Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 08.06.15 - klo:09:14
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/ymp%C3%A4rist%C3%B6korvauksessa-kymmenien-miljoonien-vaje-1.123205
-
Ensi vuonna pitäisi alkaa "joutsenpeltotuki", eipä taida löytyä rahaa siihenkään.
-
Jos tundramaidon tukia uhkaisi leikkaus, löytäisi Marttila siihen uutta rahaa nopeasti.
-
Siis ihan oikeesti! Kokoomus tänkin homman sössi edelisessä hallituksessa ja päästi vihreät päättämään maataloustuista. Tässä lopputulos! Byrogratiaa piti keventää ja helpottaa, mutta TÄMÄN STUBIDO/KATAISEN halituksen aikaan se vain paheni!
-
Siis ihan oikeesti! Kokoomus tänkin homman sössi edelisessä hallituksessa ja päästi vihreät päättämään maataloustuista. Tässä lopputulos! Byrogratiaa piti keventää ja helpottaa, mutta TÄMÄN STUBIDO/KATAISEN halituksen aikaan se vain paheni!
On totta, että edellisen hallituksen olisi pitänyt puuttua tundratuotantoon rajuilla leikkauksilla.
-
Siis ihan oikeesti! Kokoomus tänkin homman sössi edelisessä hallituksessa ja päästi vihreät päättämään maataloustuista. Tässä lopputulos! Byrogratiaa piti keventää ja helpottaa, mutta TÄMÄN STUBIDO/KATAISEN halituksen aikaan se vain paheni!
On totta, että edellisen hallituksen olisi pitänyt puuttua tundratuotantoon rajuilla leikkauksilla.
Silloin olisi saatu vain vielä kauhempai pyydys tästä ympäristötuki systeemistä! Sarvanmaakin lässyttää jostain byrogratian vähentämisestä! V.......tu meillä KOKOOMUKSEN omat virkamiehet tekee vain lisää byrogratiaa ja joku SARVIPÖLLÖ puhuu pahempaa paskaa kuin göbbels!
-
Siis ihan oikeesti! Kokoomus tänkin homman sössi edelisessä hallituksessa ja päästi vihreät päättämään maataloustuista. Tässä lopputulos! Byrogratiaa piti keventää ja helpottaa, mutta TÄMÄN STUBIDO/KATAISEN halituksen aikaan se vain paheni!
On totta, että edellisen hallituksen olisi pitänyt puuttua tundratuotantoon rajuilla leikkauksilla.
Silloin olisi saatu vain vielä kauhempai pyydys tästä ympäristötuki systeemistä! Sarvanmaakin lässyttää jostain byrogratian vähentämisestä! V.......tu meillä KOKOOMUKSEN omat virkamiehet tekee vain lisää byrogratiaa ja joku SARVIPÖLLÖ puhuu pahempaa paskaa kuin göbbels!
Höpön, tolkuttomansuuren maidon pohjoisen tuen leikkauksilla olisi hoidettu nyt puuttuva ympäristötukiraha.
-
Veetillä pakkomielle tehdä itsensä naurunalaiseksi.
-
Veetillä pakkomielle tehdä itsensä naurunalaiseksi.
Ei toki, sen aivoissa ei ole asetusta "siirry eteenpäin", polkee paikallaan.. ::)
-
Siis ihan oikeesti! Kokoomus tänkin homman sössi edelisessä hallituksessa ja päästi vihreät päättämään maataloustuista. Tässä lopputulos! Byrogratiaa piti keventää ja helpottaa, mutta TÄMÄN STUBIDO/KATAISEN halituksen aikaan se vain paheni!
On totta, että edellisen hallituksen olisi pitänyt puuttua tundratuotantoon rajuilla leikkauksilla.
Silloin olisi saatu vain vielä kauhempai pyydys tästä ympäristötuki systeemistä! Sarvanmaakin lässyttää jostain byrogratian vähentämisestä! V.......tu meillä KOKOOMUKSEN omat virkamiehet tekee vain lisää byrogratiaa ja joku SARVIPÖLLÖ puhuu pahempaa paskaa kuin göbbels!
Höpön, tolkuttomansuuren maidon pohjoisen tuen leikkauksilla olisi hoidettu nyt puuttuva ympäristötukiraha.
No Katainen aikoinaan ilmoitti "ettei rahat ole vvm:stä kiini kun vain pykälä löytyy!" Katainen unohti vain kertoa että se pykälä on jo olemassa! Artiklan 142 mukaisia tukia ei ole maksettu Suomessa koskaan täysimääräisenä! Samalla on aiheutettu artiklan 141 alas ajo! Mikä aloitettiin jo Lipposen hallituskauden aikana Hemilän toimiessa juoksupoikana Lipposelle ja Niinistölle!
