Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: jeep - 08.11.12 - klo:22:47
-
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2008/05/22/duunarilasten-ao-ei-riita-huippukouluihin/200814023/139
-
http://www.voice.fi/ilmiot/tutkimus-pikaruoka-tekee-ihmisesta-tyhmemman/23/42924
-
Juuuu .. määkin oon vähän tyhmä ,kielioppi on nyt mitä sattuu ..teen paljon kirjoitusvirheitä ja sanat saattavat mennä väärään järjestykseen ja joku kirjain tipahtaa välistä ihan väkisin pois.
Ei tule tohtoria eikä välskäriä .jos nyt ei niin enää ole väliäkään. :P ;D
-
Juuuu .. määkin oon vähän tyhmä ,kielioppi on nyt mitä sattuu ..teen paljon kirjoitusvirheitä ja sanat saattavat mennä väärään järjestykseen ja joku kirjain tipahtaa välistä ihan väkisin pois.
Ei tule tohtoria eikä välskäriä .jos nyt ei niin enää ole väliäkään. :P ;D
http://www.lukihairio.fi/fi/?gclid=CInTnOyTwbMCFeN4cAodB0IAHg
-
Taitaapi tuo koulutus paljolti olla kiini vahempien kukkaron paksuudesta. :o
-
Taitaapi tuo koulutus paljolti olla kiini vahempien kukkaron paksuudesta. :o
Näinhän sitä agraarisosialisti piiressä uskotellaan ja hoetaan. Hyvä peruste "tilakohtaisille" päätöksille tässäkin suhteessa. Ei tarvi perskepun kattoa peiliin silloinkaan. ;D
Perheen kultivoitumisen "syvyys" mitataan siinä, kun ekanpolven "maalaisakateemisten" jälkikasvu pörrää pelloilla mönkkäreillä ja peltoautoilla paskarinkiä!
;D ;D
-
Kirjoitin nyt lähinnä ulkomaita ajatellen. esim USA : ssa lukukausimaksut luokkaa 7300-12200 usd, UUSI-SEELANTI 12700-13800nzd,jne. Ei irtoa ainakaan meidän kukkarosta moisia summia useammalle kakaralle opiskelurahoiksi, mutta onhan uuseeree niin hyvä palkkainen sosialisti ,että siitä vaan jälkipolvi kouluun . :P ;D
http://education.kilroy.fi/opas-ulkomailla-opiskeluun/opintojen-rahoitus/lukukausimaksut
-
mutta se on hirviää aatellakin kuin noilla joilla muka äö on korkia pääsevät paremille paikoille huseeraamaan ja lausuntoja antamaan ..... ihan kuin tää yks kokkaretyyppi jolla äo jotain kengännumeroa lähinnä! kouluja käyty mutta missään se ei näy!
-
Taitaapi tuo koulutus paljolti olla kiini vahempien kukkaron paksuudesta. :o
Näinhän sitä agraarisosialisti piiressä uskotellaan ja hoetaan. Hyvä peruste "tilakohtaisille" päätöksille tässäkin suhteessa. Ei tarvi perskepun kattoa peiliin silloinkaan. ;D
Perheen kultivoitumisen "syvyys" mitataan siinä, kun ekanpolven "maalaisakateemisten" jälkikasvu pörrää pelloilla mönkkäreillä ja peltoautoilla paskarinkiä!
;D ;D
Se on imf:kin kritisoinut Suomalaista sosialistista ucredeee koulujärjestelmää. Ne jotka menee amiskan jälkeen töihin maksaa usredee lasten korkeakoulutukinnot veroina.
-
http://www.voice.fi/ilmiot/tutkimus-pikaruoka-tekee-ihmisesta-tyhmemman/23/42924
****** Teillä oli vissiin sun lapsuusaikana mäkkäri naapurissa? 8)
-
Taitaapi tuo koulutus paljolti olla kiini vahempien kukkaron paksuudesta. :o
http://www.tek.fi/tek-lehti/TEK-TA103/103s18-20.pdf
Siitä se on kiinni myös suomessa.
-
mutta se on hirviää aatellakin kuin noilla joilla muka äö on korkia pääsevät paremille paikoille huseeraamaan ja lausuntoja antamaan ..... ihan kuin tää yks kokkaretyyppi jolla äo jotain kengännumeroa lähinnä! kouluja käyty mutta missään se ei näy!
http://www.afot.net/Luovuus/Lu-Tekstit/lu-lah.html
Myös hyvä kirjoitus ::)
-
Taitaapi tuo koulutus paljolti olla kiini vahempien kukkaron paksuudesta. :o
Näinhän sitä agraarisosialisti piiressä uskotellaan ja hoetaan. Hyvä peruste "tilakohtaisille" päätöksille tässäkin suhteessa. Ei tarvi perskepun kattoa peiliin silloinkaan. ;D
Perheen kultivoitumisen "syvyys" mitataan siinä, kun ekanpolven "maalaisakateemisten" jälkikasvu pörrää pelloilla mönkkäreillä ja peltoautoilla paskarinkiä!
;D ;D
http://www.sosiaalipsykologit.fi/tutkimus/tieteen-kentalta/?x345445=395333
-
onhan se katainenkin peräti apuopettaja
ei sinne väärentäjälle kyllä kannata laittaakaan lapsia
väärentäjän oppiin :)
http://jyrkikatainenvalhe.blogspot.fi/2012/04/krpn-esitutkintapoytakirjat-ja-katainen.html
-
http://www.sosiaalipsykologit.fi/tutkimus/tieteen-kentalta/?x345445=395333
Parempi väki siis luulee olevansa fiksua ;D ;D
Mielenkiintoista olisi mitata myös muita älykkyyden osa-alueita noilta bättrefolkeilta ja verrokkiporukalta. Looginen laskentateho ei paljoa auta ihmisten parissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moni%C3%A4lykkyysteoria (http://fi.wikipedia.org/wiki/Moni%C3%A4lykkyysteoria)
-
Taitaapi tuo koulutus paljolti olla kiini vahempien kukkaron paksuudesta. :o
Näinhän sitä agraarisosialisti piiressä uskotellaan ja hoetaan. Hyvä peruste "tilakohtaisille" päätöksille tässäkin suhteessa. Ei tarvi perskepun kattoa peiliin silloinkaan. ;D
Perheen kultivoitumisen "syvyys" mitataan siinä, kun ekanpolven "maalaisakateemisten" jälkikasvu pörrää pelloilla mönkkäreillä ja peltoautoilla paskarinkiä!
