Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Zetor - 06.04.14 - klo:13:53
-
Löytyisikö vielä suomalaisista viljelijöistä kunnianhinoa ja ylpeyttä jättää tuet nostamatta ja todeta tosiasiat, eli onko maksukykyä asiakkailla?
Z
-
Arveletko, että jos suomalaiset viljelijät tekevät päätöksen olla nostamatta tukia tänä vuonna, niin tilanne kohenee? Tai, että muut euroopan viljelijät tukevat suomalaista ammattiveljeä ja ryhtyvät samaiseen tukilakkoon? Eiköhän se ole samanlainen eloonjäämistaistelu kaikilla viljelijöilla kautta linjan.
Ei pidä rintama tässä, ei pitänyt aiemminkaan, kun maidonmyyntilakkoa pohjusteltiin.
Muutenkin aika älytön idea. :-\
-
Löytyisikö vielä suomalaisista viljelijöistä kunnianhinoa ja ylpeyttä jättää tuet nostamatta ja todeta tosiasiat, eli onko maksukykyä asiakkailla?
Z
Mikä nyt on tosiasia, kuka on on ylpeä ja mitä kunnianhimoa siinä on että ne tuet tililleen jättää eikä nosta? ???
-
... Eiköhän se ole samanlainen eloonjäämistaistelu kaikilla viljelijöilla kautta linjan.
...
Mikä logiikka, jos kerran nälänhätää on ja väestö kasvaa, että ihmisellä eloonjäämistaistelu maataloudessa taloudellisessa mielessä?
-
Eihän duunaritkaan silleen lakkoile että jättäsvät tilin nostamatta-..
-
Eihän duunaritkaan silleen lakkoile että jättäsvät tilin nostamatta-..
Niin saahan ne tuotteet myydä ja noin, mutta tarviiko roikkua yhteiskunnan sylkykuppina tukinaruissa? Kun kuitenkin ne tuet tulonsiirtoina ulosmitataan ketjun muissa vaiheissa mm tukipolitiikan vaatimana verotuksena, joka taasen nostaa työn ja tuotantopanosten hintoja.
Tämä itseään ruokkiva kehä on purettava tavalla tai toisella kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Pätee myös muihin tukiin, mm asumistukeen, joka siirtyy suoraan asumisen hintoihin.
Venäläiset ostaa kyllä, oli hinta mikä tahaan.
-
Mulle sille ei ole mitään merkitystä, tuleeko se raha tukina vai jonain muuna nimikkeenä, mikä tilille tulee 8)
Pääasia että maksetaan euroina tai jonain muuna vaihdettavana valuuttana :o
-
Ennemmin kannattasin investointi-ja muuta ostolakkoa, nykyään on tiloilla traktoreita enemmän kun menneinä vuosikymmeninä koko kylässä, joku viitisen vuotta varmaan pärjättäisiin nykykalustollakin sekä ilman lannoitteitakin varmaan pellolta tulis senverran tavaraa että omat puurot ja perunat saisi talveksi turvattua
-
Mulle sille ei ole mitään merkitystä, tuleeko se raha tukina vai jonain muuna nimikkeenä, mikä tilille tulee 8)
Pääasia että maksetaan euroina tai jonain muuna vaihdettavana valuuttana :o
Minua on alkanut päätoiminen tukilomakkeiden täyttö tympiä. Ja kuka sitä pumaskaakaan jaksaa taas plärätä.Onko se nyt se työ, johon kouluttaiduin? Ei.
-
Ennemmin kannattasin investointi-ja muuta ostolakkoa, nykyään on tiloilla traktoreita enemmän kun menneinä vuosikymmeninä koko kylässä, joku viitisen vuotta varmaan pärjättäisiin nykykalustollakin sekä ilman lannoitteitakin varmaan pellolta tulis senverran tavaraa että omat puurot ja perunat saisi talveksi turvattua
Niin.
-
Ei se niin päin toimi että kieltäydytään lahjuksista, koska aina löytyy joku joka ne vastaanottaa sinun sijasta ja ajaa sitten sinut perikatoon, koska kannattavuutensa on tukien verran sinua parempi. Niin mafia toimii, luottaa ihmisten ahneuteen. Works every time :)
Ostamasta kieltätyminen sen sijaan voi toimia, kuten myös se paras keino, että onnistuisi harrastuksessaan niin hyvin että pärjää aivan helposti ilman tukiakin. Jos sellainen olisi mahdollista. Spekuloikaa vaan vapaasti millä strategialla se onnistuisi, millä tuotantosuunnalla, jne. Etujahan siinä olisi lähinnä se ettei tarvii noudattaa tukiehtoja enää.
-
...
Spekuloikaa vaan vapaasti millä strategialla se onnistuisi, millä tuotantosuunnalla, jne. Etujahan siinä olisi lähinnä se ettei tarvii noudattaa tukiehtoja enää.
Pellervolaisuus?
-
Kuinka ei-maalainen kuluttaja reagoisi, jos S-ryhmän ovessa lukisi:
Myymme vain kotimaisia elintarvikkeita, jotka on tuotettu ilman maataloustukia ja kauppamme takapihalla
Kannustaisiko se kuluttajaa suosimaan suomalaista, vai menisikö Lidliin ostamaan pienen kotimaisen meijerin juustoa?
-
http://jussikolehmainen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/164488-rannanjarvi-elaa
Ja kommentitkin ovat hyviä.
-
Minua on alkanut päätoiminen tukilomakkeiden täyttö tympiä. Ja kuka sitä pumaskaakaan jaksaa taas plärätä.Onko se nyt se työ, johon kouluttaiduin? Ei.
Aijai. Pitäskö maailman pysyä muuttumattomana, ettei sun tarttis kouluttaa ittees enempää ;D ;D ;D
-
Etujahan siinä olisi lähinnä se ettei tarvii noudattaa tukiehtoja enää.
Mutta monet tukiehdot ovat ennestään kirjoitettuna sisään jossakin muussa laissa, esimerkiksi nitraattiasetuksessa, kasvinsuojelulaissa, vesilaissa, ympäristölaissa , laissa hukkakauran torjunnasta, elintarvikeasetuksessa ym ym.
Nuohan eivät ole ohjeellisia, vaan pakottavia säädöksiä. Tietenkin tukiehdot ovat suomalaiselle yhteiskunnan holhousta vihaavalle viljelijälle ainoa toimiva pakote: tilin saldo laittaa nöyrtymään, eikö.
-SS-
-
Etujahan siinä olisi lähinnä se ettei tarvii noudattaa tukiehtoja enää.
Mutta monet tukiehdot ovat ennestään kirjoitettuna sisään jossakin muussa laissa, esimerkiksi nitraattiasetuksessa, kasvinsuojelulaissa, vesilaissa, ympäristölaissa , laissa hukkakauran torjunnasta, elintarvikeasetuksessa ym ym.
Nuohan eivät ole ohjeellisia, vaan pakottavia säädöksiä. Tietenkin tukiehdot ovat suomalaiselle yhteiskunnan holhousta vihaavalle viljelijälle ainoa toimiva pakote: tilin saldo laittaa nöyrtymään, eikö.
-SS-
Niinpä juuri. Viimeisen kahden - kolmen sukupolven aikana maalta kaupunkiin muuttaneet citypellervot ne siellä vain vaativat osuuttaan määräysvallasta isiensä maihin katkerana maataloustukia kadehtien.
-
Minua on alkanut päätoiminen tukilomakkeiden täyttö tympiä. Ja kuka sitä pumaskaakaan jaksaa taas plärätä.Onko se nyt se työ, johon kouluttaiduin? Ei.
Aijai. Pitäskö maailman pysyä muuttumattomana, ettei sun tarttis kouluttaa ittees enempää ;D ;D ;D
Mielekkääseen yrittämiseen ei kuulu oleellisena osana kaiken mataava tukibyrokratia.
-
Etujahan siinä olisi lähinnä se ettei tarvii noudattaa tukiehtoja enää.
Mutta monet tukiehdot ovat ennestään kirjoitettuna sisään jossakin muussa laissa, esimerkiksi nitraattiasetuksessa, kasvinsuojelulaissa, vesilaissa, ympäristölaissa , laissa hukkakauran torjunnasta, elintarvikeasetuksessa ym ym.