-
Kotimaa 31.1.2005 3:00:18
********************************
TS/Harri Kavén
Paavo Myllymäki (vas.) Varsinais-Suomen tuottajaliitosta ja Visa Merikoski Pirkanmaalta eivät hyväksy pohjoisessa tiukkenevia vaatimuksia, joiden mukaan Suomeen on luotava kaksi eri tukijärjestelmää.
MTK:n liittokokouksen kuumin puheenaihe
Pohjois-Suomessa haluttaisiin pudottaa etelän viljelijät maatalouden tukikelkasta
(HARRI KAVÉN)
Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.
Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.
Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.
- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.
EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.
Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.
Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.
Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.
Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.
MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.
- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.
Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.
Etelän viljelijöistä taksisuhareita
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.
Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:
“Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella… Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää…Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin”.
Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.
- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.
- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.
Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.
- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.
Julkaistu 31.1.2005 3:00:18
-
VEPS-tunnus KK 251/1998 vp
Valtiopäivät 1998
Kirjallinen kysymys 251
Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointitukijärjestelmän kehittämisestä
Eduskunnan Puhemiehelle
EU-jäsenyyteen sopeutetun Suomen maatalouden osalta on havaittavissa nouseva investointivauhti. Investoinnit sinällään ovat jokaiselle elinkeinolle myönteinen asia. Maatalouden osalta investointihalukkuuteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti erikoislaatuiseksi luotu investointitukiehtojärjestelmä. Paitsi että sen mukaan saa eri kohteisiin erisuuruista tukea, tuki vaihtelee myös alueittain.
Pohjoisten luonnonolosuhteiden edellyttämä tuotantotuki on tasoltaan riittämätön ja aleneva. Etelä-Suomen osalta kotieläintalouden tuotantotuen puutteita paikataan etupainotteisesti vuosille 1997_1999 annettavalla investointituella. Etelä-Suomen kilpailukykyongelman katsotaan ratkeavan järjestelmän mukaan myönnettävien investointitukien muodossa. Samalla kasvava investointitahti edesauttaa juuri sellaista maatalouden rakennepolitiikkaa, mikä on nykyisen hallituksen tavoite. Tilakokoja kasvatetaan ja suurien tuotantoyksiköiden kautta haetaan tehokkuutta. Pelkona Etelä-Suomenkin osalta kuitenkin on, että investointitukea saavat kohteetkin ovat vain investointeihin liittyvän laina-ajan oikeutettuja harjoittamaan kannattavaa tuotantoa.
Pohjois-Suomen viljelijöiden silmissä meneillä olevaan maatalouden investointibuumiin ja sen vauhdittamaan rakennemuutokseen liittyy yksi suuri uhkakuva: maataloustuotannon valuminen eteläiseen Suomeen. Se, että vakavien vaikeuksien tuki jaetaan eteläisessä Suomessa investointitukien muodossa, erilaistaa maatalouden investointimahdollisuudet alueellisesti. Ja se seikka, että eteläiseen Suomeen investoidaan paljon muuta maata enemmän, ei voi olla näkymättä tulevaisuudessa monella eri tasolla.
Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä investointitukijärjestelmään liittyvän, alueellista kehitystä eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi, ja aikooko Hallitus tarkistaa tässä mielessä Suomen maatalouden investointituki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?
Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
Hannu Takkula /kesk
-
VEPS-tunnus KK 251/1998 vp
Valtiopäivät 1998
Kirjallinen kysymys 251
Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointitukijärjestelmän kehittämisestä
Eduskunnan Puhemiehelle
EU-jäsenyyteen sopeutetun Suomen maatalouden osalta on havaittavissa nouseva investointivauhti. Investoinnit sinällään ovat jokaiselle elinkeinolle myönteinen asia. Maatalouden osalta investointihalukkuuteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti erikoislaatuiseksi luotu investointitukiehtojärjestelmä. Paitsi että sen mukaan saa eri kohteisiin erisuuruista tukea, tuki vaihtelee myös alueittain.
Pohjoisten luonnonolosuhteiden edellyttämä tuotantotuki on tasoltaan riittämätön ja aleneva. Etelä-Suomen osalta kotieläintalouden tuotantotuen puutteita paikataan etupainotteisesti vuosille 1997_1999 annettavalla investointituella. Etelä-Suomen kilpailukykyongelman katsotaan ratkeavan järjestelmän mukaan myönnettävien investointitukien muodossa. Samalla kasvava investointitahti edesauttaa juuri sellaista maatalouden rakennepolitiikkaa, mikä on nykyisen hallituksen tavoite. Tilakokoja kasvatetaan ja suurien tuotantoyksiköiden kautta haetaan tehokkuutta. Pelkona Etelä-Suomenkin osalta kuitenkin on, että investointitukea saavat kohteetkin ovat vain investointeihin liittyvän laina-ajan oikeutettuja harjoittamaan kannattavaa tuotantoa.
