Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Onneksi tundramaidon tukia ei leikata  (Luettu 6480 kertaa)

Veeti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13633
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata
Ensi vuonna pitäisi alkaa "joutsenpeltotuki", eipä taida löytyä rahaa siihenkään.

Veeti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13633
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata
Jos tundramaidon tukia uhkaisi leikkaus, löytäisi Marttila siihen uutta rahaa nopeasti.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata
Siis ihan oikeesti! Kokoomus tänkin homman sössi edelisessä hallituksessa ja päästi vihreät päättämään maataloustuista. Tässä lopputulos! Byrogratiaa piti keventää ja helpottaa, mutta TÄMÄN STUBIDO/KATAISEN halituksen aikaan se vain paheni!
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Veeti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13633
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata
Siis ihan oikeesti! Kokoomus tänkin homman sössi edelisessä hallituksessa ja päästi vihreät päättämään maataloustuista. Tässä lopputulos! Byrogratiaa piti keventää ja helpottaa, mutta TÄMÄN STUBIDO/KATAISEN halituksen aikaan se vain paheni!

On totta, että edellisen hallituksen olisi pitänyt puuttua tundratuotantoon rajuilla leikkauksilla.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata
Siis ihan oikeesti! Kokoomus tänkin homman sössi edelisessä hallituksessa ja päästi vihreät päättämään maataloustuista. Tässä lopputulos! Byrogratiaa piti keventää ja helpottaa, mutta TÄMÄN STUBIDO/KATAISEN halituksen aikaan se vain paheni!

On totta, että edellisen hallituksen olisi pitänyt puuttua tundratuotantoon rajuilla leikkauksilla.

Silloin olisi saatu vain vielä kauhempai pyydys tästä ympäristötuki systeemistä! Sarvanmaakin lässyttää jostain byrogratian vähentämisestä! V.......tu meillä KOKOOMUKSEN omat virkamiehet tekee vain lisää byrogratiaa ja joku SARVIPÖLLÖ puhuu pahempaa paskaa kuin göbbels!
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Veeti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13633
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata
Siis ihan oikeesti! Kokoomus tänkin homman sössi edelisessä hallituksessa ja päästi vihreät päättämään maataloustuista. Tässä lopputulos! Byrogratiaa piti keventää ja helpottaa, mutta TÄMÄN STUBIDO/KATAISEN halituksen aikaan se vain paheni!

On totta, että edellisen hallituksen olisi pitänyt puuttua tundratuotantoon rajuilla leikkauksilla.

Silloin olisi saatu vain vielä kauhempai pyydys tästä ympäristötuki systeemistä! Sarvanmaakin lässyttää jostain byrogratian vähentämisestä! V.......tu meillä KOKOOMUKSEN omat virkamiehet tekee vain lisää byrogratiaa ja joku SARVIPÖLLÖ puhuu pahempaa paskaa kuin göbbels!

Höpön, tolkuttomansuuren maidon pohjoisen tuen leikkauksilla olisi hoidettu nyt puuttuva ympäristötukiraha.

Viljelijä

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4372
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata
  Veetillä pakkomielle tehdä itsensä naurunalaiseksi.

navettapiika

  • Vieras
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata
  Veetillä pakkomielle tehdä itsensä naurunalaiseksi.
Ei toki, sen aivoissa ei ole asetusta "siirry eteenpäin", polkee paikallaan.. ::)

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata
Siis ihan oikeesti! Kokoomus tänkin homman sössi edelisessä hallituksessa ja päästi vihreät päättämään maataloustuista. Tässä lopputulos! Byrogratiaa piti keventää ja helpottaa, mutta TÄMÄN STUBIDO/KATAISEN halituksen aikaan se vain paheni!

On totta, että edellisen hallituksen olisi pitänyt puuttua tundratuotantoon rajuilla leikkauksilla.

Silloin olisi saatu vain vielä kauhempai pyydys tästä ympäristötuki systeemistä! Sarvanmaakin lässyttää jostain byrogratian vähentämisestä! V.......tu meillä KOKOOMUKSEN omat virkamiehet tekee vain lisää byrogratiaa ja joku SARVIPÖLLÖ puhuu pahempaa paskaa kuin göbbels!

Höpön, tolkuttomansuuren maidon pohjoisen tuen leikkauksilla olisi hoidettu nyt puuttuva ympäristötukiraha.

No Katainen aikoinaan ilmoitti "ettei rahat ole vvm:stä kiini kun vain pykälä löytyy!" Katainen unohti vain kertoa että se pykälä on jo olemassa! Artiklan 142 mukaisia tukia ei ole maksettu Suomessa koskaan täysimääräisenä! Samalla on aiheutettu artiklan 141 alas ajo! Mikä aloitettiin jo Lipposen hallituskauden aikana Hemilän toimiessa juoksupoikana Lipposelle ja Niinistölle!
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Veeti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13633
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata


Kotimaa 31.1.2005 3:00:18
********************************

TS/Harri Kavén

Paavo Myllymäki (vas.) Varsinais-Suomen tuottajaliitosta ja Visa Merikoski Pirkanmaalta eivät hyväksy pohjoisessa tiukkenevia vaatimuksia, joiden mukaan Suomeen on luotava kaksi eri tukijärjestelmää.
MTK:n liittokokouksen kuumin puheenaihe
Pohjois-Suomessa haluttaisiin pudottaa etelän viljelijät maatalouden tukikelkasta

(HARRI KAVÉN)

Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.

Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.

Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.

Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.

- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.

EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.

Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.

Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.

Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.

Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.

- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.

Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.

Etelän viljelijöistä taksisuhareita
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.

Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:

“Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella… Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää…Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin”.

Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.

- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.

- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.

Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.

- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.

Julkaistu 31.1.2005 3:00:18

Veeti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13633
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata

VEPS-tunnus KK 251/1998 vp
Valtiopäivät 1998
Kirjallinen kysymys 251
Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointitukijärjestelmän kehittämisestä
Eduskunnan Puhemiehelle

EU-jäsenyyteen sopeutetun Suomen maatalouden osalta on havaittavissa nouseva investointivauhti. Investoinnit sinällään ovat jokaiselle elinkeinolle myönteinen asia. Maatalouden osalta investointihalukkuuteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti erikoislaatuiseksi luotu investointitukiehtojärjestelmä. Paitsi että sen mukaan saa eri kohteisiin erisuuruista tukea, tuki vaihtelee myös alueittain.

Pohjoisten luonnonolosuhteiden edellyttämä tuotantotuki on tasoltaan riittämätön ja aleneva. Etelä-Suomen osalta kotieläintalouden tuotantotuen puutteita paikataan etupainotteisesti vuosille 1997_1999 annettavalla investointituella. Etelä-Suomen kilpailukykyongelman katsotaan ratkeavan järjestelmän mukaan myönnettävien investointitukien muodossa. Samalla kasvava investointitahti edesauttaa juuri sellaista maatalouden rakennepolitiikkaa, mikä on nykyisen hallituksen tavoite. Tilakokoja kasvatetaan ja suurien tuotantoyksiköiden kautta haetaan tehokkuutta. Pelkona Etelä-Suomenkin osalta kuitenkin on, että investointitukea saavat kohteetkin ovat vain investointeihin liittyvän laina-ajan oikeutettuja harjoittamaan kannattavaa tuotantoa.

Pohjois-Suomen viljelijöiden silmissä meneillä olevaan maatalouden investointibuumiin ja sen vauhdittamaan rakennemuutokseen liittyy yksi suuri uhkakuva: maataloustuotannon valuminen eteläiseen Suomeen. Se, että vakavien vaikeuksien tuki jaetaan eteläisessä Suomessa investointitukien muodossa, erilaistaa maatalouden investointimahdollisuudet alueellisesti. Ja se seikka, että eteläiseen Suomeen investoidaan paljon muuta maata enemmän, ei voi olla näkymättä tulevaisuudessa monella eri tasolla.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä investointitukijärjestelmään liittyvän, alueellista kehitystä eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi, ja aikooko Hallitus tarkistaa tässä mielessä Suomen maatalouden investointituki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?

Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
Hannu Takkula /kesk

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata

VEPS-tunnus KK 251/1998 vp
Valtiopäivät 1998
Kirjallinen kysymys 251
Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointitukijärjestelmän kehittämisestä
Eduskunnan Puhemiehelle

EU-jäsenyyteen sopeutetun Suomen maatalouden osalta on havaittavissa nouseva investointivauhti. Investoinnit sinällään ovat jokaiselle elinkeinolle myönteinen asia. Maatalouden osalta investointihalukkuuteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti erikoislaatuiseksi luotu investointitukiehtojärjestelmä. Paitsi että sen mukaan saa eri kohteisiin erisuuruista tukea, tuki vaihtelee myös alueittain.

Pohjoisten luonnonolosuhteiden edellyttämä tuotantotuki on tasoltaan riittämätön ja aleneva. Etelä-Suomen osalta kotieläintalouden tuotantotuen puutteita paikataan etupainotteisesti vuosille 1997_1999 annettavalla investointituella. Etelä-Suomen kilpailukykyongelman katsotaan ratkeavan järjestelmän mukaan myönnettävien investointitukien muodossa. Samalla kasvava investointitahti edesauttaa juuri sellaista maatalouden rakennepolitiikkaa, mikä on nykyisen hallituksen tavoite. Tilakokoja kasvatetaan ja suurien tuotantoyksiköiden kautta haetaan tehokkuutta. Pelkona Etelä-Suomenkin osalta kuitenkin on, että investointitukea saavat kohteetkin ovat vain investointeihin liittyvän laina-ajan oikeutettuja harjoittamaan kannattavaa tuotantoa.