;D ;D
http://www.sosiaalipsykologit.fi/tutkimus/tieteen-kentalta/?x345445=395333
Itsearvioitu älykkyys ,jumankauta mikä veto 8)
Ajattelinkin mitä jeep aikoo avauksellaan ajaa takaa ;D ;D..nyt tulee pointseja 8)
-
Taitaapi tuo koulutus paljolti olla kiini vahempien kukkaron paksuudesta. :o
Näinhän sitä agraarisosialisti piiressä uskotellaan ja hoetaan. Hyvä peruste "tilakohtaisille" päätöksille tässäkin suhteessa. Ei tarvi perskepun kattoa peiliin silloinkaan. ;D
Perheen kultivoitumisen "syvyys" mitataan siinä, kun ekanpolven "maalaisakateemisten" jälkikasvu pörrää pelloilla mönkkäreillä ja peltoautoilla paskarinkiä!
;D ;D
Se on imf:kin kritisoinut Suomalaista sosialistista ucredeee koulujärjestelmää. Ne jotka menee amiskan jälkeen töihin maksaa usredee lasten korkeakoulutukinnot veroina
Niin. Siis silloin kun tämän maan nykyiselle hyvinvoinnille luotiin pohja ja koulutus oli vielä arvossaan ja se näkyi vielä myös tuloeroissa niin tilanne oli suurinpiirtein se että sama ikäiset joista toinen meni suoraan töihin ja toinen korkeakouluun niin 35-40 vuoden välissä se korkeakouluun mennyt meni elinaikaisissa bruttoansioissa ohitse. Nykyisin tilanne lienee se että keskimäärin 45-50 ikävuoden välissä se korkeakouluun mennyt menee bruttoansioissa ohitse. Kokonaisuutena taitaa se korkeakoulun käynyt omat kulunsa maksaa ja siinä sivussa vähän toistenkin...
-
Taitaapi tuo koulutus paljolti olla kiini vahempien kukkaron paksuudesta. :o
Englannissa varmaan vieläkin,,mut tässä suomen systeemissä ei enää,,yliopistoissa ei ole lukukausimaksuja ulkolasillekkaan..
Sehänoli täälläkin jo keskkoulu melkoinen uhraus tavalliselle kansalle,lukukausimaksuineen ja matkoineen.
No,tulos on nähtävissä,,harva on jäänyt näissä kylissä kotinurkille kun on kielitaitoa ja jonkunlainen gradu tehtynä..
-
Mun mielestä on yhdentekevää mihin perheeseen syntyy ÄO:n kannalta, tärkeämpi on kasvatus ja taitojen hyödyntäminen ja kehittäminen. Suurin osa sodan jälkeen menestyneestä porukasta on työväen lapsia ja ne ovat menestyneet ihan hyvin, nehän eläköityvät nyt ja tilastojen valossa ansiotulot ovat huomattavan paljon korkeammat, kuin mitä eläkkeelle lähevät saivat esim 70-80 luvuilla.
No,tulos on nähtävissä,,harva on jäänyt näissä kylissä kotinurkille kun on kielitaitoa ja jonkunlainen gradu tehtynä
Kyllä. Ilmaisen yliopiston läpi nukkuneet ja vaatimustasoltaan välttävinä valmistuneet työllistyvät nyt ennätysvauhtia julkiselle sektorille. Jossa keksivät byrokraatteina hiljaisuudessa sitten tyhmyyksiä joista voi lukea lehdissä vuosien päästä, kun rahvas huomaa miten heidän arki muuttuu kalliimmaksi tyhmien päättäjien takia.
Kokonaisuutena taitaa se korkeakoulun käynyt omat kulunsa maksaa ja siinä sivussa vähän toistenkin
Harvemmin nykyään ym syistä. Lisäksi ammattimies tienaa lähes saman ja usein enemmän kuin laiska maisteri tai tyhmä insinööri. Tunnen tekniikan tohtorin joka ajoi vuosia rekkaa mantereelle, joskin se nyt oli jo edellisen laman aikana, paremman nettopalkan takia.
Kaikille koulutustasoille pitäisi saada se materiaali joka sinne sopii. Nyt meillä on liikaa heikosti suoriutuvia yliopistoissa. Se nyt on yksinkertainen tosiasia että kaikkien älli ei riitä joka paikkaan, eikä tarvi, yliopistoja pitää vähentää. Itse asiassa oman kylän parhaat yrittäjät ovat kaikkea muuta kuin yliopiston käyneitä.
Samalla on turhaa aukoa päätä älykkäämmille, mutta tyhmähän ei voi tietää onko toinen älykkäämpi kuin itsensä, koska hänen älykkyytensä ei riitä sen asian toteamiseen. Väitteen oikeellisuus on helposti tarkistettavissa, esim eri nettifoorumeista...
-
http://www.voice.fi/ilmiot/tutkimus-pikaruoka-tekee-ihmisesta-tyhmemman/23/42924
****** meillä oli vissiin sun lapsuusaikana mäkkäri naapurissa? 8)
joo onneksi olkoon meillä ei ollut :P
-
http://www.voice.fi/ilmiot/tutkimus-pikaruoka-tekee-ihmisesta-tyhmemman/23/42924
****** meillä oli vissiin sun lapsuusaikana mäkkäri naapurissa? 8)
joo onneksi olkoon meillä ei ollut :P
Apilaattorin lapsuus.
(http://legacy-cdn.smosh.com/smosh-pit/032011/staredad-hitler.jpg)
-
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2008/05/22/duunarilasten-ao-ei-riita-huippukouluihin/200814023/139
Tämähän on selvästi evoluution tulos. Tosin se voi samalla johtaa ihmiskunnan tuhoon, koska geeniperimä pienenee. ;D
-
Miten huippukoulu määritellään ? Lasketaan tohtorinväitösten määriä jne. Yksi nuoruudentuttuni väitteli tohtoriksi suunnilleen aiheesta "miksi nuoret miehet ajavat korttelirallia?" Tuo oli ärsyttävä tapaus, koska hän usein yllytti lähtemään kartsalle ja veti herneen nenään, kun en lähtenyt. Toivottavasti mainitsi väitöksessään myös perusteen "pyysin itse".
Wikin artikkeli älykkyyden 7 lajia on hauska. Mitähän niistä kuvailisi parhaiten poliitikkoa ? Valitsisitko kylän suosituimman muijan hoitamaan tilasi taloutta ? Me valitaan juuri noita hoitamaan yhteisiä finansseja. Älykästäkö ?
