Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: HEINÄMIES-07 - 02.01.14 - klo:18:33
-
Kertokaas käyttäjäkokemuksia kyseisestä himmelistä.Olisko toimiva N-H tm supersteer etunostolaitteessa.Perään tietenkin kanttipaalain.
Kaikki paalaamani rehu on kuivahkoa.
Sopiikohan kuiva ja kuohkea karho ahtaan oloisen rungon alle?
Lisävarusteena näkyy olevan joku pressuntapainen "heinänpainin".
Kestääkö Elho oikeasti työssä?
-
Mulla ollu kaks kesää 3vuotta käytettynä ostettu karhotin kombipaalaimen parina traktorin etunostolaitteissa. Olen ajanut sillä noin 1300 kahen vuoden aikana, ja olen yllättynyt positiivesti laitteen kestävyyteen. Laitetta on kaksi kertaa hitsailtu, kun kuskin inhimillisen virheen takia. Ehdottomasti suurin ongelma laitteella, ilman lisävarusteita on kuivan heinän/ oljen kierrättäminen kelan ympäri varsinkin kovassa vastatuulessa reilulla ajonopeudella. Tuo ongelma poistuu aika varmasti heinän erottajalla jolloin se pakottaa kuivan tavaran erilleen kelasta, ennen kuin kela pyörähtää uudelle kierrokselle. Toinen heikkous koneessa on se että todella tehokkaan (taloudellisesti ja liikevaihdollisesti mitattuna) yhdistelmän tekeminen vaatii karhottimen rakentamista noukkimen etupuolelle (eli traktorin ja korjuukoneen väliin) (lh-linkillä eikä super steerillä ole juuri merkitystä, koska ongelmana ovat kaksi ensimmäistä rinkiä, eikä nuo riitä kääntämään karhotinta sivusuunnassa riittävästi). Paalainkarhottimesta minulla ei viellä ole omakohtaista kokemusta, mutta katsotaan riittäisikö paukut rakennella ensi kesäksi... Hyviä puolia elhossa on myös se että se tekee erittäin puhdasta työtä erityisen pienellä energialla (kivisillä pelloilla terien katkeamiset vähenevät noin 60% verrattuna kaksiroottoriseen 9 metriseen karhottimeen, vaikka kummassakin kuskeina asiansa osaavat ammattikuskit). Pieni omamassa ja yhden kuskin vapautuminen isoja plussia. Kokonaisuutena kannattavuuslaskelmalla toteutuneiden kustannusten pohjalta katsoen, erilliskarhotuksella ei kuitenkaan pysty pääsemään samaan kustannustehokkuuteen, joten vaikka se etunostolaitteessa kömpelö onkin on se nykytekniikoista kannattavi isoilla pinta-aloilla kombipaalauksessa. Tästä johtuen kehitys kehittyy ja ei paluuta entiseen, joten kokonaisuutena olen tyytyväinen vatkaimeen koska tällä hetkellä ei tehdastekoisesti VIELLÄ tehdä paalainkarhottimia (sellaisia jotka olisivat samaa runkoa) ;D ;D
ai niih...Normaalien etunostolaitteiden alta ei mahdu sellainen olkikarho, joka kuuluisi olla kanttipaalaimelle(vaatii muokatut nostovarret)...
-
Kiitos.Harvinaisen asiallista tekstiä :).
Auttaakohan nykymallissa kuulemma vakiona olevat "listat"kuivassa tavarassa?Tarvis karhottaa ekat kierrokset vanhaan malliin,ei hyvä.
Toi "ahtaus" etunostolaitteen alla askarruttaa eniten.
Eivät jostain syystä anna konetta tilalle kokeiluun vaikka sitä olen
jo useimmilla messuilla tehtaan miehiltä kysellyt.Outoa jos kone kerran on niin hyvä kun antavat ymmärtää.Onnistunut kokeiluhan johtaa aina kauppoihin ja maine kasvaa.
Tossa linkki paalaikarhottimesta joka näköjään toimii kuivissa oloissa.
Aikoinaan lähetin linkin ELHON suunnittelijalle,totesi ettei kiinnosta.
http://www.youtube.com/watch?v=MkkPa_QzWPA
-
Me ollaan muutama vuosi pyöritelty rotondea keulalla ja isoilla lohkoilla tuo selkeetä säästöä mutta ulkokierrokset olisi hyvä saada hinattua muilla konsteilla.
Jos ja kun haaveilee tosta raktorin ja paalaimen väliin tulevasta karhottimesta niin kannattaa huomioida että se vaatii huomattavasti isomman karhottimen kuin yksi karho pitää kulkea raktorin pyörien välistä ja kaksi kerätä siihen päälle ennen kuin kokonaisuus sullotaan paalaajaan. Siinä etukarhotin on parempi että voi siirtää kaksi karhoa yhteen jolloin useiten jo saadaan riitävä karho paalaajalle. Kanttimiehet on sitten eri miehiä mutta näin pyöröpaalaajalla.
-
Kahden karhon yhdistäminen muulla konstilla kuin kobikoneella ja etukarhottimella ei ole kustannustehokasta.
-
Kahden karhon yhdistäminen muulla konstilla kuin kobikoneella ja etukarhottimella ei ole kustannustehokasta.
Edellisessä ei ole sitten paljoa asiaa joten älkää uskoko :)
-
Me ollaan muutama vuosi pyöritelty rotondea keulalla ja isoilla lohkoilla tuo selkeetä säästöä mutta ulkokierrokset olisi hyvä saada hinattua muilla konsteilla.
Onkos sulla rotonde etukuormainsovitteella vai etunostolaitteessa "väärinpäin"?
-
Me ollaan muutama vuosi pyöritelty rotondea keulalla ja isoilla lohkoilla tuo selkeetä säästöä mutta ulkokierrokset olisi hyvä saada hinattua muilla konsteilla.
Onkos sulla rotonde etukuormainsovitteella vai etunostolaitteessa "väärinpäin"?
ek sovitteilla.
-
katson että mikäli halutaan päästä erityisen hyvään kokonaistehokkuuteen, pitää nurmiketju suunnitella ehjäksi, eli minulla on elhon perhonen, jonka karhtuspeltejä muokattu, jotta karhotin nielee reilusti ne kolme karhetta. kuuden metrin karhotin riittäisi minun tapauksessa edelleen, vaikka karhotin olisi paalaimen ja traktorin välissä.
aiheeseen liipaten:
Olen kovasti ihmetellyt kun puhutaan tehostamisesta, niin silloin mennään usein isoihin koneisiin ja ns. voimalla tekemiseen? kuitenkin jos esim. yhdistetään kohtuullisen tehokas karhotus ja kombipaalaus esim. yllä olevan linkin mukaisesti päästään erittäin hyvään rehuhygieniaan alhaisen karhotusnopeuden ja hyvän karhotustekniikan ansiosta sekä vähintään yhtä hyvään kustannustehokkuuteen kuin minne ammattimainen ajosilppuri- tai noukinvaunuketju kykenee (huomioiden myös muovi, verkko (sidontamuovi), sekä kaikki muutkin kustannukset, mikäli tila on optimoinut paalilogistiikan paskaksi asti)... Ja tämä ajatus ei oo hetken mielijohde, vaan oikeasti läpi laskettu ja vertailtu useasta eri kulmasta!! Siis pointtini: Jos noukinvaunu / ajosilppuriketju mielletty yleisesti kustannustehokkaimmaksi ketjuksi, ja olen todentanut (itselleni ja yhteityökumppaneiden kanssa) todellisten kustannusten perusteella paalaus/karhotusyhdistelmän tehokkaammaksi, niin yllättävää ettei vieläkään ole maailmalla enempää noita paalaimeen liitettäviä karhottimia. (Siltä varalta että joku epäilisi yhdistelmän tulevaisuuden menestystä, niin kysyisin kuinka moni kivipekalla/kivikarhulla kerääjää haluaisi karhottaa erikseen :P ;D, sama homma tulevaisuudessa paalaajillakin ei juurikaan kukaan)
-
katson että mikäli halutaan päästä erityisen hyvään kokonaistehokkuuteen, pitää nurmiketju suunnitella ehjäksi, eli minulla on elhon perhonen, jonka karhtuspeltejä muokattu, jotta karhotin nielee reilusti ne kolme karhetta. kuuden metrin karhotin riittäisi minun tapauksessa edelleen, vaikka karhotin olisi paalaimen ja traktorin välissä.
aiheeseen liipaten:
Olen kovasti ihmetellyt kun puhutaan tehostamisesta, niin silloin mennään usein isoihin koneisiin ja ns. voimalla tekemiseen? kuitenkin jos esim. yhdistetään kohtuullisen tehokas karhotus ja kombipaalaus esim. yllä olevan linkin mukaisesti päästään erittäin hyvään rehuhygieniaan alhaisen karhotusnopeuden ja hyvän karhotustekniikan ansiosta sekä vähintään yhtä hyvään kustannustehokkuuteen kuin minne ammattimainen ajosilppuri- tai noukinvaunuketju kykenee (huomioiden myös muovi, verkko (sidontamuovi), sekä kaikki muutkin kustannukset, mikäli tila on optimoinut paalilogistiikan paskaksi asti)... Ja tämä ajatus ei oo hetken mielijohde, vaan oikeasti läpi laskettu ja vertailtu useasta eri kulmasta!! Siis pointtini: Jos noukinvaunu / ajosilppuriketju mielletty yleisesti kustannustehokkaimmaksi ketjuksi, ja olen todentanut (itselleni ja yhteityökumppaneiden kanssa) todellisten kustannusten perusteella paalaus/karhotusyhdistelmän tehokkaammaksi, niin yllättävää ettei vieläkään ole maailmalla enempää noita paalaimeen liitettäviä karhottimia. (Siltä varalta että joku epäilisi yhdistelmän tulevaisuuden menestystä, niin kysyisin kuinka moni kivipekalla/kivikarhulla kerääjää haluaisi karhottaa erikseen :P ;D, sama homma tulevaisuudessa paalaajillakin ei juurikaan kukaan)
Näinhän tämä asia juurikin on. On vaan muutamia kompastuskiviä joiden jälkeen ketju olisi täydellinen. (skännä nauraa partaansa näille asioille)
1. Paalaaja ei niele kunnolla kuin noin 6 metrin karhetta jos viljelykset on kunnossa
2. Maksimi karhotettu leveys niiton jälkeen on luokkaa reilu 3 etriä jotta karho viellä kuivuu edes nimeksi.
3. Niitto on tehokkainta noin 3 metrin koneella/koneilla)
4. Paalaajaan liitetty karhotin voi kerätä maksimissaan kahta karhoa jolloin vetokone kulkee käytännössä jatkuvasti karhojen päällä koska kolmesta karhosta tulisi liikaa rehua.