Pohjois-Suomen viljelijöiden silmissä meneillä olevaan maatalouden investointibuumiin ja sen vauhdittamaan rakennemuutokseen liittyy yksi suuri uhkakuva: maataloustuotannon valuminen eteläiseen Suomeen. Se, että vakavien vaikeuksien tuki jaetaan eteläisessä Suomessa investointitukien muodossa, erilaistaa maatalouden investointimahdollisuudet alueellisesti. Ja se seikka, että eteläiseen Suomeen investoidaan paljon muuta maata enemmän, ei voi olla näkymättä tulevaisuudessa monella eri tasolla.
Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä investointitukijärjestelmään liittyvän, alueellista kehitystä eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi, ja aikooko Hallitus tarkistaa tässä mielessä Suomen maatalouden investointituki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?
Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
Hannu Takkula /kesk
Kutern Veetin linkittämästä tekstistä nähdään! Lipposen hallitus maksoi INVESTOINTITUKIA etelään eu jäsenyyden alkuaikoina 141 artiklan pohjalta! Tämä johti siihen että eu:ssa katsottiin ettei Suomen maatalous tarvitse eu:n tukea ja myös kansallinen tukikin Lipposen hallituksen toimesta on joutunut kriitisen tarkailun kohteeksi! Suomi maksaa tällä hetkellä MILJARDI sotalla enemmän eu_hun päin kun saa sieltä. Tämä johtuu vain siitä että Lipposen sininenmuna hallitus toheloi Suomen eu:sopimuksen!
-
Näin on asia.
-
VEPS-tunnus KK 251/1998 vp
Valtiopäivät 1998
Kirjallinen kysymys 251
Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointitukijärjestelmän kehittämisestä
Eduskunnan Puhemiehelle
EU-jäsenyyteen sopeutetun Suomen maatalouden osalta on havaittavissa nouseva investointivauhti. Investoinnit sinällään ovat jokaiselle elinkeinolle myönteinen asia. Maatalouden osalta investointihalukkuuteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti erikoislaatuiseksi luotu investointitukiehtojärjestelmä. Paitsi että sen mukaan saa eri kohteisiin erisuuruista tukea, tuki vaihtelee myös alueittain.
Pohjoisten luonnonolosuhteiden edellyttämä tuotantotuki on tasoltaan riittämätön ja aleneva. Etelä-Suomen osalta kotieläintalouden tuotantotuen puutteita paikataan etupainotteisesti vuosille 1997_1999 annettavalla investointituella. Etelä-Suomen kilpailukykyongelman katsotaan ratkeavan järjestelmän mukaan myönnettävien investointitukien muodossa. Samalla kasvava investointitahti edesauttaa juuri sellaista maatalouden rakennepolitiikkaa, mikä on nykyisen hallituksen tavoite. Tilakokoja kasvatetaan ja suurien tuotantoyksiköiden kautta haetaan tehokkuutta. Pelkona Etelä-Suomenkin osalta kuitenkin on, että investointitukea saavat kohteetkin ovat vain investointeihin liittyvän laina-ajan oikeutettuja harjoittamaan kannattavaa tuotantoa.
Pohjois-Suomen viljelijöiden silmissä meneillä olevaan maatalouden investointibuumiin ja sen vauhdittamaan rakennemuutokseen liittyy yksi suuri uhkakuva: maataloustuotannon valuminen eteläiseen Suomeen. Se, että vakavien vaikeuksien tuki jaetaan eteläisessä Suomessa investointitukien muodossa, erilaistaa maatalouden investointimahdollisuudet alueellisesti. Ja se seikka, että eteläiseen Suomeen investoidaan paljon muuta maata enemmän, ei voi olla näkymättä tulevaisuudessa monella eri tasolla.
Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä investointitukijärjestelmään liittyvän, alueellista kehitystä eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi, ja aikooko Hallitus tarkistaa tässä mielessä Suomen maatalouden investointituki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?
Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
Hannu Takkula /kesk
Kutern Veetin linkittämästä tekstistä nähdään! Lipposen hallitus maksoi INVESTOINTITUKIA etelään eu jäsenyyden alkuaikoina 141 artiklan pohjalta! Tämä johti siihen että eu:ssa katsottiin ettei Suomen maatalous tarvitse eu:n tukea ja myös kansallinen tukikin Lipposen hallituksen toimesta on joutunut kriitisen tarkailun kohteeksi! Suomi maksaa tällä hetkellä MILJARDI sotalla enemmän eu_hun päin kun saa sieltä. Tämä johtuu vain siitä että Lipposen sininenmuna hallitus toheloi Suomen eu:sopimuksen!