-
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2008/05/22/duunarilasten-ao-ei-riita-huippukouluihin/200814023/139
Tämähän on selvästi evoluution tulos. Tosin se voi samalla johtaa ihmiskunnan tuhoon, koska geeniperimä pienenee. ;D
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288466723311.html
-
Sepe, tuo iltasanoman uutinen on tiedettä, ei mutua. ;) ;D
-
Sepe, tuo iltasanoman uutinen on tiedettä, ei mutua. ;) ;D
Evoluutio on oikeesti pysähtynyt ihmiskunnan osalta länsimaissa, ja pysähtyneisyyden aika johtaa tuhoon. ;D
-
Sepe, tuo iltasanoman uutinen on tiedettä, ei mutua. ;) ;D
Evoluutio on oikeesti pysähtynyt ihmiskunnan osalta länsimaissa, ja pysähtyneisyyden aika johtaa tuhoon. ;D
http://www.tiede.fi/uutiset/4445/ihmisen_evoluutio_etenee
-
Sepe, tuo iltasanoman uutinen on tiedettä, ei mutua. ;) ;D
Evoluutio on oikeesti pysähtynyt ihmiskunnan osalta länsimaissa, ja pysähtyneisyyden aika johtaa tuhoon. ;D
http://www.tiede.fi/uutiset/4445/ihmisen_evoluutio_etenee
Joo ,, mutta mitäs on tapahtunut 1940 jälkeen. Evoluutiotahan se on sekin, että homot poikii kohta. ;D
-
Taitaapi tuo koulutus paljolti olla kiini vahempien kukkaron paksuudesta. :o
Näinhän sitä agraarisosialisti piiressä uskotellaan ja hoetaan. Hyvä peruste "tilakohtaisille" päätöksille tässäkin suhteessa. Ei tarvi perskepun kattoa peiliin silloinkaan. ;D
Perheen kultivoitumisen "syvyys" mitataan siinä, kun ekanpolven "maalaisakateemisten" jälkikasvu pörrää pelloilla mönkkäreillä ja peltoautoilla paskarinkiä!
;D ;D
Se on imf:kin kritisoinut Suomalaista sosialistista ucredeee koulujärjestelmää. Ne jotka menee amiskan jälkeen töihin maksaa usredee lasten korkeakoulutukinnot veroina
Niin. Siis silloin kun tämän maan nykyiselle hyvinvoinnille luotiin pohja ja koulutus oli vielä arvossaan ja se näkyi vielä myös tuloeroissa niin tilanne oli suurinpiirtein se että sama ikäiset joista toinen meni suoraan töihin ja toinen korkeakouluun niin 35-40 vuoden välissä se korkeakouluun mennyt meni elinaikaisissa bruttoansioissa ohitse. Nykyisin tilanne lienee se että keskimäärin 45-50 ikävuoden välissä se korkeakouluun mennyt menee bruttoansioissa ohitse. Kokonaisuutena taitaa se korkeakoulun käynyt omat kulunsa maksaa ja siinä sivussa vähän toistenkin...
Ai! ne ei AimoMelan mielestä osaa enää osaa imf:ssäkään laskea. Eli Suomen sosialijärjestelmäö on TÄYDELLINEN sitä ei saa kritisoida yhtään!
-
--------Todellinen viisaus asuu kansan syvissä riveissä,se on vain sieltä maaniteltava esiin 8)
-
Ai! ne ei AimoMelan mielestä osaa enää osaa imf:ssäkään laskea. Eli Suomen sosialijärjestelmäö on TÄYDELLINEN sitä ei saa kritisoida yhtään!
Joskus tulee mieleen että olisi varmaan kannattanut olla vähän aikaa pois sieltä tilaltakin? Ei tarvitsisi joka ainoasta asiasta olla niin p..run katkera?
Mutta siis. Toistaiseksi minulla on vain jonkun katkeran henkilön TULKINTA IMFn jostakin lausumasta. Tulkinta saattaa perustua väärinkäsitykseen tai asiayhteydestä irrotettuun lauseeseen. Mutta katsotaan asiaa uusiksi kunhan pistät linkin tuohon alkuperäiseen raporttiin?
Ja sosiaalijärjestelmässä on paljonkin kritisoitavaa, kokonaan toinen juttu että onko ne mitä olisi aiheellista kritisoida ne kohdat joita sinä kritisoit...
-
Sepe, tuo iltasanoman uutinen on tiedettä, ei mutua. ;) ;D
Evoluutio on oikeesti pysähtynyt ihmiskunnan osalta länsimaissa, ja pysähtyneisyyden aika johtaa tuhoon. ;D
http://www.tiede.fi/uutiset/4445/ihmisen_evoluutio_etenee
Joo ,, mutta mitäs on tapahtunut 1940 jälkeen. Evoluutiotahan se on sekin, että homot poikii kohta. ;D
Älä sekoita elohopeata evolutioon ::) ;D
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010120212798349_ul.shtml
-
Kaikille koulutustasoille pitäisi saada se materiaali joka sinne sopii. Nyt meillä on liikaa heikosti suoriutuvia yliopistoissa. Se nyt on yksinkertainen tosiasia että kaikkien älli ei riitä joka paikkaan, eikä tarvi, yliopistoja pitää vähentää. Itse asiassa oman kylän parhaat yrittäjät ovat kaikkea muuta kuin yliopiston käyneitä.
Niin. Jos nyt ajatellaan vaikka Ponssea? Niin sehän oli menestystarina enkä todellakaan ota yrittäjältä ja perustajalta mitään pois, ilman häntä hommasta ei olisi tullut mitään. Mutta toisaalta, jos hänellä ei olisi ollut niitä insinöörejä joilla hahmotelman ja ajatuksen perusteella oli kyky ja taito rakentaa tarvittavat ominaisuudet ja vielä kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla niin olisi menestys jäänyt aika vaisuksi...
Pääsääntöisesti vähän koulutusohjelmasta riippuen mutta yliopistoihin ja korkeakouluihin eivät edes pääse kaikki halukkaat, hyvinkin älykkäitä ja osaavia tyyppejä jää ulkopuolelle. Halutuimpiin koulutusohjelmiin taitaa päästä joka kymmenes tai pääseekö niinkään moni ja valintasysteemin on tietysti tarkoitus seuloa hakijoista parhaat. Se että onnistuuko se aina on toinen juttu mutta ainakin näissä mihin ihan oikeasti on pyrittävä ja on vaikea päästä on Aimon kokemuksen mukaan motivaatio ja osaaminen enemmän kuin kohdallaan.
Jos rinnastetaan vaikka armeijaan niin onhan se ihan eri juttu jos olet rannikkojääkäreissä, taistelusukeltajissa, laskuvarjojääkäreissä tai joissakin muissa erikoisjoukoissa tai sitten kumipääkompaniassa? Motivaatio ihan toisenlainen? Ja osaaminen myöskin? Ei tarvitse sanoa kuin kerran niin homma osataan?
-
Siinä ei kans välttämättä pääse ÄÖ tuleen esiin jos ympäristön mielipiteet on mitä on. Seura tekee kaltaisekseen.