5.Etukarhotin on hankala käyttää mutkittelevilla ulkokierroksilla.
6. Kombipaalaimien kestävyys ei ole sitä luokkaa mitä pitäisi olla. (ihme että ei saada 2 tonnin möllykkä pyörimään kammioon niin että kaikki paikat kestäisi. Tiellä kumminkin liikkuu menestyksekkäästi 70 tonnin yhdistelmiä.)
7. Muovin hävitys on todella kallista.
Tulevaisuuden edukkain rehuketju lienee.
reilun 3 metrin niittokone tarvittaessa perhosena
paalainkäärijä jossa pieni karhotin raktorin edessä mikä siirtää rehut pois renkaiden edestä ja perässä isoa möllykkää tekevä paalainkäärin integroidulla karhottimella joka kerää rehut kuudesta metristä. Tämän voi korvata itsekulkevalla paalainkäärijällä jos sellainen tulee markkinoille.
Raktorivetoinen kärry jolla näppärästi kerää möllykät pellosta ja kuljettaa ne hyvien tieyhteyksien varteen.
"kantorekka" tai vastaavaa mikä kelkkoo paalit isolta alalta navetalle
Koneellinen paalin halkasu pihalla joka halkasee niin että ensiksi on muovit ja verkot nostettavissa pois paalin päältä ja sitten rehu kauhottavissa apevaunuun.
Muoviprässi mikä muistuttaa lihamyllyä ja tekee noin metrin mittaisia pötköjä muovista.
Lämpökattila missä muovit polttaa lämmityskaudella ja jotka tuottaa ilmaista energiaa.
Ylivoimaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin tapa tehdä rehut :)
-
Vemssillä on vaan huono paalain jos ei ime 9m karhoa ja hajoaa jatkuvasti.
bullmannille sen verran että kiviä ei tarvitsekkaan kuivattaa ennen "sadon"korjuuta.
Ainakin täällä pohjoisessa syyssato ei meinaa millään kuivaa ilman kääntämistä, jopa tänäsyksynä kannatti karhottaa etukäteen jo ihan kuivumisen takia.
-
Karhotin paalaajassa/keulalla karhotus tapahtuu heti ennen paalausta, joka sinänsä kuivana kesänä on ok. Mutta mites märkänä, muutenkin mielestäni jos halutaan tehdä edullista rehua karhotus on tehtävä muutamaa tuntia ennen korjuuta, vettä on turha säilöä.
Karhotus leveydestä voi olla montaa eri mieltä, mutta erillis karhotuksena vähintään kolme karhoa. Ja kyllä nykyaikaisten paalaimien on 9 metriä tavaraa nieltävä.
Erillis karhotuksena voi myös vastaavasti säädellä liiallista kuivumista, molemmissa hyvät ja huonot puolet.Itsekkin joskus harkitsin karhotusta samalla kertaa mutta näin sen jopa vaivalloisemmaksi kuin erilliskarhotuksen.
-
Vemssillä on vaan huono paalain jos ei ime 9m karhoa ja hajoaa jatkuvasti.
bullmannille sen verran että kiviä ei tarvitsekkaan kuivattaa ennen "sadon"korjuuta.
Ainakin täällä pohjoisessa syyssato ei meinaa millään kuivaa ilman kääntämistä, jopa tänäsyksynä kannatti karhottaa etukäteen jo ihan kuivumisen takia.
Meilläpäin 9m karho on valtava. Sitä ei niele edes suurkanttipaalain.Vaikka onkin nykyaikainen.
Ajosilppuri tai iso tarkkuus-silppuri olis ehkä ainut korjuukone.
Tosin naapurikylän kolleegan kuhn pyöröpaalain nielee karhoa huomattavasti paremmin kun mun case-ih kanttari.Ajonopeuskin on vähintään kaksinkertainen(ja tää on tosi).
Pöyhimme aina kaikki rehut eli niittokarhoista ei tarvii välittää.Etukarhotin on siitä mukava ettei paalattavan rehun päällä ajettas.Merkittävä asia maan ollessa kostea, varsikin kun kuivahkoissa rehuissa emme käytä säilöntä aineita.Jokainen maahippunen on paalissa pahasta!
-
Meillä on vallan karhotettu 3x3.5m eikä kyllä oo koskaan paalaajalla ollu ongelmia mutta traktorissa sais olla enemmän maavaraa vaikka valtrassa sitä aika hyvin onkin. Hyvin se kuitenkin mahan alle painuu vaikka joskus on korret räpsiny konepellin päällekkin :P
Niin ja rehut tehdään vähän vanhempana yleensä siinä kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa eli sitä tavaraa oikeesti on ja paljon
-
Meillä on vallan karhotettu 3x3.5m eikä kyllä oo koskaan paalaajalla ollu ongelmia mutta traktorissa sais olla enemmän maavaraa vaikka valtrassa sitä aika hyvin onkin. Hyvin se kuitenkin mahan alle painuu vaikka joskus on korret räpsiny konepellin päällekkin :P
Niin ja rehut tehdään vähän vanhempana yleensä siinä kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa eli sitä tavaraa oikeesti on ja paljon
Mäkkäri on kyllä kova kones. Meillä ei kyllä kunnon kasvustossa ole mitään tarvetta repia isompaa kuin kuudesta metristä rehua yhteen. Paaleja syntyy silloin jo sitätahtia että käärijä rajoittaa paalausta. Kolmen sado pellot saisi sitten kyllä ajaa ehkä hieman leväämmältä.
Eikä toi meijänkään kone alvariinsa rikki ole mutta kun kerrankin on liikaa kun ollaan kaukana kotoa.
-
Kertokaas käyttäjäkokemuksia kyseisestä himmelistä.Olisko toimiva N-H tm supersteer etunostolaitteessa.Perään tietenkin kanttipaalain.
Kaikki paalaamani rehu on kuivahkoa.
Sopiikohan kuiva ja kuohkea karho ahtaan oloisen rungon alle?
Lisävarusteena näkyy olevan joku pressuntapainen "heinänpainin".
Kestääkö Elho oikeasti työssä?
Joskus olen nähnyt "jossain" (en muista missä) etukarhotin/paalain traktorin alle asennetun pressun, että heinä ja olki liukuisi paremmin noukkimelle asti. :-X
-
Karhon muotoilupeite.Sotkee karhon ;D.
http://www.elho.fi/media/pdf/lisavarusteet/elho-v-twin-600-optional-equipment-fin-2014.pdf
-
Täytyy ihmetellä että kuinka surkea kone se krone sitten todellisuudessa onkaan, jos isompaa karhoa ei niele vaikka karho menee vielä helposti juuri karhotettuna traktorin ali ::)
6m vs. 9m tekee kuitenkin ison eron siihen paljonko se 14t paalainkone polkee sitä peltoa.
-
Karhon muotoilupeite.Sotkee karhon ;D.
http://www.elho.fi/media/pdf/lisavarusteet/elho-v-twin-600-optional-equipment-fin-2014.pdf
Tollanen voisi olla siinäkinmielessä hyvä että vähentää ilmanoton roskaisuutta ehkä.
-
Täytyy ihmetellä että kuinka surkea kone se krone sitten todellisuudessa onkaan, jos isompaa karhoa ei niele vaikka karho menee vielä helposti juuri karhotettuna traktorin ali ::)
6m vs. 9m tekee kuitenkin ison eron siihen paljonko se 14t paalainkone polkee sitä peltoa.
Nää on niin tapauskohtaisia. Käytännössä luulen että se sun paalain ei mene yhtään sen isommassa karhossa. Paljon meilläkin menis helposti 9 metristä mutta ääritapauksissa rupee yskimään ja seisokkiriski ym kasvaa. Käytännössä vahva apila, koiranheinä ym ihme kasvit on sellaisia että jatkuvuuden kannalta on kätevämpi ajaa hieman pienempää karhoa. Oikeastaan ainut missä olen joutunut pyytämään kaventamaan oli kun yksi ajo 3 vajaan neljän metrin pöydällistä ruisolkea kokoon. Silloinkin ongelma oli että karho oli niin levee että ei noukkimen leveys riittäny.
Meillä ei kato pääasia ole että saadaan ennätys työleveydessä vaan tehokas paalaus.