Nuohan eivät ole ohjeellisia, vaan pakottavia säädöksiä. Tietenkin tukiehdot ovat suomalaiselle yhteiskunnan holhousta vihaavalle viljelijälle ainoa toimiva pakote: tilin saldo laittaa nöyrtymään, eikö.
-SS-
No tuo on ikävä kyllä osittain totta
Tosin nyt taas tämän faktan takia jos asiat menisi oikein ja oikeudenmukaisesti, tukien saaminen pitäisi olla itsestäänselvyys. Jos siis nuo edellyttävät toimenpiteet ovatkin pakollisia, eikä sopimusluonteisia vastikkeita, kuten tukihakurumba antaa ymmärtää - teet näin, saat tämän korvauksen.
-
Kun kuitenkin ne tuet tulonsiirtoina ulosmitataan ketjun muissa vaiheissa mm tukipolitiikan vaatimana verotuksena, joka taasen nostaa työn ja tuotantopanosten hintoja.
Tämä itseään ruokkiva kehä on purettava tavalla tai toisella kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Pätee myös muihin tukiin, mm asumistukeen, joka siirtyy suoraan asumisen hintoihin.
Asumistuki ei esimerkissäsi kuitenkaan ole samanlainen tapaus kuin maataloustuki, koska asumistuki on tuki, joka maksetaan, kun jonkun vähävaraisemman on pakko jossakin asua. Maataloustuki maksetaan, vaikka pitäisi merkittävän osan pelloista melko jouten, ilman tuotteiden myyntiä ja tuotantopanosten ostoa: viherlannoitus, LHP , nurmi. Eli panosten, ja investointien hintaralli on aika paljon maanviljelykentän omaa päätöstä, miten kanavoi tuet, itselle vai ulkoiseen komisteluun ja ikuisen kasvun ahneuteen.
Tuotteiden hinnoilla on myös vähemmän tuettujen maiden pohjahinnat olemassa hinnoittelun pohjaksi. EU:lla on myös markinapuuttujan rooli ja rajoittaa esim. sokerin osalta täysin markkinahintaisen halvan sokerin markkinoille tuloa.
Tämän keskustelun pohja-ajatus ei sittenkään taida olla katkerien maataloustuista kateellisten kaupunkilaisten eliminoiminen, vaan oikeasti viljelijän(kö ?) syvä kauna sellaisia viljelijöitä kohtaan, jotka jostain syystä näyttävät tukien ansiosta menestyvän liian hyvin, tai paremmin kuin hän itse ?
-SS-
-
Minua on alkanut päätoiminen tukilomakkeiden täyttö tympiä. Ja kuka sitä pumaskaakaan jaksaa taas plärätä.Onko se nyt se työ, johon kouluttaiduin? Ei.
Aijai. Pitäskö maailman pysyä muuttumattomana, ettei sun tarttis kouluttaa ittees enempää ;D ;D ;D
Mielekkääseen yrittämiseen ei kuulu oleellisena osana kaiken mataava tukibyrokratia.
Varmaan pieni käsitesekaannus tuossa. Kouluttautuminen pätevyyden ylläpitämiseksi on eri asia ja vissisti jopa nautinnollisempaa, kuin velvollisuus pysyä selvillä kaiken maailman säännöksenvitukkeista. Nyt kun asiaa ajattelee, on muuten sanomattoman tuhoisaa olla tajuamatta tätä eroa, siis päättäjien osalta etenkin.
-
Mielekkääseen yrittämiseen ei kuulu oleellisena osana kaiken mataava tukibyrokratia.
Eipä niin. Uutta pitää silti oppia koko ajan ;)
-
....
Tämän keskustelun pohja-ajatus ei sittenkään taida olla katkerien maataloustuista kateellisten kaupunkilaisten eliminoiminen, vaan oikeasti viljelijän(kö ?) syvä kauna sellaisia viljelijöitä kohtaan, jotka jostain syystä näyttävät tukien ansiosta menestyvän liian hyvin, tai paremmin kuin hän itse ?
-SS-
Ei vaan se, miten tukipolitiikka vaikuttaa yrittämisympäristön hintoihin ja tekee täten tuettoman ns aidon yrittämisen käytännössä mahdottomaksi.
"Tämän keskustelun pohja-ajatus ei sittenkään taida olla katkerien maataloustuista kateellisten kaupunkilaisten eliminoiminen"
Katkeruuden eliminoiminen kannustinjärjestelmiä oikaisemalla on asiakkaiden eliminointia huomattavasti viisaanpaa. Hyvä yrittäjä.
-
....
Tämän keskustelun pohja-ajatus ei sittenkään taida olla katkerien maataloustuista kateellisten kaupunkilaisten eliminoiminen, vaan oikeasti viljelijän(kö ?) syvä kauna sellaisia viljelijöitä kohtaan, jotka jostain syystä näyttävät tukien ansiosta menestyvän liian hyvin, tai paremmin kuin hän itse ?
-SS-
Ei vaan se, miten tukipolitiikka vaikuttaa yrittämisympäristön hintoihin ja tekee täten tuettoman ns aidon yrittämisen käytännössä mahdottomaksi.
Aha. Ja nillität siis täällä, kun broiskuparooni nyppäsi pellon nenäsi edestä ? ::)
-SS-
-
....
Tämän keskustelun pohja-ajatus ei sittenkään taida olla katkerien maataloustuista kateellisten kaupunkilaisten eliminoiminen, vaan oikeasti viljelijän(kö ?) syvä kauna sellaisia viljelijöitä kohtaan, jotka jostain syystä näyttävät tukien ansiosta menestyvän liian hyvin, tai paremmin kuin hän itse ?
-SS-
Ei vaan se, miten tukipolitiikka vaikuttaa yrittämisympäristön hintoihin ja tekee täten tuettoman ns aidon yrittämisen käytännössä mahdottomaksi.
Aha. Ja nillität siis täällä, kun broiskuparooni nyppäsi pellon nenäsi edestä ? ::)
-SS-
Ei ole kokemusta tuollaisesta. Sinulla taitaa olla?
-
Ei vaan se, miten tukipolitiikka vaikuttaa yrittämisympäristön hintoihin ja tekee täten tuettoman ns aidon yrittämisen käytännössä mahdottomaksi.
Tuet vaikuttavat pellon arvoon. Sekä vuokrattaessa että myytäessä. Eivät juurikaan muuhun. Jotkut tuotteet ovat Suomessa kalliimpia kuin jossain muualla, totta kyllä. Mutta sama (tai suurempi) ero on about jokaisessa hyödykkeessä, oli sitten kyse kodin elektroniikasta tai vaatteista. Kaikki on jenkeissä halvempaa, mutta vilja saman hintaista (tai kalliimpaa). Buhuu. Markkinat ovat siellä määrittäneet sopivaksi tilakooksi sen mikä se nyt ikinä onkaan. Ehkä jokunen tuhat hehtaaria? Ja markkinat ovat määrittäneet maatalustyöntekijän palkaksi sen mikä se ikinä onkaan, ehkä sivukuluineen 50 euroa päivässä?
Pitäisi päästä eroon tästä surkeasta Suomen ja Euroopan järjestelmästä pikimiten. Todellisia yrittäjiä suomen maatalouteen sopisi hyvin about tuhat, ja ehkä 10 tuhatta renkiä lisäksi.
-
Pitäisi päästä eroon tästä surkeasta Suomen ja Euroopan järjestelmästä pikimiten. Todellisia yrittäjiä suomen maatalouteen sopisi hyvin about tuhat, ja ehkä 10 tuhatta renkiä lisäksi.
Suuruuden ekonomian sijasta kannattaisi tavoitella jalostusasteen nostamisesta. Siihen riittää aikaa pitkän talven pimeinä iltoina, kun pellolle ei pääse. Ja Suomessahan on kosolti korkeakoulutettuja maatilatalouden insinöörejä, joiden sisäinen innovaattori pitää herätellä eu-koomasta.
Vaihtoehtona lienee muutamia viljelijöitä ja monsannon gmo-patentit päällepäsmärinä.
-
Suuruuden ekonomian sijasta kannattaisi tavoitella jalostusasteen nostamisesta. Siihen riittää aikaa pitkän talven pimeinä iltoina, kun pellolle ei pääse. Ja Suomessahan on kosolti korkeakoulutettuja maatilatalouden insinöörejä, joiden sisäinen innovaattori pitää herätellä eu-koomasta.
