Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Paalaaja - 23.09.13 - klo:12:27
-
Ettäs tiedätte!
Tukipolitiikan merkityksen vähenemisestä meillä onkin jo empiiristä näyttöä:
Tukitasot ovat olleet rahamääräisesti samoja 15 vuotta, mutta ostovoimaltaan.... ::)
HS Vieraskynä 23.9.2013
EU on ollut Suomen maatalouden pelastus
Tulevaisuudessa poliittinen ohjaus heikkenee ja maataloudesta tulee yhä selvemmin toimiala muiden joukossa.
Euroopan unionin kehityksessä maatalous on keskeisellä sijalla. Tämä johtuu siitä, että maataloudessa toimivalta on yksin EU:lla.
Kuluttajan näkökulmasta Suomen maatalous on menestynyt EU:ssa hyvin. Teollisuus on saanut riittävästi laadukkaita raaka-aineita kilpailukykyiseen hintaan. Ruokaskandaalit eivät ole koskeneet suomalaiseen raaka-aineeseen perustuvaa ruokaketjua.
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Suomi on kuitenkin välttänyt kauhukuvat, joita maalailtiin EU-jäsenyyden kynnyksellä. Suomi on onnistunut turvaamaan maatalouden harjoittamisen edellytykset huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi Ruotsi ja Tanska.
Voidaan aiheellisesti sanoa, että EU-jäsenyys oli Suomen elintarviketalouden pitkän aikavälin vakuutus. EU voi tärkeänä ruoantuottajana ja kauppamahtina suojata elinkeinoa paremmin kuin Suomi yksinään. Heinäkuussa käynnistyneet vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa ovat tärkeät myös Suomen elintarviketaloudelle.
EU:n kesäkuun lopussa päättämä, vuoteen 2020 ulottuva maatalouspolitiikan uudistus tuo maatalouteen ennustettavuutta ja antaa hyvät edellytykset Suomen elintarviketaloudelle. Maatalouden tukimenetykset jäävät vähäisiksi, ja päätöksissä on otettu huomioon Suomen erityistarpeita.
EU-ratkaisua täydentävän kansallisen tuen suunnittelu on käynnissä. Taas kerran haasteena on Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkoluvan saaminen komissiolta. Siksi tuleva syksy on tärkeä maatalouden tulevaisuudelle.
Kaikkiaan maatalouspolitiikka vaatii merkittävää kansallista rahoitusta. Tänä vuonna kansallisen rahoituksen osuus on 58 prosenttia 1,8 miljardin euron kokonaistuesta. Siksi valtion budjetti asettaa raamit myös maatalouspolitiikalle.
Unionin laajeneminen on vaikeuttanut EU:n maatalouspolitiikan yhtenäisyyttä. Kuudelle perustajamaalle luotu järjestelmä on yhä vaikeammin sovitettavissa 28 maan laajuiseksi kasvaneelle alueelle. Yhteismarkkinoiden pelisäännöt, elintarviketalouden strateginen merkitys ja elintarviketurvallisuuden korostuminen takaavat yhtä kaikki, että maatalouspolitiikassa säilyy paljon yhteistä myös tulevaisuudessa.
Markkinoiden merkitys kuitenkin kasvaa politiikan – varsinkin tukipolitiikan – kustannuksella maatalousyrittäjien arjessa. Tämä johtuu toisaalta EU:n budjettipaineista, toisaalta siitä, että elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat trendinomaisessa kasvussa.
Maatalouden poliittinen ohjaus heikkenee, ja maataloudesta tulee yhä selvemmin toimiala muiden joukossa. Samalla sen historiallinen erityisasema EU:ssa heikkenee, kun yhteisen politiikan kattavuudesta tingitään.
Muutokset maailman elintarvikemarkkinoilla ohjaavat yhä enemmän elintarviketalouden kehitystä myös Suomessa. Globaalit trendit, kuten ympäristönäkökohtien ja eettisyyden korostuminen, parantavat suomalaisen elintarviketalouden edellytyksiä.
Silti avainasemassa on suomalainen kuluttaja. Suomi ei ole tässä poikkeus. Lähes kaikkien maiden kuluttajat suosivat kotimaista, sillä makutottumuksissa on eroja ja lähellä tuotettua pidetään turvallisempana.
Ruoan kotimaisuusaste on vielä noin 75 prosenttia, mutta tuonti jatkaa kasvuaan vientiä nopeammin. Teollisuuden ja kaupan kansainvälistyminen sekä kaupan omien merkkien markkinaosuuden kasvu vaikeuttavat alkuperän tunnistamista ja hämärtävät sen merkitystä.
Kansainvälistyminen ja kuluttajien kokeilunhalu sirpaloivat elintarvikemarkkinoita ja kasvattavat osaltaan tuontia. Elintarvikesektorin volyymin säilymisen kannalta on tärkeää pystyä kasvattamaan vientiä samalla kun tuonti lisääntyy luonnonvoiman tapaan. Se ei toteudu ilman onnistunutta tutkimusta, tuotekehitystä, brändäystä, markkinointia ja laatuketjun hallintaa.
Ilkka P. Laurila
Kirjoittaja on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kehitysjohtaja.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/EU+on+ollut+Suomen+maatalouden+pelastus/a1379823316597
-
No sehä on hieno homma jos näen on!!
-
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? :o
-
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? :o
Paranee se. Pienempi joukko saa saman rahan suuremmalla työllä. ;D
-
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? :o
Paranee se. Pienempi joukko saa saman rahan suuremmalla työllä. ;D
No voe helevetti sentään!!
-
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? :o
Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha ::)
-
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? :o
Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha ::)
Ei ole, jos ennen 1ha päiväsaavutuksella pärjäsi kaksi ja nyt 100ha päiväsaavutuksella vain yksi.
-
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? :o
Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha ::)
Ei ole, jos ennen 1ha päiväsaavutuksella pärjäsi kaksi ja nyt 100ha päiväsaavutuksella vain yksi.
Valtion kannalta tuottavuus on nousut 200 kertaiseksi, eli viljeliät juoksee nyt 200 kertaa nopeammin kuin ennen eu:ta. Onkohan mualla talouselämässä tapahtunut yhtä suuri tehostuminen? :-\
-
Valtion kannalta tuottavuus on nousut 200 kertaiseksi, eli viljeliät juoksee nyt 200 kertaa nopeammin kuin ennen eu:ta. Onkohan mualla talouselämässä tapahtunut yhtä suuri tehostuminen? :-\
Ei varmaan. Mutta. Toisaalta. Voidaan erittäin hyvällä syyllä kysyä että MITEN HIRVITTÄVÄN TEHOTONTA se huipputukien varassa pyörinyt maatalous oli ennen EU-aikaa??? Kun sillä 15-20 lehmällä saattoi 2 henkeä tai siis kokonainen perhe saada elannon. Puuhastelusta. Samaan aikaan Ruotsissa yhden henkilön elanto tuli 50-60 lehmällä. Ei ihme että EU-tukitalouteen siirtymistä vastustettiin, niin paljon tuet heikkenivät...
Käytännössä meillä käytetään sama euromäärä maatalouteen kuin ennen eu:ta, eli kysymys kuuluu että mihin se häviää? Valtava byrogratian pyöritämiseenkö? :-[
-
Valtion kannalta tuottavuus on nousut 200 kertaiseksi, eli viljeliät juoksee nyt 200 kertaa nopeammin kuin ennen eu:ta. Onkohan mualla talouselämässä tapahtunut yhtä suuri tehostuminen? :-\
Ei varmaan. Mutta. Toisaalta. Voidaan erittäin hyvällä syyllä kysyä että MITEN HIRVITTÄVÄN TEHOTONTA se huipputukien varassa pyörinyt maatalous oli ennen EU-aikaa??? Kun sillä 15-20 lehmällä saattoi 2 henkeä tai siis kokonainen perhe saada elannon. Puuhastelusta. Samaan aikaan Ruotsissa yhden henkilön elanto tuli 50-60 lehmällä. Ei ihme että EU-tukitalouteen siirtymistä vastustettiin, niin paljon tuet heikkenivät...
Käytännössä meillä käytetään sama euromäärä maatalouteen kuin ennen eu:ta, eli kysymys kuuluu että mihin se häviää? Valtava byrogratian pyöritämiseenkö? :-[
Siihempä hyvinkin, mutta jos ajatellaan asiaa ihan pohjamutia myöten, niin eihän suomalaisella kustannustasolla voi tuottaa raaka-aineita maailmamarkkinahintaan :o
Maatalouden tuotteet on vain elintarviketeollisuuden raaka-ainetta :(
-
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? :o
Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha ::)
Ei ole, jos ennen 1ha päiväsaavutuksella pärjäsi kaksi ja nyt 100ha päiväsaavutuksella vain yksi.