Samoiten koneen paino on jossain 6 tonnin hujqakoilla joten paaleillakin se jää 9 tonniin.
-
Ei kyllä kävis mielessäkään ajaa 9m vähempää yhteen Karhoon, joskus kuivumisen nopeuttamiseksi ajettu vain 6m lyhyillä poudilla Karhoon ja tuntuu että nousee paalausvauhti liikaa jos meinaa pitää käärimen koko ajan täystyöllistettynä. Tuollainen 7km/h 9m leveydeltä niin ei enää mäkkärin käärin kerkeä. Etukarhotin ollut mielessä mutta tuntuu että 6m on liian vähän kun ei saada kuivumisetuakaan.
-
Paljonkohan teillä mahtaa sitä rehua siellä pellolla olla kun 9 metristä roilotatte menemään. Mulle kelpaa hienosti noi 6 metrin karhot kun lähestytään juhannusta ja samoiten syksyisin pienessä vesisateessa ovat ihan riittävät. Heinää ajetaan sitten ilman teriä kyllä 10 metristä.
-
On tässä ketjussa taas vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mitenkään ny vemssiä osoittamatta. ;D
On se melkosta ryskäämistä toi ISOJEN poikien heinäsavotta.... :o
-
Kyllä tässä alueella on minusta ihan kelvolliset nurmisadot, toki löytyy kaikkea surkeasta huippuhyvään. Tosin harvoin on että juhannuksena enää ykköstä tehdään, viime suvena 6.6 oli 1. Korjuu kovimmassa vauhdissa. 9m heinää, mäkkäri, +200hv veturi niin homma pelaa. Ainoa mitä pitää muistaa on nivelakselin rasvaus hyvällä rasvalla päivittäin ja uusi sullojan ketju joka kevät. Sullojan ketju kestää sen 5th tuota sullomista, ja jos ei voitele aksilaa vähintään kerran päivässä niin se korkkaa. Muuten koneessa 40th mittarissa ja ainakin ensi kesä mennään sillä.
-
Nää on niin tapauskohtaisia. Käytännössä luulen että se sun paalain ei mene yhtään sen isommassa karhossa. Paljon meilläkin menis helposti 9 metristä mutta ääritapauksissa rupee yskimään ja seisokkiriski ym kasvaa. Käytännössä vahva apila, koiranheinä ym ihme kasvit on sellaisia että jatkuvuuden kannalta on kätevämpi ajaa hieman pienempää karhoa. Oikeastaan ainut missä olen joutunut pyytämään kaventamaan oli kun yksi ajo 3 vajaan neljän metrin pöydällistä ruisolkea kokoon. Silloinkin ongelma oli että karho oli niin levee että ei noukkimen leveys riittäny.
Meillä ei kato pääasia ole että saadaan ennätys työleveydessä vaan tehokas paalaus.
Samoiten koneen paino on jossain 6 tonnin hujqakoilla joten paaleillakin se jää 9 tonniin.
Pyhällä hengelläkö se paalain siellä pellolla kulkee? Meilläpäin ruukaa traktori vetää...
Isolla karholla voidaan ajaa hitaampaa, problem solved.
Päisteiden polkeminen vähenee ja ajolinjat on rennommat 9m karholla.
-
Wau! 8)
-
katson että mikäli halutaan päästä erityisen hyvään kokonaistehokkuuteen, pitää nurmiketju suunnitella ehjäksi, eli minulla on elhon perhonen, jonka karhtuspeltejä muokattu, jotta karhotin nielee reilusti ne kolme karhetta. kuuden metrin karhotin riittäisi minun tapauksessa edelleen, vaikka karhotin olisi paalaimen ja traktorin välissä.
aiheeseen liipaten:
Olen kovasti ihmetellyt kun puhutaan tehostamisesta, niin silloin mennään usein isoihin koneisiin ja ns. voimalla tekemiseen? kuitenkin jos esim. yhdistetään kohtuullisen tehokas karhotus ja kombipaalaus esim. yllä olevan linkin mukaisesti päästään erittäin hyvään rehuhygieniaan alhaisen karhotusnopeuden ja hyvän karhotustekniikan ansiosta sekä vähintään yhtä hyvään kustannustehokkuuteen kuin minne ammattimainen ajosilppuri- tai noukinvaunuketju kykenee (huomioiden myös muovi, verkko (sidontamuovi), sekä kaikki muutkin kustannukset, mikäli tila on optimoinut paalilogistiikan paskaksi asti)... Ja tämä ajatus ei oo hetken mielijohde, vaan oikeasti läpi laskettu ja vertailtu useasta eri kulmasta!! Siis pointtini: Jos noukinvaunu / ajosilppuriketju mielletty yleisesti kustannustehokkaimmaksi ketjuksi, ja olen todentanut (itselleni ja yhteityökumppaneiden kanssa) todellisten kustannusten perusteella paalaus/karhotusyhdistelmän tehokkaammaksi, niin yllättävää ettei vieläkään ole maailmalla enempää noita paalaimeen liitettäviä karhottimia. (Siltä varalta että joku epäilisi yhdistelmän tulevaisuuden menestystä, niin kysyisin kuinka moni kivipekalla/kivikarhulla kerääjää haluaisi karhottaa erikseen :P ;D, sama homma tulevaisuudessa paalaajillakin ei juurikaan kukaan)
Näinhän tämä asia juurikin on. On vaan muutamia kompastuskiviä joiden jälkeen ketju olisi täydellinen. (skännä nauraa partaansa näille asioille)
1. Paalaaja ei niele kunnolla kuin noin 6 metrin karhetta jos viljelykset on kunnossa
2. Maksimi karhotettu leveys niiton jälkeen on luokkaa reilu 3 etriä jotta karho viellä kuivuu edes nimeksi.
3. Niitto on tehokkainta noin 3 metrin koneella/koneilla)
4. Paalaajaan liitetty karhotin voi kerätä maksimissaan kahta karhoa jolloin vetokone kulkee käytännössä jatkuvasti karhojen päällä koska kolmesta karhosta tulisi liikaa rehua.
5.Etukarhotin on hankala käyttää mutkittelevilla ulkokierroksilla.
6. Kombipaalaimien kestävyys ei ole sitä luokkaa mitä pitäisi olla. (ihme että ei saada 2 tonnin möllykkä pyörimään kammioon niin että kaikki paikat kestäisi. Tiellä kumminkin liikkuu menestyksekkäästi 70 tonnin yhdistelmiä.)
7. Muovin hävitys on todella kallista.
Tulevaisuuden edukkain rehuketju lienee.
reilun 3 metrin niittokone tarvittaessa perhosena
paalainkäärijä jossa pieni karhotin raktorin edessä mikä siirtää rehut pois renkaiden edestä ja perässä isoa möllykkää tekevä paalainkäärin integroidulla karhottimella joka kerää rehut kuudesta metristä. Tämän voi korvata itsekulkevalla paalainkäärijällä jos sellainen tulee markkinoille.
Raktorivetoinen kärry jolla näppärästi kerää möllykät pellosta ja kuljettaa ne hyvien tieyhteyksien varteen.
"kantorekka" tai vastaavaa mikä kelkkoo paalit isolta alalta navetalle
Koneellinen paalin halkasu pihalla joka halkasee niin että ensiksi on muovit ja verkot nostettavissa pois paalin päältä ja sitten rehu kauhottavissa apevaunuun.
Muoviprässi mikä muistuttaa lihamyllyä ja tekee noin metrin mittaisia pötköjä muovista.
Lämpökattila missä muovit polttaa lämmityskaudella ja jotka tuottaa ilmaista energiaa.
Ylivoimaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin tapa tehdä rehut :)
1. niinku muissa viesteissä olikin, tuo leveähkö noin 8 metrin hyötyleveys paalaimelle yhdistettynä kameralla ja huippukuskilla, antaa kokonaistehokkuutta, vaikka paalausvauhtia hidastaisikin (päisteiden yms. seurauksena (jos kyseessä mchale tai siitä paremmin nielevät paalaimet, ja toisaalta welger, john deeren yksikköpaalain sekä ilmeisesti jatkuvatoiminen krone pakottaa muut merkit tehostamaan omia sullojiaan lähivuosina)
2.jos 8 metrin hyödystä on 5,3 metriä karhoa poisluettuna renkaan urat tekee se haihduttavaa alaa 4,3/8 osaa eli jos käytetään kunnon patukkamurskainta ja karhopinta-alaa on yli puolet pellosta, niin vertailujeni mukaan säilörehun teossa paaleiksi ei enää saavuteta taloudellista etua isommalla haihtumispinta-alalla (kun muistetaan että eläimet syövät nihkeää rehua hieman enemmän, kuin kuivaa rehuyksiköinä mitattuna) ja jos korjuumääränä on vaikka se 800 ha/vuosi niin erilliskarhottamatta jättämällä voi säästää 20€*800ha-7€(kulut karhotuksesta)=10400€kate/vuosi, jolloin on mahdollista karhotuttaa urakoitsijalla poikkeustapauksessa, mikäli vesisade on yllättänyt....
3.Totta, tai olennaista kestävyyden kannalta että työ tehdään leveydellä, eikä pelkästään nopeudella..
4.Vastasin ykkösessä
5.Ja sen takia haluaisin sen siirtää oikeaan kohtaan eli heti noukkimen etupuolelle...
6.Kokeneet mchale paalaajat tietänevätkin saman kuin minä eli tuo tieto on vanhentunutta ainakin mchalen osalta, mikäli käyttö ja huolto ammattimaista.