-
Siinä ei kans välttämättä pääse ÄÖ tuleen esiin jos ympäristön mielipiteet on mitä on. Seura tekee kaltaisekseen.
Tämä on totta ja juuri siksi onkin havaittavissa selvää eriytymiskehitystä eli akateemisten vanhempien lapset paljon useammin ovat akateemisesti koulutettuja ja syy on paljolti ympäristön. Vähän niin kuin olen itse sanonut noille kahdelle lapselleni että niin paljon luette kuin mielenkiintoa on ja aina innostanit ottamaan asioista selvää ja oppimaan uutta. Vanhempi on jo melkein liiankin nokkela ja sanavalmis. Mutta että kotona kannustetaan lukemaan ja kehittämään itseään ja jonkun verran pyritään näyttämään esimerkkiäkin. Jotain muutakin kuin että vanhemmat örisee telkan ääressä sohvassa keskikaljapöhnässä. Virikkeitä...
-
Siinä ei kans välttämättä pääse ÄÖ tuleen esiin jos ympäristön mielipiteet on mitä on. Seura tekee kaltaisekseen.
http://www.youtube.com/watch?v=MHdHTyrOgPI
-
Siinä ei kans välttämättä pääse ÄÖ tuleen esiin jos ympäristön mielipiteet on mitä on. Seura tekee kaltaisekseen.
Tämä on totta ja juuri siksi onkin havaittavissa selvää eriytymiskehitystä eli akateemisten vanhempien lapset paljon useammin ovat akateemisesti koulutettuja ja syy on paljolti ympäristön. Vähän niin kuin olen itse sanonut noille kahdelle lapselleni että niin paljon luette kuin mielenkiintoa on ja aina innostanit ottamaan asioista selvää ja oppimaan uutta. Vanhempi on jo melkein liiankin nokkela ja sanavalmis. Mutta että kotona kannustetaan lukemaan ja kehittämään itseään ja jonkun verran pyritään näyttämään esimerkkiäkin. Jotain muutakin kuin että vanhemmat örisee telkan ääressä sohvassa keskikaljapöhnässä. Virikkeitä...
Toinen plupsa sitten tunnin päästä...
-
--------Todellinen viisaus asuu kansan syvissä riveissä,se on vain sieltä maaniteltava esiin 8)
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/01/03/independent-konservatiiveilla-on-erilaiset-aivot/201130/12
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011040713508994_uu.shtml
-
Kaikille koulutustasoille pitäisi saada se materiaali joka sinne sopii. Nyt meillä on liikaa heikosti suoriutuvia yliopistoissa. Se nyt on yksinkertainen tosiasia että kaikkien älli ei riitä joka paikkaan, eikä tarvi, yliopistoja pitää vähentää. Itse asiassa oman kylän parhaat yrittäjät ovat kaikkea muuta kuin yliopiston käyneitä.
Niin. Jos nyt ajatellaan vaikka Ponssea? Niin sehän oli menestystarina enkä todellakaan ota yrittäjältä ja perustajalta mitään pois, ilman häntä hommasta ei olisi tullut mitään. Mutta toisaalta, jos hänellä ei olisi ollut niitä insinöörejä joilla hahmotelman ja ajatuksen perusteella oli kyky ja taito rakentaa tarvittavat ominaisuudet ja vielä kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla niin olisi menestys jäänyt aika vaisuksi...
Pääsääntöisesti vähän koulutusohjelmasta riippuen mutta yliopistoihin ja korkeakouluihin eivät edes pääse kaikki halukkaat, hyvinkin älykkäitä ja osaavia tyyppejä jää ulkopuolelle. Halutuimpiin koulutusohjelmiin taitaa päästä joka kymmenes tai pääseekö niinkään moni ja valintasysteemin on tietysti tarkoitus seuloa hakijoista parhaat. Se että onnistuuko se aina on toinen juttu mutta ainakin näissä mihin ihan oikeasti on pyrittävä ja on vaikea päästä on Aimon kokemuksen mukaan motivaatio ja osaaminen enemmän kuin kohdallaan.
Jos rinnastetaan vaikka armeijaan niin onhan se ihan eri juttu jos olet rannikkojääkäreissä, taistelusukeltajissa, laskuvarjojääkäreissä tai joissakin muissa erikoisjoukoissa tai sitten kumipääkompaniassa? Motivaatio ihan toisenlainen? Ja osaaminen myöskin? Ei tarvitse sanoa kuin kerran niin homma osataan?
Hyvä AimoMela. Kun vertaat Ponssea em. tarinassasi ja insinööritaitoa, niin muistellaan mistä tämä menestystarina sai alkunsa. Yrittäjähenkisestä metsätyömiehestä, joka sopivia komponentteja yhdistämällä sai aikaan senajan tuotteen, jossa kestävyys, hinta ja käyttöominaisuudet olivat kohdallaan. Komponentit olivat muualla koeteltuja (maanrakennuskoneet, pyöräkuormaajan akselistot, moottori teollisuus-ja maatalouskäytössä jo vuosia käytössä olleena). Itse Einari Widgrenillä oli suuri ansio ensimmäisen tuotteen kehittäjänä, kokemusperäiseen tietoon perustuvana. Koko yhtiö profiloitui häneen. Kun eräässä vaiheessa hän luopui osake-enemmistöomistuksesta perustamassaan yhtiössä, hänelle tuli muutaman vuoden kuluttua hankkia yhtiö takaisin itselle ja suvulle. Yhtiön historiaa pitkään seuranneena, uskon että jo tuo omistajanvaihdosaika ja vaara jopa tuotannon lopettamisesta sekä myymisestä kilpailijalle, sai taantumuksellisen vaiheen tuotekehitykseen. Kun konepajateollisuudesta on tullut jonkinasteinen ammattitauti itselle, olen tämän menestystarinan kohdalla edelleen vain sitä mieltä, että asiakasta kuuntelemalla ja siihen lisäämällä sopivasti tuota insinööritaitoa mennään pitkälle. Mutta teoreettinen insinööri ilman käytäntöä hallitsevana, saattaa saada hyvä AimoMela yhtiölle paljon vahinkoa. Einarilla oli johtajana ihailtavia piirteitä alaisiaan kohtaan. Homman piti toimia tai pöytä piti ehkä sitten siivota seuraajalle. 50 % esittämistäsi yliopistotutkinnon omaavista ei ole sopivia esimerkiksi esimiestehtäviin. Samoin käytäntö on mitä on. Eli loput 50 % ovat enemmän näitä teoreetikkoja, joiden työllistyminen ainakin yksityisellä sektorilla on tutkinnoista huolimatta vaikeaa. Valtio ja kunnat sekä terveydenhuollon hallintoyksiköt ovat heitä varten.
