Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 12.02.14 - klo:16:14
-
Jos ja kun sieltä jotain jää talven kurittamisen jälkeen jäljelle, niin millä lannoitatte keväällä ja miksi?
Ai niin, ja jaatteko lannotuksen?
Mää tuuppaan ihan kertapierasulla CAN27:aa ja pieni hivenkylpy ruiskulla.
Tuli annettua syksyllä riittävästi pääravinteita ja viljavuudet hyviä.
-
Jos ja kun sieltä jotain jää talven kurittamisen jälkeen jäljelle, niin millä lannoitatte keväällä ja miksi?
Ai niin, ja jaatteko lannotuksen?
Mää tuuppaan ihan kertapierasulla CAN27:aa ja pieni hivenkylpy ruiskulla.
Tuli annettua syksyllä riittävästi pääravinteita ja viljavuudet hyviä.
HEti kun näyttää, että pakkaset lakkaavat, niin routaiselle orasmaalle Suomensalpietaria 500 kg/ha, jotta roudan sulaessa pintaan nouseva vesi vie rakeesta voiman maahiukkasiin. Ensimmäinen hivenlannoitus rikkaruohoruiskutuksen yhteydessä. Sitten pensastumisvaiheesta tähkälletuloon Kalkkisalpietaria 250 kg/ha, jos on kuivaa , niin vaihtoehtoisesti pari kertaa ureaa ruiskulla 40 kg/ha.
Tärkein kasvuvaihe on kaksi viikkoa ennen tähkälletuloa. Silloin pitää saada sävy tumman turkoosinsiniseksi. Kalkkisalpietari lienee paras nopeavaikutteisuutensa ansiosta. Tai sitten ruiskutus.
Tähkälletulon jälkeen pidetään kasvu kovana typpiliuoksen ja tautiaineiden yhdistelmällä, jos oikein valkuaista yritetään, niin yhteensä noin 200 l/ha N30 typpiliuosta + rikkilannos Thiotrac.
Moddusta sitten tarpeen mukaan, lehtimassan ja jyväluvun laskennalla voi tehdä arviota, paljonko tarvitaan. Tämä lannoiteohjelma pyrkii brittiläiseen kasvupakettiin, tiedä häntä sitten, onko saatavissa kasitonnaria ilman karjanlantaa. Mutta näillähän se menisi 1980-luvulla.
-SS-
-
Mää taisin joskus levittää 350 kg salttua/ha kun oli syysvehnää. Sit jotain halpaa myrkkyä kesäkuussa. 5700 kg/ha tuli ja sako oli jotain 380 ;D
-
Mää taisin joskus levittää 350 kg salttua/ha kun oli syysvehnää. Sit jotain halpaa myrkkyä kesäkuussa. 5700 kg/ha tuli ja sako oli jotain 380 ;D
Jos oli kovinkin hikevät ja tuoreet maat, väitän, että kesannon tai nurmen jälkeen pelkällä kevätkastelulla saa kuivissa Etelä-Suomen olosuhteissa tuon kuusi tonnia syysvehnästä. Mutta vedestä kun on aina pula, niin pitää paikata lannoituksella, jotta sen kasitonnarin saisi....Kastelulla ja 200 N saa sen kymppitonnarin, briteissä jopa 14-tonnarin.
Eli tuon oman suunnitelmani lannoitusohjelman voi puolittaa, jos pääsee pari kertaa antamaan 40-60 mm kasteluvettä.
-SS-
-
Juu, ajattelin, että vähä n laittelen liioitelleen noita lannoituksia, mnutta Farmit.netissä ovat jo ajatelleet valmiiksi:
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2014/02/10/ravinteiden-merkitys-syysvehnalla
(http://www.viistonninen.com/muut/Lannoitusohje_Farmit.jpg)
Ja kesänaikaiset lannoitukset niin kuin omassa suunnitelmassa, Mantrac vielä lisäksi.