7.Samaa mieltä...
Olen samaa mieltä tuosta tulevaisuuden paalainyhdistelmästä yhdistelmästä, mutta sillä erolla että minusta on järkevämpää tehdä kerralla ne ajourat perhosella, jotta vältytään turhalta tekniikalta.
Uskon myös että tulevaisuudessa (tai meillä ensimmäistä kertaa tänä kesänä) paaleja ajettiin eri pelloilta eri kalustolla ja eri taktiikalla esim:
-navetan vieresta kannetaan kaksi paalia kerrallaan suoraan navettaasvaltille, hieman pitemmillä matkoilla laidattomalla 14 paalin kärryllä, jos ei pikitietä
-isoilta pelloilta ajetaan kauimmaiset paalit hyd. laitaisella kärryllä nav. asvaltille, ja loput paalit ajetaan kantavalle alueelle liittymän viereen odottamaan joutavempaa kuljetusaikaa
-28 km päässä paalit pellon laitaan ja näillä paaleilla säännöstellään syksyn työmäärää, sillä on saman hintaista ajaa paalit omalla 28 paalin kärryllä pihaan (ns. joutoaikaan), kuin rekka ajaisi.
-ja useita muita variaatioita(mutta niin että talvella ei turata)...
Ruokintapuolella lihakarjassa uskon vahvasti että tulevaisuus on tks tyyppisellä tietokoneohjatulla vaunulla, joka käytännössä merkityksettömän pienellä energialla pystyy jakamaan 600 sonnin sr sekä jauhot kerroksittain. Siinä mielestäni yhdistyy yksinkertaisuus, edulliset käyttökustannukset sekä tehokkuus...
-
Nää on niin tapauskohtaisia. Käytännössä luulen että se sun paalain ei mene yhtään sen isommassa karhossa. Paljon meilläkin menis helposti 9 metristä mutta ääritapauksissa rupee yskimään ja seisokkiriski ym kasvaa. Käytännössä vahva apila, koiranheinä ym ihme kasvit on sellaisia että jatkuvuuden kannalta on kätevämpi ajaa hieman pienempää karhoa. Oikeastaan ainut missä olen joutunut pyytämään kaventamaan oli kun yksi ajo 3 vajaan neljän metrin pöydällistä ruisolkea kokoon. Silloinkin ongelma oli että karho oli niin levee että ei noukkimen leveys riittäny.
Meillä ei kato pääasia ole että saadaan ennätys työleveydessä vaan tehokas paalaus.
Samoiten koneen paino on jossain 6 tonnin hujqakoilla joten paaleillakin se jää 9 tonniin.
Pyhällä hengelläkö se paalain siellä pellolla kulkee? Meilläpäin ruukaa traktori vetää...
Isolla karholla voidaan ajaa hitaampaa, problem solved.
Päisteiden polkeminen vähenee ja ajolinjat on rennommat 9m karholla.
Näimpä!
Jotenkin vaan on tässä topikissa tullut selväksi se, että vemssi on nyt puhunut ittensä täysin umpikujaan. Varsinkin kun muistaa ne useamman tonnin paalinkokohaaveet ja muut semmoset.....
9 metriä karheelle on ihan hyvä määrä. Ja koko kesän. Joskus sillä paalaimella vaan tosiaan voi tarvita pudottaa ajonopeus vaikka kolmeen km/h, mutta entä ja sitten, paaleja tulee, eikä turhaa päisteajoa ole kuin murto-osa siitä, kuin ilman karhotusta. Ei turhia kiertelyjä karheen päätä hamuillessa, aina sopivasti uusi karhe oikeassa kohdassa ja monesti karhottajan osatessa asiansa, tavaraa on koko ajan noukkimelle tarjolla.
Vois kannattaa kokeilla joskus... ;)
-
En mä nyt tiedä pussiin puhumisesta. Vähän mielipiteet mene ristiin. Kuitenkin en jaksa uskoa että hyöty 9 metrin karhotuksesta olisi niin suuri että siitä saisi kokonaishyötyä. Jo Se että tuollainen karho menee pyörien välistä niin että renkaat ei tallaa karhoa voi olla aika työlästä. Samoiten riski kaikenlaisille tukkeutumiselle kasvaa kun jonkinlainen tollo sieltä karhosta kumminkin löytyy.
Toi mäkkärin ylivoima toki vähän ihmetyttä. Tekisi mieli päästä koittamaan että onko niin ylivoimanen mutta ehkä Se on. Itte nyt kumminkin omana mielipiteenä että 6 metrin työleveys mahdollisimman isoilla paaleilla on kustannustehokkainta rehuntekoa. Tämä kaikki etukarhotrimella koska Se erilliskarhotin on yllättävän kallis liikuttaa kaverina paalaajalle.
-
En mä nyt tiedä pussiin puhumisesta. Vähän mielipiteet mene ristiin. Kuitenkin en jaksa uskoa että hyöty 9 metrin karhotuksesta olisi niin suuri että siitä saisi kokonaishyötyä. Jo Se että tuollainen karho menee pyörien välistä niin että renkaat ei tallaa karhoa voi olla aika työlästä. Samoiten riski kaikenlaisille tukkeutumiselle kasvaa kun jonkinlainen tollo sieltä karhosta kumminkin löytyy.
Toi mäkkärin ylivoima toki vähän ihmetyttä. Tekisi mieli päästä koittamaan että onko niin ylivoimanen mutta ehkä Se on. Itte nyt kumminkin omana mielipiteenä että 6 metrin työleveys mahdollisimman isoilla paaleilla on kustannustehokkainta rehuntekoa. Tämä kaikki etukarhotrimella koska Se erilliskarhotin on yllättävän kallis liikuttaa kaverina paalaajalle.
3 karhon yhdistäminen erilliskarhotimella on järkevää kun jää 1 ajokerta pois. 2 karhon yhdistäminen on taas ajokertojen kannalta järkevämpää tehdä paalatessa etukarhottimella. Ainut hyöty 2 karhon yhdistämisellä erillisenä työvaiheena on kuivumisessa ja mahdolisesti helpompana ajamisena paalaimen kanssa, mutta silloin on jo sama uhdistää 3 karhoa samaan.
-
Tällanen pieni offtopikki mikä ei liity mihinkään mutta kaikkein suurin asia mikä liittyy rehun hintaan on rehun määrä hehtaarilla. Tämä tulee hyvin esiin laskutuksissa kun laskun määre on tunti mutta paalimääräkin lasketaan. Erot ovat todella isot.
-
Tällanen pieni offtopikki mikä ei liity mihinkään mutta kaikkein suurin asia mikä liittyy rehun hintaan on rehun määrä hehtaarilla. Tämä tulee hyvin esiin laskutuksissa kun laskun määre on tunti mutta paalimääräkin lasketaan. Erot ovat todella isot.
Korjaan vähän, kustannukset millä se nurmi on siellä pellolla saatu kasvamaan vaikuttaa vielä enemmän.
-
Tällanen pieni offtopikki mikä ei liity mihinkään mutta kaikkein suurin asia mikä liittyy rehun hintaan on rehun määrä hehtaarilla. Tämä tulee hyvin esiin laskutuksissa kun laskun määre on tunti mutta paalimääräkin lasketaan. Erot ovat todella isot.
Jossain vaiheessa pitäisi siirtyä tunti tai hehtaari hinnoitteluun paalatessa. Pitäisi etsiä semmoinen +-0 taso hinnoiteluperiaateiden välillä että sama ajetaanko tunti, paali vai hehtaari taksalla.
-
Tällanen pieni offtopikki mikä ei liity mihinkään mutta kaikkein suurin asia mikä liittyy rehun hintaan on rehun määrä hehtaarilla. Tämä tulee hyvin esiin laskutuksissa kun laskun määre on tunti mutta paalimääräkin lasketaan. Erot ovat todella isot.
Korjaan vähän, kustannukset millä se nurmi on siellä pellolla saatu kasvamaan vaikuttaa vielä enemmän.
niin ja siihenkin yllättäen kallein ei ole paras. Mitä itte kattelen noita peltoja niin kaks asiaa tuntuu pomppaavan esiin rehun määrässä. Toinen on lajikevalinnat eli kun löytyy mailasta, apilaa, koiranheinää ym niin rupee useiten massaakin olemaan. Yleensä viellä niin että mitä enemmän lajeja sen enemmän rehua.
toinen mikä tullee esiin on lannan käyttö. Siinä lietteensijoitus tuntuu tuovan paljon lisää. Yllättävän paljon ajellaan hailakoita kasvustoja pussilannan jälkeen. Kolmas mihin ei pysty vaikuttamaan on sateen määrä. Näppitunne on että kun kaikki valittaa huonoa kesää niin rehua on eniten.
-
Tällanen pieni offtopikki mikä ei liity mihinkään mutta kaikkein suurin asia mikä liittyy rehun hintaan on rehun määrä hehtaarilla. Tämä tulee hyvin esiin laskutuksissa kun laskun määre on tunti mutta paalimääräkin lasketaan. Erot ovat todella isot.
Korjaan vähän, kustannukset millä se nurmi on siellä pellolla saatu kasvamaan vaikuttaa vielä enemmän.
Kun urakoitsija korjaa hehtaaritaksalla ei kasvatuskustannuksetkaan ole merkittäviä. Sadetus kylläkin alkaa olla jo korjuuta suurempi kustannus. Näissä oloissa sitäkin on joskus käytettävä.