Vaihtoehtona lienee muutamia viljelijöitä ja monsannon gmo-patentit päällepäsmärinä.
Sä oot niin ihqu idealisti :D
En usko pelkästään jalostusasteen nostoon, omatoiminysväykseen lopputuotteiden parissa kuin niiden kohdalla, joilla sijainti mahdollistaa markkinoinnin suoraan. Anttiäksä on siinä mielessä hollilla. Enkä usko ns bulkkituotannossa monsantontrenkitragediaankaan ainoana tienä. Vaihtoehtoja on paaljon enemmän.
-
Paljon fiksumpaa olisi nostaa ne tuet ja luvata lahjoittaa rahat asiakkaiden äänestyksen perusteella määrittelemään hyväntekeväisyyskohteeseen :D
Eli lahjoittaa vaikka sen 30 tonnia pois, mutta yliveloittaa 60 tonnia "Tuettomalla punatulkunkauralla"
:D
Pellon arvohan saattaa pudota jos sille ei hae tukia :D
-
Minä olen kyllä varmasti niin kova tyyppi, että kyllä kantti kestäisi nostaa vaikka isompia tukiaisiakin. :-X Siis rahana. Ei Johannoina. Kantti kestäisi senkin, muttei selkä. :'(
-
Asumistuki ei esimerkissäsi kuitenkaan ole samanlainen tapaus kuin maataloustuki, koska asumistuki on tuki, joka maksetaan, kun jonkun vähävaraisemman on pakko jossakin asua[
[/quote]
Kyllä minä katsoisin että päinvastoin kun viljelytuet laskevat tuottajahintaa ,niin nää asumistuet nostavat asumiskustannuksia, just kun ihmisten on pakko asua jossain niin asumisen hinta kyllä laskisi jos tuet lopetettaisiin..
Kalliin asunnon rakentamisesta hyötyvät kaikki muut osapuolet paitsi se joka joutuu asumaan kämpässä josta niin pankki, rakennuttaja ja grynderi ovat ottaneet maksimaaliset voitot, raksamiehen palkkaakaan unohtamatta
-
Suuruuden ekonomian sijasta kannattaisi tavoitella jalostusasteen nostamisesta. Siihen riittää aikaa pitkän talven pimeinä iltoina, kun pellolle ei pääse. Ja Suomessahan on kosolti korkeakoulutettuja maatilatalouden insinöörejä, joiden sisäinen innovaattori pitää herätellä eu-koomasta.
Vaihtoehtona lienee muutamia viljelijöitä ja monsannon gmo-patentit päällepäsmärinä.
Sä oot niin ihqu idealisti :D
En usko pelkästään jalostusasteen nostoon, omatoiminysväykseen lopputuotteiden parissa kuin niiden kohdalla, joilla sijainti mahdollistaa markkinoinnin suoraan. Anttiäksä on siinä mielessä hollilla. Enkä usko ns bulkkituotannossa monsantontrenkitragediaankaan ainoana tienä. Vaihtoehtoja on paaljon enemmän.
Argumenttisi on vastaavalla tasolla kuin joskus jonkun herjat kyläseppiä kohtaan, vaikka vika oli siinä, ettei tilaaja itse osannut kertoa, miten kärrit piti tehdä. Jalostus on vaikeaa, jossei ole yhteydessä tilaajaan, tai tilaaja ei tiedä mitä haluaa. Siinäkään mielessä tukipolitiikasta ei pitäisi tehdä aluepolitiikkaa, jossa tuottajat erotetaan tilaajista. Antaa markkinoiden hoitaa, Adam.
-
Asumistuki ei esimerkissäsi kuitenkaan ole samanlainen tapaus kuin maataloustuki, koska asumistuki on tuki, joka maksetaan, kun jonkun vähävaraisemman on pakko jossakin asua[
Kyllä minä katsoisin että päinvastoin kun viljelytuet laskevat tuottajahintaa ,niin nää asumistuet nostavat asumiskustannuksia, just kun ihmisten on pakko asua jossain niin asumisen hinta kyllä laskisi jos tuet lopetettaisiin..
Kalliin asunnon rakentamisesta hyötyvät kaikki muut osapuolet paitsi se joka joutuu asumaan kämpässä josta niin pankki, rakennuttaja ja grynderi ovat ottaneet maksimaaliset voitot, raksamiehen palkkaakaan unohtamatta
[/quote]
Just ni ja verot päälle, että saadaan moniosaajien koko suvulle tuet.
-
Asumistuki ei esimerkissäsi kuitenkaan ole samanlainen tapaus kuin maataloustuki, koska asumistuki on tuki, joka maksetaan, kun jonkun vähävaraisemman on pakko jossakin asua[
Kyllä minä katsoisin että päinvastoin kun viljelytuet laskevat tuottajahintaa ,niin nää asumistuet nostavat asumiskustannuksia, just kun ihmisten on pakko asua jossain niin asumisen hinta kyllä laskisi jos tuet lopetettaisiin..
Kalliin asunnon rakentamisesta hyötyvät kaikki muut osapuolet paitsi se joka joutuu asumaan kämpässä josta niin pankki, rakennuttaja ja grynderi ovat ottaneet maksimaaliset voitot, raksamiehen palkkaakaan unohtamatta
Just ni ja verot päälle, että saadaan moniosaajien koko suvulle tuet.
Siis vaikka asumistuki siirtyy vuokriin noin 25%:sti , on olemassa tutkimuskin asiasta, Turussa, tästä ei voi tehdä päätelmiä, että maataloustuki siirtyisi maataloustuotannon kuluihin korottavasti suoraan jollakin tietyllä prosentilla. Esimerkiksi luomutuessa ei apila välitä, saako luomuviljelijä apilapellostaan tukia tai ei, saman se kasvaa. Samoin polttoaineet ja sähkö ovat yleisen hinnoittelun alla, maataloudella ei ole kalliimpia tariffeja tuen takia. Koneet ja kalusto voidaan erittäin hyvin hankkia ulkomailta ja laittaa kotimainen markkina kilpailemaan, ei ole veroeroa niin kuin autoilla. Luomutuotteen hintahan ei ole tavanomaisesti viljeltyä alhaisempi, vaikka tuki olisi isompi ja kulutkin pienemmät, tästä voimme päätellä, että tuen vaikutus suoraan ei voi olla tuotteen hintaa alentavakaan, vaan maailmanmarkkinoilla liikkuvia ylijäämäeriä lienee helpompi hankkia tavanomaisen viljelyn bulkkimarkkinoilta kuin luomua. Viljan hintanoteeraukset ovat mm. MT:ssa kerran viikossa, aika pieni ero loppujen lopuksi on maailmanmarkkinahintoihin, jotta se yksistään perustelisi tuon noin 500 euron hehtaarituen poisjättämisen, ja aina se ei ole ollut suomalaiosen viljelijän häviöksi.
Tosiaan kustannustekijänä maan hinta ja vuokrat ovat ongelma, jos vuokranantajat ja myyjät, usein maanviljelyssukuja itsekin ainakin joskus olleet, tietävät tukitason ja osaavat hinnoitella hintavaatimuksensa ylöspäin. Silti pidän tätä ongelmaa yhtä paljon maakeräilijän omana vapaaehtoisena ongelmana kuin välttämättömänä seurauksena; ensinnäkin, aika iso osa suurehkoista maatiloista menee omistajalta seuraavalle paljon alle näiden korkeiden huudatushintojen, aitona sukupolvenvaihdoksena, emme oikeastaan edes tiedä tätä todellista pilkkahinnan tasoa, koska vain vapaiden markkinoiden kaupat tilastoidaan kunnolla. Maanomistaja-viljelijät tietysti hyötyvät korkeista lisämaanhinnoista pääsemällä vinkumaan korkeasta korkovaatimuksesta, joka tietty lasketaan korkeimmasta mahdollsesta muutaman aarin kilpaflisusta, tietenkin.
Niin ja mainitsemiasi moniosaajia ei ainakaan voi ongelmistasi maataloudessa syyttää.
