Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Köyhäpoika - 10.11.08 - klo:18:30
-
Onko nyt hyväaika rakentaa? Missä menee se kannattavuudenraja jos pääsee puhtaalta pöydältä aloittamaan maidontuotannon? Paljonko pitää tuottaa litroja, jotta homma pyöris ja jäis itelle jonkinlainen palkka.Kokemuksia ja kommentteja
-
Rakentamista ajatellen, hetki on aika hyvä, lama laskee hintoja ja työvoimaa on paremmin tarjolla.
Se, että onko nyt oikea aika ottaa velkaa, onkin sitten visaisempi juttu ....
-
Velanoton aikaa on aina vaikea määritellä , korko on muuttuja joka elää niin kuin sitä ohjataan tai miten sitä käytetään . Tämän hetkinen korkotaso on tällä hetkellä hyvä jos laskee nii jipii !
Se mikä nyt on mahdollista on vaatia kunnon työtä ja toimivuutta koneisiin joita nyt laitetaan , ainahan se pitäis niin olla mutta kun.....
-
Odottaisin itse vielä jonkin aikaa mahdollisesti 1-1,5 vuotta. Sillä aikaa katsoisin suunitelmat rauhassa valmiiksi ja sitten vasta sitten tekisin päätöksen aloittaisinko seuraavana keväänä rakentamisen.
-
samoin ajatuksin ja tietty tuotto sitä luokkaa et saa mahdollisimman nopeasti maksettua investoinnit pois tai investointi kestää koron nousun,aivan järkyttävän pienillä tuotto odotuksilla pykätään näitä betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
-
betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
-
betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
Myös minua kyllä ihmetyttää miks edelleen tehdään näitä betonibunkkeri potkuriilmanvaihtonavetoita. Saahan niihinkin suht kelvolliset olot mut melu ainakin minua haittaa ja esim verhoseinänavetoiden ilmavuus ja raikkaus mahdoton saavuttaa näissä. Se totta ettei seinien kustannus ole ratkaiseva.
-
betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella ;)
-
betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella ;)
***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.
Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.
-
betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella ;)
***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.
Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.
onko koskaan harmittanut kun ei tullut verhoseiniä :D
-
betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella ;)
***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.
Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.
onko koskaan harmittanut kun ei tullut verhoseiniä :D
***No ei todellakaan. Verhoseiniä ei tulisi vaikka uudelleen rakentaisin, luonnollinen ilmanvaihto kylläkin
-
betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella ;)
***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.
Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.
onko koskaan harmittanut kun ei tullut verhoseiniä :D
ei varmaan näissä verhoseinä navetoissa naurata ku pakkasta pariki viikkoa alle 30- mahtaa roboteista jäätyä vesi ja maitojärjestelmä ,ei ihan pienillä lämmittimillä tai puhaltimilla pysy lämmöt + puolella
-
ei varmaan näissä verhoseinä navetoissa naurata ku pakkasta pariki viikkoa alle 30- mahtaa roboteista jäätyä vesi ja maitojärjestelmä ,ei ihan pienillä lämmittimillä tai puhaltimilla pysy lämmöt + puolella
[/quote]
Lämmittimiä siähä on runsaaste. Muistelisin joskuus lukeneeni notta lehemä tuattaa lämpöö 1W/ elopainokilo.
100 lehemää, a 600 kg =60 kW lämmitysteho (jatkuva). Onko sitte ihime notta tarviittas nuita ropeleita?
-
betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella ;)
***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.
Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.
onko koskaan harmittanut kun ei tullut verhoseiniä :D
ei varmaan näissä verhoseinä navetoissa naurata ku pakkasta pariki viikkoa alle 30- mahtaa roboteista jäätyä vesi ja maitojärjestelmä ,ei ihan pienillä lämmittimillä tai puhaltimilla pysy lämmöt + puolella
Olen ollut töissä päivän verhioseinänavetassa yli 30 asteen pakkasella. Navetan täyttöaste oli sillä hetkellä abaut 65% eikä ollut mitään ongelmia ainakaan lanatakoneiden, veden, robotin kanssa koska navetan puolella oli lämpö reilusti plussan puolella. Seinien vieressä oli kyllä kylmempää mut siellä ei kylmä haittaa kun kylmäädestä kärsiviä laitteita ei kannata sinne laitta.
Ps verhot oli muuten kinni 8)
-
betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella ;)
***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.
Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.
onko koskaan harmittanut kun ei tullut verhoseiniä :D
;D Apemies on periatteiden mies ...
-
Olitko kokoverhoseinänavetassa. Onko kokoverhoseinä kylmempi kuin esim 1,5m vai onko merkitystä leveässä navetassa? Mitä etua/ haittaa kokoseinänverhosta suomen ilmastossa? Harvoin lienee niin kuumaa että tarvis sen vuoksi kokonaan seinän olla auki, kylmyys ja veto ehkä suurempaa?