-
Tollanen Elhon V-twin 750 sivusiirrolla olis aika hieno systeemi. Sillä saisi yhdistettyä ja käännettyä hyvin kaksi 3,7 metrisen niittomurskaimen karhoa, esikuivaus tehostuisi ja sivusiirto mahdollistaa karheen sivulla ajon. Karhojen välissäkin mahtuu pienellä traktorilla ajamaan, jos karhotinpellit on säädetty kapealle. Mutta pienet pinta-alat, työnlisääntyminen ja kustannusten nousu estää toteutuksen. Karhottajan saa paikalle 20€/ha jos haluaa karhottaa.
-
Karhottajan saa paikalle 20€/ha jos haluaa karhottaa.
on siinä kintaalla että löytyykö ulkopuolinen sponsori tuolle 20 hehtaarihinnan karhotukselle. Ehkä jollain isolla koneella saa omat pois. Tällä meijän kapeella ei ole mitään toivoa päästä tuolla hinnalla kuiville.
-
Kolmas mihin ei pysty vaikuttamaan on sateen määrä. Näppitunne on että kun kaikki valittaa huonoa kesää niin rehua on eniten.
Joo, toi pätee aika hyvin viljapuolellakin, toki tiettyyn rajaan asti.
-
Karhottajan saa paikalle 20€/ha jos haluaa karhottaa.
on siinä kintaalla että löytyykö ulkopuolinen sponsori tuolle 20 hehtaarihinnan karhotukselle. Ehkä jollain isolla koneella saa omat pois. Tällä meijän kapeella ei ole mitään toivoa päästä tuolla hinnalla kuiville.
Kyl 20€/ha ihan palkoille pääsee kun työsaavutus on siinä 5-10ha tunnissa.
-
Karhottajan saa paikalle 20€/ha jos haluaa karhottaa.
on siinä kintaalla että löytyykö ulkopuolinen sponsori tuolle 20 hehtaarihinnan karhotukselle. Ehkä jollain isolla koneella saa omat pois. Tällä meijän kapeella ei ole mitään toivoa päästä tuolla hinnalla kuiville.
Kyl 20€/ha ihan palkoille pääsee kun työsaavutus on siinä 5-10ha tunnissa.
Niinpä, kummallisia laskutapoja ihmisillä. Jos 20e/ha pääsis ajelemaan isoja lohkoja, niin miksei se löis leiville?
-
Karhottajan saa paikalle 20€/ha jos haluaa karhottaa.
on siinä kintaalla että löytyykö ulkopuolinen sponsori tuolle 20 hehtaarihinnan karhotukselle. Ehkä jollain isolla koneella saa omat pois. Tällä meijän kapeella ei ole mitään toivoa päästä tuolla hinnalla kuiville.
Kyl 20€/ha ihan palkoille pääsee kun työsaavutus on siinä 5-10ha tunnissa.
Niinpä, kummallisia laskutapoja ihmisillä. Jos 20e/ha pääsis ajelemaan isoja lohkoja, niin miksei se löis leiville?
Enkä maksajana voi kadehtia sitä "tilintekoa" eli molemmat voittaa.
-
Viime kesänä karjamiehet täällä karhotti ja pullonkaulaksi tuli traktorin
maavara no onneksi oli eräällä Valtra niin saivat homman pelamaan.Nurmihommiin ei muista tahdo olla tuon takia ,no kärryä siirtämään kylläkin.
Monesti traktorissa vielä maavara riittää,mutta paalaimen/noukinvaunun aisa jumittaa.Edelleenkään paljon yli 7m.kerätty karho ei tule meillä kysymykseen.Ehkä kuivahko 6 m.karho on sitten huomattavasti korkeampi kuin kostea 9m.
-
Karhottajan saa paikalle 20€/ha jos haluaa karhottaa.
on siinä kintaalla että löytyykö ulkopuolinen sponsori tuolle 20 hehtaarihinnan karhotukselle. Ehkä jollain isolla koneella saa omat pois. Tällä meijän kapeella ei ole mitään toivoa päästä tuolla hinnalla kuiville.
Kyl 20€/ha ihan palkoille pääsee kun työsaavutus on siinä 5-10ha tunnissa.
Niinpä, kummallisia laskutapoja ihmisillä. Jos 20e/ha pääsis ajelemaan isoja lohkoja, niin miksei se löis leiville?
Enkä maksajana voi kadehtia sitä "tilintekoa" eli molemmat voittaa.
Tuntuu että osa porukasta on sitä mieltä, ettei mikään heinäntekoon liittyvä kannata, jos ei saa vähintään 350 euroa/tunti laskuttaa. Sitten ajetaan pelkällä traktorilla 40-50 euroa/tunti, miten se sitten kannattaa? Heti kun laitetaan joku häkkyrä perään, niin tuntihinnan pitäisi moninkertaistua? Ihme matematiikkaa. Ei se karhottimen arvo nyt ihan silmissä putoa ja melko kevyttä työtä se on kuitenkin, verrattuna esim. niittomurskaukseen.
-
Karhottajan saa paikalle 20€/ha jos haluaa karhottaa.
on siinä kintaalla että löytyykö ulkopuolinen sponsori tuolle 20 hehtaarihinnan karhotukselle. Ehkä jollain isolla koneella saa omat pois. Tällä meijän kapeella ei ole mitään toivoa päästä tuolla hinnalla kuiville.
Kyl 20€/ha ihan palkoille pääsee kun työsaavutus on siinä 5-10ha tunnissa.
Niinpä, kummallisia laskutapoja ihmisillä. Jos 20e/ha pääsis ajelemaan isoja lohkoja, niin miksei se löis leiville?
Enkä maksajana voi kadehtia sitä "tilintekoa" eli molemmat voittaa.
Tuntuu että osa porukasta on sitä mieltä, ettei mikään heinäntekoon liittyvä kannata, jos ei saa vähintään 350 euroa/tunti laskuttaa. Sitten ajetaan pelkällä traktorilla 40-50 euroa/tunti, miten se sitten kannattaa? Heti kun laitetaan joku häkkyrä perään, niin tuntihinnan pitäisi moninkertaistua? Ihme matematiikkaa. Ei se karhottimen arvo nyt ihan silmissä putoa ja melko kevyttä työtä se on kuitenkin, verrattuna esim. niittomurskaukseen.
Näissä hinnoissa on sellainen mystinen juttu että kun rupee laskemaan koko päivän tuotosta niin hehtaareja tulee4 yllättävän vähän siihen tehtyyn työmäärään nähden. Eli jos vaikka renki tulee aamulla töihin, rasvaa ja lähtee baanalle niin illalla palatessa hehtaareja ei ole ihan niin hirveästi takana noin keskimäärin mitä olettaisi. Toki tässäkin on huomattavia eroja. Sitten kun rupee laskemaan koko vuoden kulut esimerkiksi karhotinta kohden ja jakamaan sen tehtyjä hehtaareita kohden niin homma pompsahtaa ihan hirmuisiksi. Siksi jonkun työkoneen tuntihinnat hyppää todella korkeiksi. Raktori taas joka on työllistettävissä ympäri vuoden saadaan kulkemaan aika inhimilliseen hintaan.
Nää on asioita joita olisi mukava saada joku "elektroninen" laite laskemaan eli kuskeilla ja isännillä olisi vyössä laite jossa painaisi napin alas mitä on tekemässä eli vaikka karhotusta vaikka juttellisi naapurin kanssa ja sitten kaikki karhotukseen liittyvät laskut nippuun ja jakaisi näiden summan tehdyillä hehtaareilla niin saattaisi itku tulla. Helpompi tapa on olla laskematta ja napata vaikka omasta maitopalattsista sen ylimääräisen kun lehmät on hieman syöny perämettää.
Tähän on sitten ihan turha kertoa tehokkuuksista koska sitä joo. joo aikaa tulee enemmin mitä osaa kuvitella.
Tämän kokonaiskulun kun jakaa pellolla tehtyihin tunteihin niin saa todellisen työn hinnan. Tämä hinta olisi oikeudenmukaisin ja saisi hyvää alennusta työn tehostamisessa mutta yleensä hinta on sellainen että kukaan ei uskalla tilata työtä.
-
Karhottajan saa paikalle 20€/ha jos haluaa karhottaa.
on siinä kintaalla että löytyykö ulkopuolinen sponsori tuolle 20 hehtaarihinnan karhotukselle. Ehkä jollain isolla koneella saa omat pois. Tällä meijän kapeella ei ole mitään toivoa päästä tuolla hinnalla kuiville.
Kyl 20€/ha ihan palkoille pääsee kun työsaavutus on siinä 5-10ha tunnissa.
Niinpä, kummallisia laskutapoja ihmisillä. Jos 20e/ha pääsis ajelemaan isoja lohkoja, niin miksei se löis leiville?
Enkä maksajana voi kadehtia sitä "tilintekoa" eli molemmat voittaa.
Tuntuu että osa porukasta on sitä mieltä, ettei mikään heinäntekoon liittyvä kannata, jos ei saa vähintään 350 euroa/tunti laskuttaa. Sitten ajetaan pelkällä traktorilla 40-50 euroa/tunti, miten se sitten kannattaa? Heti kun laitetaan joku häkkyrä perään, niin tuntihinnan pitäisi moninkertaistua? Ihme matematiikkaa. Ei se karhottimen arvo nyt ihan silmissä putoa ja melko kevyttä työtä se on kuitenkin, verrattuna esim. niittomurskaukseen.