Hoh hoijaa.
-
Pelkkä paskapuhetta koko juttu niinkuin kaikki muukin hesarisa.
-
Valtion kannalta tuottavuus on nousut 200 kertaiseksi, eli viljeliät juoksee nyt 200 kertaa nopeammin kuin ennen eu:ta. Onkohan mualla talouselämässä tapahtunut yhtä suuri tehostuminen? :-\
Ei varmaan. Mutta. Toisaalta. Voidaan erittäin hyvällä syyllä kysyä että MITEN HIRVITTÄVÄN TEHOTONTA se huipputukien varassa pyörinyt maatalous oli ennen EU-aikaa??? Kun sillä 15-20 lehmällä saattoi 2 henkeä tai siis kokonainen perhe saada elannon. Puuhastelusta. Samaan aikaan Ruotsissa yhden henkilön elanto tuli 50-60 lehmällä. Ei ihme että EU-tukitalouteen siirtymistä vastustettiin, niin paljon tuet heikkenivät...
Käytännössä meillä käytetään sama euromäärä maatalouteen kuin ennen eu:ta, eli kysymys kuuluu että mihin se häviää? Valtava byrogratian pyöritämiseenkö? :-[
Siihempä hyvinkin, mutta jos ajatellaan asiaa ihan pohjamutia myöten, niin eihän suomalaisella kustannustasolla voi tuottaa raaka-aineita maailmamarkkinahintaan :o
Maatalouden tuotteet on vain elintarviketeollisuuden raaka-ainetta :(
Täydellisen kilpailun oloissa maailmanmarkkinahintaan pystyy tuottamaan vain tehokkain/suhteellisen edun omaava. Kaikkien muiden tuotantokustannukset ovat tätä korkeammat.
OECD laskee maataloustukia ns. PSE luvulla. Tässä luvussa tuottajamaan maailmanmarrkinahintaa korkeampi hinnan osuuskin luetaan tueksi. Näppärä lyömäase jollekin demariekonomin plantulle, joka ei laskujensa lomassa muista että 7 miljardin pitäisi huomennakin syödä... ???
-
Valtion kannalta tuottavuus on nousut 200 kertaiseksi, eli viljeliät juoksee nyt 200 kertaa nopeammin kuin ennen eu:ta. Onkohan mualla talouselämässä tapahtunut yhtä suuri tehostuminen? :-\
Ei varmaan. Mutta. Toisaalta. Voidaan erittäin hyvällä syyllä kysyä että MITEN HIRVITTÄVÄN TEHOTONTA se huipputukien varassa pyörinyt maatalous oli ennen EU-aikaa??? Kun sillä 15-20 lehmällä saattoi 2 henkeä tai siis kokonainen perhe saada elannon. Puuhastelusta. Samaan aikaan Ruotsissa yhden henkilön elanto tuli 50-60 lehmällä. Ei ihme että EU-tukitalouteen siirtymistä vastustettiin, niin paljon tuet heikkenivät...
Käytännössä meillä käytetään sama euromäärä maatalouteen kuin ennen eu:ta, eli kysymys kuuluu että mihin se häviää? Valtava byrogratian pyöritämiseenkö? :-[
Siihempä hyvinkin, mutta jos ajatellaan asiaa ihan pohjamutia myöten, niin eihän suomalaisella kustannustasolla voi tuottaa raaka-aineita maailmamarkkinahintaan :o
Maatalouden tuotteet on vain elintarviketeollisuuden raaka-ainetta :(
Täydellisen kilpailun oloissa maailmanmarkkinahintaan pystyy tuottamaan vain tehokkain/suhteellisen edun omaava. Kaikkien muiden tuotantokustannukset ovat tätä korkeammat.
OECD laskee maataloustukia ns. PSE luvulla. Tässä luvussa tuottajamaan maailmanmarrkinahintaa korkeampi hinnan osuuskin luetaan tueksi. Näppärä lyömäase jollekin demariekonomin plantulle, joka ei laskujensa lomassa muista että 7 miljardin pitäisi huomennakin syödä... ???
Politiikan saralla kansan ruokkiminen on toisarvoinen seikka! Tuumas jo Stalinkin
-
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? :o
Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha ::)
Ei ole, jos ennen 1ha päiväsaavutuksella pärjäsi kaksi ja nyt 100ha päiväsaavutuksella vain yksi.
Hoh hoijaa.
Joopa joo. Eihän itseasiassa 100ha viljelyllä taida elää yksikään, vaan tarvitaan 100ha tuet, että yksi elää. Niin tuottavaa työtä on maatalous.
-
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? :o
Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha ::)
Ei ole, jos ennen 1ha päiväsaavutuksella pärjäsi kaksi ja nyt 100ha päiväsaavutuksella vain yksi.
Hoh hoijaa.
Joopa joo. Eihän itseasiassa 100ha viljelyllä taida elää yksikään, vaan tarvitaan 100ha tuet, että yksi elää. Niin tuottavaa työtä on maatalous.
Sulla on nyt termit seonneet..
Työn tuottavuus on parantunut, kannattavuus ei ole.
Joten hoh hoijaa taas :-*
-
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? :o
Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha ::)
Ei ole, jos ennen 1ha päiväsaavutuksella pärjäsi kaksi ja nyt 100ha päiväsaavutuksella vain yksi.
Hoh hoijaa.
Joopa joo. Eihän itseasiassa 100ha viljelyllä taida elää yksikään, vaan tarvitaan 100ha tuet, että yksi elää. Niin tuottavaa työtä on maatalous.
Sulla on nyt termit seonneet..
Työn tuottavuus on parantunut, kannattavuus ei ole.
Joten hoh hoijaa taas :-*
Näin se menee rahan arvo laskee tarvikkeet lannoitteet p-aine ym kallistuu, tuotteiden hinnat laahaa teet enemmän ja saat vähemmän :P :-X
-
Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.
Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? :o
Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha ::)
Ei ole, jos ennen 1ha päiväsaavutuksella pärjäsi kaksi ja nyt 100ha päiväsaavutuksella vain yksi.
Hoh hoijaa.
Joopa joo. Eihän itseasiassa 100ha viljelyllä taida elää yksikään, vaan tarvitaan 100ha tuet, että yksi elää. Niin tuottavaa työtä on maatalous.
Sulla on nyt termit seonneet..
Työn tuottavuus on parantunut, kannattavuus ei ole.
Joten hoh hoijaa taas :-*
Tuottavuus on taloustieteessä tuotannon tehokkuuden mitta. Tuotanto on aina prosessi ja sen tuottavuutta mitataan tuotoksen ja panoksen suhteella tuotos / panos. Tuotannon kehittämisen seurauksena tuotos / panos -suhde eli tuottavuus kasvaa ja tuotannossa saadaan enemmän aikaan vähemmällä. Kun tuotannossa saadaan aikaan enemmän vähemmällä, taloudelliseen yhteisöön syntyy lisätuloja. Tuottavuuden kasvu merkitsee siis lisätuloja yhteisölle ja yhteisössä saavutettu korkea tulotaso on seurausta onnistuneesta tuottavuustyöstä. Korkeampi tulotaso johtaa suurempaan tarpeiden tyydyttämisen asteeseen, jota yleisesti pidetään hyvinvoinnin tärkeänä mittana.
-wikipedia
Mitenkäs tuo maataloustyön tuottavuuden kasvu näkyy lisätuloina yhteisössä, kun otetaan huomioon, että maatilojen liikevaihdosta 30-40% lienee tukia?
-
Hoh hoijaa..
-
Suomessa on peltoa 2,2 miljoonaa hehtaaria. Pellon keskihinta (ottaen huomioon että suurin osa pelloista on etelässä tai pohjanmaalla) on ainakin 8000€. Tekee yli 16 miljardia euroa peltoihin pääomittunutta rahaa samaan aikaan kun maatalouden tulos on reilun miljardin vuodessa. Ja tuet reilu 2 miljradia.
Jos pellot olisi hinnoiteltu samaan tuottoarvoon kuin USA:ssa (jossa ns. corn beltin satojen hehtaarien huippumaissisatoja kasvavat lohkot maksavat 9000 dollaria eli 7000€ ha ja laidunnettava pelto maksaa keskimäärin 2000 dollaria), peltojen kokonaisarvo olisi kolmanneksen nykyisestä, vuokrat olisivat kolmanneksen nykyisestä, ja tuiksikin riittäisi about kolmannes nykyisestä. Joka on about saman verran kuin USA:kin tukee erilaisina piilotettuina ja suorina tukina maatalouttaan.