-
betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella ;)
***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.
Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.
onko koskaan harmittanut kun ei tullut verhoseiniä :D
;D Apemies on periatteiden mies ...
***Oman mielipiteen vapaus kai apemiehelläkin?
Onko kellään villiä arvausta miten kauan verhot kestää Suomen kosteusolosuhteissa?
-
betoni helvettejä missei muu lisäänny kuin laina ja työmäärä ::) 8)
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella ;)
***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.
Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.
onko koskaan harmittanut kun ei tullut verhoseiniä :D
ei varmaan näissä verhoseinä navetoissa naurata ku pakkasta pariki viikkoa alle 30- mahtaa roboteista jäätyä vesi ja maitojärjestelmä ,ei ihan pienillä lämmittimillä tai puhaltimilla pysy lämmöt + puolella
Olen ollut töissä päivän verhioseinänavetassa yli 30 asteen pakkasella. Navetan täyttöaste oli sillä hetkellä abaut 65% eikä ollut mitään ongelmia ainakaan lanatakoneiden, veden, robotin kanssa koska navetan puolella oli lämpö reilusti plussan puolella. Seinien vieressä oli kyllä kylmempää mut siellä ei kylmä haittaa kun kylmäädestä kärsiviä laitteita ei kannata sinne laitta.
Ps verhot oli muuten kinni 8)
miksi virossa lykätään talvella olkipaaleja verhoseinää vasten vaikka sielä paljo lauhempaa ku täälä
-
te]
***Mun on aina ollut vaikea käsittää miksi seinän materiaali ratkaisee joidenkin mielestä hankkeen kannattavuuden. Suhteellisen pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.
[/quote]
täähän on kustannus kysemys kun lisätään kuluja ilman vatkaamisella ;)
[/quote]
***Edelleen on oleellisempaa millä se vatkaaminen maksetaan. Jos hankkeen kannattavuuden ratkaisee ilmanvaihdon kustannus, olis koko hanke kannattanut jättää tekemättä.
Mitä tulee ääneen ja ilman raikkauteen, niin ne toki puoltavat toisentyyppistä ratkaisua.
[/quote]
onko koskaan harmittanut kun ei tullut verhoseiniä :D
[/quote]
ei varmaan näissä verhoseinä navetoissa naurata ku pakkasta pariki viikkoa alle 30- mahtaa roboteista jäätyä vesi ja maitojärjestelmä ,ei ihan pienillä lämmittimillä tai puhaltimilla pysy lämmöt + puolella
[/quote]
Olen ollut töissä päivän verhioseinänavetassa yli 30 asteen pakkasella. Navetan täyttöaste oli sillä hetkellä abaut 65% eikä ollut mitään ongelmia ainakaan lanatakoneiden, veden, robotin kanssa koska navetan puolella oli lämpö reilusti plussan puolella. Seinien vieressä oli kyllä kylmempää mut siellä ei kylmä haittaa kun kylmäädestä kärsiviä laitteita ei kannata sinne laitta.
Ps verhot oli muuten kinni 8)
Vanhempana lypsäjänä muistan talven 1987, kun pakkanen painui kuudeksi viikoksi -35 celsiukseen. Säilörehu jäätyi tornin seiniin kiinni. Helmikuun loppupuolella oli aika työ irrottaa äpylilaumalle virtasta. Kaikki paikat olivat jäässä. Suuri työ oli pitää vesijohdot sulana, vaikka navetassa ei ollut verhoseiniä, jotka päästänevät kolkkoa ilmaa sisään paremmin kuin kolminkertainen sementtitiiliseinä. Toivottavasti sellaisia kelejä ei satu koskaan verhoseinänavettoihin. Betoniseinäisten ja yläphjaltaan eristettyjen rakennusten kanssa pärjää, vaikka olisi vapaa ilmanvaihto. Niissä toimii jopa toisenvärinen robotti kuin se, joka ei ole sininen.
[/quote]
-
87 vuosi ei minultakaan hevillä unohdu. Isällä ja minulla kuumetta yli 38 astetta ja ulkona ajoittain vielä kylmemnmpää. Säilörehu tehty tuoreena ja melkosen jäässä. Rehuleikkuri hajosi ja oli korjauskelvoton , etukuormintraktori korjaamolla ja 90 päätä ruokittavana. Meillä ei 87 jäätynyt yhtään vesikuppia eikä muutenkaan veden kanssa ollut mitään ongelmia.
Kyllä kanadassakin pärjätään verhioseinänavetoissa vaikka ulkona kylmää . Miks ei suomessa?????
-
Ennen Laihialla vietiin kuume potilaita sairaalassa huoneesta toiseen että huoneet lämpiäis. Nykyään ei mitään enään keksitä noin nerokasta vaan pitää olla kaiken maailman lämmittimet.
-
alle 100 lehmän uusia navetoita ei kannata rakentaa. laajennukset eri juttu.