-
Kaikille koulutustasoille pitäisi saada se materiaali joka sinne sopii. Nyt meillä on liikaa heikosti suoriutuvia yliopistoissa. Se nyt on yksinkertainen tosiasia että kaikkien älli ei riitä joka paikkaan, eikä tarvi, yliopistoja pitää vähentää. Itse asiassa oman kylän parhaat yrittäjät ovat kaikkea muuta kuin yliopiston käyneitä.
Niin. Jos nyt ajatellaan vaikka Ponssea? Niin sehän oli menestystarina enkä todellakaan ota yrittäjältä ja perustajalta mitään pois, ilman häntä hommasta ei olisi tullut mitään. Mutta toisaalta, jos hänellä ei olisi ollut niitä insinöörejä joilla hahmotelman ja ajatuksen perusteella oli kyky ja taito rakentaa tarvittavat ominaisuudet ja vielä kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla niin olisi menestys jäänyt aika vaisuksi...
Pääsääntöisesti vähän koulutusohjelmasta riippuen mutta yliopistoihin ja korkeakouluihin eivät edes pääse kaikki halukkaat, hyvinkin älykkäitä ja osaavia tyyppejä jää ulkopuolelle. Halutuimpiin koulutusohjelmiin taitaa päästä joka kymmenes tai pääseekö niinkään moni ja valintasysteemin on tietysti tarkoitus seuloa hakijoista parhaat. Se että onnistuuko se aina on toinen juttu mutta ainakin näissä mihin ihan oikeasti on pyrittävä ja on vaikea päästä on Aimon kokemuksen mukaan motivaatio ja osaaminen enemmän kuin kohdallaan.
Jos rinnastetaan vaikka armeijaan niin onhan se ihan eri juttu jos olet rannikkojääkäreissä, taistelusukeltajissa, laskuvarjojääkäreissä tai joissakin muissa erikoisjoukoissa tai sitten kumipääkompaniassa? Motivaatio ihan toisenlainen? Ja osaaminen myöskin? Ei tarvitse sanoa kuin kerran niin homma osataan?
Hyvä AimoMela. Kun vertaat Ponssea em. tarinassasi ja insinööritaitoa, niin muistellaan mistä tämä menestystarina sai alkunsa. Yrittäjähenkisestä metsätyömiehestä, joka sopivia komponentteja yhdistämällä sai aikaan senajan tuotteen, jossa kestävyys, hinta ja käyttöominaisuudet olivat kohdallaan. Komponentit olivat muualla koeteltuja (maanrakennuskoneet, pyöräkuormaajan akselistot, moottori teollisuus-ja maatalouskäytössä jo vuosia käytössä olleena). Itse Einari Widgrenillä oli suuri ansio ensimmäisen tuotteen kehittäjänä, kokemusperäiseen tietoon perustuvana. Koko yhtiö profiloitui häneen. Kun eräässä vaiheessa hän luopui osake-enemmistöomistuksesta perustamassaan yhtiössä, hänelle tuli muutaman vuoden kuluttua hankkia yhtiö takaisin itselle ja suvulle. Yhtiön historiaa pitkään seuranneena, uskon että jo tuo omistajanvaihdosaika ja vaara jopa tuotannon lopettamisesta sekä myymisestä kilpailijalle, sai taantumuksellisen vaiheen tuotekehitykseen. Kun konepajateollisuudesta on tullut jonkinasteinen ammattitauti itselle, olen tämän menestystarinan kohdalla edelleen vain sitä mieltä, että asiakasta kuuntelemalla ja siihen lisäämällä sopivasti tuota insinööritaitoa mennään pitkälle. Mutta teoreettinen insinööri ilman käytäntöä hallitsevana, saattaa saada hyvä AimoMela yhtiölle paljon vahinkoa. Einarilla oli johtajana ihailtavia piirteitä alaisiaan kohtaan. Homman piti toimia tai pöytä piti ehkä sitten siivota seuraajalle. 50 % esittämistäsi yliopistotutkinnon omaavista ei ole sopivia esimerkiksi esimiestehtäviin. Samoin käytäntö on mitä on. Eli loput 50 % ovat enemmän näitä teoreetikkoja, joiden työllistyminen ainakin yksityisellä sektorilla on tutkinnoista huolimatta vaikeaa. Valtio ja kunnat sekä terveydenhuollon hallintoyksiköt ovat heitä varten.
Einari kun möi aikoinaan Ponssen, niin ne ostaneet insinöörit taisivat saada vuodessa yhtiön lähes selvitys tilaan. Einari osti sitten yhtiön takaisin ja sanoi "Oli aika myydä, oli aika ostaa!" ja teki siinä sivussa "muutaman" miljoonan voittoa. ;D
-
http://takkirauta.blogspot.fi/2012/02/virkavallan-huolena-vankila-ja-tuonela.html
-
"Einari kun möi aikoinaan Ponssen, niin ne ostaneet insinöörit taisivat saada vuodessa yhtiön lähes selvitys tilaan. Einari osti sitten yhtiön takaisin ja sanoi "Oli aika myydä, oli aika ostaa!" ja teki siinä sivussa "muutaman" miljoonan voittoa."
Nykyisin kun näitä firmoja ostetaan niin firma on putsattu viimeistään vuodessa ja tehty tilaa markkinoilla kilpaileville yrityksille :-\
-
Einari kun möi aikoinaan Ponssen, niin ne ostaneet insinöörit taisivat saada vuodessa yhtiön lähes selvitys tilaan. Einari osti sitten yhtiön takaisin ja sanoi "Oli aika myydä, oli aika ostaa!" ja teki siinä sivussa "muutaman" miljoonan voittoa. ;D
Onkohan se älykkyys pelkästään kyky nähdä hyvä tilaisuus ja uskallus käyttää sitä vai kirjaviisautta joka tulee lukemalla (jolla ei tee mitään jos ei näe tilaisuuksiaan ja jos näkeekin niin ei uskalla käyttää hetkeä hyväksi)
-
Kun eräässä vaiheessa hän luopui osake-enemmistöomistuksesta perustamassaan yhtiössä, hänelle tuli muutaman vuoden kuluttua hankkia yhtiö takaisin itselle ja suvulle.