-SS-
-
Jos ja kun sieltä jotain jää talven kurittamisen jälkeen jäljelle, niin millä lannoitatte keväällä ja miksi?
Ai niin, ja jaatteko lannotuksen?
Mää tuuppaan ihan kertapierasulla CAN27:aa ja pieni hivenkylpy ruiskulla.
Tuli annettua syksyllä riittävästi pääravinteita ja viljavuudet hyviä.
HEti kun näyttää, että pakkaset lakkaavat, niin routaiselle orasmaalle Suomensalpietaria 500 kg/ha, jotta roudan sulaessa pintaan nouseva vesi vie rakeesta voiman maahiukkasiin. Ensimmäinen hivenlannoitus rikkaruohoruiskutuksen yhteydessä. Sitten pensastumisvaiheesta tähkälletuloon Kalkkisalpietaria 250 kg/ha, jos on kuivaa , niin vaihtoehtoisesti pari kertaa ureaa ruiskulla 40 kg/ha.
Tärkein kasvuvaihe on kaksi viikkoa ennen tähkälletuloa. Silloin pitää saada sävy tumman turkoosinsiniseksi. Kalkkisalpietari lienee paras nopeavaikutteisuutensa ansiosta. Tai sitten ruiskutus.
Tähkälletulon jälkeen pidetään kasvu kovana typpiliuoksen ja tautiaineiden yhdistelmällä, jos oikein valkuaista yritetään, niin yhteensä noin 200 l/ha N30 typpiliuosta + rikkilannos Thiotrac.
Moddusta sitten tarpeen mukaan, lehtimassan ja jyväluvun laskennalla voi tehdä arviota, paljonko tarvitaan. Tämä lannoiteohjelma pyrkii brittiläiseen kasvupakettiin, tiedä häntä sitten, onko saatavissa kasitonnaria ilman karjanlantaa. Mutta näillähän se menisi 1980-luvulla.
-SS-
Tuon jälkeen saakin Moddusta lisäillä kunnon kertarykäisyinä ja unohtaa maksimikäyttömäärien rajat... :) Muuten saa puida lepovehnää, toki mahdollisuus vaikka käyttää kuinka Moddusta.
-
Tuon jälkeen saakin Moddusta lisäillä kunnon kertarykäisyinä ja unohtaa maksimikäyttömäärien rajat... :) Muuten saa puida lepovehnää, toki mahdollisuus vaikka käyttää kuinka Moddusta.
Ei koske Pohjanmaata. Olen tuon todennut jo tässä toisessa äskettäisessä viestissä, että koskee kuivia etelärannikon savi- ja hiesumaita. Pohjanmaallahan kuusitonnari tulee pelkästään Menaralla Delarolla ja Prosarolla ja Comet Prolla lannoittamalla....kun tuota kosteutta hikoaa maasta ja naatti hautuu kosteana.
Niin, engelsmanni jakaa korrensääteen jopa neljään eri ruiskutukseen.
-SS-
-
Jos laskee SS:n tsydeemit ja syysnisun hinnaks 168e/tonni, niin paljoks jää viivan alle tolla ohjelmalla?
Mää sijoittasin sihen kauraa.... ::)
-
jos laittais säkin hehtaarille kerralla vähenpiki voi riittää ku pötkön vaikutus tulee viiveellä siihe ariane ja ccc ,gramittrel tosin eipä tosta taida tulla mitään ja kauraa kylvetään niskaan
-
JOS pääsis näinkin hienoon hommaan keväällä niin..
mulla on useemmalla lohkolla alla sekä kananpökäle 8 m3 että vehmaanlitku 15 m3/ha. näistä tulee joku vajaa sata typpee syksylle. viimeksi kun ajettiin vehmaalaista syksyllä ni rehti-syysnisu niias 98,5 prosenttisesti. tosin tuskin on ikinä kellään pystyssä pysynyt.
ajanen siis hieman normaalia varovaisemmin typpeä. varmaan tolla pikkurikkipitosella belorilla ajelen ja vanhat jaralaiset säästän kylvökoneen täyttöön. ehkä vaan 300 kg ensin ja sit tuuheuden ja värin mukaan toisella kiekalla 150-250 kg.