Höpön höpön, EU määräsi maksettavaksi AB-alueelle korotetut investointituet, MTK junttasi ne heti alkuunsa pois. Komissari Fischler määräsi ne palautettavaksi, mutta hänen virkakautensa päättyi ennen kuin Korkeaoja sai ne palautettua. Ahon hallitus oli valmis jättämään Etelä-Suomen maatalouden heitteille liittymisneuvotteluissa, kunhan pohjoiseen saatiin hyvät tundratuet.
-
VEPS-tunnus KK 251/1998 vp
Valtiopäivät 1998
Kirjallinen kysymys 251
Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointitukijärjestelmän kehittämisestä
Eduskunnan Puhemiehelle
EU-jäsenyyteen sopeutetun Suomen maatalouden osalta on havaittavissa nouseva investointivauhti. Investoinnit sinällään ovat jokaiselle elinkeinolle myönteinen asia. Maatalouden osalta investointihalukkuuteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti erikoislaatuiseksi luotu investointitukiehtojärjestelmä. Paitsi että sen mukaan saa eri kohteisiin erisuuruista tukea, tuki vaihtelee myös alueittain.
Pohjoisten luonnonolosuhteiden edellyttämä tuotantotuki on tasoltaan riittämätön ja aleneva. Etelä-Suomen osalta kotieläintalouden tuotantotuen puutteita paikataan etupainotteisesti vuosille 1997_1999 annettavalla investointituella. Etelä-Suomen kilpailukykyongelman katsotaan ratkeavan järjestelmän mukaan myönnettävien investointitukien muodossa. Samalla kasvava investointitahti edesauttaa juuri sellaista maatalouden rakennepolitiikkaa, mikä on nykyisen hallituksen tavoite. Tilakokoja kasvatetaan ja suurien tuotantoyksiköiden kautta haetaan tehokkuutta. Pelkona Etelä-Suomenkin osalta kuitenkin on, että investointitukea saavat kohteetkin ovat vain investointeihin liittyvän laina-ajan oikeutettuja harjoittamaan kannattavaa tuotantoa.
Pohjois-Suomen viljelijöiden silmissä meneillä olevaan maatalouden investointibuumiin ja sen vauhdittamaan rakennemuutokseen liittyy yksi suuri uhkakuva: maataloustuotannon valuminen eteläiseen Suomeen. Se, että vakavien vaikeuksien tuki jaetaan eteläisessä Suomessa investointitukien muodossa, erilaistaa maatalouden investointimahdollisuudet alueellisesti. Ja se seikka, että eteläiseen Suomeen investoidaan paljon muuta maata enemmän, ei voi olla näkymättä tulevaisuudessa monella eri tasolla.
Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä investointitukijärjestelmään liittyvän, alueellista kehitystä eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi, ja aikooko Hallitus tarkistaa tässä mielessä Suomen maatalouden investointituki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?
Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
Hannu Takkula /kesk
Kutern Veetin linkittämästä tekstistä nähdään! Lipposen hallitus maksoi INVESTOINTITUKIA etelään eu jäsenyyden alkuaikoina 141 artiklan pohjalta! Tämä johti siihen että eu:ssa katsottiin ettei Suomen maatalous tarvitse eu:n tukea ja myös kansallinen tukikin Lipposen hallituksen toimesta on joutunut kriitisen tarkailun kohteeksi! Suomi maksaa tällä hetkellä MILJARDI sotalla enemmän eu_hun päin kun saa sieltä. Tämä johtuu vain siitä että Lipposen sininenmuna hallitus toheloi Suomen eu:sopimuksen!
Höpön höpön, EU määräsi maksettavaksi AB-alueelle korotetut investointituet, MTK junttasi ne heti alkuunsa pois. Komissari Fischler määräsi ne palautettavaksi, mutta hänen virkakautensa päättyi ennen kuin Korkeaoja sai ne palautettua. Ahon hallitus oli valmis jättämään Etelä-Suomen maatalouden heitteille liittymisneuvotteluissa, kunhan pohjoiseen saatiin hyvät tundratuet.
Älä jauha p......askaa!
Ahon hallitus neuvotteli eu:n liitymisopimuksen. Kuten myös ARTIKLAT 141 ja 142! Artiklassa 141 sanotaan selvästi että artiklaa voidaan soveltaa vasta sitten kun artikla 142 on laitettu täysimääräisenä täytäntöön! Artiklaa 142 ei ole miissään vaiheessa sovellettu täysimääräiseeti, niin mitenkä voidaan olettaaettä artiklaa 141 voitaisii myös soveltaa.
