla ja sinulla samanlainen "ongelma" : vanhoja koneita käytetään vielä viime hetkilläkin ennen kuin eläkkeelle jäädään.. Olen huomannut että ne jotka eivät investoi koneeseen, ei niillä ole käteistä rahaa koskaan sen enempää kuin niilläkään, jotka kohtuudella koneita vaihtavat. Erona vaan se että ne jotka velkaa koneiden vuoksi tekevät, ne myös kyllä joskus saavat koneensa maksettua. Lopputulos: investoijaisännällä ja investoimattomalla isännällä ei vaikkapa 10 vuoden päästä ole kummallakaan rahaa pankissa, mutta investoijalla on sentään maksetut, hyvät koneet.
Osta koneita velaksi, se on vähän niin kuin pakkosäästämistä. sama kuin tupakoimattomilla: koskaan en ole polttanut, mutta ei sitä säästynyttä rahhaa oo missään. jonnekin ne vaan rahat häipyy... ::)
Ihanko meinaatte että 5-siipiseen kääntöauraan ja johonki vanhaan -20 sarjan autopoweriin pitää ottaa velkaa :o :o :o :o :o
Kyyllä. Valitettavasti.
Nyt on niin tiukkaa ettei ole ku rapiat 3 tonnia tilillä. Laskuja melkein samanlainen määrä :( Ja tarvis ens vuoden apulannat tilata. Ja talvilöpöö.
Ossuuspankki - täältä tullaan.Taas. ;D
-
Koneet olen aina ostanut käteisellä. Pellonostoon voi ottaa velkaakin. ;)
-
Koneet olen aina ostanut käteisellä. Pellonostoon voi ottaa velkaakin. ;)
8) 8) 8)
-
Koneet olen aina ostanut käteisellä. Pellonostoon voi ottaa velkaakin. ;)
8) 8) 8)
Mää ostan kaiken ryyd-fyrkalla 8)
-
Peltoa, traktoreita, autoja, työkoneita on ostettu jo pitkään käteisellä.
-
Vedetään "velkavivulla"... ;D
Noo... ;) taitaa olla minulla ja sinulla samanlainen "ongelma" : vanhoja koneita käytetään vielä viime hetkilläkin ennen kuin eläkkeelle jäädään.. Olen huomannut että ne jotka eivät investoi koneeseen, ei niillä ole käteistä rahaa koskaan sen enempää kuin niilläkään, jotka kohtuudella koneita vaihtavat. Erona vaan se että ne jotka velkaa koneiden vuoksi tekevät, ne myös kyllä joskus saavat koneensa maksettua. Lopputulos: investoijaisännällä ja investoimattomalla isännällä ei vaikkapa 10 vuoden päästä ole kummallakaan rahaa pankissa, mutta investoijalla on sentään maksetut, hyvät koneet.
Osta koneita velaksi, se on vähän niin kuin pakkosäästämistä. sama kuin tupakoimattomilla: koskaan en ole polttanut, mutta ei sitä säästynyttä rahhaa oo missään. jonnekin ne vaan rahat häipyy... ::)
Ihanko meinaatte että 5-siipiseen kääntöauraan ja johonki vanhaan -20 sarjan autopoweriin pitää ottaa velkaa :o :o :o :o :o
Kyyllä. Valitettavasti.
Nyt on niin tiukkaa ettei ole ku rapiat 3 tonnia tilillä. Laskuja melkein samanlainen määrä :( Ja tarvis ens vuoden apulannat tilata. Ja talvilöpöö.
Ossuuspankki - täältä tullaan.Taas. ;D
Saatko niin hyvän tuoton pääomalle, että ne lannat kannattaa tilata jo nyt ja seisottaa monta kuukautta taivasalla tai ladossa? ???