-
Aina on hyvä rakentaa. Paitsi ulkona räntäsateessa ;D
-
te]
Vanhempana lypsäjänä muistan talven 1987, kun pakkanen painui kuudeksi viikoksi -35 celsiukseen. Säilörehu jäätyi tornin seiniin kiinni. Helmikuun loppupuolella oli aika työ irrottaa äpylilaumalle virtasta. Kaikki paikat olivat jäässä. Suuri työ oli pitää vesijohdot sulana, vaikka navetassa ei ollut verhoseiniä, jotka päästänevät kolkkoa ilmaa sisään paremmin kuin kolminkertainen sementtitiiliseinä. Toivottavasti sellaisia kelejä ei satu koskaan verhoseinänavettoihin. Betoniseinäisten ja yläphjaltaan eristettyjen rakennusten kanssa pärjää, vaikka olisi vapaa ilmanvaihto. Niissä toimii jopa toisenvärinen robotti kuin se, joka ei ole sininen.
Muistan myös tuon talven. Kovaa aikaa. Siltikään en jaksa ymmärtää, miksi eläinrakennus pitäisi rakentaa sen once in a lifetime-kelin takia, tai edes talvien kylmimmän kelin mukaan.
Kaikkea pitää aina katsella kriittisesti ja siltä kannalta, että mitä se mahdollistaa ja mitkä ovat haitat. Verhoseinillä saadaan Ojalan opin mukainen ylivoimainen ilmanvaihto ja nopea reagointi syksyn ja kevään suuriin lämmönvaihteluihin. Haittapuolena on se tosiasia, että kylmille viikoille talvella on oltava oma toimintasuunnitelmansa. Omasta näkökulmasta hyödyt pesee haitat 6-0, mutta aina voi olla eri mieltä.
Ai niin. Meillä sitä verhoseinää on jotain 500 neliöö. Jos se ei pelitä, peitetään vaikka paroc-elementeillä. Ei maksa paljoa ja voi poistaa kun lämpenee. Betonia ei voi.
Minusta eläinrakennus nyt vaan tehdään niille eläimille ja suunnittelulla rakennellaan työkalut eri rutiinien hoitoon. Sillä voitaisiin vaikuttaa myös eri vaihtoehtoihin tulevaisuudessa, mutta moniko robottilypsäjä miettii sitä mihin se lypsyasema sijoitettaisiin tarpeen vaatiessa tai miten rehunjako hoidetaan, jos karjakoko nelinkertaistuu tai ruokinta järjestyisi esimerkiksi tilan ulkopuolelta. Se betonihelvetti vaan on sellainen yleisnimitys niille yhden ainoan menetelmän yksiköille, jossa kaikki muutokset edellyttää vähintään timanttilaikkaa ja rammeria.
-
Minusta eläinrakennus nyt vaan tehdään niille eläimille ja suunnittelulla rakennellaan työkalut eri rutiinien hoitoon. Sillä voitaisiin vaikuttaa myös eri vaihtoehtoihin tulevaisuudessa, mutta moniko robottilypsäjä miettii sitä mihin se lypsyasema sijoitettaisiin tarpeen vaatiessa tai miten rehunjako hoidetaan, jos karjakoko nelinkertaistuu tai ruokinta järjestyisi esimerkiksi tilan ulkopuolelta. Se betonihelvetti vaan on sellainen yleisnimitys niille yhden ainoan menetelmän yksiköille, jossa kaikki muutokset edellyttää vähintään timanttilaikkaa ja rammeria.
[/quote]
Yli 5 vuatta vanhoolle petonki navetoolle yhteenen nimittäjä kuuluus olla rotyyli! ;)
-
Teutsin ymmärsi yskän ei kannata rakentaa valamiiksi liian pientä yksikköä.
-
te]
Vanhempana lypsäjänä muistan talven 1987, kun pakkanen painui kuudeksi viikoksi -35 celsiukseen. Säilörehu jäätyi tornin seiniin kiinni. Helmikuun loppupuolella oli aika työ irrottaa äpylilaumalle virtasta. Kaikki paikat olivat jäässä. Suuri työ oli pitää vesijohdot sulana, vaikka navetassa ei ollut verhoseiniä, jotka päästänevät kolkkoa ilmaa sisään paremmin kuin kolminkertainen sementtitiiliseinä. Toivottavasti sellaisia kelejä ei satu koskaan verhoseinänavettoihin. Betoniseinäisten ja yläphjaltaan eristettyjen rakennusten kanssa pärjää, vaikka olisi vapaa ilmanvaihto. Niissä toimii jopa toisenvärinen robotti kuin se, joka ei ole sininen.
Muistan myös tuon talven. Kovaa aikaa. Siltikään en jaksa ymmärtää, miksi eläinrakennus pitäisi rakentaa sen once in a lifetime-kelin takia, tai edes talvien kylmimmän kelin mukaan.