-
Nimenomaan 142 artikla oli neuvoteltu törkeän korkeaksi ja vielä niin, että 141-tukea ei olisi saanut maksaa ennenkuin 142 olisi maksettu täysimääräisenä...juuri näin. Kuvastaa hyvin Ahon kepuvetoisen hallituksen suhtautumista Etelä-Suomen maatalouteen. AB-alue jätettiin heitteille.
Lisäksi mtk/Kepu alkoi heti juntata etelän vähäisiäkin tukia alas kuten investointituet.
MMM:n alkuperäisissä kartoissa Etelä-Pohjanmaa kuului B-alueeseen, mikä olisikin ollut oikeus ja kohtuus.
-
mutta tuota minä en ymmärrä. kun kerran kokoomuksen pääneuvottelija salolainen on joka käänteessä sanonut että suomi sai hyvät ehdot neuvotteluissa tiukan väännön jälkeen ajettua läpi ja hänen mukaan etelä ei tarvitse tukia kun siellä on hyvät olot ja edellytykset toimia. on se vaan ihme että noin pieneen puolueeseen mahtuu noin montaa mieltä samasta asiasta. ja salolainen sanoi myös että etelässä pitää rajoittaa viljelyä jotta itämeren saastekuormitus pienenee... miten lie sitten stuppin mieli nykyään?
-
mutta tuota minä en ymmärrä. kun kerran kokoomuksen pääneuvottelija salolainen on joka käänteessä sanonut että suomi sai hyvät ehdot neuvotteluissa tiukan väännön jälkeen ajettua läpi ja hänen mukaan etelä ei tarvitse tukia kun siellä on hyvät olot ja edellytykset toimia. on se vaan ihme että noin pieneen puolueeseen mahtuu noin montaa mieltä samasta asiasta. ja salolainen sanoi myös että etelässä pitää rajoittaa viljelyä jotta itämeren saastekuormitus pienenee... miten lie sitten stuppin mieli nykyään?
niin... ihmetellä täytyy mikä voima saa veetin käden vaalesta toiseen tuhertamaan kokoomuksen numeroita lipukkeeseen vaikka kokoomus on kiistatta etelän viljanviljelijän vihollnen numero yksi...hox satamatta jäänyt mannasade
-
mutta tuota minä en ymmärrä. kun kerran kokoomuksen pääneuvottelija salolainen on joka käänteessä sanonut että suomi sai hyvät ehdot neuvotteluissa tiukan väännön jälkeen ajettua läpi ja hänen mukaan etelä ei tarvitse tukia kun siellä on hyvät olot ja edellytykset toimia. on se vaan ihme että noin pieneen puolueeseen mahtuu noin montaa mieltä samasta asiasta. ja salolainen sanoi myös että etelässä pitää rajoittaa viljelyä jotta itämeren saastekuormitus pienenee... miten lie sitten stuppin mieli nykyään?
Salo-Pertille esiteltiin vain C-alueen tuet.
-
141-vääntö on turhaa, koko tukimuoto on kuollut ja kuopattu ja loputkin poistettu, perustuen kautta sitten jotain maksetaan. On asiassa hyväkin puoli, yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttama 30 miljoonan leikkaus kotimaiseen tukeen kohdistuu kokonaan 142-tukeen kun täällä etelässä ei ole enää mitä leikata ;)
-
141-vääntö on turhaa, koko tukimuoto on kuollut ja kuopattu ja loputkin poistettu, perustuen kautta sitten jotain maksetaan. On asiassa hyväkin puoli, yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttama 30 miljoonan leikkaus kotimaiseen tukeen kohdistuu kokonaan 142-tukeen kun täällä etelässä ei ole enää mitä leikata ;)
Se taas johtaa eu rahoitteisten tukien leikkaukseen. Vai luuletteko että brysseli nielee selityksen pohjoisen paremmista viljely olosuhteista?
-
Eipä tuolla lappiin menevällä pohjoisella maidon tuella hirveesti maksella ympäristötukea. Kiintiökaudella 2013/2014 summa oli 15 miljoonaa euroa. Samaan aikaan esim. puoluetukea maksettiin 34 miljoonaa euroa. Sen leikkaamisesta ei ikinä kirjoiteta halastua sanaa.
-
141-vääntö on turhaa, koko tukimuoto on kuollut ja kuopattu ja loputkin poistettu, perustuen kautta sitten jotain maksetaan. On asiassa hyväkin puoli, yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttama 30 miljoonan leikkaus kotimaiseen tukeen kohdistuu kokonaan 142-tukeen kun täällä etelässä ei ole enää mitä leikata ;)
Se taas johtaa eu rahoitteisten tukien leikkaukseen. Vai luuletteko että brysseli nielee selityksen pohjoisen paremmista viljely olosuhteista?