Einari kun möi aikoinaan Ponssen, niin ne ostaneet insinöörit taisivat saada vuodessa yhtiön lähes selvitys tilaan. Einari osti sitten yhtiön takaisin ja sanoi "Oli aika myydä, oli aika ostaa!" ja teki siinä sivussa "muutaman" miljoonan voittoa. ;D
Niin. Edelleen, ottamatta mitään pois yrittäjältä on tietysti muistettava tämä viitekehys. Kun Ponsse myytiin 1988 elettiin aikaa jolloin rahaa kannettiin pankeista ulos muovikasseissa. Kaikki omaisuusarvot, asunnot, osakkeet, yritykset olivat järkyttävän korkealla ja sisälsivät suuren "tulevaisuuspreemion". Tämän jälkeenhän kaikki romahti ja ei liikkunut paperi, ei sahatavara eikä puu eikä metsäkoneet. Kukaan ei olisi maksetulla preemiohinnalla niissä olosuhteissa kyennyt pitämään yritystä pinnalla, ostajien kannalta osto tehtiin mahdollisimman huonoon aikaan. Sen jälkeen sitten laman oloissa 1993 oli hyvä ostaa "sopivalla" hinnalla yritys takaisin.
Mutta että myyjänä tarttui ja uskalsi tarttua tilaisuuteen mutta oli siinä ehkä vähän tuuriakin? Lamasta sen verran että tiedän erään joka sattui myymään asuntonsa juuri ennen hintojen romahdusta mutta ei ostanut uutta tilalle. Totesi että nyt mennään alaspäin ja meni vuokralle ja pisti rahat jemmaan ja osti kaksi asuntoa tilalle samalla rahalla parin vuoden päästä. Vastaavasti tiedän sellaisia jotka ostivat uuden ja vanha ei mennytkään kaupaksi ja jäivät kahden asunnon loukkuun ja kävi sitten enemmän tai vähemmän hyvin. Oliko kyse taidosta vai tuurista?
-
Hyvä AimoMela. Kun vertaat Ponssea em. tarinassasi ja insinööritaitoa, niin muistellaan mistä tämä menestystarina sai alkunsa. Yrittäjähenkisestä metsätyömiehestä, joka sopivia komponentteja yhdistämällä sai aikaan senajan tuotteen, jossa kestävyys, hinta ja käyttöominaisuudet olivat kohdallaan. Komponentit olivat muualla koeteltuja (maanrakennuskoneet, pyöräkuormaajan akselistot, moottori teollisuus-ja maatalouskäytössä jo vuosia käytössä olleena). Itse Einari Widgrenillä oli suuri ansio ensimmäisen tuotteen kehittäjänä, kokemusperäiseen tietoon perustuvana. Koko yhtiö profiloitui häneen. Kun eräässä vaiheessa hän luopui osake-enemmistöomistuksesta perustamassaan yhtiössä, hänelle tuli muutaman vuoden kuluttua hankkia yhtiö takaisin itselle ja suvulle. Yhtiön historiaa pitkään seuranneena, uskon että jo tuo omistajanvaihdosaika ja vaara jopa tuotannon lopettamisesta sekä myymisestä kilpailijalle, sai taantumuksellisen vaiheen tuotekehitykseen. Kun konepajateollisuudesta on tullut jonkinasteinen ammattitauti itselle, olen tämän menestystarinan kohdalla edelleen vain sitä mieltä, että asiakasta kuuntelemalla ja siihen lisäämällä sopivasti tuota insinööritaitoa mennään pitkälle. Mutta teoreettinen insinööri ilman käytäntöä hallitsevana, saattaa saada hyvä AimoMela yhtiölle paljon vahinkoa. Einarilla oli johtajana ihailtavia piirteitä alaisiaan kohtaan. Homman piti toimia tai pöytä piti ehkä sitten siivota seuraajalle. 50 % esittämistäsi yliopistotutkinnon omaavista ei ole sopivia esimerkiksi esimiestehtäviin. Samoin käytäntö on mitä on. Eli loput 50 % ovat enemmän näitä teoreetikkoja, joiden työllistyminen ainakin yksityisellä sektorilla on tutkinnoista huolimatta vaikeaa. Valtio ja kunnat sekä terveydenhuollon hallintoyksiköt ovat heitä varten.
Tähän sen verran että Ponssen menestys alkoi toden teolla vasta 1983 S15-mallista joka oli edistyksellinen alumiinirakenteineen ja jo insinöörien suunnittelema, ei valmiista komponenteista kasattu. Toinen tärkeä tuote oli 1986 harvesteripää H520 joka sekin oli insinöörien suunnittelema. Mutta että yrittäjän kunniaksi on sanottava että hän osasi valita oikeat insinöörit toteuttamaan visionsa? Tiesi miten homman pitää toimia ja laittoi oikeat insinöörit toteuttamaan.
-
Siinä ei kans välttämättä pääse ÄÖ tuleen esiin jos ympäristön mielipiteet on mitä on. Seura tekee kaltaisekseen.
Tämä on totta ja juuri siksi onkin havaittavissa selvää eriytymiskehitystä eli akateemisten vanhempien lapset paljon useammin ovat akateemisesti koulutettuja ja syy on paljolti ympäristön. Vähän niin kuin olen itse sanonut noille kahdelle lapselleni että niin paljon luette kuin mielenkiintoa on ja aina innostanit ottamaan asioista selvää ja oppimaan uutta. Vanhempi on jo melkein liiankin nokkela ja sanavalmis. Mutta että kotona kannustetaan lukemaan ja kehittämään itseään ja jonkun verran pyritään näyttämään esimerkkiäkin. Jotain muutakin kuin että vanhemmat örisee telkan ääressä sohvassa keskikaljapöhnässä. Virikkeitä...
Toinen plupsa sitten tunnin päästä...
Kiitos, kiitos. Ei noita plussia liikaa ole mutta eipä niitä juuri pyritä keräilemäänkään. Itse olen huolissani siitä että maatiloilla tuntuu olevan tuon tiedon hankinnan ja lukemisen ja yleensä opiskelun arvostus olevan kovasti alamaissa ainakin tämän Agronetin kirjoitusten perusteella. Pitemmän päälle se on elinkeinonkin kannalta huono asia. Pahat kielet kertovat että jossain välissä kaikki lukupäätä omaavat maatilan lapset koulutettiin pois ja se tyhmin jäi tilalle, lieneekö siinä jotain tottakin?