Kaikkea pitää aina katsella kriittisesti ja siltä kannalta, että mitä se mahdollistaa ja mitkä ovat haitat. Verhoseinillä saadaan Ojalan opin mukainen ylivoimainen ilmanvaihto ja nopea reagointi syksyn ja kevään suuriin lämmönvaihteluihin. Haittapuolena on se tosiasia, että kylmille viikoille talvella on oltava oma toimintasuunnitelmansa. Omasta näkökulmasta hyödyt pesee haitat 6-0, mutta aina voi olla eri mieltä.
Ai niin. Meillä sitä verhoseinää on jotain 500 neliöö. Jos se ei pelitä, peitetään vaikka paroc-elementeillä. Ei maksa paljoa ja voi poistaa kun lämpenee. Betonia ei voi.
Minusta eläinrakennus nyt vaan tehdään niille eläimille ja suunnittelulla rakennellaan työkalut eri rutiinien hoitoon. Sillä voitaisiin vaikuttaa myös eri vaihtoehtoihin tulevaisuudessa, mutta moniko robottilypsäjä miettii sitä mihin se lypsyasema sijoitettaisiin tarpeen vaatiessa tai miten rehunjako hoidetaan, jos karjakoko nelinkertaistuu tai ruokinta järjestyisi esimerkiksi tilan ulkopuolelta. Se betonihelvetti vaan on sellainen yleisnimitys niille yhden ainoan menetelmän yksiköille, jossa kaikki muutokset edellyttää vähintään timanttilaikkaa ja rammeria.
väitänpä että esim. 10 v päästä ei valmisteta enää lypsyasemia edes tosi suuriin navetoihin
-
väitänpä että esim. 10 v päästä ei valmisteta enää lypsyasemia edes tosi suuriin navetoihin
väitänpä että 10 v. päästä lypsyautomaatio näyttää aikalailla erilaiselta.....
-
Maatalous tukipolitiikassa voi tapahtua kymmenessä vuodessa vaikka mitä kukatietää...
-
Teutsin ymmärsi yskän ei kannata rakentaa valamiiksi liian pientä yksikköä.
Kannattaa ottaa huomioon lähtötilanne, 20 lehmästä 100 on aika iso muutos ja vaatii hieman erilaisia liikkeenjohdollisia kykyjä. Korkojen osuus liikevaihdosta nousee tähtiin ja maksuvalmiusongelmat ovat ovella koputtelemassa. Pitää olla melkonen seppä, että ongelmat välttää. Liian nopea kasvu ei ole oikotie onneen, kuten viimeaikoina on valitettavasti käynyt ilmi.
-
Teutsin ymmärsi yskän ei kannata rakentaa valamiiksi liian pientä yksikköä.
Kannattaa ottaa huomioon lähtötilanne, 20 lehmästä 100 on aika iso muutos ja vaatii hieman erilaisia liikkeenjohdollisia kykyjä. Korkojen osuus liikevaihdosta nousee tähtiin ja maksuvalmiusongelmat ovat ovella koputtelemassa. Pitää olla melkonen seppä, että ongelmat välttää. Liian nopea kasvu ei ole oikotie onneen, kuten viimeaikoina on valitettavasti käynyt ilmi.
Karja koko pitää vähintään tuplata, jos rakennetaan täytin uutta. Sen alle olevat on mielellään saatava mahtumaan entisten seinien sisään.
-
kaivoin tän vanhan linkin Tanskalaisesta navetanlaajennuksesta.http://www.elmegaardenfrederiks.dk/ (http://www.elmegaardenfrederiks.dk/)
Mitenhän suomessa rakennustarkastajat suhtautuu tämmöseen rakentamiseen?
Eli aluksi ulkoseinät 240lehmälle, sisälle 60lehmän osasto valmiiksi ja eläimet sinne sisään. Sen jälkeen rakentamaan seuraavaa osastoa jne.
-
Onko kellään villiä arvausta miten kauan verhot kestää Suomen kosteusolosuhteissa?
Kymmenen vuotta - arveli tavaran toimittaja. Voihan se olla enemmänkin tai sitten vähemmän. Kolmen vuoden käytön jälkeen ei eroa uuteen nähtävissä (siis jos kysyit verhomateriaalista??) Verhohan kestää kosteutta auringonvalo lienee suurempi heikentäjä.
Navetta ei kosteudesta kärsi sen enempää kuin umpinaisemmissakaan ratkaisuissa. Pakkasestakin täällä on kovasti keskusteltu ja muistelut 20 vuoden takaisia asioita - siinä ajassa kerkiää rakentamaan jo kaksikin navettaa... Sitä paitsi olihan tuota pakkasta 2006 tammikuulla viikon verran alle -30 ja saman verran 2007 helmikuulla ja verhoseinänavetassa verhot oikein pullistelevat naurusta ;D ;D ;D ;D
Kannattaa muistaa, että lämmin ilma nousee ylöspäin. Jos laipiossa on vähän villaa, niin seinissä verhot riittää pitämään kelit plussalla. Verhot sitovat myös tehokkaasti kosteutta kylmällä kelillä. Tämä oli erään ilmastointi-insinöörin mahdottoman vaikea ymmärtää - eikä hän taida vieläkään osata laskea, mitä verhoseinänavetassa ilman suhteen oikeasti tapahtuu...