Näissä hinnoissa on sellainen mystinen juttu että kun rupee laskemaan koko päivän tuotosta niin hehtaareja tulee4 yllättävän vähän siihen tehtyyn työmäärään nähden. Eli jos vaikka renki tulee aamulla töihin, rasvaa ja lähtee baanalle niin illalla palatessa hehtaareja ei ole ihan niin hirveästi takana noin keskimäärin mitä olettaisi. Toki tässäkin on huomattavia eroja. Sitten kun rupee laskemaan koko vuoden kulut esimerkiksi karhotinta kohden ja jakamaan sen tehtyjä hehtaareita kohden niin homma pompsahtaa ihan hirmuisiksi. Siksi jonkun työkoneen tuntihinnat hyppää todella korkeiksi. Raktori taas joka on työllistettävissä ympäri vuoden saadaan kulkemaan aika inhimilliseen hintaan.
Nää on asioita joita olisi mukava saada joku "elektroninen" laite laskemaan eli kuskeilla ja isännillä olisi vyössä laite jossa painaisi napin alas mitä on tekemässä eli vaikka karhotusta vaikka juttellisi naapurin kanssa ja sitten kaikki karhotukseen liittyvät laskut nippuun ja jakaisi näiden summan tehdyillä hehtaareilla niin saattaisi itku tulla. Helpompi tapa on olla laskematta ja napata vaikka omasta maitopalattsista sen ylimääräisen kun lehmät on hieman syöny perämettää.
Tähän on sitten ihan turha kertoa tehokkuuksista koska sitä joo. joo aikaa tulee enemmin mitä osaa kuvitella.
Tämän kokonaiskulun kun jakaa pellolla tehtyihin tunteihin niin saa todellisen työn hinnan. Tämä hinta olisi oikeudenmukaisin ja saisi hyvää alennusta työn tehostamisessa mutta yleensä hinta on sellainen että kukaan ei uskalla tilata työtä.
Tähän seuraa kysymys että kannattaako sellasia koneita sitten hommata mille et saa riittävästi ajoa ja sen perusteella pitää se hinta nostaa pilviin? Kannattaisiko silloin käyttää itte urakoitsijaa eikä koittaa rahastaa muilta kannattamonta hankintaa.
Eihän se hinta mettäkoneurakoinnissakaan juurikaan eroa jos toinen tekee vaikka 500h vuoteen ja toinen 2000h.
-
Siis eihän kukaan pysty peltotöitä kauhean halvalla tekemään kun sesonki on kuitenkin lyhyt ja keleistä riippuva eikä ole mahdollisuuksia lykätä töitä määräänsä enemmän. Sitten kun tehokkuutta haetaan kalliimmilla koneilla niin tuntihinnat pomppaa huikeiksi. Tähän ei ole poispääsyä millään tavalla koska vaikka käyttää urakoitsijoita niin joko ne tekee selkänahastaan ja hinnat hyppää muutamassa vuodessa tai sitten lopettavat. Oravanpyörää voi jatkaa niin kauan kuin tyhmiä riittää.
Erikin sydäntä lähellä olevat työt on ihan eriluontoisia kun hommaa riittää melkein ympäri vuoden ja kohteita pystyy muokkaa kelien mukaan eli märkään aikaan ollaan kuivalla kankaalla ja talvella jäätyneen maan aikana vaikka suolla jne. Hakkuut ei mene miksikään vaikka tällä viikolla ei saakkaan hakattua tiettyä leimikkoa.
Kuitenkin rehuhommat niin kuin kaikki muutkin peltohommat on tehtävä ja kokoajan pyritään tietenkin kehittämään kokonaisuutta millä sen rehun saa parhaimpana laatuna ja halvimmalla eläinten eteen tai vaikka viljapuolella rekan kyytiin.
-
Niin ja meilläkin taidetaan lähestyä rajaa mitä kombipaalaimella pystyy ajamaan niin että jokaiselle tulee kunnollista rehua. Joskus laskin että jos kone olisi vaan itselleni eikä tarvitsisi palvella muita pystyis ajamaan melkein tuplamäärän koska keliä ei tarttis niin kytätä vaan rehu olisi sitä mitä sattuis tulemaan ja hyvällä kirjanpidolla saisi tasoitettua ruokinnassa. Käytännössä siis noin kuukausi satoa kohden tekoaikaa satoi tai paistoi.
-
Siis eihän kukaan pysty peltotöitä kauhean halvalla tekemään kun sesonki on kuitenkin lyhyt ja keleistä riippuva eikä ole mahdollisuuksia lykätä töitä määräänsä enemmän. Sitten kun tehokkuutta haetaan kalliimmilla koneilla niin tuntihinnat pomppaa huikeiksi. Tähän ei ole poispääsyä millään tavalla koska vaikka käyttää urakoitsijoita niin joko ne tekee selkänahastaan ja hinnat hyppää muutamassa vuodessa tai sitten lopettavat. Oravanpyörää voi jatkaa niin kauan kuin tyhmiä riittää.
Erikin sydäntä lähellä olevat työt on ihan eriluontoisia kun hommaa riittää melkein ympäri vuoden ja kohteita pystyy muokkaa kelien mukaan eli märkään aikaan ollaan kuivalla kankaalla ja talvella jäätyneen maan aikana vaikka suolla jne. Hakkuut ei mene miksikään vaikka tällä viikolla ei saakkaan hakattua tiettyä leimikkoa.
Kuitenkin rehuhommat niin kuin kaikki muutkin peltohommat on tehtävä ja kokoajan pyritään tietenkin kehittämään kokonaisuutta millä sen rehun saa parhaimpana laatuna ja halvimmalla eläinten eteen tai vaikka viljapuolella rekan kyytiin.
Ehkä joo vähän huono vertaus mutta päällisin puolin totta.
Jos sulla on kallis kone ja huono käyttöaste sillä niin ei sitä hankintahintaa voi alkaa ryöstään asiakkailta. Urakointihinnoissakin on kuitenkin se kultainen keskitie ja nykyään isännät on hyvinkin perillä hinnoista mitä mikäkin työ saa maksaa. Tehokkuus maksaa mutta ei siitä kukaan ala maksamaan että oma kannattavuus kärsii.
Siitä urakoinnista pitää jäädä itsellekkin mutta niin pitää jäädä myös sillekkin kuka sitä ostaa.
Se "oravanpyörä" toimii myös toisinpäin jos sun pitää kompensoida vähäisiä töitä kovalla taksalla niin ne vähäisetkin työt loppuu aika pian.
-
Niin ja meilläkin taidetaan lähestyä rajaa mitä kombipaalaimella pystyy ajamaan niin että jokaiselle tulee kunnollista rehua. Joskus laskin että jos kone olisi vaan itselleni eikä tarvitsisi palvella muita pystyis ajamaan melkein tuplamäärän koska keliä ei tarttis niin kytätä vaan rehu olisi sitä mitä sattuis tulemaan ja hyvällä kirjanpidolla saisi tasoitettua ruokinnassa. Käytännössä siis noin kuukausi satoa kohden tekoaikaa satoi tai paistoi.
Reipas 7000 paalia tehtiin kolme vuotta sitten kun oli äärimmäisen märkä kesä ja paljon jäi vielä hyviä kelejä käyttämättä.
Varmaankin johonkin 12000 paaliin kesässä pääsee aika helposti kunhan sitä työmaata vaan riittäisi
-
Niin ja meilläkin taidetaan lähestyä rajaa mitä kombipaalaimella pystyy ajamaan niin että jokaiselle tulee kunnollista rehua. Joskus laskin että jos kone olisi vaan itselleni eikä tarvitsisi palvella muita pystyis ajamaan melkein tuplamäärän koska keliä ei tarttis niin kytätä vaan rehu olisi sitä mitä sattuis tulemaan ja hyvällä kirjanpidolla saisi tasoitettua ruokinnassa. Käytännössä siis noin kuukausi satoa kohden tekoaikaa satoi tai paistoi.
Reipas 7000 paalia tehtiin kolme vuotta sitten kun oli äärimmäisen märkä kesä ja paljon jäi vielä hyviä kelejä käyttämättä.
Varmaankin johonkin 12000 paaliin kesässä pääsee aika helposti kunhan sitä työmaata vaan riittäisi
teoria on niin kaukana todellisuudesta. Itte laskin että äkkiseltään voisin omilla pelloilla omaan käyttöön tehdä paaliin noin 1000 ha vuodessa. Tämä tarkoittaisi äkkiseltään noin 12000 tonnia eli joku 10000 paalia. Silloin rehu olisi viellä ihan syötettävää. Kuitenkin kun todellisuus on että laskutettavia asiakkaita on 15 ja laskuja joku 25 sekä kaikille pitäisi olla jotenkuten kunnollista rehua niin kolmannekseen pääsemiseen on ihan tarpeeksi hommia.
-
Ostin 2006 karhottimen ja sillä on ajeltu sen 250 ha vaan vuodessa eli yhteensä n. 2000 ha. Arvo oli laskenut n. 2000 euroa verollista rahaa ja varaosiin ja korjauksiin ei mennyt euroakaan. Olen saanut omat vähäiset heinäni ja olkeni karhoteltua ja vähän silloin tällöin urakoinutkin. Tosta kun laskee, niin n. euron/ha on ollut suoranaista pääomakulua, korkoja en viitsi laskea, kun ei sille rahalle varmaa korkoa saa paljoakaan. En ymmärrä, miksi 20e/ha ei olisi riittävä hinta? Itse en ihan helposti maksaisi kyllä urakoitsijalle enempää, jos ei olisi ihan pakottava tarve.