-
Hyvä AimoMela. Kun vertaat Ponssea em. tarinassasi ja insinööritaitoa, niin muistellaan mistä tämä menestystarina sai alkunsa. Yrittäjähenkisestä metsätyömiehestä, joka sopivia komponentteja yhdistämällä sai aikaan senajan tuotteen, jossa kestävyys, hinta ja käyttöominaisuudet olivat kohdallaan. Komponentit olivat muualla koeteltuja (maanrakennuskoneet, pyöräkuormaajan akselistot, moottori teollisuus-ja maatalouskäytössä jo vuosia käytössä olleena). Itse Einari Widgrenillä oli suuri ansio ensimmäisen tuotteen kehittäjänä, kokemusperäiseen tietoon perustuvana. Koko yhtiö profiloitui häneen. Kun eräässä vaiheessa hän luopui osake-enemmistöomistuksesta perustamassaan yhtiössä, hänelle tuli muutaman vuoden kuluttua hankkia yhtiö takaisin itselle ja suvulle. Yhtiön historiaa pitkään seuranneena, uskon että jo tuo omistajanvaihdosaika ja vaara jopa tuotannon lopettamisesta sekä myymisestä kilpailijalle, sai taantumuksellisen vaiheen tuotekehitykseen. Kun konepajateollisuudesta on tullut jonkinasteinen ammattitauti itselle, olen tämän menestystarinan kohdalla edelleen vain sitä mieltä, että asiakasta kuuntelemalla ja siihen lisäämällä sopivasti tuota insinööritaitoa mennään pitkälle. Mutta teoreettinen insinööri ilman käytäntöä hallitsevana, saattaa saada hyvä AimoMela yhtiölle paljon vahinkoa. Einarilla oli johtajana ihailtavia piirteitä alaisiaan kohtaan. Homman piti toimia tai pöytä piti ehkä sitten siivota seuraajalle. 50 % esittämistäsi yliopistotutkinnon omaavista ei ole sopivia esimerkiksi esimiestehtäviin. Samoin käytäntö on mitä on. Eli loput 50 % ovat enemmän näitä teoreetikkoja, joiden työllistyminen ainakin yksityisellä sektorilla on tutkinnoista huolimatta vaikeaa. Valtio ja kunnat sekä terveydenhuollon hallintoyksiköt ovat heitä varten.
Tähän sen verran että Ponssen menestys alkoi toden teolla vasta 1983 S15-mallista joka oli edistyksellinen alumiinirakenteineen ja jo insinöörien suunnittelema, ei valmiista komponenteista kasattu. Toinen tärkeä tuote oli 1986 harvesteripää H520 joka sekin oli insinöörien suunnittelema. Mutta että yrittäjän kunniaksi on sanottava että hän osasi valita oikeat insinöörit toteuttamaan visionsa? Tiesi miten homman pitää toimia ja laittoi oikeat insinöörit toteuttamaan.
näin se on, tuo aika on auttamattomasti ohi jossa yritys-erehdys-korjaus menetelmällä koneita suunniteltiin, kyllä nykyisin insinöörit on laskenu ja pyöritelly palikoita jo silloin ruudulla kun koneeseen tulevat malmit on vielä kaivoksessa.
-
Hyvä AimoMela. Kun vertaat Ponssea em. tarinassasi ja insinööritaitoa, niin muistellaan mistä tämä menestystarina sai alkunsa. Yrittäjähenkisestä metsätyömiehestä, joka sopivia komponentteja yhdistämällä sai aikaan senajan tuotteen, jossa kestävyys, hinta ja käyttöominaisuudet olivat kohdallaan. Komponentit olivat muualla koeteltuja (maanrakennuskoneet, pyöräkuormaajan akselistot, moottori teollisuus-ja maatalouskäytössä jo vuosia käytössä olleena). Itse Einari Widgrenillä oli suuri ansio ensimmäisen tuotteen kehittäjänä, kokemusperäiseen tietoon perustuvana. Koko yhtiö profiloitui häneen. Kun eräässä vaiheessa hän luopui osake-enemmistöomistuksesta perustamassaan yhtiössä, hänelle tuli muutaman vuoden kuluttua hankkia yhtiö takaisin itselle ja suvulle. Yhtiön historiaa pitkään seuranneena, uskon että jo tuo omistajanvaihdosaika ja vaara jopa tuotannon lopettamisesta sekä myymisestä kilpailijalle, sai taantumuksellisen vaiheen tuotekehitykseen. Kun konepajateollisuudesta on tullut jonkinasteinen ammattitauti itselle, olen tämän menestystarinan kohdalla edelleen vain sitä mieltä, että asiakasta kuuntelemalla ja siihen lisäämällä sopivasti tuota insinööritaitoa mennään pitkälle. Mutta teoreettinen insinööri ilman käytäntöä hallitsevana, saattaa saada hyvä AimoMela yhtiölle paljon vahinkoa. Einarilla oli johtajana ihailtavia piirteitä alaisiaan kohtaan. Homman piti toimia tai pöytä piti ehkä sitten siivota seuraajalle. 50 % esittämistäsi yliopistotutkinnon omaavista ei ole sopivia esimerkiksi esimiestehtäviin. Samoin käytäntö on mitä on. Eli loput 50 % ovat enemmän näitä teoreetikkoja, joiden työllistyminen ainakin yksityisellä sektorilla on tutkinnoista huolimatta vaikeaa. Valtio ja kunnat sekä terveydenhuollon hallintoyksiköt ovat heitä varten.
Tähän sen verran että Ponssen menestys alkoi toden teolla vasta 1983 S15-mallista joka oli edistyksellinen alumiinirakenteineen ja jo insinöörien suunnittelema, ei valmiista komponenteista kasattu. Toinen tärkeä tuote oli 1986 harvesteripää H520 joka sekin oli insinöörien suunnittelema. Mutta että yrittäjän kunniaksi on sanottava että hän osasi valita oikeat insinöörit toteuttamaan visionsa? Tiesi miten homman pitää toimia ja laittoi oikeat insinöörit toteuttamaan.
näin se on, tuo aika on auttamattomasti ohi jossa yritys-erehdys-korjaus menetelmällä koneita suunniteltiin, kyllä nykyisin insinöörit on laskenu ja pyöritelly palikoita jo silloin ruudulla kun koneeseen tulevat malmit on vielä kaivoksessa.
Ja yksi visio Einarilla, että antaa hätäsempien harjoitella hakkuukourilla ja maksaa oppirahat...?
-
"Aina tulee olemaan eskimoita, jotka neuvovat Kongon alkuasukkaille miten menetellä helteen tullen."
- S.J.Lec-
-
Siinä ei kans välttämättä pääse ÄÖ tuleen esiin jos ympäristön mielipiteet on mitä on. Seura tekee kaltaisekseen.
Tämä on totta ja juuri siksi onkin havaittavissa selvää eriytymiskehitystä eli akateemisten vanhempien lapset paljon useammin ovat akateemisesti koulutettuja ja syy on paljolti ympäristön. Vähän niin kuin olen itse sanonut noille kahdelle lapselleni että niin paljon luette kuin mielenkiintoa on ja aina innostanit ottamaan asioista selvää ja oppimaan uutta. Vanhempi on jo melkein liiankin nokkela ja sanavalmis. Mutta että kotona kannustetaan lukemaan ja kehittämään itseään ja jonkun verran pyritään näyttämään esimerkkiäkin. Jotain muutakin kuin että vanhemmat örisee telkan ääressä sohvassa keskikaljapöhnässä. Virikkeitä...
http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt+se+on+tutkittu+alykkaat+ihmiset+juovat+enemman+viinaa/a2153321
-
Eipä vaan ole noilla listoilla politiikkoja http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012082816008508_ul.shtml
Ovat kaikki lähtoisin tavallisista työläisperheistä tai köyhyydestä ::)
-
Eipä vaan ole noilla listoilla politiikkoja http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012082816008508_ul.shtml
Ovat kaikki lähtoisin tavallisista työläisperheistä tai köyhyydestä ::)
Kokkoomusnuorten mielestä nuokin olisi pitänyt jättää siittämättä, sillä he kuuluvat "heikkomman aineksen" jälkeläisten ryhmään.