Pääasia lienee kuitenkin, että navetoita tehdään siten, että ne saadaan alle kymmenessä vuodessa kuoletettua kuolettamatta itseään. Muutamia asioita joutuu ottamaan huomioon navetan seinien sisäpuolella: ruokinta, lanta/puhidistus, lypsy, eläinten hyvinvointi, ilmanvaihto, laajennettavuus. Nuokin jos toimii oikein hyvin, niin mukava on navetalle päin astella. Tietty jos seinillä vilkkuu hälytysvaloja kuin joulukadulla joka kerta kun navetalle menet tai jos kännykkään tulee kovin paljon "puheluita" vemssiltä tai astronautilta ja mitä kalaksyjä niitä onkaan, saattaa joitakin vähemmän innostuneita mielentilojakin ilmetä :-\
-
Mielenkiintoista. Miten siis pärjäsit pakkasella? Pysyykö myös kokoverhoseinä navetta ko keleillä plussalla? Mitä etua on kokoverhosta verrattuna esim. 1,5m korkeaan. Onko kuinka paljon halvempi?
-
te]
Niissä toimii jopa toisenvärinen robotti kuin se, joka ei ole sininen.
[/quote]
Jos SE ei ole sininen, toisenvärinen kuin SE= sininen, jos värivaihtoehtoja on kaksi, johon san toisen- viittaa.
-
Pääasia lienee kuitenkin, että navetoita tehdään siten, että ne saadaan alle kymmenessä vuodessa kuoletettua kuolettamatta itseään. Muutamia asioita joutuu ottamaan huomioon navetan seinien sisäpuolella: ruokinta, lanta/puhidistus, lypsy, eläinten hyvinvointi, ilmanvaihto, laajennettavuus. Nuokin jos toimii oikein hyvin, niin mukava on navetalle päin astella. Tietty jos seinillä vilkkuu hälytysvaloja kuin joulukadulla joka kerta kun navetalle menet tai jos kännykkään tulee kovin paljon "puheluita" vemssiltä tai astronautilta ja mitä kalaksyjä niitä onkaan, saattaa joitakin vähemmän innostuneita mielentilojakin ilmetä :-\
***Nämä asiat tulee kyllä hoitoon vaikka tehdään navetta betonielementeistä. Mitä tulee noihin lypsyjärjestelmiin, niin minusta suutari pysyköön lestissään eli niiden valinta ei kuulu rakennussuunnittelijalle vai mitä arkkitehtejä niitä nyt onkaan ;)
-
***Nämä asiat tulee kyllä hoitoon vaikka tehdään navetta betonielementeistä. Mitä tulee noihin lypsyjärjestelmiin, niin minusta suutari pysyköön lestissään eli niiden valinta ei kuulu rakennussuunnittelijalle vai mitä arkkitehtejä niitä nyt onkaan ;)
Tuleekos Apemiehen laajennus samalla systeeemillä kuin entinenkin navetta ja pysyykös robotin väri saman vai päivitätkö niitä ???
-
Tuleekos Apemiehen laajennus samalla systeeemillä kuin entinenkin navetta ja pysyykös robotin väri saman vai päivitätkö niitä ???
***Hoidetaan nämä luvat nyt ensin kuntoon. Sitten on hyvää aikaa kuulostella miltä markkina näyttää laajennuksen suhteen. Kiirettä ei ole suuntaan ei toiseen. Nykyiselläänkin pärjää ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Jos laajennus toteutetaan niin samaa runkoa jatketaan 36 metriä eteenpäin päätyseinän siirrolla. Umpilehmille olen suunnitellut kokokuivikeosastoa nykyisen ryhmäpoikimakarsinan jatkoksi.
Robotti yms kaupat tehdään markkinatilanteen mukaan. Markkinavoimille annetaan suunvuoro...
-
. Mitä tulee noihin lypsyjärjestelmiin, niin minusta suutari pysyköön lestissään eli niiden valinta ei kuulu rakennussuunnittelijalle vai mitä arkkitehtejä niitä nyt onkaan ;)
[/quote]
Melko tärkeätä oli kyllä navettaa suunitellessa tietää tuleeko navettaan Lelyn vae lavallin lypsäjä tai lypsetäänkö asemalla. Toki vemssejäkin laitettu vapaalle kierolle mut harvemmin. Lelyä en ole nähnyt 2 rivisessä navetassa.
Oletko koskaan edes keskustellut Jounin kanssa? Minä ainakaan en huomannut hänellä olevan mitään negatiivistä asennetta esim robottilypsyä kohtaan.
-
. Mitä tulee noihin lypsyjärjestelmiin, niin minusta suutari pysyköön lestissään eli niiden valinta ei kuulu rakennussuunnittelijalle vai mitä arkkitehtejä niitä nyt onkaan ;)
Melko tärkeätä oli kyllä navettaa suunitellessa tietää tuleeko navettaan Lelyn vae lavallin lypsäjä tai lypsetäänkö asemalla. Toki vemssejäkin laitettu vapaalle kierolle mut harvemmin. Lelyä en ole nähnyt 2 rivisessä navetassa.