-
JOS pääsis näinkin hienoon hommaan keväällä niin..
mulla on useemmalla lohkolla alla sekä kananpökäle 8 m3 että vehmaanlitku 15 m3/ha. näistä tulee joku vajaa sata typpee syksylle. viimeksi kun ajettiin vehmaalaista syksyllä ni rehti-syysnisu niias 98,5 prosenttisesti. tosin tuskin on ikinä kellään pystyssä pysynyt.
ajanen siis hieman normaalia varovaisemmin typpeä. varmaan tolla pikkurikkipitosella belorilla ajelen ja vanhat jaralaiset säästän kylvökoneen täyttöön. ehkä vaan 300 kg ensin ja sit tuuheuden ja värin mukaan toisella kiekalla 150-250 kg.
Typpee vai? :o
Ai sori, sitä ryssälantaa se oliki...
-
Jos laskee SS:n tsydeemit ja syysnisun hinnaks 168e/tonni, niin paljoks jää viivan alle tolla ohjelmalla?
Tuolla ohjelmallahan sitä viivan alle jääkin jotain, kun ei ole yhtään typpiliuoksia ja ehkä puolet apulannasta kirjanpidossa ? Eikös ihmisten syysvehnälohkot ole ruiskuteltukin satokilpailua ajatellen ? 2 x Kestac, 2 x Comet + Topsin + Proline et al, ja lehtilannokset mukaan ? Kyllä nyt on jo niin paljon kulua alla, että se on kaikki tai ei mitään.
Toivon mukaan ei mitään, niin taas ei ole viiteen vuoteen aukeat vihreänä, ja kehtaa kituliasta ruista kasvatella rauhassa... ;)
-SS-
-
Mää laitoin kakkaa ja yaraa, peitattu sertisiemen, amistar ja cyperkill. Kasvo vielä tammikuussa ku ylilannotettu tiheä raiheinä. Nyt keltasen puhuvaa mattoa pitkin maata.
Jos puoletkin nousee, vois odottaa kuutosella alkavaa satoa hehtaarille...
-
Tällä oheisella ohjelmalla noin 15 tonnia hehtaarille. 27 kiloa N per tonni. Merkille pantavaa on vain 125 kpl/m2 tavoiteltu orastiheys. Toinen merkittävä huomio oli 4 x 40 mm kastelu, mikä merkitsee noin 5 tonnin lisäsatoa verrattuna kastelemattomaan.
Levästöpinta-alan "managementti" tehdään tietokoneilla ja muilla, siinä pyritään optimaaliseen yhteyttävään pinta-alaan. Kolme apulantakierrosta tehdään, tärkeimmät lippulehdelle tullessa ja toinen tähkän tullessa esiin. Eli tuuhea ja ylitiheä ei ole paras kuulemma. Täytyypä rakentaa joku seuranta, kastelun puuttuminen vie parhaan terän , mut jos vaikka Make ottaisi yli kymppitonnarin, kun pääsee kastelemaan ? Ferguun jo uudet öljyt sisään ja pumppua tappiin kii....
http://www.agannex.com/global/breaking-the-guinness-world-record-for-wheat-yield-232-bu/ac#itemCommentsAnchor
-SS-
-
Nyt keltasen puhuvaa mattoa pitkin maata.
Muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on havaittu ruskearuostetta ja muita ruostetauteja oraissa. Lauha alkutalvi ja aikainen kylvö altistavat tälle. Olisi ehkä kannattanut panostaa Proline-ruiskutukseen strobin lisäksi.