-SS-
-
Argumenttisi on vastaavalla tasolla kuin joskus jonkun herjat kyläseppiä kohtaan, vaikka vika oli siinä, ettei tilaaja itse osannut kertoa, miten kärrit piti tehdä. Jalostus on vaikeaa, jossei ole yhteydessä tilaajaan, tai tilaaja ei tiedä mitä haluaa. Siinäkään mielessä tukipolitiikasta ei pitäisi tehdä aluepolitiikkaa, jossa tuottajat erotetaan tilaajista. Antaa markkinoiden hoitaa, Adam.
Argumentti on keskustelun tasolla ::)
Koska sinusta on markkinanpuolustaja tullut? Jalostus ei ole vaikeaa, markkinointi eli tarpeiden tekeminen on. Ihmiset kun ovat tulleet tarverajansa yli, mukavuusalueelle. Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista. Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon. Ei siinä ole kyse tuottajan ja tilaajan erottamisesta, vaan ulkoistamisesta. Erikoistumisesta. Jalostusarvon kasvattamisesta.
-
Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista.
Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon.
Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?
-
Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista.
Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon.
Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?
Ei millään, eihän se ole pointti. Kuvitteletko vieväsi ihmisille "oikeaa" tietoa tai jopa ns."totuuden"? Vai mistä moinen kysymys?
-
Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista.
Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon.
Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?
No vaikkapa liikennöinti valtion subventoimalla valtatiellä, km-kustannus käyttäjälle on nolla, voisi olla useita senttejä, jos olisi omakustanteinen tietulliväylä. Se, että valtio järjestää väylän, ei tee väylän kustannuksia välttämättä edullisimmaksi. Ainakin osittain yksityisrahoitteiset väylät ovat valmistuneet nopeasti, sitä se rahan nopean tienaamisen insentiivi teettää.
-SS-
-
Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista.
Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon.
Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?
Ei millään, eihän se ole pointti. Kuvitteletko vieväsi ihmisille "oikeaa" tietoa tai jopa ns."totuuden"? Vai mistä moinen kysymys?
Kyllä se voi olla, jos on leipäjonossa. Esimerkiksi 90-luvun lamavelallisen mielestä voisi olla parempi, jos maataloustukien sijasta yhteiskunta suorittaisi saman summan heidän ongelmiensa ratkaisemiseen, eikä yleiseen ruoantuotannon subventioon, jotta isännille jää aikaa agronettiin.
-
Liian edulliset prosessoimat elintarvikkeet syynä deflaatioriskiin, sanoo saksalainen keskuspankkiiri (tuet pois)
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/03/31/weidmann-elintarvikkeiden-hinnat-selittavat-matalan-inflaation/20144532/12?n=1
Suomessahan ongelma on ratkaistu tekemällä pienyrittäminen elintarvikealalla säädöksillä mahdottomaksi.
-
Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista.
Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon.
Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?
Ei millään, eihän se ole pointti. Kuvitteletko vieväsi ihmisille "oikeaa" tietoa tai jopa ns."totuuden"? Vai mistä moinen kysymys?
Kyllä se voi olla, jos on leipäjonossa. Esimerkiksi 90-luvun lamavelallisen mielestä voisi olla parempi, jos maataloustukien sijasta yhteiskunta suorittaisi saman summan heidän ongelmiensa ratkaisemiseen, eikä yleiseen ruoantuotannon subventioon, jotta isännille jää aikaa agronettiin.
Kyllä tuossa väitteessäsi on jotain ideaa.
Paitsi että lamavelka oli pääosin velanottajan omaa riskiä, maataloustuotannon arvon ja tukitasot on päätetty tuottajia kuulematta.
Mut pitää sanoa, että eihän maataloustuotteiden hinnoissa ollut mitään järkeä "vanhaan hyvään aikaan" ;D Aivan sairaita tuottoja pienistä puuhaloista ;D
-
voisi olla parempi, jos maataloustukien sijasta yhteiskunta suorittaisi saman summan heidän ongelmiensa ratkaisemiseen, eikä yleiseen ruoantuotannon subventioon, jotta isännille jää aikaa agronettiin.
No niin, muuttuihan se ääni kellossa, sointu on tutumpi. Olen aina ihmetellyt tuota lamavelallisen määritelmää, itse olen sellainen ollut, tottahan toki piti velat pää punasena maksaa pois, olihan ne omalla allekirjoituksella otettu, mutta siis velkasähläreitä on aina ollut, sekä nousu- että lamakaudella. Laman tullessa vaan napsahtaa helpommin leukaan.
Laman jälkeen parikin lainaa otettu, ja maksut maksetaan aina ensin, sitten vasta omiin kuluihin, jos jää.
-SS-
-
Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?
[/quote]
Eihän se tuotteen kustannuksia halvenna kuin sille loppukäyttäjälle,on sitten kyse asumisesta tai ruuasta tai mistä tahansa tuetusta, mutta se mahdollistaa isommat voitot muille ketjuun osallistuneille
-
voisi olla parempi, jos maataloustukien sijasta yhteiskunta suorittaisi saman summan heidän ongelmiensa ratkaisemiseen, eikä yleiseen ruoantuotannon subventioon, jotta isännille jää aikaa agronettiin.
No niin, muuttuihan se ääni kellossa, sointu on tutumpi. Olen aina ihmetellyt tuota lamavelallisen määritelmää, itse olen sellainen ollut, tottahan toki piti velat pää punasena maksaa pois, olihan ne omalla allekirjoituksella otettu, mutta siis velkasähläreitä on aina ollut, sekä nousu- että lamakaudella. Laman tullessa vaan napsahtaa helpommin leukaan.
Laman jälkeen parikin lainaa otettu, ja maksut maksetaan aina ensin, sitten vasta omiin kuluihin, jos jää.
-SS-
Ns lamavelalliset ovat niitä, joiden konkurssit osuivat tuohon pankkijärjestelmän muutokseen eli keskuspankkirahoituksen vaihtumisen ulkomaisen tai kotimaiseen luoton ottoon valtion ja kansalaisten osalta, jossa yhteydessä tapahtui tämä ns kuplaantuminen mikä nyt yleensäkin kuuluu fiat-rahan luonteeseen.
Siinä kohtaa ei ollut väliksi, kuinka joku yrittäjä teki tai ei, sivullisia uhreja tuli ainakin siinä vaiheessa kun velat omistajiensa sijaan myytiin Norjaan rupuhinnalla.
Tällä ehkä säilytettiiin ns kansallinenuskottavuus ja syömävelasta ym puhutaan edelleen, mutta velkaantumisen lopettaminen on mahdotonta, rahajärjestelmän ominaispiirteestä jatkuvan kasvun vaatimuksesta johtuen, sekä mm siitä, että vastaavien ja vastattavien täsmäämisvaatimuksen vuoksi esim ns "säästäminen" omalle tilille vaikkapa "veroparatiisiin" johtaa jonkun muun maksukyvyttömyyteen , kun raha ns jää palaamatta kiertoon.
Näitä systeemisiä ongelmia tärkeämpänä pidetään "säästämistä" eli tietynlaista kuripolitiikkaa, joka käytännössä vain pahentaa yleistä taloustilannetta, keskuspankkirahoituksen ollessa valtion osalta nyt kiellettyä. SAksan vaatimuksesta alunperin muuten.
Luonnollisesti ainoatie velkakierteestä ulos on ylijäämäinen vaihtotase, joka valtion osalta korjaantuu mm tukia leikkaamalla. Kannatan.
-
Zetor, epämääräisen lamavelallisten ryhmän käyttäminen johonkin agendaan lienee jo hieman jälkijättöistä.
Uuden ulosottokaaren mukaan yksityishenkilön velka vanhenee pääsääntöisesti 15 vuoden kuluttua siitä, kun velallinen on tuomiolla velvoitettu maksamaan velka. Eli esimerkiksi 1993 tuomitut velkasaatavat vanhenivat maaliskuussa vuonna 2008, 40000 velkaa raukesi sinä vuonna.
Niinhän se luottotappio ja inflaatio sitä sinun kuplaasi puhkoo.
-SS-
-
Zetor, epämääräisen lamavelallisten ryhmän käyttäminen johonkin agendaan lienee jo hieman jälkijättöistä.
Uuden ulosottokaaren mukaan yksityishenkilön velka vanhenee pääsääntöisesti 15 vuoden kuluttua siitä, kun velallinen on tuomiolla velvoitettu maksamaan velka. Eli esimerkiksi 1993 tuomitut velkasaatavat vanhenivat maaliskuussa vuonna 2008, 40000 velkaa raukesi sinä vuonna.