Oletko koskaan edes keskustellut Jounin kanssa? Minä ainakaan en huomannut hänellä olevan mitään negatiivistä asennetta esim robottilypsyä kohtaan.
[/quote]
Ei voi toisen puolesta puhua, mutta Jouni tuntui kannattavan robottia tuonne 150 lypsävän tienoolle. Siitä eteenpäin pitää tarkkaan harkita onko se enään kannattavaa. Tämmöistä minä haistelin, kun ensimmäistä palveria pidettiin...
-
Arvon raatilaiset heittäkääs vähän euromääriä, mitä vuosittain liikkuu yhdenropotin yksikössä? Maidonmyynti,tulot teurastamo,tue jne.Kokemuksia ja kommentteja... Ja sitten vastapainoksi se menopuoli,rehut,tarvikkeet...
-
Mielenkiintoista. Miten siis pärjäsit pakkasella? Pysyykö myös kokoverhoseinä navetta ko keleillä plussalla? Mitä etua on kokoverhosta verrattuna esim. 1,5m korkeaan. Onko kuinka paljon halvempi?
Eka talvi oli vajaa navetta, kun se otettiin käyttöön loppuvuodesta. Ongelmia oli lähinnä juomakuppien nippojen hyytyminen nuorison puolella (toispual ruokintapöytää) koska ovat likempänä ulkoseinää. Lantakin meinas hyytyä parista kohtaa, kun oli verhot ihan kiinni - korvausilman veti sitten verhojen reunoista pistemäisenä puhurina. Ongelma poistui, kun verhoa avasi hieman. Tuoreena tehty rehu oli tietty aavistuksen kankeaa ;), mutta se ei juuri verhoista ole kiinni, jos siilossa hyytyy. Emännällä vähän näppejä kylmäsi lypsäessä.
Kokoverhosta on varmasti etu kustannuspuolella, jos vain rakennesuunnitteluihmiset osaavat asiansa. Meillä tehtiin osin betongina ja parimetrinen aukko, kun ei oikein tienny vielä siinävaiheessa - nyt tekisin kokoverhona. Seinä ei tarvitse lämpöä pidellä, sen pitää vain estää läpiveto - tosin ei kesällä.
Sanottakoon vielä, että ei mulla mitään robottilypsyä vastaan ole - saatan vielä sellaisenkin hankkia, jos pankki antaa luvan. Osaa se lypsyasemankin koneisto tarpeen tullen kränätä - ihan väristä riippumatta.
-
Tuleekos Apemiehen laajennus samalla systeeemillä kuin entinenkin navetta ja pysyykös robotin väri saman vai päivitätkö niitä ???
***Hoidetaan nämä luvat nyt ensin kuntoon. Sitten on hyvää aikaa kuulostella miltä markkina näyttää laajennuksen suhteen. Kiirettä ei ole suuntaan ei toiseen. Nykyiselläänkin pärjää ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Jos laajennus toteutetaan niin samaa runkoa jatketaan 36 metriä eteenpäin päätyseinän siirrolla. Umpilehmille olen suunnitellut kokokuivikeosastoa nykyisen ryhmäpoikimakarsinan jatkoksi.
Robotti yms kaupat tehdään markkinatilanteen mukaan. Markkinavoimille annetaan suunvuoro...
minkäs kokoinen toi nykyinen ryhmäpoikimakarsina sulla nyt on ja kuinka usein se tarvitsee kuivittaa/tyhjentää?
-
minkäs kokoinen toi nykyinen ryhmäpoikimakarsina sulla nyt on ja kuinka usein se tarvitsee kuivittaa/tyhjentää?
Nykyisen ryhmäpoikimakarsinan koko 96 neliötä, josta 66 neliöö on kuivikeosaa. Loppu ritiläpohjaista syöntiosaa. Parhaimmillaan 9 lehmää on ollut poikimassa/poikimista odottamassa yhtäaikaa. Karsinan syvyys on 70 senttiä
Kuivitus tehdään oljella, jonka kulutus riippuu eläinmäärästä. Kun karsinassa on 2-3, niin paali riittää viikon. Kun taas siellä 6-8, menee pari paalia viikossa. Aluksi ennenkuin pohjan palaminen alkaa, kuivikkeen kulutus on hiukan suurempaa.
Tyhjennys tehdään kerran vuodessa suoraan pellolle. Silloin paksuimmassa kohdassa on noin metri tavaraa.
-
Kuinka iso siitä tulee jatkossa? Vaatiiko ympäristölupa lantalaa vai riittääkö että tyhjentää kerran vuodessa? Paljoko jatkossa tarvit olkia onko paalivarasto paras oljelle?