Syysvehnän managementtiviljelyssä on neljä ruiskutusta, suuntaa-antavat kasvuasteet <30 (aikaisissa kylvöissä syksyllä) , 32, 40, 60
-SS-
-
Nyt keltasen puhuvaa mattoa pitkin maata.
Muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on havaittu ruskearuostetta ja muita ruostetauteja oraissa. Lauha alkutalvi ja aikainen kylvö altistavat tälle. Olisi ehkä kannattanut panostaa Proline-ruiskutukseen strobin lisäksi.
Syysvehnän managementtiviljelyssä on neljä ruiskutusta, suuntaa-antavat kasvuasteet <30 (aikaisissa kylvöissä syksyllä) , 32, 40, 60
-SS-
En tiä mitä on mut kaikilla alkaa kellastumaan.
Kalsareissa on ruskearuostetta.
-
Nyt keltasen puhuvaa mattoa pitkin maata.
Muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on havaittu ruskearuostetta ja muita ruostetauteja oraissa. Lauha alkutalvi ja aikainen kylvö altistavat tälle. Olisi ehkä kannattanut panostaa Proline-ruiskutukseen strobin lisäksi.
Syysvehnän managementtiviljelyssä on neljä ruiskutusta, suuntaa-antavat kasvuasteet <30 (aikaisissa kylvöissä syksyllä) , 32, 40, 60
-SS-
En tiä mitä on mut kaikilla alkaa kellastumaan.
Kalsareissa on ruskearuostetta.
Lieneekö tuohon ruosteeseen mitään suositeltavaa torjunta-ainetta, vaiko vain omo tai serto?:-X
-
No pian on pikkupakkasia tulossa, jokos joku meinaa vetäistä lannoiterakeet syysviljaan?
-
No pian on pikkupakkasia tulossa, jokos joku meinaa vetäistä lannoiterakeet syysviljaan?
Kokeile ja kerro tuloksista?
-
Kyllä 2007 - 2009 oli ongelma siitä, että kevät tuli kuivana ja ohratkin tekivät vihnettä kesäkuun alussa.
(Murtola)
Kirjoittaja claas58 » 07 Huhti 2007, 23:14
Kemiössä jo eilen tasausäestettiin.
Edit: tämän piti tulla johonkin muuhun keskusteluun, mutta unohdin, minne. Sori.
-SS-
-
Kyllä 2007 - 2009 oli ongelma siitä, että kevät tuli kuivana ja ohratkin tekivät vihnettä kesäkuun alussa.
(Murtola)
Kirjoittaja claas58 » 07 Huhti 2007, 23:14
Kemiössä jo eilen tasausäestettiin.
Edit: tämän piti tulla johonkin muuhun keskusteluun, mutta unohdin, minne. Sori.
-SS-
2007 mää tasailin samaisen kuun 17. päivä. Naapuri kylvi scarlettia. Kävi niin et päivän parin päästä tuli lunta 10cm. Hommat jatku vasta 30.4 seuraavan kerran.
Kätevä tuo wisu ja sen muistiinpanot, ei vaivaa IPM-peikko...
-
Jos ja kun sieltä jotain jää talven kurittamisen jälkeen jäljelle, niin millä lannoitatte keväällä ja miksi?
Ai niin, ja jaatteko lannotuksen?
Mää tuuppaan ihan kertapierasulla CAN27:aa ja pieni hivenkylpy ruiskulla.
Tuli annettua syksyllä riittävästi pääravinteita ja viljavuudet hyviä.
HEti kun näyttää, että pakkaset lakkaavat, niin routaiselle orasmaalle Suomensalpietaria 500 kg/ha, jotta roudan sulaessa pintaan nouseva vesi vie rakeesta voiman maahiukkasiin. Ensimmäinen hivenlannoitus rikkaruohoruiskutuksen yhteydessä. Sitten pensastumisvaiheesta tähkälletuloon Kalkkisalpietaria 250 kg/ha, jos on kuivaa , niin vaihtoehtoisesti pari kertaa ureaa ruiskulla 40 kg/ha.