Tällainen arvon alaskirjaus ei toki toteudu niin päin että peltojen hinnat laskevat ennen tukien laskua. Ja tukien laskettuakin se toteutuisi viiveellä.
-
Eu on ihan hyvä juttu. Jäsenyyden seurauksena muutos lähti edes liikkeelle. Sitä ennen rakenneltiin vain patoja ja uusia patoja mtk:n ja kepun toimesta, jotta sontaluukun pitäjät saisiavat vaan "viljellä niinkuin aina ennenkin".
Nythän edes on näkyvissä loppu apilaksen kaltaiselle nurkissa kuseksimiselle. Jälkikekkoslaisessa kepuhelvetissä apilaksen kaltaiset nysvärit olivat palkittuja työnsankareita ja kaikki kehitys oli kirottu syvinpään helvettiin by alkiolainen "pienen" asia-aate. 8)
apilaskin on kaartanut komiasti sivuraiteelle ja keskitynyt sontaluukun vahtimisen lomassa myös netistä löytyviin sontaluukkuihin ja salaliittoteorioihin ja hakee pelastusta natsismista. ;D
Aikaahan sivuraiteella piisaa. ;D
No rakenetaanhan niitä uusia patoja edelleen kehitykselle. Pellon raivaaminen yritetään tehdä kaikin keinoin kannatamattomaksi!
-
Eu on ihan hyvä juttu. Jäsenyyden seurauksena muutos lähti edes liikkeelle. Sitä ennen rakenneltiin vain patoja ja uusia patoja mtk:n ja kepun toimesta, jotta sontaluukun pitäjät saisiavat vaan "viljellä niinkuin aina ennenkin".
Nythän edes on näkyvissä loppu apilaksen kaltaiselle nurkissa kuseksimiselle. Jälkikekkoslaisessa kepuhelvetissä apilaksen kaltaiset nysvärit olivat palkittuja työnsankareita ja kaikki kehitys oli kirottu syvinpään helvettiin by alkiolainen "pienen" asia-aate. 8)
apilaskin on kaartanut komiasti sivuraiteelle ja keskitynyt sontaluukun vahtimisen lomassa myös netistä löytyviin sontaluukkuihin ja salaliittoteorioihin ja hakee pelastusta natsismista. ;D
Aikaahan sivuraiteella piisaa. ;D
"Muutos" on uusliberalismissa itseisarvoltaan positiivinen määre. Pohojalaasittain Eu-muutos maataloudessa oli tietysti hyvä asia- paremmat tuet kuin etelässä ja silti esim eteläpohojanmaalla hyvin edulliset kasvuolosuhteet melkein kasvilla kuin kasvilla.
Tukijaon suurin häviäjä on eteläsuomalainen maidontuottaja -mitäpä sitä maitoa nyt etelässä tuottamaankaan, siellähän ne ihmisetkin on.
Nurmi kasvaa paremmin siellä missä päivä on pidempi.
Kyllä nämä uusliberalismin aakkoset jo opittiin ajat sitten.
"muutosta" odotellessa..
-
Eu on ihan hyvä juttu. Jäsenyyden seurauksena muutos lähti edes liikkeelle. Sitä ennen rakenneltiin vain patoja ja uusia patoja mtk:n ja kepun toimesta, jotta sontaluukun pitäjät saisiavat vaan "viljellä niinkuin aina ennenkin".
Nythän edes on näkyvissä loppu apilaksen kaltaiselle nurkissa kuseksimiselle. Jälkikekkoslaisessa kepuhelvetissä apilaksen kaltaiset nysvärit olivat palkittuja työnsankareita ja kaikki kehitys oli kirottu syvinpään helvettiin by alkiolainen "pienen" asia-aate. 8)
apilaskin on kaartanut komiasti sivuraiteelle ja keskitynyt sontaluukun vahtimisen lomassa myös netistä löytyviin sontaluukkuihin ja salaliittoteorioihin ja hakee pelastusta natsismista. ;D
Aikaahan sivuraiteella piisaa. ;D
j/t sontaluukun ei kannata tulla näyttämään naamaansa meillä päin ???
-
Tällainen arvon alaskirjaus ei toki toteudu niin päin että peltojen hinnat laskevat ennen tukien laskua. Ja tukien laskettuakin se toteutuisi viiveellä.
[/quote]
Mut kuinka pankit tykkäisivät,,saattaa vakuudet loppua monelta isännältä jos vaikka puolitettais pellon arvo..
-
Mitenkäs tuo maataloustyön tuottavuuden kasvu näkyy lisätuloina yhteisössä, kun otetaan huomioon, että maatilojen liikevaihdosta 30-40% lienee tukia?
Tuloina? Etkös sä ole paasannut, että joka euro on velkaa eikä rahalla voi siten mitata mitään?
Työn tuottavuus on kasvanut merkittävästi, jos ihmistyötunnilla jotain hyödykettä tuotetaan kolme kertaa enemmän kuin nyt. Tuottavuuden kasvussa on kyse siitä.
Kun tuotannossa saadaan aikaan enemmän vähemmällä, taloudelliseen yhteisöön syntyy lisätuloja.
Yhteisöön on syntynyt lisätuloja. Tätä nykyä ruokaan kuluu 12% käytettävissäolevista tuloista täällä länsimaissa, kun luku oli 30 vuotta sitten jotain 30%. Tuottavuuden kasvu on siten koitunut nimenomaan yhteisön hyväksi. (ja maanomistajien :D )
"Muutos" on uusliberalismissa itseisarvoltaan positiivinen määre. Pohojalaasittain Eu-muutos maataloudessa oli tietysti hyvä asia- paremmat tuet kuin etelässä ja silti esim eteläpohojanmaalla hyvin edulliset kasvuolosuhteet melkein kasvilla kuin kasvilla.
Muutos on neutraali prosessi, arvon määrittelee yksilön kokemus. Muutos on aina lähtöisin ihmisistä, jotain halutaan muuttaa. Zetka haluaa rempata taloaan ja tekee samalla autotallin. Se on positiivista muutosta zetkan elämään ja negatiivista naapurille, joka ei näe aurongonlaskua enää. Se kuuluu elämään ja siitä on turha syyttää uusliberalisteja, natseja, kommareita tai ketään muutakaan ;)
-
Mitenkäs tuo maataloustyön tuottavuuden kasvu näkyy lisätuloina yhteisössä, kun otetaan huomioon, että maatilojen liikevaihdosta 30-40% lienee tukia?
Tuloina? Etkös sä ole paasannut, että joka euro on velkaa eikä rahalla voi siten mitata mitään?
Työn tuottavuus on kasvanut merkittävästi, jos ihmistyötunnilla jotain hyödykettä tuotetaan kolme kertaa enemmän kuin nyt. Tuottavuuden kasvussa on kyse siitä.
Kun tuotannossa saadaan aikaan enemmän vähemmällä, taloudelliseen yhteisöön syntyy lisätuloja.
Yhteisöön on syntynyt lisätuloja. Tätä nykyä ruokaan kuluu 12% käytettävissäolevista tuloista täällä länsimaissa, kun luku oli 30 vuotta sitten jotain 30%. Tuottavuuden kasvu on siten koitunut nimenomaan yhteisön hyväksi. (ja maanomistajien :D )
Enpä menisi takuuseen tuosta elintarvikkeiden osuudesta menoista - onko siinä otettu tukiin kuluvia veroja huomioon? Onko muiden länsimaisen ihmisen kuluttamien asioiden tuotannon tuottavuus taantunut prosenttiosuutensa muutoksen verran hitaammin? Vai onko muiden alojen tuottavuus pysynyt paikallaan ja vain maatalouden tuottavuus parantunut vastaavana ajanjaksona 250%, eli siis 18prosenttiyksikköä suhteessa muihin aloihin? Eikö muilla aloilla ole kyetty parantamaan "työn tuottavuutta" lainkaan?
Usa:ssa, jossa kai ollaan tässä maataloudessa eurooppaa(ja pohojanmaata) edellä, tilakoossa ja gmo:ssa ainakin, on 50 miljoonaa ihmistä ruokakupongeilla. Onko maataloustyön reaalisen tuottavuuden kasvu tuottanut yhteisölle lisätuloja ja ratkaissut nälkäongelman, kun otetaan huomioon että myös työpaikkoja on alalta lähtenyt rutjasti?
Tällä yritän sanoa juurikin sitä, että tuotanto ei luo talouteen tuotantoa vastaava tuloa ja siten nämä kaikki vallalla olevat talouden uskonkappaleet ovat täysin yhtä tyhjän kanssa, joskin ne tulevat aiheuttamaan yhteiskunnan vajoamisen neofeodaaliaikaan ja aiheuttamaan suuria kärsimyksiä pääosalle ihmisistä.