-
Kuinka iso siitä tulee jatkossa? Vaatiiko ympäristölupa lantalaa vai riittääkö että tyhjentää kerran vuodessa? Paljoko jatkossa tarvit olkia onko paalivarasto paras oljelle?
***476 neliöö, josta kuivikeosan osuus 336 neilöö. Ideana on, että umpilehmät viettää koko umpikauden kuivikeosalla.
Ympäristöluvassa oli asiasta kova vääntö. Pyyntinä oli hurja lantala, mutta sain väännettyä asian todellisuuteen eli kuivikeosa riittää koko ajaksi.
Kuivikemenekkiä en ole vielä arvioinut, mutta hiukan vähempi suhteessa kuin nykyisessä, koska eläintiheys pienempi. Kuivikkeena voidaan käyttää myös turvetta.
Oljet on varastoitu pieniksi käydyissä laakasiiloissa paaleina ja irtona. Jatkossa noukinvaunulla kerätyn irtotavaran osuus varmasti kasvaa
-
Ympäristöluvassa oli asiasta kova vääntö. Pyyntinä oli hurja lantala, mutta sain väännettyä asian todellisuuteen eli kuivikeosa riittää koko ajaksi.
Tiettiil onki eri jumala! Pirkamaallan on kuulemma vaarittu jonkuu ympäristökihon pälkähryksen takia kaharensaran lehemän pihatto tehetäväksi kuivikelannaalle.
Euroopan suurimmaks sanoovat tuata kateettua lantalaa!
Liki parituhtta neliöö ja nelejän metrin laakasiilo elementeistä seinät ja harjapiikkii kassaa nui seittemisen meetriä!
Mitääs raati sannoopi? Tiähallinto varmaasti tykääpi keväällä rakennellan pitkoospuita ko sontaa ajellaan. ;)
-
pistäkää nyt äkkiä ympäristölupia vetämään niin ovat sitten valmiina jos ja kun investoitipäätös tehdää. tuo on nykyisin kuitenkin pitkä prosessi.. ja mielellään yli suuri, niin ei tarvi heti olla päivittämässä uudellen.
-
minkäs kokoinen toi nykyinen ryhmäpoikimakarsina sulla nyt on ja kuinka usein se tarvitsee kuivittaa/tyhjentää?
Nykyisen ryhmäpoikimakarsinan koko 96 neliötä, josta 66 neliöö on kuivikeosaa. Loppu ritiläpohjaista syöntiosaa. Parhaimmillaan 9 lehmää on ollut poikimassa/poikimista odottamassa yhtäaikaa. Karsinan syvyys on 70 senttiä
Kuivitus tehdään oljella, jonka kulutus riippuu eläinmäärästä. Kun karsinassa on 2-3, niin paali riittää viikon. Kun taas siellä 6-8, menee pari paalia viikossa. Aluksi ennenkuin pohjan palaminen alkaa, kuivikkeen kulutus on hiukan suurempaa.
Tyhjennys tehdään kerran vuodessa suoraan pellolle. Silloin paksuimmassa kohdassa on noin metri tavaraa.
aikas tarkalleen samankokoista oon suunnitellu. onkos tuon syöntiosan ja makuualueen välillä portaita vai viettävä pinta? siis ritiläpohjaisen syöntiosan ja karsinan pohjan korkeusero on toi 70cm vai ymmärsinkö oikein? onko tuo ollut riittävän kokoinen 2 robon navettaan?
-
minkäs kokoinen toi nykyinen ryhmäpoikimakarsina sulla nyt on ja kuinka usein se tarvitsee kuivittaa/tyhjentää?
Nykyisen ryhmäpoikimakarsinan koko 96 neliötä, josta 66 neliöö on kuivikeosaa. Loppu ritiläpohjaista syöntiosaa. Parhaimmillaan 9 lehmää on ollut poikimassa/poikimista odottamassa yhtäaikaa. Karsinan syvyys on 70 senttiä
Kuivitus tehdään oljella, jonka kulutus riippuu eläinmäärästä. Kun karsinassa on 2-3, niin paali riittää viikon. Kun taas siellä 6-8, menee pari paalia viikossa. Aluksi ennenkuin pohjan palaminen alkaa, kuivikkeen kulutus on hiukan suurempaa.
Tyhjennys tehdään kerran vuodessa suoraan pellolle. Silloin paksuimmassa kohdassa on noin metri tavaraa.
aikas tarkalleen samankokoista oon suunnitellu. onkos tuon syöntiosan ja makuualueen välillä portaita vai viettävä pinta? siis ritiläpohjaisen syöntiosan ja karsinan pohjan korkeusero on toi 70cm vai ymmärsinkö oikein? onko tuo ollut riittävän kokoinen 2 robon navettaan?
***Ymmärsit oikein. On siinä 35cm*35 cm*2 m porras käytössä.
Riittää hyvin 2 robon navettaan, kun poikimajakauma on ympäri vuoden eikä vierihoitoa harjoiteta "yön yli" jaksoa pidempää
-
eikä vierihoitoa harjoiteta "yön yli" jaksoa pidempää
Maa jossa joka lehmällä on nimi (tehotuotannossakin). ;D ;D
Kerros kuinka asia pitäsi järjestää että homma toimis myös käytänössä.