Tärkein kasvuvaihe on kaksi viikkoa ennen tähkälletuloa. Silloin pitää saada sävy tumman turkoosinsiniseksi. Kalkkisalpietari lienee paras nopeavaikutteisuutensa ansiosta. Tai sitten ruiskutus.
Tähkälletulon jälkeen pidetään kasvu kovana typpiliuoksen ja tautiaineiden yhdistelmällä, jos oikein valkuaista yritetään, niin yhteensä noin 200 l/ha N30 typpiliuosta + rikkilannos Thiotrac.
Moddusta sitten tarpeen mukaan, lehtimassan ja jyväluvun laskennalla voi tehdä arviota, paljonko tarvitaan. Tämä lannoiteohjelma pyrkii brittiläiseen kasvupakettiin, tiedä häntä sitten, onko saatavissa kasitonnaria ilman karjanlantaa. Mutta näillähän se menisi 1980-luvulla.
-SS-
Pohjois Pirkanmaallakin on edetty lisälannoituksiin asti.
Kevät kosteus yritettiin hyväksi käyttää ja saltut 400+kg roiskaistiin 10 huhtikuuta. Sen jälkeen tähän päivään on satanut 61 mm. Eilen roiskaisin lisää rikkipitoista belaa 100kg ja nyt odotetaan jaksaako se sataa vai jatkaako vain tihkuttamista.
Rikat ruiskutettiin 15.5 ja sekaan ccc ja neko.
Vielä olisi varastossa typpiliuos yhteensä 30l/ha verran. Kannattaako se jakaa vai roiskaistaanko kerralla tähkälle yhdessä tautiaineen kansssa?
Moddustakin tarvis varmaan laittaa lähiaikoina, mutta siihen sitä ei ilmeisesti uskalla laittaa sekaan.
-
Kevät kosteus yritettiin hyväksi käyttää ja saltut 400+kg roiskaistiin 10 huhtikuuta. Sen jälkeen tähän päivään on satanut 61 mm. Eilen roiskaisin lisää rikkipitoista belaa 100kg ja nyt odotetaan jaksaako se sataa vai jatkaako vain tihkuttamista.
Rikat ruiskutettiin 15.5 ja sekaan ccc ja neko.
Vielä olisi varastossa typpiliuos yhteensä 30l/ha verran. Kannattaako se jakaa vai roiskaistaanko kerralla tähkälle yhdessä tautiaineen kansssa?
Moddustakin tarvis varmaan laittaa lähiaikoina, mutta siihen sitä ei ilmeisesti uskalla laittaa sekaan.
Onko lajike Arktikaa tahi Auraa ? Jokin Magnifik / Gunbo tarvitsee korrenvahvistusta lähinnä vasta N200 kg tasolla.
Eli tuntuu tuo typpitaso alhaiselta, jollei sitten ole syksyn karjanlantapakkausta kymmeniä tonneja alla ?
Eli olisihan hyvä pitää kasvussa typpiliuoksella lippulehdelle asti, sitten valkuaista, ottaen huomioon kaikki mahdolliset huhut ja viljan hinta; voi olla, että valkuaislisät ovat jälleen pilkantekoa, eli varminta on pysrkiä massaa maksimoimaan vaan, ei mitään korkeavalkuaista hifistelyä.
Itsellä typpitasot -20 kg päikseen, 2012 -> 2013 perusteella. Kiitos ravinnetaselaskennan. Haaleankellervää on.
-SS-
-
Kevät kosteus yritettiin hyväksi käyttää ja saltut 400+kg roiskaistiin 10 huhtikuuta. Sen jälkeen tähän päivään on satanut 61 mm. Eilen roiskaisin lisää rikkipitoista belaa 100kg ja nyt odotetaan jaksaako se sataa vai jatkaako vain tihkuttamista.