Tähän sopiikin Olli Pusan blogi jossa käsitellään EVA:n raporttia jossa kerrotaan euroeron hinnaksi n 89miljaardia euroa. Mikäs se luku olikaan minkä Katainen sanoi takuuksien hinnaksi ?
Käytännössähän asia menee juurikin niin, kuin toisaalla Iskra totesi, velatonta viljelijää ei välttämättä euroero tai tukien loppuminen hetkauttaisi, mutta niillä joilla tilan vakuudet on laskettu eutuki-todellisuuden puitteissa ja velkaa on, tilanne on toinen ja hyvin äkkiä vääjämätön liittovaltiokin alkaa tuntua mukavalta, tukien loppumiseen verrattuna.
Liittovaltio on vääjäämätön, koska euromaiden tilanteet taloudellisesti on sellaiset, ettei mikään mukaan enää euroa käytettäessä voi pelastaaa kuin suora keskuspankkirahoitus.
Sitten tulee sitä inflaatiota ja deflaatiota, miltä EU:n piti meitä suojella.
Toinen vaihtoehto on eu-ero ja tosiaan siinä vaiheessa, asuntovelalliset ym tai ainakin maatalousvelalliset voi olla pässinlihaa pankeille jollai asiaa valtion toimesta toisin hoideta.
Mutta kuitenkin, ne ovat ne käytössä olevat ratkaisut, ero eurosta ja oma raha tai sitten liittovaltio. Hallituksen toimet vievät kohti liittovaltiota normaalia uusaliberalistista muutosvoimaa KRIISIYTTÄMISTÄ hyödyntäen ja toisin valehdellen, tai sitten ero. En usko eroon, ennenkuin väkivalta alkaa rehottamaan eteläeuroopassa oikein kunnolla.
Yhtä kusetusta kaikki, anyway.
http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117979-evan-raportti-kataisen-hallitus-vienyt-suomen-katastrofiin?fb_action_ids=10201842441198471&fb_action_types=og.likes&fb_source=other_multiline&action_object_map={%2210201842441198471%22%3A230039540456092}&action_type_map={%2210201842441198471%22%3A%22og.likes%22}&action_ref_map=[]
-
Enpä menisi takuuseen tuosta elintarvikkeiden osuudesta menoista - onko siinä otettu tukiin kuluvia veroja huomioon?
Käytettävissäolevista tuloista. Veroeurot eivät ole käytettävissä.
Tuottavuuden kasvu on ollut pienempää kuin tuottamattomuuden kasvu. Siinä osasyy siihen, miksei tuotanto ei luo talouteen tuotantoa vastaava tuloa. Toinen syy on inflaation jarruttaminen. Oikeasti tuottavuuteen peilattuna rahaa ei voi varastoida siten, että sille maksetaan vielä korkoa. Jotta rahajärjestelmä toimisi kuten oikea elämä, sen arvon tulisi jatkuvasti rapautua....
-
Enpä menisi takuuseen tuosta elintarvikkeiden osuudesta menoista - onko siinä otettu tukiin kuluvia veroja huomioon?
Käytettävissäolevista tuloista. Veroeurot eivät ole käytettävissä.
Tuottavuuden kasvu on ollut pienempää kuin tuottamattomuuden kasvu. Siinä osasyy siihen, miksei tuotanto ei luo talouteen tuotantoa vastaava tuloa. Toinen syy on inflaation jarruttaminen. Oikeasti tuottavuuteen peilattuna rahaa ei voi varastoida siten, että sille maksetaan vielä korkoa. Jotta rahajärjestelmä toimisi kuten oikea elämä, sen arvon tulisi jatkuvasti rapautua....
Mutta varakkaathan vastustavat juuri tätä rahan arvon laskua koska se laskee omaisuuksien arvoa. Yhtä lailla kun inflaatio leikkaa kaikkien ostovoimaa ,pyrkimys rahan arvon pitämiseen vakaana köyhdyttää epätasaisesti eri kansanosia ,yleensä vähempivaraisia .
-
Enpä menisi takuuseen tuosta elintarvikkeiden osuudesta menoista - onko siinä otettu tukiin kuluvia veroja huomioon?
Käytettävissäolevista tuloista. Veroeurot eivät ole käytettävissä.
Tuottavuuden kasvu on ollut pienempää kuin tuottamattomuuden kasvu. Siinä osasyy siihen, miksei tuotanto ei luo talouteen tuotantoa vastaava tuloa. Toinen syy on inflaation jarruttaminen. Oikeasti tuottavuuteen peilattuna rahaa ei voi varastoida siten, että sille maksetaan vielä korkoa. Jotta rahajärjestelmä toimisi kuten oikea elämä, sen arvon tulisi jatkuvasti rapautua....
Mihin ne nykykuluttajan käytettävissä olevat tulot sitten kuluvat, kun ruoan osuus on noin paljon pienentynyt? Millä aloilla ei ole kyetty kasvattamaan työn tuottavuutta vastaaavana ajanjaksona, huolimatta tietotekniikaan valtavasta kehityksestä ja muutenkin olemmehan läntinen teollisuusmaa, jossa työn tuottavuutta on pidetty hyvin suuressa arvossa varsinkin muilla kuin maatalousaloilla..? Liittyykö ruoan osuuden pienentyminen ikäjakauman muutoksen, fyysisen työn vähenemiseen vai muoti-ihanteisiin?
Mikä olisi elintarvikkeiden osuus käytettävistä tuloista ilman eu-tukia?
Jos ajatellaan, että tuet olisivat 33% tilan tuloista, niin niiden poistuessa tulisi muiden tulojen nousta 50% jottei kokonaistulo muuttuisi.
Mikä olisi elintarvikkeiden osuus keskimääräisesti käytettävissä olevista tuloista, jos elintarvikkeiden raaka-ainehinnat nousisivat 50%? Muistakaa, että kauppa ym laskevat katteen prosentteina, ei niinkään euroina..
Käytettävissäolevista tuloista. Veroeurot eivät ole käytettävissä.
Huom siinä missä maataloustuet laskevat elintarvikkeiden raaka-ainehintoja, niin ne välillisesti nostavat muiden hyödykkeiden hintoja, koska ko veroeurot kerätään muualta yhteiskunnasta samalla muiden hyödykkeiden tuottamisen hintaa nostaen.
-
>poistuessa tulisi muiden tulojen nousta 50% jottei kokonaistulo muuttuisi.
Tukien poistuminen ei muuta tilannetta yhtään miksikään.Ei ole rahaa nyt eikä varmaan ole senkään jälkeenkään.Pohjalta ei voi pudota mihinkään.
-
>poistuessa tulisi muiden tulojen nousta 50% jottei kokonaistulo muuttuisi.
Tukien poistuminen ei muuta tilannetta yhtään miksikään.Ei ole rahaa nyt eikä varmaan ole senkään jälkeenkään.Pohjalta ei voi pudota mihinkään.
Niin juuri, vastaavien ja vastattavien tulee täsmätä pankkien kirjanpidossa, niinpä velat ja "rahat" kumoavat toisensa. Mikä on siis oikeasti todellinen syy siihen, ettei tuotanto luo talouteen tuotantoa vastaavaa tuloa, huolimatta atamin uusliberaaleista höpinöistä tuottavuudesta ym.
Se on vain yksinkertainen fakta. Tuotanto ei luo talouteeen tuotantoa vastaavaa tuloa.
Siitä seuraa myös, ettei työn tuottavuutta taloudellisesti euroissa mitaten ole edes mahdollista mitenkään kasvattaa, koska niitä Euroja ei vain yksinkertaisesti ole eikä tule koskaan olemaankaan. On vain vastaavia ja vastattavia, jotka kumoavat toisensa.
Siten myös tämä wikipedian väittämä "tuottavuudesta" on ns puuta hienää, hömppää -ja keskeinen uskonkappale nyky-yhteiskunnassa
Kun tuotannossa saadaan aikaan enemmän vähemmällä, taloudelliseen yhteisöön syntyy lisätuloja.
Hömpää! BS!
-
Niin juuri, vastaavien ja vastattavien tulee täsmätä pankkien kirjanpidossa, niinpä velat ja "rahat" kumoavat toisensa. Mikä on siis oikeasti todellinen syy siihen, ettei tuotanto luo talouteen tuotantoa vastaavaa tuloa, huolimatta atamin uusliberaaleista höpinöistä tuottavuudesta ym.
Se on vain yksinkertainen fakta. Tuotanto ei luo talouteeen tuotantoa vastaavaa tuloa.