-
Ympäristöluvassa oli asiasta kova vääntö. Pyyntinä oli hurja lantala, mutta sain väännettyä asian todellisuuteen eli kuivikeosa riittää koko ajaksi.
Tiettiil onki eri jumala! Pirkamaallan on kuulemma vaarittu jonkuu ympäristökihon pälkähryksen takia kaharensaran lehemän pihatto tehetäväksi kuivikelannaalle.
Euroopan suurimmaks sanoovat tuata kateettua lantalaa!
Liki parituhtta neliöö ja nelejän metrin laakasiilo elementeistä seinät ja harjapiikkii kassaa nui seittemisen meetriä!
Mitääs raati sannoopi? Tiähallinto varmaasti tykääpi keväällä rakennellan pitkoospuita ko sontaa ajellaan. ;)
***Osaa ne viranomaiset täälläkin. Mullakin vaadittiin uuteen säiliöön kansi (3 vanhassa ei ole). Perusteluina kerrottiin, että piti jollakin tavalla näyttää luvan muistuttajalle, että ympäristökeskus oli toiminut asian eteen.
-
Ympäristöluvassa oli asiasta kova vääntö. Pyyntinä oli hurja lantala, mutta sain väännettyä asian todellisuuteen eli kuivikeosa riittää koko ajaksi.
Tiettiil onki eri jumala! Pirkamaallan on kuulemma vaarittu jonkuu ympäristökihon pälkähryksen takia kaharensaran lehemän pihatto tehetäväksi kuivikelannaalle.
Euroopan suurimmaks sanoovat tuata kateettua lantalaa!
Liki parituhtta neliöö ja nelejän metrin laakasiilo elementeistä seinät ja harjapiikkii kassaa nui seittemisen meetriä!
Mitääs raati sannoopi? Tiähallinto varmaasti tykääpi keväällä rakennellan pitkoospuita ko sontaa ajellaan. ;)
***Osaa ne viranomaiset täälläkin. Mullakin vaadittiin uuteen säiliöön kansi (3 vanhassa ei ole). Perusteluina kerrottiin, että piti jollakin tavalla näyttää luvan muistuttajalle, että ympäristökeskus oli toiminut asian eteen.
periaatteessa pitäs riittää mmm:n hyväksymä kevyt kateaine, esim turve. tietysti sitten on eri asia jos säiliön tilavuuteen ei ole laskettu sadevesi varaa.
-
periaatteessa pitäs riittää mmm:n hyväksymä kevyt kateaine, esim turve. tietysti sitten on eri asia jos säiliön tilavuuteen ei ole laskettu sadevesi varaa.
***Periaatteilla ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa, kun ympäristöviranomaiset sattuvat olemaan "sillä päällä"
-
periaatteessa pitäs riittää mmm:n hyväksymä kevyt kateaine, esim turve. tietysti sitten on eri asia jos säiliön tilavuuteen ei ole laskettu sadevesi varaa.
***Periaatteilla ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa, kun ympäristöviranomaiset sattuvat olemaan "sillä päällä"
mutta ei nekään mahdottomia voi vaatia.. vaatiko ne ympäristöluvassa sitä vai rakennusluvassa?
-
periaatteessa pitäs riittää mmm:n hyväksymä kevyt kateaine, esim turve. tietysti sitten on eri asia jos säiliön tilavuuteen ei ole laskettu sadevesi varaa.
***Periaatteilla ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa, kun ympäristöviranomaiset sattuvat olemaan "sillä päällä"
mutta ei nekään mahdottomia voi vaatia.. vaatiko ne ympäristöluvassa sitä vai rakennusluvassa?
***Ympäristöluvassa. Olisin tietysti voinut valittaa hallinto-oikeuteen, mutta menestymisen mahdollisuus olisi ollut 50/50. Vastakkain hajuhaitat taajaman rajamailla/maalaisjärki.
-
http://www.youtube.com/watch?v=JJtIbFiD41A&NR=1
Ympäristöehdot täyttävä lieteallas. :D
-
http://www.youtube.com/watch?v=JJtIbFiD41A&NR=1
Ympäristöehdot täyttävä lieteallas. :D
Eikö ne Briteissä ole just tuollaisia monttuja pellolla. Muuan aika takaperin oli kuva maastullissa kun paikalliset pikkupellot hoitavat Venäjällä lietealtaan virkaa ja pelto valuu suoraan lähimpään jokeen.. ;D
Täällä pitää varmaan alkaa pieruja pussittamaan.. ::)
-
Mahtaako päisteeseen tulla tarpeeksi?
http://www.youtube.com/watch?v=8blHwpBR9Xc&NR=1
Ei tankkikaan sotke peltoja kunhan maa on KUNNOLLA jäässä:
http://www.youtube.com/watch?v=5OZsMs2MZHM&NR=1