Mulla oli väärä sana sori. Siis leikkaus kohdistuu KANSALLISEEN tukeen, tuossa ei ole senttiäkään EU-rahoitusta, joten leikkaus ei vaikuta mitään osarahoitteisten tukien korvaustasoihin :)
-
141-vääntö on turhaa, koko tukimuoto on kuollut ja kuopattu ja loputkin poistettu, perustuen kautta sitten jotain maksetaan. On asiassa hyväkin puoli, yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttama 30 miljoonan leikkaus kotimaiseen tukeen kohdistuu kokonaan 142-tukeen kun täällä etelässä ei ole enää mitä leikata ;)
Se taas johtaa eu rahoitteisten tukien leikkaukseen. Vai luuletteko että brysseli nielee selityksen pohjoisen paremmista viljely olosuhteista?
Mulla oli väärä sana sori. Siis leikkaus kohdistuu KANSALLISEEN tukeen, tuossa ei ole senttiäkään EU-rahoitusta, joten leikkaus ei vaikuta mitään osarahoitteisten tukien korvaustasoihin :)
Edeleen KANSALLISEN tuen leikkaus johtaa myös eu tukien leikaukseen!
-
141-vääntö on turhaa, koko tukimuoto on kuollut ja kuopattu ja loputkin poistettu, perustuen kautta sitten jotain maksetaan. On asiassa hyväkin puoli, yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttama 30 miljoonan leikkaus kotimaiseen tukeen kohdistuu kokonaan 142-tukeen kun täällä etelässä ei ole enää mitä leikata ;)
Se taas johtaa eu rahoitteisten tukien leikkaukseen. Vai luuletteko että brysseli nielee selityksen pohjoisen paremmista viljely olosuhteista?
Mulla oli väärä sana sori. Siis leikkaus kohdistuu KANSALLISEEN tukeen, tuossa ei ole senttiäkään EU-rahoitusta, joten leikkaus ei vaikuta mitään osarahoitteisten tukien korvaustasoihin :)
Edeleen KANSALLISEN tuen leikkaus johtaa myös eu tukien leikaukseen!
Ei johda.
-
Kansalaiset, olette valinneet väärän ammatin, kun teitä niin ahistaa.
-
141-vääntö on turhaa, koko tukimuoto on kuollut ja kuopattu ja loputkin poistettu, perustuen kautta sitten jotain maksetaan. On asiassa hyväkin puoli, yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttama 30 miljoonan leikkaus kotimaiseen tukeen kohdistuu kokonaan 142-tukeen kun täällä etelässä ei ole enää mitä leikata ;)
Se taas johtaa eu rahoitteisten tukien leikkaukseen. Vai luuletteko että brysseli nielee selityksen pohjoisen paremmista viljely olosuhteista?
Mulla oli väärä sana sori. Siis leikkaus kohdistuu KANSALLISEEN tukeen, tuossa ei ole senttiäkään EU-rahoitusta, joten leikkaus ei vaikuta mitään osarahoitteisten tukien korvaustasoihin :)
Edeleen KANSALLISEN tuen leikkaus johtaa myös eu tukien leikaukseen!
Ei johda.
Johtaa! Karkeasti ottaen eu 1€ vastaan suomi joutuu antamaan 2€ kansalisista varoista.
-
141-vääntö on turhaa, koko tukimuoto on kuollut ja kuopattu ja loputkin poistettu, perustuen kautta sitten jotain maksetaan. On asiassa hyväkin puoli, yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttama 30 miljoonan leikkaus kotimaiseen tukeen kohdistuu kokonaan 142-tukeen kun täällä etelässä ei ole enää mitä leikata ;)
Se taas johtaa eu rahoitteisten tukien leikkaukseen. Vai luuletteko että brysseli nielee selityksen pohjoisen paremmista viljely olosuhteista?
Mulla oli väärä sana sori. Siis leikkaus kohdistuu KANSALLISEEN tukeen, tuossa ei ole senttiäkään EU-rahoitusta, joten leikkaus ei vaikuta mitään osarahoitteisten tukien korvaustasoihin :)
Edeleen KANSALLISEN tuen leikkaus johtaa myös eu tukien leikaukseen!
Ei johda.
Johtaa! Karkeasti ottaen eu 1€ vastaan suomi joutuu antamaan 2€ kansalisista varoista.
Vain, jos ko. tuki sisältää EU-rahaa.