Siitä seuraa myös, ettei työn tuottavuutta taloudellisesti euroissa mitaten ole edes mahdollista mitenkään kasvattaa, koska niitä Euroja ei vain yksinkertaisesti ole eikä tule koskaan olemaankaan. On vain vastaavia ja vastattavia, jotka kumoavat toisensa.
Siten myös tämä wikipedian väittämä "tuottavuudesta" on ns puuta hienää, hömppää -ja keskeinen uskonkappale nyky-yhteiskunnassa
Kun tuotannossa saadaan aikaan enemmän vähemmällä, taloudelliseen yhteisöön syntyy lisätuloja.
Hömpää! BS!
Sun on pakko olla jurrissa? :o :o :o :o :o
-
Mihin ne nykykuluttajan käytettävissä olevat tulot sitten kuluvat, kun ruoan osuus on noin paljon pienentynyt?
En tiedä. Mutta keskivertokuluttaja voi vuoden palkastaan päättää vapaasti noin 7kk osalta. Ne kuluvat todennäköisimmin tuottamattomuuden lisäämiseen eli ylihintaiseen asumiseen, matkailuun ja lisäarvoa tuottamattomaan viihteeseen, elektroniikkaan ymym...osa myös sijoittaa. Olet siinä mielessä oikeassa, että liika raha eli liian korkea elintaso lisää eksponentiaalisesti tuottamattomuutta eli rahan ja tuotannon eriytymistä. Mutta syy ei ole suosikkivihollisessasi uusliberalismissa (et taida tietää mitä liberalismi yleensäkään pitää sisällään), vaan ihmisten halussa tehdä vähemmän ja nauttia elämästä. Onko se sitten vika vai hyväksyttävissä oleva ominaisuus, on jokaisen henkilökohtainen asia. Tunnut ajattelevan asiasta niin, että tätä halua hyödyntävät ja rikastuvat ihmiset ovat syypäitä kaikkeen. Osin onkin niin, mutta kun kysyntä luo aina tarjontaa... Mun silmissäni syyttely on silkkaa sosialismia eli mulla on oikeus tehdä mitä haluan ja mikä on mahdollista, mutta muilla pitää olla selkärankaa ja moraalia.
-
Niin juuri, vastaavien ja vastattavien tulee täsmätä pankkien kirjanpidossa, niinpä velat ja "rahat" kumoavat toisensa. Mikä on siis oikeasti todellinen syy siihen, ettei tuotanto luo talouteen tuotantoa vastaavaa tuloa, huolimatta atamin uusliberaaleista höpinöistä tuottavuudesta ym.
Se on vain yksinkertainen fakta. Tuotanto ei luo talouteeen tuotantoa vastaavaa tuloa.
Siitä seuraa myös, ettei työn tuottavuutta taloudellisesti euroissa mitaten ole edes mahdollista mitenkään kasvattaa, koska niitä Euroja ei vain yksinkertaisesti ole eikä tule koskaan olemaankaan. On vain vastaavia ja vastattavia, jotka kumoavat toisensa.
Siten myös tämä wikipedian väittämä "tuottavuudesta" on ns puuta hienää, hömppää -ja keskeinen uskonkappale nyky-yhteiskunnassa
Kun tuotannossa saadaan aikaan enemmän vähemmällä, taloudelliseen yhteisöön syntyy lisätuloja.
Hömpää! BS!
Sun on pakko olla jurrissa? :o :o :o :o :o
Eikun sinä olet vaan niellyt kaiken sen mitä televisiossa, radiossa, lehdissä ja koulussa on sanottu.
Eu alueen osalta voit tarkistaa tilanteen tuolta
http://sdw.ecb.europa.eu/reports.do?node=100000137
ja Suomen rahalaitosten osalta tuolta
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/2010/Pages/tilastot_rahalaitosten_lainat_talletukset_ja_korot_lainat_pt_yleison_lainat_ja_talletukset_fi.aspx
(rahalaitosten talletukset ja lainat)
Moelmmissa tapauksissa "lainoja" on enemmän kuin talletuksia. Ottaen huomioon, että setelirahaa kaikesta liikkeelle lasketusta euro-valuutasta on ehkä prosentti tai kaksi, niin ko tilastot kertovat juurikin sen mitä pitää, eli että ns rahaa ei ole yhtään enempää kuin velkojakaan.
Euromääräisesti ei siis ole mahdollista lisätä työn tuottavuutta, koska euroja ei ole.
-
Mihin ne nykykuluttajan käytettävissä olevat tulot sitten kuluvat, kun ruoan osuus on noin paljon pienentynyt?
En tiedä. Mutta keskivertokuluttaja voi vuoden palkastaan päättää vapaasti noin 7kk osalta. Ne kuluvat todennäköisimmin tuottamattomuuden lisäämiseen eli ylihintaiseen asumiseen, matkailuun ja lisäarvoa tuottamattomaan viihteeseen, elektroniikkaan ymym...osa myös sijoittaa. Olet siinä mielessä oikeassa, että liika raha eli liian korkea elintaso lisää eksponentiaalisesti tuottamattomuutta eli rahan ja tuotannon eriytymistä. Mutta syy ei ole suosikkivihollisessasi uusliberalismissa (et taida tietää mitä liberalismi yleensäkään pitää sisällään), vaan ihmisten halussa tehdä vähemmän ja nauttia elämästä. Onko se sitten vika vai hyväksyttävissä oleva ominaisuus, on jokaisen henkilökohtainen asia. Tunnut ajattelevan asiasta niin, että tätä halua hyödyntävät ja rikastuvat ihmiset ovat syypäitä kaikkeen. Osin onkin niin, mutta kun kysyntä luo aina tarjontaa... Mun silmissäni syyttely on silkkaa sosialismia eli mulla on oikeus tehdä mitä haluan ja mikä on mahdollista, mutta muilla pitää olla selkärankaa ja moraalia.
Sinä olet perinteinen kapitalisti. On kuitenkin jo nähty, että kapitalismi on tuhon tie siinä missä sosialismikin, olisi aika siirtyä eteenpäin, vaikkapa vapaaseen markkinatalouteen.
Kapitalismi vs sosialismi vastaikkain asettelu on vanhentunut, ajankohtaisempi ja relevantimpi, tuloerojen, globalisaation ja pankki"kriisien" aikana on demokratia vs pääoma.
Kapitalismi on diktatuuria siinä missä poliittinenkin tai hallinnollinenkin diktatuuri. Pääoman ylivalta, valta rajoittaa muiden oikeuksia ja mahdollisuuksia, on yhtä suuri paha kuin mikä tahansa muukin valta. Valta on vapauden kääntöpuoli.
Demokratian pelisäännöt tulee ulottaa talouteen, muuten jäädään hyvin kauas "oikeudesta tehdä mitä haluan ja mikä on mahdollista".
-
Niin juuri, vastaavien ja vastattavien tulee täsmätä pankkien kirjanpidossa, niinpä velat ja "rahat" kumoavat toisensa. Mikä on siis oikeasti todellinen syy siihen, ettei tuotanto luo talouteen tuotantoa vastaavaa tuloa, huolimatta atamin uusliberaaleista höpinöistä tuottavuudesta ym.
Se on vain yksinkertainen fakta. Tuotanto ei luo talouteeen tuotantoa vastaavaa tuloa.
Siitä seuraa myös, ettei työn tuottavuutta taloudellisesti euroissa mitaten ole edes mahdollista mitenkään kasvattaa, koska niitä Euroja ei vain yksinkertaisesti ole eikä tule koskaan olemaankaan. On vain vastaavia ja vastattavia, jotka kumoavat toisensa.
Siten myös tämä wikipedian väittämä "tuottavuudesta" on ns puuta hienää, hömppää -ja keskeinen uskonkappale nyky-yhteiskunnassa
Kun tuotannossa saadaan aikaan enemmän vähemmällä, taloudelliseen yhteisöön syntyy lisätuloja.
Hömpää! BS!
Sun on pakko olla jurrissa? :o :o :o :o :o
Eikun sinä olet vaan niellyt kaiken sen mitä televisiossa, radiossa, lehdissä ja koulussa on sanottu.
Eu alueen osalta voit tarkistaa tilanteen tuolta
http://sdw.ecb.europa.eu/reports.do?node=100000137
ja Suomen rahalaitosten osalta tuolta
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/2010/Pages/tilastot_rahalaitosten_lainat_talletukset_ja_korot_lainat_pt_yleison_lainat_ja_talletukset_fi.aspx
(rahalaitosten talletukset ja lainat)
Moelmmissa tapauksissa "lainoja" on enemmän kuin talletuksia. Ottaen huomioon, että setelirahaa kaikesta liikkeelle lasketusta euro-valuutasta on ehkä prosentti tai kaksi, niin ko tilastot kertovat juurikin sen mitä pitää, eli että ns rahaa ei ole yhtään enempää kuin velkojakaan.