Rikat ruiskutettiin 15.5 ja sekaan ccc ja neko.
Vielä olisi varastossa typpiliuos yhteensä 30l/ha verran. Kannattaako se jakaa vai roiskaistaanko kerralla tähkälle yhdessä tautiaineen kansssa?
Moddustakin tarvis varmaan laittaa lähiaikoina, mutta siihen sitä ei ilmeisesti uskalla laittaa sekaan.
Onko lajike Arktikaa tahi Auraa ? Jokin Magnifik / Gunbo tarvitsee korrenvahvistusta lähinnä vasta N200 kg tasolla.
Eli tuntuu tuo typpitaso alhaiselta, jollei sitten ole syksyn karjanlantapakkausta kymmeniä tonneja alla ?
Eli olisihan hyvä pitää kasvussa typpiliuoksella lippulehdelle asti, sitten valkuaista, ottaen huomioon kaikki mahdolliset huhut ja viljan hinta; voi olla, että valkuaislisät ovat jälleen pilkantekoa, eli varminta on pysrkiä massaa maksimoimaan vaan, ei mitään korkeavalkuaista hifistelyä.
-SS-
Karjalantapakkaus on hävinny syksyn ja talven sateisiin. Ei mitään kevätvaikutusta ainakaan tällä kertaa. Skeidaa tuli sen verran runsaasti et olis luullu olevan edes joku hippunen vielä typpeä jäljellä mut ei.
-
Kevät kosteus yritettiin hyväksi käyttää ja saltut 400+kg roiskaistiin 10 huhtikuuta. Sen jälkeen tähän päivään on satanut 61 mm. Eilen roiskaisin lisää rikkipitoista belaa 100kg ja nyt odotetaan jaksaako se sataa vai jatkaako vain tihkuttamista.
Rikat ruiskutettiin 15.5 ja sekaan ccc ja neko.
Vielä olisi varastossa typpiliuos yhteensä 30l/ha verran. Kannattaako se jakaa vai roiskaistaanko kerralla tähkälle yhdessä tautiaineen kansssa?
Moddustakin tarvis varmaan laittaa lähiaikoina, mutta siihen sitä ei ilmeisesti uskalla laittaa sekaan.
Onko lajike Arktikaa tahi Auraa ? Jokin Magnifik / Gunbo tarvitsee korrenvahvistusta lähinnä vasta N200 kg tasolla.
Eli tuntuu tuo typpitaso alhaiselta, jollei sitten ole syksyn karjanlantapakkausta kymmeniä tonneja alla ?
Eli olisihan hyvä pitää kasvussa typpiliuoksella lippulehdelle asti, sitten valkuaista, ottaen huomioon kaikki mahdolliset huhut ja viljan hinta; voi olla, että valkuaislisät ovat jälleen pilkantekoa, eli varminta on pysrkiä massaa maksimoimaan vaan, ei mitään korkeavalkuaista hifistelyä.
Itsellä typpitasot -20 kg päikseen, 2012 -> 2013 perusteella. Kiitos ravinnetaselaskennan. Haaleankellervää on.
-SS-
Skagenia. Eikä ole karjanlannasta tietoakaan. Kuminaa osalla pelloista esikasvina. Tuota hintalisää tässä olen vähän epäillyt myös. Ehkä kannattaa tosiaan lyödä kaikki liuokset heti.
Talvehtiminen onnistui suhteellisen hyvin. Tosin kaukana ei ollut että tammikuun kovat pakkaset olisivat vieneet kaikki. Lapset laskettelivat pulkalla ennen niitä kovia pakkasia vehnäpellolla ja seurauksena oli komeat raidat oraissa. Nyt ne alkavat jo häviämään, mutta mikäli sitä parin sentin lumipeitettä ei olisi ollut, kaikki olisi mennyt. Muuallakin on pientä laikkua.