-
Ostin 2006 karhottimen ja sillä on ajeltu sen 250 ha vaan vuodessa eli yhteensä n. 2000 ha. Arvo oli laskenut n. 2000 euroa verollista rahaa ja varaosiin ja korjauksiin ei mennyt euroakaan. Olen saanut omat vähäiset heinäni ja olkeni karhoteltua ja vähän silloin tällöin urakoinutkin. Tosta kun laskee, niin n. euron/ha on ollut suoranaista pääomakulua, korkoja en viitsi laskea, kun ei sille rahalle varmaa korkoa saa paljoakaan. En ymmärrä, miksi 20e/ha ei olisi riittävä hinta? Itse en ihan helposti maksaisi kyllä urakoitsijalle enempää, jos ei olisi ihan pakottava tarve.
Enpä taida Elhoa hankkia.Saat taas enskesänä tulla karhotteleen sen minkä kerkiät ja vähän enemmänkin :D
-
Ostin 2006 karhottimen ja sillä on ajeltu sen 250 ha vaan vuodessa eli yhteensä n. 2000 ha. Arvo oli laskenut n. 2000 euroa verollista rahaa ja varaosiin ja korjauksiin ei mennyt euroakaan. Olen saanut omat vähäiset heinäni ja olkeni karhoteltua ja vähän silloin tällöin urakoinutkin. Tosta kun laskee, niin n. euron/ha on ollut suoranaista pääomakulua, korkoja en viitsi laskea, kun ei sille rahalle varmaa korkoa saa paljoakaan. En ymmärrä, miksi 20e/ha ei olisi riittävä hinta? Itse en ihan helposti maksaisi kyllä urakoitsijalle enempää, jos ei olisi ihan pakottava tarve.
Enpä taida Elhoa hankkia.Saat taas enskesänä tulla karhotteleen sen minkä kerkiät ja vähän enemmänkin :D
Joo, mutta sun hintas olikin vaan 15 euroa/ha. Kerroin tämän vaan taskulaskinmiesten kiusaksi. ;) ;)
-
Ostin 2006 karhottimen ja sillä on ajeltu sen 250 ha vaan vuodessa eli yhteensä n. 2000 ha. Arvo oli laskenut n. 2000 euroa verollista rahaa ja varaosiin ja korjauksiin ei mennyt euroakaan. Olen saanut omat vähäiset heinäni ja olkeni karhoteltua ja vähän silloin tällöin urakoinutkin. Tosta kun laskee, niin n. euron/ha on ollut suoranaista pääomakulua, korkoja en viitsi laskea, kun ei sille rahalle varmaa korkoa saa paljoakaan. En ymmärrä, miksi 20e/ha ei olisi riittävä hinta? Itse en ihan helposti maksaisi kyllä urakoitsijalle enempää, jos ei olisi ihan pakottava tarve.
Tuskin kannattaa ruveta neuvomaan kun ymmärtääkseni on ihan pitkänlinjan ammattilainen kyseessä. Kuitenkin on ihan jotain muuta karhotella itse itselleen heinää kun lähteä rengin avustuksella koluamaan maita ja manteita yötä päivää. Remonttia tulee aivan varmasti.
Kuluista sen vertaa että matikkapäästä kertoo jo paljon kun laskee karhottimen hinnan tuolla tavalla. Perjaateessa meidän raktori olisi samaa matematiikkaa käyttäen tuottanu joka tunti kun hinta oli myydessä hieman korkeampi kuin ostettaessa. ainut vaan että uuteen samanlaiseen olisi haluttu 20 tonnia ja tähän mikä ostettiin haluttiin 50.
Kuitenkin voi olla että toistan itseäni mutta kun saisi laskettua yhteen koneeseen kulutettu koko rahamäärä ja jakaa sen pelloilla vietettyyn aikaan niin saadaan joku tuntihinta ja tätä kun soveltaa laskutuksessa johonkin teknisesti mitattuun aikaan saadaan kaikkein oikeudenmukaisin laskutus. Hehtaarihinnat saattaa sitten karhotuksessa heitellä 10 ja 40 välissä mutta oikeudenmukaisuutta on. Yleensä se tuntihinta vaan on tehokkailla koneilla niin suuri että niitä isäntiä joilla tilukset kunnossa hirvittää vaikka kokonaistyö voi olla aika edukasta.
-
Kyl sää vemssi oot aivan uskomaton jätkä, ei voi muuta sanoa. ;D
-
Kyl sää vemssi oot aivan uskomaton jätkä, ei voi muuta sanoa. ;D
Niin oon...
Kuitenkin jos laskemisesta ja kuluista oli veetuilussa kyse niin kylmä tosiasia on että jos kuuntelee 90% urakoitsijoista niin he totee että ei jää tarpeeksi käteen eli ei olla osattu ottaa kaikkia asiaoita huomioon. Sitten kun taas kuunellaan eturivin viljelijöitä jotka koittaa kaikinpuolin tehostaa tekemistään niin lähes aina toteaa jollain urakkahinnalla tekijää kalliiksi. Siksi oikein ja asiallisesti laskutettava tuntihinta on oikeudenmukaisin.
-
Sun viestien sisällöstä ymmärtää noin 30% kokonaisuudesta.
Ehkä urakoinnin ei pidäkkään olla halvempaa kun omia kylvöjä/rehuntekoa tms. on yhtä paljon kuin se urakkamies tekee vuodessa.
-
Sun viestien sisällöstä ymmärtää noin 30% kokonaisuudesta.
Ehkä urakoinnin ei pidäkkään olla halvempaa kun omia kylvöjä/rehuntekoa tms. on yhtä paljon kuin se urakkamies tekee vuodessa.
Niin jos tämä viittaa tohon edelliseen "Sitten kun taas kuunellaan eturivin viljelijöitä jotka koittaa kaikinpuolin tehostaa tekemistään niin lähes aina toteaa jollain urakkahinnalla tekijää kalliiksi. " niin ajatuksena siis että viljelijä tehostaa urakoitsijan tekemistä eli kunnon tiet, liittymät, lohkokoot, peltojen tasaisuus, ja vaikka rehun määrä niin useiten silloin paalitaksalla tekevä urakoitsija sai tehdä kaksi keikkaa samalla. Silloin tää mainostettu tuntihinta on oikeudenmukaisempi.
-
Tää on esimerkki miks niitä insinöörejä tarvitaan kourallinen vaihtamaan sitä legendaarista hehkulamppua.
Helvetisti jupinaa ja selitystä vailla päätä tai häntää. Pirukaan ei ota tolkkua. :D :D
-
Tää on esimerkki miks niitä insinöörejä tarvitaan kourallinen vaihtamaan sitä legendaarista hehkulamppua.
Helvetisti jupinaa ja selitystä vailla päätä tai häntää. Pirukaan ei ota tolkkua. :D :D
Juu, en ymmärrä tota Vemssin laskemista ja toisten laskupäiden aliarvioimista. Käytännössä pitkässä juoksussa olisi hyvä verrata vaikkapa viivan alle jäävää summaa vuotuisiin työtunteihin. Jos homma pyörii, laskut saa maksuun ennen eräpäiviä ja itselleen saa toimeentulon, niin mitä väliä on jollain karhotushinnalla. Jokainen tila on erilainen ja niitä ei voi suoraan verrata toisiinsa. Epäilen että Vemssi ei ihan välttämättä pärjäisi minun saappaissani, kuten en minäkään hänen tontillaan. Pääasia että pysytään hengissä ja tullaan toimeen. Yhtäkaikki, vaikken osaisi laskeakaan, niin omasta mielestäni pärjään ihan kohtuullisesti. En ole rikastunut, muttei velkaakaan ole kertynyt, edes siitä surullisen kuuluisasta saksalaisesta traktorista. Eikä minulla ole ollut edes perinnöksi saatua tonttimaata, jota voi myydä rahapulassa. :)
-
Ottipa vinnamolle koville kun sen matematiikkaa hieman kritisoi. Kuitenkin mun puolesta saatte laskea tekemisen miten haluatte mutta kun ihan yleisesti itketään eri tekemisten kannattavuuksia niin ehkä kannattaa hieman keskittyä kuluihin ja liian usein ne laskee liian pieniksi. Nojoo mutta alkuperäiseen topikkiin nää kaikki urakointihinnat ei kuulu lainkaan. Se mikä kuitenkin on olennaista on että koen saavani rehun tehtyä edukkaamin kun on käytössä suht edukas karhotin jota voi myös käyttää keulassa.
-
Ottamatta kantaa kenenhään laskutapoihin itse päädyin lopettamaan urakoinnin kokonaan. Suurin syy oli tietysti työvoiman puute ja oman toiminnan laajuus. Ensi kokemukset vaikuttaa sen suuntaisilta, että talous pysynyt vähintään ennallaan urakoiden poisjäännistä huolimatta :)
Suurin syy on se, että nyt ehtii huolehtiin karjasta paremmin ja omat työt voi tehdä oikeaan aikaan oikeanlaisella kelillä. Em seikat lisättynä pois jääneillä palkka, muovi, verkko, poltto-öljy, huolto ja korjauskuluilla koneiden vaihtotarpeen vähenemisestä puhumattakaan aiheuttanu sen, että nettotulot taitaa nousta ;)
Asiakkaitani kohtaan oli varmasti reilumpaa nostaa kädet pystyyn, kuin nostaa taksat pilviin :-X
-
Sampari seiskaseiskalla luki muistaakseni allekirjotuksena että,
"Ensin rahahommat, sitten omat". Hyvin on seiskaseiska toteuttanu mottoaan ku ei oo täällä käyny moneen aikaan.