Euromääräisesti ei siis ole mahdollista lisätä työn tuottavuutta, koska euroja ei ole.
Sinä et selvästikkään ymmärrä mitä tuottavuudella tarkoitetaan, sillä ei ole mitään tekemistä noiden asioiden kanssa mitä tossa luettelet :(
Tuottavuus ja sen nosto tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pienemmällä ajalla, raaka-aineella tai energialla tuotetaan sama määrä tai enempi kuin ennen ;)
Tuottavuuden nousu aina tuottaa jotain sille, joka on tuottaja ::)
Rahan määrä taas on ihan toinen juttu, ei raha ole mikään tuote :o
-
Ennen perhe tosiaan eli hehtaarilla. Ja nyt tarvitaan 100 ha. Voi voi....
Olisi syytä muistaa myös se, että perheen kulutus on yli satakertaistunut tänä ajanjaksona :o :o :o
Miettikääs miten helppoa nykyään olisi elää mikäli tavoittelisi vaikkapa vuoden 1880 elintasoa ?? Sattuisi omistamaan vaikka 10 ha luomupeltoa ja 10 metsää. Pitäisi jotain elukoita ja hakisi polttopuut metsästä. Tukia putoaisi 10 000€ vuodessa, sijoittaisi tuosta vaikka 1000€ siihen että joku kyntäisi ja muokkaisi hehtaarin ja niittäisi/paalaisi 2 ha.
Jäisi vielä 9000€ rahaa harrastuksiin. Mihin sen edes siellä savupirtissä laittaisi ??? ??? Ostaisi suursäkin suolaa ja vaikka saappaita lapsille, vielä jäisi 9700€ ???
-
Ennen perhe tosiaan eli hehtaarilla. Ja nyt tarvitaan 100 ha. Voi voi....
Olisi syytä muistaa myös se, että perheen kulutus on yli satakertaistunut tänä ajanjaksona :o :o :o
Miettikääs miten helppoa nykyään olisi elää mikäli tavoittelisi vaikkapa vuoden 1880 elintasoa ?? Sattuisi omistamaan vaikka 10 ha luomupeltoa ja 10 metsää. Pitäisi jotain elukoita ja hakisi polttopuut metsästä. Tukia putoaisi 10 000€ vuodessa, sijoittaisi tuosta vaikka 1000€ siihen että joku kyntäisi ja muokkaisi hehtaarin ja niittäisi/paalaisi 2 ha.
Jäisi vielä 9000€ rahaa harrastuksiin. Mihin sen edes siellä savupirtissä laittaisi ??? ??? Ostaisi suursäkin suolaa ja vaikka saappaita lapsille, vielä jäisi 9700€ ???
Tuommoseen hommaan saattas vaikka alakaakkin!!
-
...
Tuottavuuden nousu aina tuottaa jotain sille, joka on tuottaja ::)
...
Niin mitä se tuottaa tuottajalle?
Euroja?
Wikipedian mukaan
Tärkeimmät tuotantomuodot ovat markkinatuotanto, julkinen tuotanto ja tuotanto omiin tarpeisiin kotitalouksissa. Tuotannon tuottavuutta voidaan markkinatuotannossa tarkastella ilmiönä, jota voidaan mitata ja ymmärtää kvantitatiivisena suureena. Markkinatuotannossa tuottavuuden kasvu johtaa samansuuruiseen tulojen kasvuun. Käytännössä se tarkoittaa markkinatuotannon parempaa palkanmaksukykyä, veronmaksukykyä ja voitonmaksukykyä.
Tuottavuuden nousu tuottaa siis tuottajlle rahaa? eikö, vain se ole yleensä se perustelu, jota käytetään, tuottavuuden kasvun vaatimien toimenpiteiden perusteluiksi?
Siinä kohtaa astuukin kuvaan rahan kaksinaisluonne; sen kääntöpuolet vastaavat ja vastattavat kumoavat toisensa.
Siitä seuraa, että jotta joku voi tehdä ylijäämää, täytyy toisen tehdä alijäämää.
Kuten olemme taloudessa saaneet seurata EU:n ongelmia, jossa Saksa tekee ylijäämää ja esimerksi Kreikalla on sitten vastaava euromääräinen alijäämä.
Kyse on hyvin suuresta ongelmasta, joka ei poistu tuottavuutta lisäämällä. Paitsi tietenkin tilapäisesti , aina siihen asti, kun joku juoksee kovempaa, tai vastaava alijäämä sosialisoidaan.
Raha itsessään on syy siihen, että tulee taantumia ja lamoja ym ongelmia, ei tuotannon tehokkuus. Tuottavuutta kasvattamalla ei voida myöskään ehkäistä rahan luonteesta seuraavia ongelmia.
Keskeinen asia onkin se, kuka julkaisee rahaa ja millä perusteella. Rahan ja velan määrää taloudessa säätelemällä voidaan loiventaa nousuja ja laskuja; siihen ovat välineitä julkinen kulutus ja verotus.
Koska tuo valta julkaista ja kuluttaa rahaa on Eu-sopimuksissa siirretty valtioilta pankeille on vaikea nähdä, miten valtiot voisivat suhdanteita hallita tai edes loiventaa.
Siksi tuottavuuden kasvu paikallisesti ei pitkässä ratkaise mitään, eikä varsinkaan ns velkaongelmaa.
Sen sijaan se aiheuttaa työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia, kun tuottavaa työtä ei joko ole, eli ei ole maksukykyisiä kuluttajia, tai sitten tuotantoa tehostetaan irtisanomisilla, mikä johtaa ensinmainittuun.
Taloudellisten ongelmien syntyperä on rahan luonne, ei tuotannon tehokkuus tai tehottomuus.
-
Sinä et selvästikkään ymmärrä mitä tuottavuudella tarkoitetaan, sillä ei ole mitään tekemistä noiden asioiden kanssa mitä tossa luettelet :(
...
Rahan määrä taas on ihan toinen juttu, ei raha ole mikään tuote :o
Yksinkertainen esimerkki:
Perustan pankin.
Apilas ja SKN aikovat ryhtyä maanviljelijöiksi. He molemmat tarvitset varoja yrityksen perustamiseen.
Lainaan molemmille 100setoria(kuvittellinen rahayksikkö). Talouteen syntyy 2x100 setoria rahaa ja 2x100 setoria velkaa.
Molempien kohdalle taseeseen merkitään
velat 100 setoria
talletukset 100 setoria
Apilas ostaa tilan ja tuotantopanoksia 100 setorilla ja SKN kaljaa 100 setorilla. Talouteen luodut 2x100 setoria lähtevät ns kiertoon.
Tase:
Velat Apilas 100 SKN 100
Talletukset Apilas 0 SKN 0
Puintien ja tissinkoiton jälkeen keskusliike tilittää Apilakselle 90 setoria ja SKN voittaa pajatsosta 10 setoria. Apilaan tekemä työ on siis tuottavampaa. Molemmat saavat tukia 50 setoria. Näin talouteen luodut 2x100 setoria palaavat Apilakselle ja SKN:lle.
Tase
Velat Apilas 100 SKN 100
Talletukset Apilas 140 SKN 60
Tulee lainanlyhennysten aika. Molempien tilitä veloiteaan heille pankkina lainaamani 100 setoria sekä 10 setoria korkoa. SKN:nän tili menee 50 setoria miinukselle. Taloudesta poistuu 200 setoria, pankki rikastuu 20 setoria. Pankki siirtää varat veroparatiisiin.
Tase
Velat Apilas 0 SKN 0
Talletukset Apilas 30 SKN -50
Vaadiin SKN:nää ratkaisemaan ongelman luomalla lyhyt aikainen bullet-laina. Ei käy päinsä, että tili on miinuksella. Bulletlainan koroksi asiakkaan epävarmuuden vuoksi tuleekin nyt 50%.
Tase
Velat Apilas 0 SKN 50
Talletukset Apilas 30 SKN 0
SKN joutuu sosiaalituen varaan, koska hänellä ei ole maksukykyä edes Esson baariin.
Sosiaalitoimisto vaatii verotusta, jotta SKN voidaan elättää. Apilaan tuloista peritään takautuvasti veroa 30 setoria. Tuosta summasta sosiaalitoimiston tantta saa palkkana 5 setoria, kehitysmaa-apuun menee 10 setoria, kaksikielisyyden ylläpitoon kuluu 7 setoria ja byrokratiaan 5 setoria. Guggenheim saa kaksi setoria. SKN:n elatukseen jää 1 setori.