Niinhän se luottotappio ja inflaatio sitä sinun kuplaasi puhkoo.
-SS-
Inflaatio olisi hyvä asia, mutta säästämällä sitä ei synny.
-Z
-
Zetor, epämääräisen lamavelallisten ryhmän käyttäminen johonkin agendaan lienee jo hieman jälkijättöistä.
Uuden ulosottokaaren mukaan yksityishenkilön velka vanhenee pääsääntöisesti 15 vuoden kuluttua siitä, kun velallinen on tuomiolla velvoitettu maksamaan velka. Eli esimerkiksi 1993 tuomitut velkasaatavat vanhenivat maaliskuussa vuonna 2008, 40000 velkaa raukesi sinä vuonna.
Niinhän se luottotappio ja inflaatio sitä sinun kuplaasi puhkoo.
-SS-
Niin nää on nyt tämmösiä, miten sanoisin vähän monipiippusia juttuja, säästäminen on tietenkin yksilötasolla hyvä juttu mutta talouskasvun kannalta huono juttu, talous ei kasva jos porukka ei kuluta :(
Velat pitäisi maksaa se on selvä, mutta aina kaikkialla maailmassa on jouduttu näitä velkoja anteeksi antamaan tasasin väliajoin, monet valtiot jotka tänä päivänä on varsin vauraita ja tiukkoja taloudenpitäjiä kuten Saksa, on saaneet suuressa määrin velkoja anteeksi toisen maailmansodan jälkeen :o
Suomessa nää lamavelalliset joihin myös itse kuuluin aikanaan, oli monet täysin syyttömiä velkoihinsa, kyllä se oli koko systeemi joka sakkasi, siinä mielessä jopa lyhyemmät vanhentumisajat olisi olleet silloin paikallaan 8)
-
Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen muuten alkoi 1980, Koivisto II:n aikana ja varsinainen ulkomaisen luototuksen vapauttaminen kotimarkkinoille vuonna 1986 tapahtui Sorsa nelosen aikana.
Siihen asti valtion ja suuryritysten kilpailukyky kuitattiin tavallisilta talletussäästäjiltä noin 10 vuoden välein. 1967, 1977, 1981.
Nyt kun ajatellaan yleisötalletuksia ja yritysten kassoja, voitaisiinhan ne taas takavarikoida valtiolle, ilman petollista devalvaatio-inflaatiokikkaa, 100 miljardia euroa, menisi valtio velattomaksi ja näin joutoväellä olisi taas turvattu olo avustuksineen.
-SS-
-
Zetor, epämääräisen lamavelallisten ryhmän käyttäminen johonkin agendaan lienee jo hieman jälkijättöistä.
Uuden ulosottokaaren mukaan yksityishenkilön velka vanhenee pääsääntöisesti 15 vuoden kuluttua siitä, kun velallinen on tuomiolla velvoitettu maksamaan velka. Eli esimerkiksi 1993 tuomitut velkasaatavat vanhenivat maaliskuussa vuonna 2008, 40000 velkaa raukesi sinä vuonna.
Niinhän se luottotappio ja inflaatio sitä sinun kuplaasi puhkoo.
-SS-
Niin nää on nyt tämmösiä, miten sanoisin vähän monipiippusia juttuja, säästäminen on tietenkin yksilötasolla hyvä juttu mutta talouskasvun kannalta huono juttu, talous ei kasva jos porukka ei kuluta :(
Velat pitäisi maksaa se on selvä, mutta aina kaikkialla maailmassa on jouduttu näitä velkoja anteeksi antamaan tasasin väliajoin, monet valtiot jotka tänä päivänä on varsin vauraita ja tiukkoja taloudenpitäjiä kuten Saksa, on saaneet suuressa määrin velkoja anteeksi toisen maailmansodan jälkeen :o
Suomessa nää lamavelalliset joihin myös itse kuuluin aikanaan, oli monet täysin syyttömiä velkoihinsa, kyllä se oli koko systeemi joka sakkasi, siinä mielessä jopa lyhyemmät vanhentumisajat olisi olleet silloin paikallaan 8)
Kunpi on muuten pahempi, 15v maksukyvyttömyys henk koht konkurssin mahdollisuuden puuttuessa vai henkirikostuomio ja 12v linnassa yhteiskunnan varoilla?
-
Zetor, epämääräisen lamavelallisten ryhmän käyttäminen johonkin agendaan lienee jo hieman jälkijättöistä.
Uuden ulosottokaaren mukaan yksityishenkilön velka vanhenee pääsääntöisesti 15 vuoden kuluttua siitä, kun velallinen on tuomiolla velvoitettu maksamaan velka. Eli esimerkiksi 1993 tuomitut velkasaatavat vanhenivat maaliskuussa vuonna 2008, 40000 velkaa raukesi sinä vuonna.
Niinhän se luottotappio ja inflaatio sitä sinun kuplaasi puhkoo.
-SS-
Niin nää on nyt tämmösiä, miten sanoisin vähän monipiippusia juttuja, säästäminen on tietenkin yksilötasolla hyvä juttu mutta talouskasvun kannalta huono juttu, talous ei kasva jos porukka ei kuluta :(
Velat pitäisi maksaa se on selvä, mutta aina kaikkialla maailmassa on jouduttu näitä velkoja anteeksi antamaan tasasin väliajoin, monet valtiot jotka tänä päivänä on varsin vauraita ja tiukkoja taloudenpitäjiä kuten Saksa, on saaneet suuressa määrin velkoja anteeksi toisen maailmansodan jälkeen :o
Suomessa nää lamavelalliset joihin myös itse kuuluin aikanaan, oli monet täysin syyttömiä velkoihinsa, kyllä se oli koko systeemi joka sakkasi, siinä mielessä jopa lyhyemmät vanhentumisajat olisi olleet silloin paikallaan 8)
Kunpi on muuten pahempi, 15v maksukyvyttömyys henk koht konkurssin mahdollisuuden puuttuessa vai henkirikostuomio ja 12v linnassa yhteiskunnan varoilla?
Tuo ei ole verrannollinen siinä suhteessa, että ulosotossa olevan ihmisen liikkumisvapautta tai oleskeluvapautta ei poisteta. Se, että onko väärin, että rahansa hukannut joutuu köyhyyteen, on sitten jo semmoinen kysymys, että siihen voi varman vastauksen antaa vain jotakin ideologiaa julistava. Ulosotossa olevan velallisen ja perheen käyttörahoista muuten ei oteta suojaosaa, sosiaalitukia ei ulosmitata, eikä palkasta oteta kuin kolmannes.
Takausvelasta vastataan kuin omasta, se jäi laman alla useimmilta huomaamatta, kun oli täystyöllisyys, ja kaikilla meni hyvin.
-SS-
-
Suomessa nää lamavelalliset joihin myös itse kuuluin aikanaan, oli monet täysin syyttömiä velkoihinsa, kyllä se oli koko systeemi joka sakkasi, siinä mielessä jopa lyhyemmät vanhentumisajat olisi olleet silloin paikallaan 8)
[/quote]
Aika moni kyllä saa syyttää itseään, yleensä velanotto oli aivan oma valinta riskinottoon, tosin pankkiirit ehkä eivät tuoneet uhkakuvia esiin ihan perusteellisesti..
Takausvelalliset, no, oma valintahan sekin oli, ehkä hyväuskoisuudesta tai jostain muusta syystä sitouduttu.
Kullberg kyllä aikoinaan varoitteli vääristä toiveista halpojen ulkolaisten lainojen suhteen mutta muu pankkisektori kilpaili itsensä kuoliaaksi niitten tyrkyttämisessä.
Ehkä Suomessa opittiin silloin se läksy mikä olisi pitänyt opettaa euromaillekin ennen euroalueen hallitsematonta laajentamista,mutta nyt käydään samaa kurssia taas isommassa ryhmässä
-
Tuo ei ole verrannollinen siinä suhteessa, että ulosotossa olevan ihmisen liikkumisvapautta tai oleskeluvapautta ei poisteta. Se, että onko väärin, että rahansa hukannut joutuu köyhyyteen, on sitten jo semmoinen kysymys, että siihen voi varman vastauksen antaa vain jotakin ideologiaa julistava. Ulosotossa olevan velallisen ja perheen käyttörahoista muuten ei oteta suojaosaa, sosiaalitukia ei ulosmitata, eikä palkasta oteta kuin kolmannes.