-
Ottamatta kantaa kenenhään laskutapoihin itse päädyin lopettamaan urakoinnin kokonaan. Suurin syy oli tietysti työvoiman puute ja oman toiminnan laajuus. Ensi kokemukset vaikuttaa sen suuntaisilta, että talous pysynyt vähintään ennallaan urakoiden poisjäännistä huolimatta :)
Suurin syy on se, että nyt ehtii huolehtiin karjasta paremmin ja omat työt voi tehdä oikeaan aikaan oikeanlaisella kelillä. Em seikat lisättynä pois jääneillä palkka, muovi, verkko, poltto-öljy, huolto ja korjauskuluilla koneiden vaihtotarpeen vähenemisestä puhumattakaan aiheuttanu sen, että nettotulot taitaa nousta ;)
Asiakkaitani kohtaan oli varmasti reilumpaa nostaa kädet pystyyn, kuin nostaa taksat pilviin :-X
Urakointi lopetettiin n. kymmenen vuotta sitten ja kokemukset täsmälleen samankaltaiset. Kokonaistulos on ihan oikeasti jopa parantunut (ja stressi puolittunut). Urakoitsija ajaa lietteet, pui ja ruiskuttaa. Paljon mainostettu lause:"Keskity olennaiseen" on ainakin meillä ollut täydellisen totta.
Ihan puistattaakin ajatus mitä tuolla toisessa topiikissa mainostetaan. Tehdään 500 naudan kasvattamo ja maksetaan homma urakoinnilla. :o
-
Mä urakoin silleen mitä omilta kiireiltä ehtii, eli en mitenkään vakituiseen. Talvella enemmänkin lumihommia, paitsi nyt nekin pitää lopettaa, kun pankki vei Fendtin pois. Ihan kiva silloin tällöin käydä jossain muuallakin. Se on kyllä totta, ettei varmasti ole kiva viettää koko kesää yhdistelmäpaalarin päällä, pitkin maakuntia. Vapaa-aikaa täytyy olla.
-
Näistä on paljon puhuttu aikaisemmin mutta omaltakohdaltani vaikka urakointi on suhteellisen pieni muotoista niin Se on kuitenkin niin laajaa että toiminnan on katettava kulut ja tuotettava toimentuloa. Tässä ollaan käytännössä onnistuttu mutta Se missä on on viellä paljon parannettavaa on saada oma navetta tuottamaan tasaisesti urakoista riippumatta.
-
Näistä on paljon puhuttu aikaisemmin mutta omaltakohdaltani vaikka urakointi on suhteellisen pieni muotoista niin Se on kuitenkin niin laajaa että toiminnan on katettava kulut ja tuotettava toimentuloa. Tässä ollaan käytännössä onnistuttu mutta Se missä on on viellä paljon parannettavaa on saada oma navetta tuottamaan tasaisesti urakoista riippumatta.
No siihen on yksinkertainen neuvo! LOPETA URAKOINTI! Sinä saat helpommalla saman rahan irti omasta navetasta kuin maakuntaa traktorilla kiertämällä
"Lypsykarja ja urakointi ei sovi yhteen!" Sanoi eräs lomittaja.
-
Näistä on paljon puhuttu aikaisemmin mutta omaltakohdaltani vaikka urakointi on suhteellisen pieni muotoista niin Se on kuitenkin niin laajaa että toiminnan on katettava kulut ja tuotettava toimentuloa. Tässä ollaan käytännössä onnistuttu mutta Se missä on on viellä paljon parannettavaa on saada oma navetta tuottamaan tasaisesti urakoista riippumatta.
Agroiletko sää lumpulla? Siinä tuppaa toi S-kirjain tulemaan isolla.
-
Näistä on paljon puhuttu aikaisemmin mutta omaltakohdaltani vaikka urakointi on suhteellisen pieni muotoista niin Se on kuitenkin niin laajaa että toiminnan on katettava kulut ja tuotettava toimentuloa. Tässä ollaan käytännössä onnistuttu mutta Se missä on on viellä paljon parannettavaa on saada oma navetta tuottamaan tasaisesti urakoista riippumatta.
Agroiletko sää lumpulla? Siinä tuppaa toi S-kirjain tulemaan isolla.
Kyllä tällä lumpullakin tulee kirjailtua. Osa tulee kirjoitettua jollain halpis miniläppärillä täällä sisällä mistä puolet kirjaimista jumittaa ja osa tulee tuolla skännän ihannoimassa navetan komentokeskuksessa jossa kukaan ei tajua miten tuo kärpäsen paskaan peittyny näppis toimii. Tällä kertaa lumpulla.
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
Mee sorkkiksen lomituskombiinaattiin töihin, siitä se lähtee...
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
Mee sorkkiksen lomituskombiinaattiin töihin, siitä se lähtee...
En saatana mee. Joutuu vielä rättilaikkakostajan rullaamaks. Sehän kivittää ja hakkaa heti.
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
Mee sorkkiksen lomituskombiinaattiin töihin, siitä se lähtee...
En saatana mee. Joutuu vielä rättilaikkakostajan rullaamaks. Sehän kivittää ja hakkaa heti.
Olet vaan kiltisti etkä urputa työajoista ja palkanmaksusta, niin hyvin menee. Hyvällä onnella saat myös työsuhdeajoneuvona polkupyörän.
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
Mee sorkkiksen lomituskombiinaattiin töihin, siitä se lähtee...
En saatana mee. Joutuu vielä rättilaikkakostajan rullaamaks. Sehän kivittää ja hakkaa heti.
Olet vaan kiltisti etkä urputa työajoista ja palkanmaksusta, niin hyvin menee. Hyvällä onnella saat myös työsuhdeajoneuvona polkupyörän.
Kuulostaa aika hyvältä. 8)
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
Mee sorkkiksen lomituskombiinaattiin töihin, siitä se lähtee...
En saatana mee. Joutuu vielä rättilaikkakostajan rullaamaks. Sehän kivittää ja hakkaa heti.
Olet vaan kiltisti etkä urputa työajoista ja palkanmaksusta, niin hyvin menee. Hyvällä onnella saat myös työsuhdeajoneuvona polkupyörän.
Kuulostaa aika hyvältä. 8)
Kyl sääkin ehtisit nyt hyvin tienaamaan, talvella on aikaa...
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
Toiset haaveilee siitä mitä joillain jo on 8) Ja todellisuus on viä hienompaa 8) ;D
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
Toiset haaveilee siitä mitä joillain jo on 8) Ja todellisuus on viä hienompaa 8) ;D
Mun kävi nuoruusvuosina sillai et se reisi jota koitin kiivetä oli yksinkertasesti liian pitka ja lipevä. Jäi haaveeks, toisin ku sulla. ;D
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
Toiset haaveilee siitä mitä joillain jo on 8) Ja todellisuus on viä hienompaa 8) ;D
Mun kävi nuoruusvuosina sillai et se reisi jota koitin kiivetä oli yksinkertasesti liian pitka ja lipevä. Jäi haaveeks, toisin ku sulla. ;D
Tarttee olla terävät kynnet? ???
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
Toiset haaveilee siitä mitä joillain jo on 8) Ja todellisuus on viä hienompaa 8) ;D
Mun kävi nuoruusvuosina sillai et se reisi jota koitin kiivetä oli yksinkertasesti liian pitka ja lipevä. Jäi haaveeks, toisin ku sulla. ;D
Tarttee olla terävät kynnet? ???
;D
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
Toiset haaveilee siitä mitä joillain jo on 8) Ja todellisuus on viä hienompaa 8) ;D
Mun kävi nuoruusvuosina sillai et se reisi jota koitin kiivetä oli yksinkertasesti liian pitka ja lipevä. Jäi haaveeks, toisin ku sulla. ;D
Tarttee olla terävät kynnet? ???
;D
Tässä tää Sännän kiipeilyttä jäänyt... http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288639922569.html?ref=ts-tf-promo4
...vee tvini ei oikein aukee...
-
Mun toiveammatti on tissistudiovastaava. Tuijottas näyttöö ja soittelis rengeille, välillä Sais suunnattoman aivopierun ja laittas sen tänne agroon. 8)
Toiset haaveilee siitä mitä joillain jo on 8) Ja todellisuus on viä hienompaa 8) ;D
Mun kävi nuoruusvuosina sillai et se reisi jota koitin kiivetä oli yksinkertasesti liian pitka ja lipevä. Jäi haaveeks, toisin ku sulla. ;D
Tarttee olla terävät kynnet? ???
;D
Tässä tää Sännän kiipeilyttä jäänyt... http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288639922569.html?ref=ts-tf-promo4
...vee tvini ei oikein aukee...
Siinäpä olis sorkkaa hoidettavaksi... 8)
-
Tuolla on varmaan v*ttukin kuin hirvellä. Ei yhtä iso, mutta yhtä korkeella. :o
-
Tuolla on varmaan v*ttukin kuin hirvellä. Ei yhtä iso, mutta yhtä korkeella. :o
Tässä tapauksessa nimimerkki kertoo kaiken.... ;D
-
Oisko Jutta sitten ns. helppo tapaus kun sillä on verkkosukat ?
-
Oisko Jutta sitten ns. helppo tapaus kun sillä on verkkosukat ?
Tikapuita pitkin taivaaseen :o