-
141-vääntö on turhaa, koko tukimuoto on kuollut ja kuopattu ja loputkin poistettu, perustuen kautta sitten jotain maksetaan. On asiassa hyväkin puoli, yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttama 30 miljoonan leikkaus kotimaiseen tukeen kohdistuu kokonaan 142-tukeen kun täällä etelässä ei ole enää mitä leikata ;)
Se taas johtaa eu rahoitteisten tukien leikkaukseen. Vai luuletteko että brysseli nielee selityksen pohjoisen paremmista viljely olosuhteista?
Mulla oli väärä sana sori. Siis leikkaus kohdistuu KANSALLISEEN tukeen, tuossa ei ole senttiäkään EU-rahoitusta, joten leikkaus ei vaikuta mitään osarahoitteisten tukien korvaustasoihin :)
Edeleen KANSALLISEN tuen leikkaus johtaa myös eu tukien leikaukseen!
Ei johda.
Johtaa! Karkeasti ottaen eu 1€ vastaan suomi joutuu antamaan 2€ kansalisista varoista.
Vain, jos ko. tuki sisältää EU-rahaa.
Juuri näin esim 142-tuki tulee 100 rosenttisesti kotimaisista varoista, maksulupa vaan pitää pyytää unionilta, ei vaikuta senttiäkään unionin osarahoitteisiin tukiin vaikka nollattaisiin koko tuki.
-
141-vääntö on turhaa, koko tukimuoto on kuollut ja kuopattu ja loputkin poistettu, perustuen kautta sitten jotain maksetaan. On asiassa hyväkin puoli, yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttama 30 miljoonan leikkaus kotimaiseen tukeen kohdistuu kokonaan 142-tukeen kun täällä etelässä ei ole enää mitä leikata ;)
Se taas johtaa eu rahoitteisten tukien leikkaukseen. Vai luuletteko että brysseli nielee selityksen pohjoisen paremmista viljely olosuhteista?
Mulla oli väärä sana sori. Siis leikkaus kohdistuu KANSALLISEEN tukeen, tuossa ei ole senttiäkään EU-rahoitusta, joten leikkaus ei vaikuta mitään osarahoitteisten tukien korvaustasoihin :)
Edeleen KANSALLISEN tuen leikkaus johtaa myös eu tukien leikaukseen!
Ei johda.
Johtaa! Karkeasti ottaen eu 1€ vastaan suomi joutuu antamaan 2€ kansalisista varoista.
Vain, jos ko. tuki sisältää EU-rahaa.
Juuri näin esim 142-tuki tulee 100 rosenttisesti kotimaisista varoista, maksulupa vaan pitää pyytää unionilta, ei vaikuta senttiäkään unionin osarahoitteisiin tukiin vaikka nollattaisiin koko tuki.
joutaa sitten lakkauttaa kokonaan? ???
-
141-vääntö on turhaa, koko tukimuoto on kuollut ja kuopattu ja loputkin poistettu, perustuen kautta sitten jotain maksetaan. On asiassa hyväkin puoli, yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttama 30 miljoonan leikkaus kotimaiseen tukeen kohdistuu kokonaan 142-tukeen kun täällä etelässä ei ole enää mitä leikata ;)
Se taas johtaa eu rahoitteisten tukien leikkaukseen. Vai luuletteko että brysseli nielee selityksen pohjoisen paremmista viljely olosuhteista?
Mulla oli väärä sana sori. Siis leikkaus kohdistuu KANSALLISEEN tukeen, tuossa ei ole senttiäkään EU-rahoitusta, joten leikkaus ei vaikuta mitään osarahoitteisten tukien korvaustasoihin :)
Edeleen KANSALLISEN tuen leikkaus johtaa myös eu tukien leikaukseen!
Ei johda.
Johtaa! Karkeasti ottaen eu 1€ vastaan suomi joutuu antamaan 2€ kansalisista varoista.
Vain, jos ko. tuki sisältää EU-rahaa.
Juuri näin esim 142-tuki tulee 100 rosenttisesti kotimaisista varoista, maksulupa vaan pitää pyytää unionilta, ei vaikuta senttiäkään unionin osarahoitteisiin tukiin vaikka nollattaisiin koko tuki.
joutaa sitten lakkauttaa kokonaan? ???
Juu, olisi tasapuolista ja oikeudenmukaista.
-
Kattainen on nyt kovin innostunut maidon viennistä japaniin.
-
141-vääntö on turhaa, koko tukimuoto on kuollut ja kuopattu ja loputkin poistettu, perustuen kautta sitten jotain maksetaan. On asiassa hyväkin puoli, yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttama 30 miljoonan leikkaus kotimaiseen tukeen kohdistuu kokonaan 142-tukeen kun täällä etelässä ei ole enää mitä leikata ;)
Se taas johtaa eu rahoitteisten tukien leikkaukseen. Vai luuletteko että brysseli nielee selityksen pohjoisen paremmista viljely olosuhteista?