Takausvelasta vastataan kuin omasta, se jäi laman alla useimmilta huomaamatta, kun oli täystyöllisyys, ja kaikilla meni hyvin.
-SS-
Ulosotossa olevan velallisen ja perheen käyttörahoista muuten ei oteta suojaosaa, sosiaalitukia ei ulosmitata, eikä palkasta oteta kuin kolmannes.
En paljonkaan tuon varaan, vaikkei maamme ole VIELÄ troikan holhouksessa
-
Tuo ei ole verrannollinen siinä suhteessa, että ulosotossa olevan ihmisen liikkumisvapautta tai oleskeluvapautta ei poisteta. Se, että onko väärin, että rahansa hukannut joutuu köyhyyteen, on sitten jo semmoinen kysymys, että siihen voi varman vastauksen antaa vain jotakin ideologiaa julistava. Ulosotossa olevan velallisen ja perheen käyttörahoista muuten ei oteta suojaosaa, sosiaalitukia ei ulosmitata, eikä palkasta oteta kuin kolmannes.
Takausvelasta vastataan kuin omasta, se jäi laman alla useimmilta huomaamatta, kun oli täystyöllisyys, ja kaikilla meni hyvin.
-SS-
Ulosotossa olevan velallisen ja perheen käyttörahoista muuten ei oteta suojaosaa, sosiaalitukia ei ulosmitata, eikä palkasta oteta kuin kolmannes.
En paljonkaan tuon varaan, vaikkei maamme ole VIELÄ troikan holhouksessa
http://www.oikeus.fi/ulosotto/fi/index/velallisenaulosotossa/palkanulosmittaus.html
-SS-
-
No hei hei pitkästä aikaa. kiinostaisi tietää - mitä mieltä olet kansallissosialistisesta aatteesta ja eritoten Aadolf Hitleristä ?
Pikaista vastausta ootellan.
-
Zetor, epämääräisen lamavelallisten ryhmän käyttäminen johonkin agendaan lienee jo hieman jälkijättöistä.
Uuden ulosottokaaren mukaan yksityishenkilön velka vanhenee pääsääntöisesti 15 vuoden kuluttua siitä, kun velallinen on tuomiolla velvoitettu maksamaan velka. Eli esimerkiksi 1993 tuomitut velkasaatavat vanhenivat maaliskuussa vuonna 2008, 40000 velkaa raukesi sinä vuonna.
Niinhän se luottotappio ja inflaatio sitä sinun kuplaasi puhkoo.
-SS-
Niin nää on nyt tämmösiä, miten sanoisin vähän monipiippusia juttuja, säästäminen on tietenkin yksilötasolla hyvä juttu mutta talouskasvun kannalta huono juttu, talous ei kasva jos porukka ei kuluta :(
Velat pitäisi maksaa se on selvä, mutta aina kaikkialla maailmassa on jouduttu näitä velkoja anteeksi antamaan tasasin väliajoin, monet valtiot jotka tänä päivänä on varsin vauraita ja tiukkoja taloudenpitäjiä kuten Saksa, on saaneet suuressa määrin velkoja anteeksi toisen maailmansodan jälkeen :o
Suomessa nää lamavelalliset joihin myös itse kuuluin aikanaan, oli monet täysin syyttömiä velkoihinsa, kyllä se oli koko systeemi joka sakkasi, siinä mielessä jopa lyhyemmät vanhentumisajat olisi olleet silloin paikallaan 8)
Kunpi on muuten pahempi, 15v maksukyvyttömyys henk koht konkurssin mahdollisuuden puuttuessa vai henkirikostuomio ja 12v linnassa yhteiskunnan varoilla?
Tuo ei ole verrannollinen siinä suhteessa, että ulosotossa olevan ihmisen liikkumisvapautta tai oleskeluvapautta ei poisteta. Se, että onko väärin, että rahansa hukannut joutuu köyhyyteen, on sitten jo semmoinen kysymys, että siihen voi varman vastauksen antaa vain jotakin ideologiaa julistava. Ulosotossa olevan velallisen ja perheen käyttörahoista muuten ei oteta suojaosaa, sosiaalitukia ei ulosmitata, eikä palkasta oteta kuin kolmannes.
Takausvelasta vastataan kuin omasta, se jäi laman alla useimmilta huomaamatta, kun oli täystyöllisyys, ja kaikilla meni hyvin.
-SS-
Ei se ihan noinkaan ole, esim. jos velat on syntyneet yritystoiminnan kautta tai sen takausten kautta, niin paljon yrityksiä vedettiin nurin ihan vaan siitä syystä, kun valtio lupasi korvata tappiot mitä pankeille syntyy, siinä meni moni hyväkin yritys, joka olisi kyllä hoitanut velkansa, jos siihen olisi annettu mahdollisuus :(
-
Tuo ei ole verrannollinen siinä suhteessa, että ulosotossa olevan ihmisen liikkumisvapautta tai oleskeluvapautta ei poisteta. Se, että onko väärin, että rahansa hukannut joutuu köyhyyteen, on sitten jo semmoinen kysymys, että siihen voi varman vastauksen antaa vain jotakin ideologiaa julistava. Ulosotossa olevan velallisen ja perheen käyttörahoista muuten ei oteta suojaosaa, sosiaalitukia ei ulosmitata, eikä palkasta oteta kuin kolmannes.
Takausvelasta vastataan kuin omasta, se jäi laman alla useimmilta huomaamatta, kun oli täystyöllisyys, ja kaikilla meni hyvin.
-SS-
Ulosotossa olevan velallisen ja perheen käyttörahoista muuten ei oteta suojaosaa, sosiaalitukia ei ulosmitata, eikä palkasta oteta kuin kolmannes.
En paljonkaan tuon varaan, vaikkei maamme ole VIELÄ troikan holhouksessa
http://www.oikeus.fi/ulosotto/fi/index/velallisenaulosotossa/palkanulosmittaus.html
-SS-
Edelleenkin, maamme päätäntävaltaa on annettu ulos perustuslakimuutoksin siten, ettei vallitsevaan oikeusturvaan voi pitkällä aikavälillä kovinkaan paljon luottaa. Esimes
94§ ja 95§ "...valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle..."
-
(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/domain-6258/kuvat/Uusi_natsi_valtion_kartta.jpg)
Zetorin fantasiaako ? :o
-
Oho nysse lähti?
Zetor
Agronetin kehitysryhmä
Poissa
[Lisää kaverilistaan]
Lähetä YV
Näytä kirjoitukset
Näytä tilastot
Viestejä:
1190 (0,517 viestiä per päivä)
Karma:
+560/-590
Ikä:
-
Rekisteröitynyt:
19.12.07 - klo:12:24
Paikallinen aika:
07.04.14 - klo:10:29
Viimeksi paikalla:
tänään kello 10:29
-
paljon yrityksiä vedettiin nurin ihan vaan siitä syystä, kun valtio lupasi korvata tappiot mitä pankeille syntyy, siinä meni moni hyväkin yritys, joka olisi kyllä hoitanut velkansa, jos siihen olisi annettu mahdollisuus :(
Arviot siitä, miten moni, ovat kovasti värittyneitä, kummankin osapuolen jutuissa. Lama yksistään aiheutti konkursseja, kun kannattavuus ja kauppa loppui nousukauden kulutuksen tyssätessä. Olen liian monen kuullut kertovan omanaan tätä aivan identtistä juttua, jossa pankinjohtaja ottaa pienyrittäjän eteensä ja sanoo, että nyt ne velat sitten irtisanotaan ja hallisi ja koneesi otetaan pankille, ja sitten yrittäjä kuulemma sanoo, et mutta maksankin ne nyt sitten samalla pois. Ja pankinjohtaja kuulemma oli puuskahtanut, että "ei sen noin pitänyt mennä !"
Konkurssiyrityksistä on tehty paljon jälkijättöisiä tutkimuksia, ja niissä on ollut poikkeuksetta kaikissa löytynyt sama haastatellun yrittäjän loppukommentti: "jos vielä olisi saanut sen yhden lainan, niin homma olisi siitä lähtenyt rullaamaan." Totta kai yrittäjällä pitää olla uskoa tulevaisuuteen ja riskinottohalua, mutta myös harkitsevaisuutta ja varovaisuutta, siinäpä näyttää olevan se avainkysymys, missä suhteessa noita kaikkia ?