-
Eipä vaan ole noilla listoilla politiikkoja http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012082816008508_ul.shtml
Ovat kaikki lähtoisin tavallisista työläisperheistä tai köyhyydestä ::)
Kokkoomusnuorten mielestä nuokin olisi pitänyt jättää siittämättä, sillä he kuuluvat "heikkomman aineksen" jälkeläisten ryhmään.
::) ;D
-
Eipä vaan ole noilla listoilla politiikkoja http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012082816008508_ul.shtml
Ovat kaikki lähtoisin tavallisista työläisperheistä tai köyhyydestä ::)
Kokkoomusnuorten mielestä nuokin olisi pitänyt jättää siittämättä, sillä he kuuluvat "heikkomman aineksen" jälkeläisten ryhmään.
Onko muuten yhtään Noobel-palkittua löytynyt esi-äly-seulonnoista, kun bout pari vuotta sitten ei ollut ainakaan...
-
http://www.city.fi/artikkeli/erityisen+lahjakas/4446/
-
Eipä vaan ole noilla listoilla politiikkoja http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012082816008508_ul.shtml
Ovat kaikki lähtoisin tavallisista työläisperheistä tai köyhyydestä ::)
Kokkoomusnuorten mielestä nuokin olisi pitänyt jättää siittämättä, sillä he kuuluvat "heikkomman aineksen" jälkeläisten ryhmään.
Onko muuten yhtään Noobel-palkittua löytynyt esi-äly-seulonnoista, kun bout pari vuotta sitten ei ollut ainakaan...
En tiedä mitä tarkoitat seulonnoilla mutta Nobel annetaan monesti pitkän merkittävän uran tehneelle? Ja jos nyt ajatellaan vaikka jotain lääketiedettä tai jotain niin siellä tietysti joskus sattuu onnekkaita vahinkojakin (Viagra...) mutta monesti keksinnössä on 10% oivallusta ja 90% kovaa työtä.
-
Eipä vaan ole noilla listoilla politiikkoja http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012082816008508_ul.shtml
Ovat kaikki lähtoisin tavallisista työläisperheistä tai köyhyydestä ::)
Kokkoomusnuorten mielestä nuokin olisi pitänyt jättää siittämättä, sillä he kuuluvat "heikkomman aineksen" jälkeläisten ryhmään.
Onko muuten yhtään Noobel-palkittua löytynyt esi-äly-seulonnoista, kun bout pari vuotta sitten ei ollut ainakaan...
En tiedä mitä tarkoitat seulonnoilla mutta Nobel annetaan monesti pitkän merkittävän uran tehneelle? Ja jos nyt ajatellaan vaikka jotain lääketiedettä tai jotain niin siellä tietysti joskus sattuu onnekkaita vahinkojakin (Viagra...) mutta monesti keksinnössä on 10% oivallusta ja 90% kovaa työtä.
Tarkoitin noita jeep:in yllä linkkaamia ajatelmia.
Lahjakas osaa suunnata kovan työn uutta/lisäarvoa tuottavaan toimintaan, eikä jää takomaan päätään vanhaan seinään, uusia voi toki vastassa olla.
-
Eipä vaan ole noilla listoilla politiikkoja http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012082816008508_ul.shtml
Ovat kaikki lähtoisin tavallisista työläisperheistä tai köyhyydestä ::)
Kokkoomusnuorten mielestä nuokin olisi pitänyt jättää siittämättä, sillä he kuuluvat "heikkomman aineksen" jälkeläisten ryhmään.
Onko muuten yhtään Noobel-palkittua löytynyt esi-äly-seulonnoista, kun bout pari vuotta sitten ei ollut ainakaan...
En tiedä mitä tarkoitat seulonnoilla mutta Nobel annetaan monesti pitkän merkittävän uran tehneelle? Ja jos nyt ajatellaan vaikka jotain lääketiedettä tai jotain niin siellä tietysti joskus sattuu onnekkaita vahinkojakin (Viagra...) mutta monesti keksinnössä on 10% oivallusta ja 90% kovaa työtä.
Tarkoitin noita jeep:in yllä linkkaamia ajatelmia.
Lahjakas osaa suunnata kovan työn uutta/lisäarvoa tuottavaan toimintaan, eikä jää takomaan päätään vanhaan seinään, uusia voi toki vastassa olla.
"OLE OMA ITSESI
Lue, joka päivä, jotakin jota kukaan muu ei lue.
Ajattele, joka päivä, jotakin jota kukaan muu ei ajattele.
Tee, joka päivä, jotakin, jota kukaan muu ei ole tarpeeksi hölmö tehdäkseen.
On mielelle pahasta olla aina osa yleistä mielipidettä."
-Christopher Morley-
-
Olen mielummin viisas kuin älykäs.
-
Olen mielummin viisas kuin älykäs.
"Älykäs nauraa miltei kaikelle, viisas ei juuri millekkään." ::)
-
Olen mielummin viisas kuin älykäs.
Mikähän lopulta on viisuden ja älykkyyden ero? Viisas ihminen oppii tekemisistään, eli kun hän lyö vasaralla sormeen hän oppii olemaan tekemättä sitä toiste, älykäs ihminen ymmärtää jo ennalta että ei kannata lyödä vasaralla sormeen...
-
Onhan sitä myös sanottu että viisas ei joudu sellaisiin hankaliin tilanteisiin, joista älykäs selviää älykkyytensä avulla kunnialla.
-
Olen mielummin viisas kuin älykäs.
Mikähän lopulta on viisuden ja älykkyyden ero? Viisas ihminen oppii tekemisistään, eli kun hän lyö vasaralla sormeen hän oppii olemaan tekemättä sitä toiste, älykäs ihminen ymmärtää jo ennalta että ei kannata lyödä vasaralla sormeen...
Luulen että viisas on kuitenkin tehokkaampi naulaaja kuin älykäs ,koska älykkäällä ei voi olla kokemusta vasarasta jos ei kerran mene hutikaan.. :P tai tämmöinen vertaus ei vaan oikein toimi ::)