Tase
Velat Apilas 0 SKN 50
Talletukset Apilas 0 SKN 1
Talouden kierrossa on tässä vaiheessa yhteensä 30 setoria, mikä ei siis tosiasiassa riitä edes SKN:nän velkojen saatika korkojen maksuun. Tulee lama.
Apilas lopettaa viljelyn kannattamattomana ja muuttaa Siperiaan kalastajaksi.
SKN juo yhden oluen ja palaa sosiaalitoistoon, joka on varaton.
Sosiaalitoimisto taasen vaatii valtiota ratkaisemaan ongelman.
Jykä ja Jutta lainaavat minulta 1000 setoria, koska kehitysmaa-avusta, byrokratiasta, kaksikielisyydestä ja guggenheimista ei voida rasismin ja järjestelmän rapautumisen pelossa tinkiä.
Näin jatketaan, kunnes kaikilla paitsi mulla pankkina on ihan vitusti velkaa ja sosiaalisia ongelmia.
Uusliberalistisessa neofeodalismissa työn tuottavuus (yms asiat) on kuitenkin kaiken a ja ö, koska se pitää huomion poissa todellisesta ongelmasta, eli siitä kuka julkaisee rahaa.
-
Maatalouden tuottavuutta voitaisiin parantaa vähentämällä tuotantoa. Mutta millä se kepun luiseen päähän saisi taottua etä jos markkinoilla on ylitarjontaa, tuotantoa pitää leikata.... Kotimaisen maidon tuotantoon välittömästi -25%.
-
Maatalouden tuottavuutta voitaisiin parantaa vähentämällä tuotantoa. Mutta millä se kepun luiseen päähän saisi taottua etä jos markkinoilla on ylitarjontaa, tuotantoa pitää leikata.... Kotimaisen maidon tuotantoon välittömästi -25%.
Totta, mutta hintojen nousu tai kannattavuuden nousu, ei ole sama asia kuin tuottavuuden nousu 8)
Eikä tossa zetorin selitelmässä ole päätä eikä häntää, sillä ole mitään tekemistä tuottavuuden nousun kanssa ;D
-
Tuottavuus ja tehokkuus on aina per tuotantopanos.
Riippuen siitä, mitä sinne jakoviivan alapuolelle laitetaan, saadaan hyvin erilaisia tehokkuuksia. Joskus viljan viljelyn tehokkuutta mitattiin jyvä jyvästä -mittarilla. Väestön lisääntyessä viljelymaa kävi niukkuushyödykkeeksi, kg/ha oli mittarina. Sitten euroa/ha. Ja loppupelissähän euroa per euro ratkaisee.
Tehostuminen on tehty paljolti fossiilisen energian lisääntyvän käytön turvin. Sen suhteen homma on mennyt aika tehottomaksi eikä tuotoksen energia-arvo ole teollisen maatalouden tilanteessa edes laitetun panoksen verran.
Mutta itse asiaan: eu on tuonut vakautta ja ennustettavuutta näin viljelijäperspektiivistä. Ennen eu-aikaa esitetty "maataloustuloneuvottelut" -niminen näytelmä olisi kaatunut ennemmin tai myöhemmin. Muistutettakoon, että Pohjanlahden länsipuolella LRF eli sikäläinen MTK oli yksi voimakkaimpia EU-jäsenyyttä ajaneita etujärjestöjä; edes joku tuki ja turva ailahtelevaan (silloin demarivetoiseen) kansalliseen kurjistamispolitiikkaan.
Ja tämä ei ole kannanotto EU:n ja/tai sen harjoittaman maatalouspolitiikan järkevyyteen.
Petri
-
Maatalouden tehokkuudesta ja tehottomuudesta kannattaa keskustella hartaasti vaikka 20-vuoden kuluttua . Tehokkuus ja tuotteiden hinta riippuu ihan siitä mikä on energian hinta/saatavuus. Voi hyvinkin olla että tuolloin perätään 1990-2000-luvun väärien profeettojen tehokkuusprofetian oikeellisuuden perään. 8)
-
Maatalouden tuottavuutta voitaisiin parantaa vähentämällä tuotantoa. Mutta millä se kepun luiseen päähän saisi taottua etä jos markkinoilla on ylitarjontaa, tuotantoa pitää leikata.... Kotimaisen maidon tuotantoon välittömästi -25%.
Totta, mutta hintojen nousu tai kannattavuuden nousu, ei ole sama asia kuin tuottavuuden nousu 8)
Eikä tossa zetorin selitelmässä ole päätä eikä häntää, sillä ole mitään tekemistä tuottavuuden nousun kanssa ;D
Ei tällä järjestelmällä ole muutenkaan mitään tekemistä tuottavuuden nousun kanssa.
-
Tuottavuus ja tehokkuus,,,
Mut kun ehkä enemmän kun puolet viivan alle jäävästä tulosta tulee tuista niin saattaa paras tulos tulla siitä vähemmän tuottavasta hommasta jos ne kustannukset pidetään matalina,,
Viljalla yhden katovuodenkin tullessa koviin satoihin tähtäävällä panostuksella putoaa muutaman vuoden keskiarvo tulosta joskus kovastikin..
-
Tuottavuus ja tehokkuus on aina per tuotantopanos.
Riippuen siitä, mitä sinne jakoviivan alapuolelle laitetaan, saadaan hyvin erilaisia tehokkuuksia. Joskus viljan viljelyn tehokkuutta mitattiin jyvä jyvästä -mittarilla. Väestön lisääntyessä viljelymaa kävi niukkuushyödykkeeksi, kg/ha oli mittarina. Sitten euroa/ha. Ja loppupelissähän euroa per euro ratkaisee.
Tehostuminen on tehty paljolti fossiilisen energian lisääntyvän käytön turvin. Sen suhteen homma on mennyt aika tehottomaksi eikä tuotoksen energia-arvo ole teollisen maatalouden tilanteessa edes laitetun panoksen verran.
Mutta itse asiaan: eu on tuonut vakautta ja ennustettavuutta näin viljelijäperspektiivistä. Ennen eu-aikaa esitetty "maataloustuloneuvottelut" -niminen näytelmä olisi kaatunut ennemmin tai myöhemmin. Muistutettakoon, että Pohjanlahden länsipuolella LRF eli sikäläinen MTK oli yksi voimakkaimpia EU-jäsenyyttä ajaneita etujärjestöjä; edes joku tuki ja turva ailahtelevaan (silloin demarivetoiseen) kansalliseen kurjistamispolitiikkaan.
Ja tämä ei ole kannanotto EU:n ja/tai sen harjoittaman maatalouspolitiikan järkevyyteen.
Petri
Ruotsissa on jo oivallettu elvyttäminen
http://www.hs.fi/talous/a1376705175357
-
Zetori sotkee keskenään mittarin (rahan) ja mitattavan asian (tuottavuus). Raha sopii tuottavuuden mittaamiseen vain kapealla skaalalla ja pienessä piirissä. Tuottavuutta voidaan mitata myös vaihtoehtoiskustannuksen tai vaikka energian kautta. Se on ihan valittavissa. Niinkun Petri sano.
Asian sivuun:
Vahteran blogissa on minusta hyvin kiteytettynä nämä "hyvin"vointivaltion ongelmat. Nyt voi jeepit ja zetkat sitten alottaa kivittämisen :D ;D
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/09/27/penneja-taivaasta/ (http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/09/27/penneja-taivaasta/)
-
Zetori sotkee keskenään mittarin (rahan) ja mitattavan asian (tuottavuus). Raha sopii tuottavuuden mittaamiseen vain kapealla skaalalla ja pienessä piirissä. Tuottavuutta voidaan mitata myös vaihtoehtoiskustannuksen tai vaikka energian kautta. Se on ihan valittavissa. Niinkun Petri sano.
Asian sivuun:
Vahteran blogissa on minusta hyvin kiteytettynä nämä "hyvin"vointivaltion ongelmat. Nyt voi jeepit ja zetkat sitten alottaa kivittämisen :D ;D
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/09/27/penneja-taivaasta/ (http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/09/27/penneja-taivaasta/)
Vahtera:
Suomalaisten tämän päivän hyvinvointivaltio on rakennettu savijaloille velan varaan. Vielä 1990-luvun alussa Suomella ei juurikaan ollut julkista velkaa. Jos emme olisi ottaneet velkaa vaan eläneet suu säkkiä myöten, olisimme silti vauraampia kuin 30 vuotta sitten. BKT olisi ehkä puolitoista kertainen. Velattomana se tarkoittaisi suurta hyvinvointia, todellista hyvinvointivaltiota.