Mulla oli väärä sana sori. Siis leikkaus kohdistuu KANSALLISEEN tukeen, tuossa ei ole senttiäkään EU-rahoitusta, joten leikkaus ei vaikuta mitään osarahoitteisten tukien korvaustasoihin :)
Edeleen KANSALLISEN tuen leikkaus johtaa myös eu tukien leikaukseen!
Ei johda.
Johtaa! Karkeasti ottaen eu 1€ vastaan suomi joutuu antamaan 2€ kansalisista varoista.
Vain, jos ko. tuki sisältää EU-rahaa.
Juuri näin esim 142-tuki tulee 100 rosenttisesti kotimaisista varoista, maksulupa vaan pitää pyytää unionilta, ei vaikuta senttiäkään unionin osarahoitteisiin tukiin vaikka nollattaisiin koko tuki.
joutaa sitten lakkauttaa kokonaan? ???
Mä en ole niin sanonut, vain sen ettei vaikuta unionista tuleviin rahoihin eikä mun tukiini..
-
Eli PP ja Veeti haluaa väen vängällä taas kusta omaan nuotioon?
-
Eli PP ja Veeti haluaa väen vängällä taas kusta omaan nuotioon?
Mun mielestä omaan nuotioon kuseminen on ok. :)
-
Eli PP ja Veeti haluaa väen vängällä taas kusta omaan nuotioon?
Sulla näyttää olevan jumalan valitun ymmärrys ja logiikka ;)
Kerroin vain, että etelästä on nautapuolelta jo joka sentti leikattu pois, niin ei täällä ole enää mistä ottaa. Pohjoseen täytyy maksella hyvät tuet, niin mun vuokralainen pystyy maksaan peltovuokransa ;)
Etelän nautatuotanto on jo saattohoidossa, kiitos halpuutuksen ja taksinajomahdollisuuden, viimeistään tän päivänen viron maatalousministerin haastattelu kertoo sen ettei hintoihin ole luvassa korotuksia senttiäkään enää mun uran aikana.
-
Eli PP ja Veeti haluaa väen vängällä taas kusta omaan nuotioon?
Sulla näyttää olevan jumalan valitun ymmärrys ja logiikka ;)
Kerroin vain, että etelästä on nautapuolelta jo joka sentti leikattu pois, niin ei täällä ole enää mistä ottaa. Pohjoseen täytyy maksella hyvät tuet, niin mun vuokralainen pystyy maksaan peltovuokransa ;)
Etelän nautatuotanto on jo saattohoidossa, kiitos halpuutuksen ja taksinajomahdollisuuden, viimeistään tän päivänen viron maatalousministerin haastattelu kertoo sen ettei hintoihin ole luvassa korotuksia senttiäkään enää mun uran aikana.
Kyllähän se tuo porohoitoalueen tuki naudalle on järkyttävä. Sillä tuella sais koko naudan. Siis tuki on 100%.
-
Sipilä jos ois järkijätkä, niin se ostas kaikille meno lipun Kreikkaan ja sammutas valot!
-
Sipilä jos ois järkijätkä, niin se ostas kaikille meno lipun Kreikkaan ja sammutas valot!
Eiköhän se ole jokaisen henk koht ratkaisu mihin lähtee. :)
-
Ei tartte ostaa lippuja mihinkään suuntaan suomi on vahvasti kreikan tiellä kun kuitenkaan mitään säästöjä ja uudistuksia ei pystytä tekeen..
-
Kotimaa 31.1.2005 3:00:18
********************************
TS/Harri Kavén
Paavo Myllymäki (kesk.) Varsinais-Suomen tuottajaliitosta ja Visa Merikoski (kesk.) Pirkanmaalta eivät hyväksy pohjoisessa tiukkenevia vaatimuksia, joiden mukaan Suomeen on luotava kaksi eri tukijärjestelmää. MTK:n liittokokouksen kuumin puheenaihe
Pohjois-Suomessa haluttaisiin pudottaa etelän viljelijät maatalouden tukikelkasta
(HARRI KAVÉN)
Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.
Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.
Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.
- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki (kesk.) sanoo.
EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.
Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.
Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.
Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.
Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä (kesk.) ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.
MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski (kesk.) arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.
- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski (kesk.) sanoo.
Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.
Etelän viljelijöistä taksisuhareita
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto (ps.) johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.
Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston (ps.) Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:
“Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella… Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää…Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin”.
Paavo Myllymäki (kesk.) ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.
- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski (kesk.) muistuttaa.
- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki (kesk.) toteaa.
Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.
- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen (kok?) ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.
Julkaistu 31.1.2005 3:00:18