On muistettava, että isompi osa 90-luvun alun yrityksistä, joilla oli lainoja ja oli toimintaa, selvisi 1990-luvun alun laman yli. Useimmat työikäiset ihmiset eivät olleet työttömiä, vaan tekivät töitä siinä missä ennenkin. Useimmissa perheissä kasvatettiin lapset ja käytiin koulut, ja nyt kyseiset lama-ajan lapset, mm. meidän "pikkaset" ovat jo omalta osaltaan töissä ja opiskelemassa, ja ensihavaintojen mukaan ovat kovasti työteliäitä, että jopa isänsä tapaan näkyvät ajautuvan jopa monen työn loukkuun, kun nyt vaan eivät itteensä rikkoisi.
-SS-
-
Edelleenkin, maamme päätäntävaltaa on annettu ulos perustuslakimuutoksin siten, ettei vallitsevaan oikeusturvaan voi pitkällä aikavälillä kovinkaan paljon luottaa. Esimes
Tutustupa vaikkapa EU:n maksuviivästysdirektiiviin, jossa on yleiseurooppalaiset säännökset mm. ulosottoon:
"Maksuviivästysdirektiivi on luonteeltaan minimidirektiivi. Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai saattaa voimaan säännöksiä, jotka ovat velkojalle edullisempia kuin direktiivin noudattamiseksi on tarpeen. "
Niin että se on aivan paikallisessa päätännässä, miten helposti velallisia päästetään ikeestä.
-SS-
-
Edelleenkin, maamme päätäntävaltaa on annettu ulos perustuslakimuutoksin siten, ettei vallitsevaan oikeusturvaan voi pitkällä aikavälillä kovinkaan paljon luottaa. Esimes
Tutustupa vaikkapa EU:n maksuviivästysdirektiiviin, jossa on yleiseurooppalaiset säännökset mm. ulosottoon:
"Maksuviivästysdirektiivi on luonteeltaan minimidirektiivi. Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai saattaa voimaan säännöksiä, jotka ovat velkojalle edullisempia kuin direktiivin noudattamiseksi on tarpeen. "
Niin että se on aivan paikallisessa päätännässä, miten helposti velallisia päästetään ikeestä.
-SS-
Jykäkin taitaa lähteää noita direktiivejä pukkaamaan
-
paljon yrityksiä vedettiin nurin ihan vaan siitä syystä, kun valtio lupasi korvata tappiot mitä pankeille syntyy, siinä meni moni hyväkin yritys, joka olisi kyllä hoitanut velkansa, jos siihen olisi annettu mahdollisuus :(
Arviot siitä, miten moni, ovat kovasti värittyneitä, kummankin osapuolen jutuissa. Lama yksistään aiheutti konkursseja, kun kannattavuus ja kauppa loppui nousukauden kulutuksen tyssätessä. Olen liian monen kuullut kertovan omanaan tätä aivan identtistä juttua, jossa pankinjohtaja ottaa pienyrittäjän eteensä ja sanoo, että nyt ne velat sitten irtisanotaan ja hallisi ja koneesi otetaan pankille, ja sitten yrittäjä kuulemma sanoo, et mutta maksankin ne nyt sitten samalla pois. Ja pankinjohtaja kuulemma oli puuskahtanut, että "ei sen noin pitänyt mennä !"
-
Noin se meni..eräskin tuttu yrittäjä kertoi saaneensa pari päivää aikaa velkojen maksuun vaikka oliollut paikallisessa pankissa isännistössäkin, mutta fuusioitten jälkeen ei edes sitä otettu huomioon velkojen irtisanomisissa..
No, tällä kaverilla oli senverran luottavia tuttavia jotka pystyivät auttamaan yrityksen jatkoon.
-
paljon yrityksiä vedettiin nurin ihan vaan siitä syystä, kun valtio lupasi korvata tappiot mitä pankeille syntyy, siinä meni moni hyväkin yritys, joka olisi kyllä hoitanut velkansa, jos siihen olisi annettu mahdollisuus :(
Arviot siitä, miten moni, ovat kovasti värittyneitä, kummankin osapuolen jutuissa. Lama yksistään aiheutti konkursseja, kun kannattavuus ja kauppa loppui nousukauden kulutuksen tyssätessä. Olen liian monen kuullut kertovan omanaan tätä aivan identtistä juttua, jossa pankinjohtaja ottaa pienyrittäjän eteensä ja sanoo, että nyt ne velat sitten irtisanotaan ja hallisi ja koneesi otetaan pankille, ja sitten yrittäjä kuulemma sanoo, et mutta maksankin ne nyt sitten samalla pois. Ja pankinjohtaja kuulemma oli puuskahtanut, että "ei sen noin pitänyt mennä !"
Konkurssiyrityksistä on tehty paljon jälkijättöisiä tutkimuksia, ja niissä on ollut poikkeuksetta kaikissa löytynyt sama haastatellun yrittäjän loppukommentti: "jos vielä olisi saanut sen yhden lainan, niin homma olisi siitä lähtenyt rullaamaan." Totta kai yrittäjällä pitää olla uskoa tulevaisuuteen ja riskinottohalua, mutta myös harkitsevaisuutta ja varovaisuutta, siinäpä näyttää olevan se avainkysymys, missä suhteessa noita kaikkia ?
On muistettava, että isompi osa 90-luvun alun yrityksistä, joilla oli lainoja ja oli toimintaa, selvisi 1990-luvun alun laman yli. Useimmat työikäiset ihmiset eivät olleet työttömiä, vaan tekivät töitä siinä missä ennenkin. Useimmissa perheissä kasvatettiin lapset ja käytiin koulut, ja nyt kyseiset lama-ajan lapset, mm. meidän "pikkaset" ovat jo omalta osaltaan töissä ja opiskelemassa, ja ensihavaintojen mukaan ovat kovasti työteliäitä, että jopa isänsä tapaan näkyvät ajautuvan jopa monen työn loukkuun, kun nyt vaan eivät itteensä rikkoisi.
-SS-
Höpöhöpö, pankki voi milloin tahansa yksipuolisesti esim. vaatia lisävakuuksia ja jos ei niitä saa, niin sanoa lainat irti, sillä on siihen laillinen oikeus tänäkin päivänä, ei tätä ole miksikään muutettu, siihen ei tarvita esim. semmoista syytä että lainat olisi olleet hoitamatta tai niiden hoidossa olisi ollut vaikeuksia :o
Kun hallitus lupasi taata pankkien tappiot säästöpankkikriisin aikana, niin pankit alkoivat irtisanoa lainoja, koska ne näin saivat kassavirtaa, tappiotahan ei syntynyt koska valtio "takasi" kaikki tappiot >:(
Tottakai seassa on ollut myös yrityksiä, jotka ei olisi selvinneet missään tapauksessa, mutta lama aiheutui pääasiassa pankkien omista virheistä, lainoja sanottiin irti ja omaisuutta myytiin pilkkahinnalla, lopulta kaatui myös pankkeja vaikka nimenomaan ne yritettiin pelastaa, melkein kaikki pankit meni nurin tai fuusioitiin johonkin toiseen pankkiin :(
Mikäli talvisota olisi hoidettu samalla tavalla, niin tästä maasta olisi tullut neuvostotasavalta :o
-
paljon yrityksiä vedettiin nurin ihan vaan siitä syystä, kun valtio lupasi korvata tappiot mitä pankeille syntyy, siinä meni moni hyväkin yritys, joka olisi kyllä hoitanut velkansa, jos siihen olisi annettu mahdollisuus :(
Arviot siitä, miten moni, ovat kovasti värittyneitä, kummankin osapuolen jutuissa. Lama yksistään aiheutti konkursseja, kun kannattavuus ja kauppa loppui nousukauden kulutuksen tyssätessä. Olen liian monen kuullut kertovan omanaan tätä aivan identtistä juttua, jossa pankinjohtaja ottaa pienyrittäjän eteensä ja sanoo, että nyt ne velat sitten irtisanotaan ja hallisi ja koneesi otetaan pankille, ja sitten yrittäjä kuulemma sanoo, et mutta maksankin ne nyt sitten samalla pois. Ja pankinjohtaja kuulemma oli puuskahtanut, että "ei sen noin pitänyt mennä !"