Vahtera on aivan oikeassa. Syykin on tiedossa; EY:hyn liittyessään Suomi lakkasi lainaamasta rahaa omalta keskuspankiltaan julkisiin menoihin ja siirtyi ulkomaanvaluutta euroon, sitä muualta lainaten. Sillä tiellä ollaan.
-
.... Raha sopii tuottavuuden mittaamiseen vain kapealla skaalalla ja pienessä piirissä. ...
tuo on kyllä sontaluukkusosialistin ajatusmaailmaa puhtaimmillaan.
-
Zetori sotkee keskenään mittarin (rahan) ja mitattavan asian (tuottavuus). Raha sopii tuottavuuden mittaamiseen vain kapealla skaalalla ja pienessä piirissä. Tuottavuutta voidaan mitata myös vaihtoehtoiskustannuksen tai vaikka energian kautta. Se on ihan valittavissa. Niinkun Petri sano.
Asian sivuun:
Vahteran blogissa on minusta hyvin kiteytettynä nämä "hyvin"vointivaltion ongelmat. Nyt voi jeepit ja zetkat sitten alottaa kivittämisen :D ;D
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/09/27/penneja-taivaasta/ (http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/09/27/penneja-taivaasta/)
Vähän sivuun aiheesta, mutta tämän Vahteran analyysi on kovin her*****nen:
Köyhyyden huippu Suomessa onkin kun toimeentulotuella elävä ostaa suomalaiselta torilta thaimaalaisen poimimia marjoja. Yhtä lailla Kauko-Idässä tehdastyöläinen voi ihmetellä, miten hänen pitkän työpäivän palkkansa on pienempi kuin Suomessa minimisosiaaliturva.
-
Allan ja Raineri tulevat Z-pankkiin luottoneuvotteluihin. Heillä on aivan uskomaton liike-idea. Johtaja Zetorin kanssa sovitaan korosta, takauksista ja lyhennysaikataulusta. Kumpikin poistuu 30.000 setoria mukanaan. Vakuutena on henkilötakaus: A ja R takaavat toisensa ristiin. Korko on riskin takia suurehko, mutta johtaja Zetor on hienon ansaintatarinan takia luottavainen.
Aikaa kuluu ja so*****ja lyhennyksiä ei näy. Z-pankki irtisanoo lainat ja ulosottomies tavoittaa Allanin ja Rainerin. He asuvat vuokralla serkkunsa uudessa 450 m2 talossa, jossa on useampi huoneisto. Ulosottomiehen edessä A ja Z kääntävät tyhjät taskunsa nurin ja kehottavat ottamaan tuosta.
Pankkivalvonta kiinnittää huomiota Z-pankin vakavaraisuuteen. Kokonaispääoma on alle 8 % eikä parannusta asiaan kuulu asetetussa määräajassa. Pankki otetaan valtion haltuun.
SKN voittaa lotossa ja ostaa Apen maatilan. Allania ja Raineria nähdään usein Vermossa - Hollannista ostettu kimppahevonen (serkun äidin omistuksessa) on alkanut tehdä tiliä. Zetka istuu päivät kirjaston tietokoneella ja purkaa kiukkuaan agronetissä.
-
Zetori sotkee keskenään mittarin (rahan) ja mitattavan asian (tuottavuus). Raha sopii tuottavuuden mittaamiseen vain kapealla skaalalla ja pienessä piirissä. Tuottavuutta voidaan mitata myös vaihtoehtoiskustannuksen tai vaikka energian kautta. Se on ihan valittavissa. Niinkun Petri sano.
Asian sivuun:
Vahteran blogissa on minusta hyvin kiteytettynä nämä "hyvin"vointivaltion ongelmat. Nyt voi jeepit ja zetkat sitten alottaa kivittämisen :D ;D
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/09/27/penneja-taivaasta/ (http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/09/27/penneja-taivaasta/)
Vähän sivuun aiheesta, mutta tämän Vahteran analyysi on kovin her*****nen:
Köyhyyden huippu Suomessa onkin kun toimeentulotuella elävä ostaa suomalaiselta torilta thaimaalaisen poimimia marjoja. Yhtä lailla Kauko-Idässä tehdastyöläinen voi ihmetellä, miten hänen pitkän työpäivän palkkansa on pienempi kuin Suomessa minimisosiaaliturva.
Nää on näitä arvostuskysymyksiä, Niken lenkkitossuja pitävä amerikkalainen koripalloilija, olikohan joku Jordani nimeltään, saa siitä että pitää niitä tossuja jalassa enempi rahaa siitä tossujen pitämisestä, kuin saa palkkaa ne 48 000 Niken työntekijää, jotka Indonesian tehtaissa tekevät kaikki ne tossut, mitä maailmalle myydään :o
-
Allan ja Raineri tulevat Z-pankkiin luottoneuvotteluihin. Heillä on aivan uskomaton liike-idea. Johtaja Zetorin kanssa sovitaan korosta, takauksista ja lyhennysaikataulusta. Kumpikin poistuu 30.000 setoria mukanaan. Vakuutena on henkilötakaus: A ja R takaavat toisensa ristiin. Korko on riskin takia suurehko, mutta johtaja Zetor on hienon ansaintatarinan takia luottavainen.
Aikaa kuluu ja so*****ja lyhennyksiä ei näy. Z-pankki irtisanoo lainat ja ulosottomies tavoittaa Allanin ja Rainerin. He asuvat vuokralla serkkunsa uudessa 450 m2 talossa, jossa on useampi huoneisto. Ulosottomiehen edessä A ja Z kääntävät tyhjät taskunsa nurin ja kehottavat ottamaan tuosta.
Pankkivalvonta kiinnittää huomiota Z-pankin vakavaraisuuteen. Kokonaispääoma on alle 8 % eikä parannusta asiaan kuulu asetetussa määräajassa. Pankki otetaan valtion haltuun.
SKN voittaa lotossa ja ostaa Apen maatilan. Allania ja Raineria nähdään usein Vermossa - Hollannista ostettu kimppahevonen (serkun äidin omistuksessa) on alkanut tehdä tiliä. Zetka istuu päivät kirjaston tietokoneella ja purkaa kiukkuaan agronetissä.
Vakavaraisuusvaatimus
Vakavaraisuusvaatimus (Basel I, II ja III) - eli oman pääoman vaatimus tai omavaraisuusvaatimus - tarkoittaa pankin oman pääoman suhdetta sen riskipainotettuihin saataviin (lähinnä pankin myöntämät lainat). Laadukkaan pääoman määrä täytyy nykyään (Basel III) olla vähintään 4,5 prosenttia pankin riskipainotetusta antolainauksesta. Aiemmin (Basel II) pankeilta vaadittiin ainoastaan 2 prosenttia laadukasta pääomaa riskipainotetusta antolainauksesta. Jos pankilla on omaa pääomaa esimerkiksi 10 miljardia, voi sen riskipainotteinen antolainaus olla enintään 10 / 4,5 % = 222 miljardia. Vakavaraisuusvaatimuksen on tarkoitus suojata pankkia arvonalentumisilta ja luottotappioilta.
Osa pankkien antolainauksesta on kuitenkin "riskitöntä" (esim. valtioille lainattaessa), jolloin vakavaraisuusvaatimus ei sido pankkien luotonnantoa - eli rahanluontia - millään tavalla (omaa pääomaa tarvitaan 0 % antolainauksesta). Tämän seurauksena suurimpien pankkien pääoman suhde kaikkeen antolainaukseen liikkuu 2-4 prosentin tienoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jos 2-4 prosenttia pankin asiakkaista jättää velkansa maksamatta, menee pankki konkurssiin (eli ajautuu maksukyvyttömäksi).
Todellisuudessa vakavaraisuusvaatimus on se tekijä, joka voi rajoittaa pankkien rahanluomista. Monesti kuitenkin nousukausilla pankki tekee voittoa ja lainojen arvot kohoavat, joten vakavaraisuusvaatimus ei tavallisesti rajoita pankin rahanluomista millään tavalla. Laskukausien ja etenkin lamojen aikana pankin asiakkaat eivät välttämättä selviydy veloistaan ja tällöin vakavaraisuusvaatimus saattaa jopa oikeasti rajoittaa pankkien rahanluomista.
Lisätietoja vakavaraisuusvaatimuksista on saatavilla BIS:n sivuilta Basel III ja Talousdemokratian julkaisusta "Pankin maksukyvyttömyys".
Vähimmäisvarantovaatimus sen sijaan tarkoittaa paljonko pankilla täytyy olla setelirahaa. Se on EU:ssa 1%.
-
Raha on niin vanha keksintö, että sitä pitäisi olla kaikilla riittävästi ;)