Pohjois-Suomen viljelijöiden silmissä meneillä olevaan maatalouden investointibuumiin ja sen vauhdittamaan rakennemuutokseen liittyy yksi suuri uhkakuva: maataloustuotannon valuminen eteläiseen Suomeen. Se, että vakavien vaikeuksien tuki jaetaan eteläisessä Suomessa investointitukien muodossa, erilaistaa maatalouden investointimahdollisuudet alueellisesti. Ja se seikka, että eteläiseen Suomeen investoidaan paljon muuta maata enemmän, ei voi olla näkymättä tulevaisuudessa monella eri tasolla.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä investointitukijärjestelmään liittyvän, alueellista kehitystä eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi, ja aikooko Hallitus tarkistaa tässä mielessä Suomen maatalouden investointituki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?

Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
Hannu Takkula /kesk

Kutern Veetin linkittämästä tekstistä nähdään! Lipposen hallitus maksoi INVESTOINTITUKIA etelään eu jäsenyyden alkuaikoina 141 artiklan pohjalta! Tämä johti siihen että eu:ssa katsottiin ettei Suomen maatalous tarvitse eu:n tukea ja myös kansallinen tukikin Lipposen hallituksen toimesta on joutunut kriitisen tarkailun kohteeksi! Suomi maksaa tällä hetkellä MILJARDI sotalla enemmän eu_hun päin kun saa sieltä. Tämä johtuu vain siitä että Lipposen sininenmuna hallitus toheloi Suomen eu:sopimuksen!

Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Viljelijä

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4372
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata
Näin on asia.

Veeti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13633
Vs: Onneksi tundramaidon tukia ei leikata

VEPS-tunnus KK 251/1998 vp
Valtiopäivät 1998
Kirjallinen kysymys 251
Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointitukijärjestelmän kehittämisestä
Eduskunnan Puhemiehelle

EU-jäsenyyteen sopeutetun Suomen maatalouden osalta on havaittavissa nouseva investointivauhti. Investoinnit sinällään ovat jokaiselle elinkeinolle myönteinen asia. Maatalouden osalta investointihalukkuuteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti erikoislaatuiseksi luotu investointitukiehtojärjestelmä. Paitsi että sen mukaan saa eri kohteisiin erisuuruista tukea, tuki vaihtelee myös alueittain.

Pohjoisten luonnonolosuhteiden edellyttämä tuotantotuki on tasoltaan riittämätön ja aleneva. Etelä-Suomen osalta kotieläintalouden tuotantotuen puutteita paikataan etupainotteisesti vuosille 1997_1999 annettavalla investointituella. Etelä-Suomen kilpailukykyongelman katsotaan ratkeavan järjestelmän mukaan myönnettävien investointitukien muodossa. Samalla kasvava investointitahti edesauttaa juuri sellaista maatalouden rakennepolitiikkaa, mikä on nykyisen hallituksen tavoite. Tilakokoja kasvatetaan ja suurien tuotantoyksiköiden kautta haetaan tehokkuutta. Pelkona Etelä-Suomenkin osalta kuitenkin on, että investointitukea saavat kohteetkin ovat vain investointeihin liittyvän laina-ajan oikeutettuja harjoittamaan kannattavaa tuotantoa.

Pohjois-Suomen viljelijöiden silmissä meneillä olevaan maatalouden investointibuumiin ja sen vauhdittamaan rakennemuutokseen liittyy yksi suuri uhkakuva: maataloustuotannon valuminen eteläiseen Suomeen. Se, että vakavien vaikeuksien tuki jaetaan eteläisessä Suomessa investointitukien muodossa, erilaistaa maatalouden investointimahdollisuudet alueellisesti. Ja se seikka, että eteläiseen Suomeen investoidaan paljon muuta maata enemmän, ei voi olla näkymättä tulevaisuudessa monella eri tasolla.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä investointitukijärjestelmään liittyvän, alueellista kehitystä eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi, ja aikooko Hallitus tarkistaa tässä mielessä Suomen maatalouden investointituki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?

Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
Hannu Takkula /kesk

Kutern Veetin linkittämästä tekstistä nähdään! Lipposen hallitus maksoi INVESTOINTITUKIA etelään eu jäsenyyden alkuaikoina 141 artiklan pohjalta! Tämä johti siihen että eu:ssa katsottiin ettei Suomen maatalous tarvitse eu:n tukea ja myös kansallinen tukikin Lipposen hallituksen toimesta on joutunut kriitisen tarkailun kohteeksi! Suomi maksaa tällä hetkellä MILJARDI sotalla enemmän eu_hun päin kun saa sieltä. Tämä johtuu vain siitä että Lipposen sininenmuna hallitus toheloi Suomen eu:sopimuksen!

Höpön höpön, EU määräsi maksettavaksi AB-alueelle korotetut investointituet, MTK junttasi ne heti alkuunsa pois. Komissari Fischler määräsi ne palautettavaksi, mutta hänen virkakautensa päättyi ennen kuin Korkeaoja sai ne palautettua.   Ahon hallitus oli valmis jättämään Etelä-Suomen maatalouden heitteille liittymisneuvotteluissa, kunhan pohjoiseen saatiin hyvät tundratuet.