Konkurssiyrityksistä on tehty paljon jälkijättöisiä tutkimuksia, ja niissä on ollut poikkeuksetta kaikissa löytynyt sama haastatellun yrittäjän loppukommentti: "jos vielä olisi saanut sen yhden lainan, niin homma olisi siitä lähtenyt rullaamaan." Totta kai yrittäjällä pitää olla uskoa tulevaisuuteen ja riskinottohalua, mutta myös harkitsevaisuutta ja varovaisuutta, siinäpä näyttää olevan se avainkysymys, missä suhteessa noita kaikkia ?
On muistettava, että isompi osa 90-luvun alun yrityksistä, joilla oli lainoja ja oli toimintaa, selvisi 1990-luvun alun laman yli. Useimmat työikäiset ihmiset eivät olleet työttömiä, vaan tekivät töitä siinä missä ennenkin. Useimmissa perheissä kasvatettiin lapset ja käytiin koulut, ja nyt kyseiset lama-ajan lapset, mm. meidän "pikkaset" ovat jo omalta osaltaan töissä ja opiskelemassa, ja ensihavaintojen mukaan ovat kovasti työteliäitä, että jopa isänsä tapaan näkyvät ajautuvan jopa monen työn loukkuun, kun nyt vaan eivät itteensä rikkoisi.
-SS-
Höpöhöpö, pankki voi milloin tahansa yksipuolisesti esim. vaatia lisävakuuksia ja jos ei niitä saa, niin sanoa lainat irti, sillä on siihen laillinen oikeus tänäkin päivänä, ei tätä ole miksikään muutettu, siihen ei tarvita esim. semmoista syytä että lainat olisi olleet hoitamatta tai niiden hoidossa olisi ollut vaikeuksia :o
Kun hallitus lupasi taata pankkien tappiot säästöpankkikriisin aikana, niin pankit alkoivat irtisanoa lainoja, koska ne näin saivat kassavirtaa, tappiotahan ei syntynyt koska valtio "takasi" kaikki tappiot >:(
Tottakai seassa on ollut myös yrityksiä, jotka ei olisi selvinneet missään tapauksessa, mutta lama aiheutui pääasiassa pankkien omista virheistä, lainoja sanottiin irti ja omaisuutta myytiin pilkkahinnalla, lopulta kaatui myös pankkeja vaikka nimenomaan ne yritettiin pelastaa, melkein kaikki pankit meni nurin tai fuusioitiin johonkin toiseen pankkiin :(
Mikäli talvisota olisi hoidettu samalla tavalla, niin tästä maasta olisi tullut neuvostotasavalta :o
Laissa on jopa semmoinen pykälä että jos tarve vaatii ja pankin talous on niin kuralla, niin silloin voidaan marginaalia nostaa tarvittaessa tänäkin päivänä.
-
Höpöhöpö, pankki voi milloin tahansa yksipuolisesti esim. vaatia lisävakuuksia ja jos ei niitä saa, niin sanoa lainat irti, sillä on siihen laillinen oikeus tänäkin päivänä, ei tätä ole miksikään muutettu, siihen ei tarvita esim. semmoista syytä että lainat olisi olleet hoitamatta tai niiden hoidossa olisi ollut vaikeuksia :o
Loppuosaa en edes lainaa, koska väitteet ovat kovin subjektiivisia, alkaa tutkimaan millään osoitetuilla faktoilla, oliko olemassa pankkien todellinen suunnitelma yrittäjien pistämisestä polvilleen ja heidän vakuuksiensa petollisesta haltuunotosta. Tuon lainaamani väitteen osalta olet siinä suhteessa oikeassa, että jo 1900 - vuosisadan alusta peräisin olevat luottolait antoivat mahdollisuuden vaatia yrityskiinnitysten täydentämistä tai lainan eräännyttämistä, siinä tapauksessa että alkuperäisen kiinnityksen tai vakuuden arvo uhkaa nollaantua, ilman maksuhäiriöitä. Mutta pantinantotilaisuudessa tämä pienellä präntätty ehto yleensä kyllä löytyy, jos sitä hakee. Harva sitä papereista haki silloin 80-luvun lopulla.
Jokaista toteutunutta väitettyä suunniteltua vakuusryöstötapausta kohtaan löytyy tuplaten normaaleja lainoja, jotka on maksettu laman ylikin normaalisti maksuohjelman mukaan, kylläkin mahdollisesti vakuuksia täydentäen, itse täydensin vakuuksia reaalivakuuksilla silloin kun Säästöpankki kaatui alta, ja piti neuvotella uudet lainaehdot toisen pankin kanssa. Pankin konkurssi tosiaan oikeuttaa lainan yksipuoliseen eräännyttämiseen, mutta pääsääntö normaaleja luottosopimuksia sääntelevissä laeissa oli silloinkin, että eräännyttäminen ei saa perustua subjektiivisiin syihin tai lainasopimuksen ulkopuolisiin hyötytavoitteisiin.
Kiinteistöjen hintojen ja yritysvakuuksien kupla oli tosiasia 1980-luvun lopulla, siinä toinen yrittäjä pissi toisen muroihin oikein kunnolla, koska muutama liiallisen riskin yrittäjä laukaisi ketjureaktion, tällöin joutuivat sijaiskärsijäksi ihan harkitsevatkin yrittäjät (joita kuitenkin on laman kokeneitakin paljon, ilman konfliktia pankkien kanssa), vakuuksien arvon sulamisen takia.
Laman jälkeen pankkien asenteet muuttuivat merkittävästi: Yleistakaussitoumuksia eivät suuret liikepankit juurikaan enää suostu ottamaan, se oli laman aikaan petollinen sitoumus, eli vastasit takaamastasi velasta kuin omastasi, mutta myös saman velallisen mahdollisesti tekemistä jatkositoumuksistakin ! Sama vika yleispanttaussitoumuksessa, itselleni, eli velalliselle, suostuivat vielä yleispanttauksen kirjoittamaan, mutta koplaamani muut pantinantajat vietiin ensin konttorin koulumestarin oppiin , heille kerrottiin erityispantin ja yleispantin eroista, ja pantit tehtiinkin nimenomaan vain tiettyä lainatunnusta vastaaviksi. Kyllä oli juhlatunnelmaisen kahvitilaisuuden paikka , kun saatettiin vapauttaa ne ystävien ja kollegoiden pantit sitten myöhemmin, kun laina oli lyhentynyt.
Kun koko 1980 -luku oli mennyt hyvin, ennen lamaa oli täystyöllisyys ja työvoimapulakin, ei monikaan ajatellut edes paikallispankeissa, että ehdot laukeaisivat, saati sitten pitkää päivää tekevien yrittäjien joukossa tätä varmaankaan ajateltu ollenkaan. Mutta olihan siellä joukossa niitä hiukan holtittomampiakin. Myös maataloutta kohtasi lainakriisi 1990-luvun alussa, mutta maatilojen ongelmalainoja vakautettiinkin muutaman tuhannen lainan osalta. Taisi olla maatalouden rakennemuutosrahasto tai vastaava, vakauttamislainoja myönsi.
Velan ottaminen ja suhtautuminen velkaan lienee jonkinlainen yksilökohtainen elämänstrategiavalinta, siitä kertoo mm. seuraava analyysi, joka kertoo velkojen keskittymisestä pienelle osalle maatiloja, keskittyminen on kiivaampaa kuin tuotantoalan ja yksikkötuotannon mukaan voisi päätellä. Eli osa tiloista velkaantuu kiivaammin kuin laajentaa. Kertoo varmaankin riskinottohalukkuuden eroista.
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts92.pdf
En halua väheksyä lamavelka-aikoina eläneiden kokemuksia, enkä mahdollista väärinkohtelua pankeissa, mutta haluan korostaa, että yleistää niitä ei voi siltikään, vaikka konkurssit monikertaistuivat lukumäärissä lama-aikana, niin kuitenkin tämä menetys koski vain pientä osaa toimivista yrityksistä/yrittäjistä. Massojen kautta katsottuna tuntuu väärinkohdellusta loukkaavalta, jos vedotaan massoihin ja tilastoihin, että ei kaikilla ollut samoin, eikä ehkäpä pankkien salaliitoakaan tosissaan ollut, tilastotkin pitää muistaa ja nähdä henkilökohtaisten kokemusten ohi.
-SS-